Helsinki No YS 333. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Autovahinkokeskus Oy:n olemassa olevaa toimintaa.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y No YS 333 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Autovahinkokeskus Oy:n olemassa olevaa toimintaa. LUVAN HAKIJA Autovahinkokeskus Oy Pieni teollisuuskatu Espoo LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kolaroitujen ajoneuvojen käsittely ja varastointi Pieni teollisuuskatu 7, Espoo Kiinteistö: RN:o Kiinteistön omistaja: Autovahinkokeskus Oy Liike ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 7 Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentit kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2098 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (16) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Autovahinkokeskus Oy:n toiminnalla on Espoon kaupungin ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain mukaisen ilmoituksen johdosta tehdyn tarkastuksen perusteella Autovahinkokeskus Oy velvoitettiin hakemaan uutta ympäristölupaa mennessä. Laitos on asemakaavassa merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ilman laatu Autovahinkokeskus Oy:n Espoon toimipiste sijaitsee Juvanmalmin teollisuusalueella. Kiinteistö rajoittuu etelässä Pieneen teollisuuskatuun, lännessä Läntiseen teollisuuskatuun ja muissa suunnissa teollisuus ja varastotontteihin. Laitoksen tiloissa toimii vuokralaisena tutkimuskorjaamo, jonka yhteydessä myös maalataan ajoneuvoja. Lähimmät asuintalot sijaitsevat lännessä 100 m:n etäisyydellä laitoksesta. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä vesilaitostoiminnan suoja alueella. Kiinteistön lähellä ei ole arvokkaita suojelukohteita. Vuonna 2005 valmistui tutkimus, jossa Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueille perustetuilla havaintoaloilla seurattiin ilman epäpuhtauksien aiheuttamia muutoksia männyissä ja niiden rungoilla kasvavissa jäkälissä (lähde: Polojärvi et al. Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina ). Tutkimuksen mukaan sormipaisukarpeen vaurioluokitus Autovahinkokeskus Oy:n laitosta lähimmissä havaintopaikoissa Niipperissä, kehä III:sen pohjoispuolella oli 1,6 1,8 (lievästi vaurioitunut). Espoon keskiarvo oli 2,1. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Autovahinkokeskus Oy on vakuutusyhtiöiden omistama yritys, joka vastaanottaa vakuutusyhtiöiden lunastamia kolaroituja ajoneuvoja, käsittelee niitä direktiivin 2000/53/EY mukaisesti, purkaa vaurioituneita ajoneuvoja sekä myy niitä ja niistä purettuja varaosia. Toiminta Espoon toimipisteessä on alkanut vuonna Laitoksella vastaanotetaan vuosittain ajoneuvoa. Ajoneuvot tuodaan laitokselle rekoilla ja hinausautoilla. Lähes kaikki ajoneuvot poistetaan ajoneuvorekisteristä ennen realisointia ja niiden tiedot, kuten rekisteritunnus, merkki ja malli, väri, päävauriot, tuoja, päiväys ja varusteet, kirjataan yhtiön tietojärjestelmiin. Tämän jälkeen ajoneuvot siirretään trukilla kes

