Turun yliopiston kieliohjelma
|
|
- Maija-Leena Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turun yliopiston kieliohjelma Hyväksytty yliopiston hallituksessa
2 Turun yliopiston kieliohjelman lähtökohdat Turun yliopisto on kansainvälinen ja monikielinen tutkimusyliopisto. Yliopistolain mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta yliopisto kannustaa muiden kielten käyttöön silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Englannin kieli on käytännössä akateemisen maailman lingua franca ja kansainvälisen tutkimuksen ensisijainen kieli. Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Keskeisten hallintopalveluiden tulee kuitenkin kansainvälisten tutkijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan palvelemiseksi olla saatavilla yhdenvertaisesti sekä suomeksi että englanniksi. Viestinnän kieli tulee määritellä kohderyhmän perusteella. Sisäisessä viestinnässä kaikki keskeiset asiakirjat tulee julkaista sekä suomeksi että englanniksi. Ulkoisen viestinnän tulee palvella sekä suomalaista yhteiskuntaa että kansainvälistä tiedeyhteisöä. Rehtorin asettama kieliohjelmatyöryhmä professori Kaisa Häkkinen, puheenjohtaja professori Niina Nummela johtaja Mike Nelson yksikön johtaja Hanna Ruska-Becker erikoistutkija Eleanor Coffey akatemiatutkija Niklas Wahlberg lakimies Elina Reinikainen-Vänni kansainvälisten asioiden suunnittelija Pia Le Grand filosofian ylioppilas Anna Kahra projektisuunnittelija Sonja Vainio, sihteeri
3 Sisällys 1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet 2. Kieliohjelman tausta 2.1 Säädöstausta 2.2 Strateginen tausta 2.3 Tausta-aineistot 3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina 3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa 5. Kielet yliopiston viestinnässä 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta 3
4 1. Kieliohjelman yleiset linjat ja tavoitteet Akateemisesta työstä suuri osa tehdään ajattelemalla ja kirjoittamalla. Molemmissa tarvitaan kieltä. Kaikkien alojen tieteellisessä ajattelussa tarvitaan täsmällisiä käsitteitä, jotka ilmaistaan ja määritellään kielen avulla. Tieteellinen tarkkuus ja johdonmukaisuus edellyttävät objektiivisesti ymmärrettävää ja yksiselitteistä ilmaisua. Sama koskee myös yliopiston hallintoa. Akateeminen maailma on perusluonteeltaan kansainvälinen. Suomen kieli on Turun yliopistossa opetuksen, tutkintojen ja hallinnon virallinen kieli, mutta sen rinnalla on välttämätöntä käyttää myös muita kieliä, jotta Turun yliopisto voi täysipainoisesti osallistua kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan ja palvella yliopistossa työskentelevää kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa. Akateemisen maailman lingua franca on nykyään englanti. Maailmassa on karkeasti arvioiden noin 7000 eri kieltä, ja näistä kaikista nimenomaan englanti on se, jota yleisimmin osataan vieraana kielenä oman varsinaisen puhuma-alueensa ulkopuolella. Koska yliopiston toiminnassa kaikkia kieliä on mahdotonta ottaa tasapuolisesti huomioon, on ensisijaisena kansainvälisenä kielenä tarkoituksenmukaisinta käyttää sitä kieltä, jota yleisimmin osataan, siis englantia. Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Myös nykyisen yliopistolain mukaan suomen kieli on yliopiston kaikessa toiminnassa ensisijainen kieli. Jo pelkästään tästä syystä on tarkoituksenmukaista kannustaa yliopiston kansainvälistä henkilöstöä ja opiskelijakuntaa opiskelemaan ainakin jonkin verran suomea. Toisaalta suomenkieliselle henkilöstölle ja opiskelijakunnalle on omassa kotiyliopistossaan tarjottava mahdollisuus oppia toimimaan kansainvälisessä tiedeyhteisössä vierailla kielillä. Turun yliopiston kieliympäristöä voidaan kehittää aidosti kansainväliseksi noudattamalla rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatteita. Rinnakkaiskielisyys tarkoittaa sitä, että yliopistoyhteisön jäseniä kannustetaan kaikessa akateemisessa toiminnassaan suomen kielen rinnalla käyttämään myös muita kieliä silloin, kun se on käytännössä mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Rinnakkaiskielisyyttä voidaan hyödyntää yliopiston kaikilla tehtäväalueilla, niin tutkimuksessa, opetuksessa, hallinnossa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessakin. Reseptiivisen monikielisyyden perusidea on se, että vieraiden kielten ymmärtäminen on yleensä helpompaa kuin niiden aktiivinen käyttäminen. Omien ajatusten ilmaiseminen käy taas parhaiten omalla äidinkielellä. Etenkin suullisessa kommunikaatiossa, esimerkiksi seminaareissa ja kokouksissa, voidaan noudattaa periaatetta, jonka mukaan osanottajat voivat käyttää kaikkia niitä kieliä, joita mukana olijat ymmärtävät. Kun osanottajat käyttävät niitä kieliä, joita itse parhaiten osaavat, kielenkäytön yleinen taso nousee. Samalla eri kielten rinnakkainen, idiomaattinen käyttö tarjoaa luotettavan ja käytännössä ilmaisen oppimismallin niille yliopistoyhteisön jäsenille, jotka haluavat kehittää omaa akateemista kielitaitoaan entistä monipuolisemmaksi. Usean kielen rinnakkainen käyttö on tarpeen myös yliopiston akateemisten tavoitteiden kannalta. Eri kielten käsite- ja ilmaisujärjestelmät eivät vastaa toisiaan yksityiskohtaisesti, mutta kielten rinnakkainen käyttö antaa mahdollisuuden erojen ja yhtäläisyyksien tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Myös suomen kielen kehittämisen ja akateemisen tutkimustiedon hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että kansainvälisen akateemisen kielenkäytön ja suomenkielisen ilmaisujärjestelmän välillä on tiedeyhteisön yleisiin käytäntöihin perustuva yhteys. Yliopiston toiminta sisältää keskenään eriluonteisia osa-alueita. Perustehtävän ja tuloksellisuuden kannalta keskeisen osion muodostavat opetus ja tutkimus. Näitä omilla tavoillaan tukevia osa- 4