3 3 (16) Polttoaineet ja kemikaalit Käyttövesi topäällystetylle varastointialueelle odottamaan vakuutusyhtiöstä tulevaa realisointilupaa. Keskimääräinen odotusaika on 7,3 vrk. Realisointitavasta päätetään huomioiden ympäristövaatimukset (mm. EU:n romuajoneuvodirektiivi), liikenneturvallisuus ja taloudellisuusnäkökohdat. Ajoneuvojen käsittely tapahtuu sisätiloissa. Ajoneuvot pestään ja niistä poistetaan polttonesteet sekä jarru, pakkas ja lasinpesunesteet. Polttonesteet imetään ulkona sijaitseviin säiliöihin ja jarru, pakkas ja lasinpesunesteet imetään ulkovarastossa tiiviin betonilattian päällä oleviin säiliöihin. Laitoksella vastaanotettavista ajoneuvoista 56 % myydään edelleen korjattaviksi, 24 % metalliromuksi ja 20 % purettaviksi. Ajoneuvojen ostajia ovat yksityiset henkilöt, korjaamot ja purkamot. Purettaviksi määrätyt ajoneuvot myydään vain ympäristöluvan omaaville yrityksille. Myytäviä autoja varastoidaan piha alueella tai sisätiloissa betonilattialla. Purettaviksi määrätyistä ajoneuvoista yritys purkaa itse vuosittain 200 kpl. Purkaminen tapahtuu sisätiloissa yrityksen omassa kaksipaikkaisessa purkamossa. Kaikki ehyet ja käyttökelpoiset osat pestään, tarkastetaan ja hinnoitellaan, minkä jälkeen ne siirretään varaosavarastoon. Rikkinäiset ja käyttökelvottomat osat lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Iskunvaimentimet toimitetaan Kuusakoski Oy:lle käsittelyyn. Autonromut toimitetaan edelleen käsiteltäviksi. Laitos on toiminnassa arkisin klo Ajoneuvojen pesuissa käytetään biohajoavaa pesuainetta. Ajoneuvojen siirtelyssä käytettävän trukin huollot ja tankkaukset suoritetaan alihankkijan terminaalissa. Laitoksella ei säilytetä trukin polttoainetta. Laitoksen vuosittainen vedenkulutus on m 3. Vettä käytetään ajoneuvojen pesuun, henkilökuntaruokalassa sekä henkilökunnan tarpeisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnassa korostetaan lajittelua. Kaikki myytäväksi hyväksytty materiaali hyödynnetään. Eri aineita säilytetään kaksoisvaippasäiliöissä ja lattioiden pintapäällysteet ovat tiiviitä ja kemiallisesti kestäviä. Pumput ja putket pidetään näkyvillä, jolloin mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi. Kaikki työvälineet ovat kipinöimättömiä. Laitoksella käytettävät menetelmät ovat muotoutuneet tehokkaiksi pitkän kokemuksen myötä. Lisävaurioita ja vahinkoja tapahtuu erittäin vähän. Vakuutusyhtiöiden omistukseen tulleiden ajoneuvojen keskitetyllä hoidolla kuormitetaan vähiten ympäristöä, ajoneuvot saadaan käsiteltyä nopeasti ja samalla voidaan huolehtia siitä, ettei vaurioituneita ajoneuvoja jää esim. metsiin ja teiden varsille.

4 4 (16) Det Norske Veritas on tarkastanut laitoksen toiminnan ja todennut sen täyttävän ISO standardin vaatimukset. Ympäristöjärjestelmää auditoidaan säännöllisesti, viimeksi auditointi on suoritettu YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt maaperään Päästöt ilmaan Melu, liikenne ja tärinä Laitoksen piha alue on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Kiinteistön pintavedet kulkeutuvat kallistuksin tai hiekanerotuskaivojen kautta maanalaisia viemäriputkia pitkin alueen itäreunalla sijaitsevaan öljynerotuskaivoon ja sieltä alueen ulkopuolella kulkevaan avo ojaan. Laitos on liittynyt Espoon kaupungin viemäriverkostoon vuonna Huolto ja purkamotilat ovat varustettuja hiekanerotuskaivoilla, joista jätevedet kulkeutuvat rakennuksen kompressorihuoneessa sijaitsevan, hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon. Öljynerotuskaivot tarkastetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tyhjennetään tarvittaessa. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä vesistöön. Kiinteistön alue on kokonaisuudessaan kestopäällystetty. Mahdolliset valumat varastoitavista ajoneuvoista ovat erittäin vähäisiä, koska ne ovat ennen laitokselle tuloa seisseet useita viikkoja kolaripaikalla, korjaamoiden pihoilla tai välivarastointipaikoilla. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran päästöjä ilmaan. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöön. Laitoksen päivittäinen liikennemäärä on henkilöautokäyntiä ja 30 hinaus /kuorma autokäyntiä. Ajoneuvojen lastaukset tehdään pääosin Läntisen teollisuuskadun puolelta. Melua muodostuu liikenteestä ja toiminnassa käytettävän siirtotrukin käynnistä. Melua vähennetään valitsemalla laitteiston uusimisen yhteydessä hiljaisempia koneita. Tärinää voi hetkellisesti aiheutua työkaluista. Tätä ehkäistään valitsemalla toimintaan sopivia, vähemmän tärinää aiheuttavia menetelmiä. Työterveyshuolto tutkii määräajoin mahdollisia melu ja tärinävaurioita. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakemuksessa esitetyt ja VAHTI tietojärjestelmään toimitetut tiedot toiminnassa muodostuvista jätteistä ovat seuraavat:

5 5 (16) Jätelaji Vastaanottaja Öljynsuodattimet, purut, rätit ( *) Musta ja kirkas jäteöljy ( *) Veden, bensan ja naftan sekoitus ( *) Jarru, pakkasja lasinpesunesteet ( *, *) Romuakut ( *) Renkaat vanteineen ( ) Autonromut ( ) Alumiiniromu ( ) Paperi ja pahvijäte ( ) Loisteputket ( *) Paristot ( ) Hiekan /öljynerotuskaivot ( *) Ilmastointikaasut ( *) Biojäte ( ) Yhdyskuntajäte ( ) Vuosittainen määrä (t/a) Varastointi 0,15 0, l:n astiat sisätiloissa 2,9 erilliset l:n kaksoisvaippasäiliöt ulkovarastossa 0,6 200 l:n tynnyrit sisätiloissa l:n kaksoisvaippasäiliöt ulkovarastossa 2,41 1,64 1 m 3 :n laatikot sisätiloissa 6,64 2,58 2 lavaa, kontteja ,17 Pinnoitettu piha alue 2,82 3,24 Siirtolava ulkona 0,975 1,38 Telineissä sisätiloissa Vuonna 2006 muodostunet jätteet (t) Kuusakoski /Ekokem Ekokem Ekokem Kuusakoski Kuusakoski Kuusakoski Kuusakoski Kuusakoski 0,03 Keräysastiat sisätiloissa YTV /Kivikko 0,1 Keräysastiat YTV sisätiloissa /Kivikko 3,2 6,68 Lokapalvelu Eerola 0,03 15 kg:n painepullo sisätiloissa Ekokem 0,875 1,26 Kuusakoski 10,77 Edellä mainittuihin jätemääriin eivät lukeudu purettaviksi osoitetut tai uudelleen käyttöön myytävät ajoneuvot ja varaosat, vaan ainoastaan jatkokäsittelyyn toimitettavat jätteet.

6 6 (16) Laitoksella vastaanotetuista ajoneuvoista poistettua bensiiniä ja dieseliä varastoidaan hälyttimillä varustetuissa litran kaksoisvaippasäiliöissä, jotka sijaitsevat ulkona kestopäällystetyllä alueella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ajoneuvojen käsittely voidaan hoitaa yhdessä paikassa keskitetysti ja tehokkaasti ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta vaalien. Järjestelmän ansiosta vaurioajoneuvot voidaan kerätä vahinkopaikoilta nopeasti keräyspisteisiin, joista ne kuljetetaan yhteiskuljetuksina käsittelypaikkaan. Näin toimien liikenneturvallisuus paranee, pakokaasupäästöt teiden varsilla pienenevät ja turvallisen liikenneympäristön rakentamista voidaan tutkinnalla edistää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Raportointi Öljy ja kemikaalisäiliöiden ylitäyttymistä valvotaan automaattisilla, jatkuvatoimisilla mittareilla. Säiliöt ovat varustettuja hälyttimillä, jotka laukeavat, kun 80 % säiliöstä on täynnä. Mittareiden ja säiliöiden lukemia vertaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa kalibroidaan määräajoin vuosittain. Kaikki tapahtumat kirjataan ylös ja poikkeavien mittaustulosten ilmetessä ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Öljynerotuskaivoja, säiliöitä, pumppuja ja putkistoja, ym. seurataan päivittäin ja ne tarkastetaan vähintään vuosittain. Toimintaa seurataan jatkuvasti ja kerran kuukaudessa suoritetaan sisäinen auditointi, jolloin tarkistetaan mm. mittarilukemat sekä toiminnassa tapahtuneet mahdolliset poikkeamat. Toiminnassa seurataan laadittua perussuunnitelmaa. Toiminnan kokonaisuutta tarkkailee laitoksen ympäristövastaava ja osastovastaavat huolehtivat toiminnasta osastoittain. Toiminnasta aiheutuvia mahdollisia poikkeamia selvitetään riskikartoituksella, koulutuksella sekä määräaikaisilla tutkimuksilla. Yritys ylläpitää tiedostoa, johon kirjataan mm. tiedot toiminnasta, jätteiden määristä ja edelleen toimittamisajankohdista sekä öljynerotuskaivon tyhjennyksistä. Osastovastaavat raportoivat osaltaan laitoksen ympäristövastaavalle. Tämä puolestaan raportoi vuosittain yrityksen korkeimmalle johdolle ja tekee YTV:lle ja ympäristöviranomaisille vuosi ilmoitukset.

7 7 (16) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Alueella säilytetään vuotoja varten imeytysainetta ja rättejä. Uusista aineista on saatavilla käyttöturvatiedotteet. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti. Laitoksella suoritetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa sisäisiä auditointeja ja palotarkistuksia. Palontorjuntakalustoa on riittävästi ja se tarkistetaan määräajoin. Rakennus on varustettu automaattisin palonilmaisimin ja yhteys palokuntaan tarkistetaan kuukausittain. Poistumistie, palohälytin ja sammutinkartat ovat näkyvillä. Laitoksella on henkilökohtainen kulunvalvonta. Varkauksien ja tuhotöiden estämiseksi kiinteistöä ympäröi 2 m korkea teräsverkkoaita. Aluetta valvotaan aukioloaikojen ulkopuolella 13 kameran ja piirivartioinnin avulla. Rakennus on varustettu rikosilmoitusjärjestelmällä ja laitoksella on suora yhteys vartiointiliikkeeseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty sekä Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehdissä Hufvudstadsbladet ja Länsiväylä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Laitoksella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Espoon kaupunginhallitukselta. Espoon kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että Autovahinkokeskus Oy:n Espoon toimipiste vähentää keskitetyllä toiminnallaan vaurioituneista ajoneuvoista johtuvia ympäristöhaittoja. Toiminta hoidetaan hyvin. Öljynerotuskaivojen sulkuventtiilien tarve tulee selvittää. Sadevesien reitti vesistöön tulee olla tiedossa.

8 8 (16) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Ulkona olevista polttoainesäiliöistä ei saa aiheutua maaperän eikä vesistön pilaantumisen vaaraa. Kokonaisuudessaan toiminnan tulee olla valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista (581/2004) mukaista. Ympäristölautakunnan lausunnon liitteenä on Espoon kaupungin sosiaali ja terveystoimen terveyspalvelujen tulosyksikön terveydensuojelun lausunto, jossa todetaan, ettei hakemuksesta ole huomautettavaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Luvanhakija ei ole esittänyt vastinetta annettuihin lausuntoihin. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Autovahinkokeskus Oy:n toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin määräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8 ) 1. Laitoksella saa vuosittain vastaanottaa, välivarastoida ja esikäsitellä enintään tonnia romuajoneuvoja. 2. Laitoksella ei saa ottaa vastaan muuta kuin määräyksessä 1. mainittua jätettä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Jätteiden käsittely (YSL 7, 43, 45, JL 4, 6, 8, 9, 15, 19, 20, 18 l JA 3 a, 5, 6, 7, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997, VNA 581/2004) 3. Romuajoneuvojen varastointi ja esikäsittelypaikkojen on oltava nestetiiviitä ja niissä on oltava nestevuotojen keräysjärjestelmät sekä öljynerotinkaivot tai paikat on muuten järjestettävä siten, että vuotoja maaperään ja ympäristöön ei muodostu.

9 9 (16) 4. Mikäli purettaviksi osoitettuja ajoneuvoja ei esikäsittelyssä pureta romuajoneuvoasetuksen (581/2004) 10 ja 11 tarkoittamassa laajuudessa, on ajoneuvot toimitettava esikäsittelyyn laitokseen, jolla on ympäristölupa tähän toimintaan. Puretut autonrungot on toimitettava murskattaviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa tähän toimintaan. 5. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä, kullekin ongelmajätetyypille suunnitelluissa ja tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa siten, etteivät ongelmajätteet sekoitu keskenään ja ettei niihin pääse sekoittumaan muita aineita. Piha alueella sijaitsevat romuajoneuvoista poistettavien polttonesteiden keräyssäiliöt on eristettävä muusta toiminta alueesta rakenteellisin keinoin tai muulla vastaavalla tavalla siten, että toimittaessa ulkona estetään mahdolliset säiliöihin kohdistuvat vahingot ja näistä aiheutuvat ympäristöriskit. Muut nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava katetussa ja lukittavassa tilassa, joka on varustettu nesteitä läpäisemättömällä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei ongelmajätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin on estettävä. 6. Jätteet on toimitettava edelleen käsittelyyn varastointitilojen riittävyyteen ja laitoksen toimintaan nähden riittävän usein. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 7. Jätteet on kuljetettava siten, ettei niitä kuljetuksen aikana pääse leviämään ympäristöön. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä.

10 10 (16) Alueen hoito (YSL 7, 43, 46, JL 6, 19, JA 8, 10, NaapL 17, VNA 581/2004) 8. Laitosalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Laitoksen toiminta, mukaan lukien laitosalueella tapahtuva liikennöinti, pihaalueiden puhtaanapito sekä ajoneuvojen, kemikaalien, polttoaineiden, esikäsittelyssä muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden varastointi ja käsittely, on toteutettava asianmukaisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta ja pohjavesien pilaantumista eikä muuta haittaa ympäristölle. 9. Piha alueen hulevedet saa johtaa sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta avo ojaan. Huolto ja purkamotilojen jätevedet on johdettava sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta kunnan viemäriverkkoon. Öljynerotuskaivojen toimintaa on tarkkailtava ja ne on tyhjennettävä säännöllisesti. 10. Laitoksen rakenteiden kuntoa, kuten pinnoitteiden halkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. 11. Asiattomien pääsy alueelle ja ympäristön roskaantuminen on estettävä aluetta ympäröivällä aidalla ja pitämällä portit lukittuina aina toiminta ajan ulkopuolella. Aita ja portit on pidettävä kunnossa. 12. Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 JL 6, JA 8 ) 13. Vahinko ja onnettomuustilanteiden, kuten erilaisten neste ja polttoainevuotojen, varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet ongelmajätteet, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 11 (16) Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, JA 9 ) 14. Toiminnan päättymisestä alueella on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista. Ilmoituksessa on esitettävä suunnitelma ja aikataulu alueen jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Vakuus 15. Avo ojaan johdettavista hulevesistä sekä huolto ja purkamotilojen viemäriin johdettavista jätevesistä on otettava näytteet öljynerotuksen jälkeen kerran vuodessa. Näytteistä on määritettävä kiintoaine, ph, sähkönjohtavuus ja mineraaliöljyt. 16. Näytteiden otto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus. Tarkkailua voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Raportointi (YSL 46, JL 51, 52 ) 17. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, josta käyvät ilmi muun muassa vastaanotetut ajoneuvot, niiden määrä, laatu, alkuperä, tuoja ja vastaanottoajankohta, laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet ja ongelmajätteet, niiden määrä ja laatu, edelleen toimitetut romujakeet, ongelmajätteet ja muut jätemateriaalit, niiden määrä, laatu, toimitusajankohta, toimituskohde ja viejä. Lisäksi on pidettävä kirjaa ongelmajätteiden siirroista laadituista siirtoasiakirjoista, varastossa olevien romujakeiden, ongelma ja muiden jätemateriaalien määrästä ja laadusta toimintavuoden lopussa, öljynerotuskaivojen tyhjennyksistä, hule ja jätevesien tarkkailusta sekä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Yhteenveto edellisen vuoden toimintaa koskevasta kirjanpidosta on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Toiminnanharjoittajan on asetettava Uudenmaan ympäristökeskukselle euron vakuus jätehuollon asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. (YSL 45 )

12 12 (16) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä mainitut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Autovahinkokeskus Oy:n toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminnasta, edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Yleiset perustelut Autovahinkokeskus Oy:n toimipiste sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Ajoneuvojen varastointialue on pinnoitettu. Varastointialueen hulevedet sekä huolto ja purkamotilojen jätevedet käsitellään öljynerottimissa. Hule ja jätevesiä tarkkaillaan. Alueella on imeytysmateriaalia. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Jätteen laitos tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (Määräys 1.) Jos laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n perusteella palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Määräys 2.) Romuajoneuvoasetuksen (581/2004) 9 :ssä on säädetty romuajoneuvojen varastointi ja esikäsittelypaikan vähimmäisvaatimuksista. (Määräykset 3. ja 9.)

13 13 (16) Romuajoneuvoasetuksen (581/2004) :ssä on säädetty romuajoneuvojen esikäsittelyn vähimmäisvaatimuksista. Mikäli ajoneuvoa ei pureta säädöksen edellyttämässä laajuudessa, on esikäsittelyä jatkettava tuottajavastuujärjestelmän piiriin kuuluvassa laitoksessa. Nesteistä tyhjennetyt ja hyötykäyttökelpoisista osista riisutut ajoneuvojen rungot on toimitettava luvalliselle murskaamolle. (Määräys 4.) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Laitokselle tuotuja ajoneuvoja siirrellään piha alueella trukeilla, jolloin ulkona sijaitsevat polttonestesäiliöt joutuvat alttiiksi mm. rikkoutumiselle. Säiliöiden suojaaminen on tarpeen vahinkojen ehkäisemiseksi. (Määräys 5.) Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Ympäristöministeriön asetuksessa (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa on ongelmajätteeksi merkitty mm. öljyä sisältävät jätteet, loisteputket, maalit, liuottimet, paristot ja akut. Niiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto hyväksytty. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. (Määräys 6.) Jätteiden kuljettaminen ja käsittely on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen ja lain 20 :n mukaan roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. (Määräys 7.) Jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen on oltava sellainen ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju tai meluhaittaa eikä maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista

14 14 (16) haittaa. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuonti laitokselle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin, kuten laitosta ympäröivällä aidalla. Laitoksen portit on pidettävä lukittuina muina kuin aukioloaikoina. (Määräykset ) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 12.) Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (Määräys 13.) Toiminnan lopettamisen jälkeen laitoksen alue on viipymättä kunnostettava siten, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tätä varten on tehtävä suunnitelma hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. (Määräys 14.) Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Laitoksen hule ja jätevesien tarkkailu on tarpeen öljynerottimien toimivuuden varmistamiseksi. (Määräykset ) Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 17.) Jätteen hyödyntämis tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. (Määräys 18.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

15 15 (16) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto hule ja jätevesien tarkkailusta. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa Espoon kaupungin ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätöksestä ei valiteta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 28, 35, 38, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 62, 90, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 7 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 9, 15, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 5, 6, 7, 8, 9, 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista (581/2004) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003, 1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Ympäristöluvan maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukaan laitoksen tai pai

16 16 (16) kan, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä, ympäristölupa maksaa euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Autovahinkokeskus Oy Pieni teollisuuskatu Espoo Espoon kaupungin ympäristölautakunta Espoon kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Tarkastaja Leona Silberstein Liitteet Liite 1: Päätöksestä tiedon saavat Liite 2: Valitusosoitus