5 alueita ovat hallinto ja viestintä. Koska kieliasioita koskevat vaatimukset ja käytännöt ovat osaalueilla jonkin verran erilaiset, näitä osa-alueita on tarpeen käsitellä kieliohjelmassa erikseen. Kieliohjelman yleisenä tavoitteena on - lisätä kielitietoisuutta ja ymmärrystä kielen merkityksestä sekä kehittää kielenkäytön yleistä tasoa kaikilla akateemisen toiminnan osa-alueilla - edistää toimivan, monikielisen kieliyhteisön kehittymistä ja aktiivista kehittämistä - antaa ohjeita ja suosituksia siitä, miten suomen kieltä ja muita kieliä käytetään hallitusti ja tasapainoisesti akateemisessa opetuksessa, tutkimuksessa ja hallinnossa - antaa ohjeita ja suosituksia niistä tukitoimista, joita monikielisen akateemisen yhteisön tuloksellinen toiminta edellyttää. 2. Kieliohjelman tausta 2.1. Säädöstausta Yliopistolain (558/2009) 11 :n mukaan Turun yliopiston opetus- ja tutkintokieli on suomi. Yliopisto voi päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä opetus- ja tutkintokielenä ja opintosuorituksissa. Opetus- ja tutkimushenkilöstöltä sekä muulta henkilöstöltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään valtioneuvoston asetuksella (770/2009). Asetuksen 1 :n mukaan yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla. Suomen perustuslain (731/1999) 17 säätää jokaisen oikeudesta käyttää viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Yliopistolain 35 :n mukaan Turun yliopiston hallintokieli on suomi. Jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä. Turun yliopiston johtosäännön 32 :ssä kuvattujen yleisten kelpoisuusvaatimuksien mukaan yliopiston tehtävään otettavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja muiden kuin suomen tai ruotsin kielen taitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävän täyttämiseen ryhdytään. Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Pääperiaatteena on, että hakijoihin sovelletaan yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan kuitenkin yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Yliopistolain 46 :n mukaan Turun yliopiston ylioppilaskunnan kieli on suomi. Yliopiston hoitaessa julkista tehtävää sovelletaan hallintolakia (434/2003). Lain 9 :ään sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. 5
6 Hallintolain 26 :ssä säädetään tapauksista, joissa viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen. Viranomaisen on tietyin edellytyksin järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Oikeudesta maksuttomaan tulkkaukseen säädetään kielilaissa (423/2003), Strateginen tausta Turun yliopisto on voimassa olevan strategiansa mukaan kansainvälinen tutkimusyliopisto, joka korostaa rooliaan kansalaisten perustamana sivistys- ja tiedeyliopistona. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista samanaikaisesti sekä kansainvälisen tiedeyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Kieliohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan lainsäädännöstä nousevan suomenkielisyyden ja strategiasta kumpuavan kansainvälistymispaineen väliseen ristiriitaan. Toimintamalli on sopusoinnussa rinnakkaiskielisyyden ideologian kanssa. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut luomaan järjestelmän strategiselle tutkijarekrytoinnille, jolla pyritään kiinnittämään kansainvälisesti meritoituneita tutkijoita ja sitouttamaan heidät yliopistoon. Yliopiston opettaja- ja tutkijakunnan kansainvälistyminen luo entistä paremmat edellytykset rinnakkaiskielisyydelle ja reseptiiviselle monikielisyydelle, mutta toisaalta asettaa myös paineita toimintojen kehittämiselle. Rekrytoinnissa korostetaan laajemminkin kielitaidon ja kansainvälisen kokemuksen merkitystä. Monikielisen työyhteisön puitteissa voidaan esimerkiksi tohtori- ja tutkijakoulutuksessa tarjota valmiudet kansainvälisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut tohtori- ja tutkijakoulutettavien kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseen. Yliopisto on strategiassaan sitoutunut myös kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen, vieraskielisen opetuksen laadun kehittämiseen sekä Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen lisäämiseen, jotta opiskelijoilla on mahdollisuus työllistyä ja yliopiston kansainvälinen henkilökunta voi integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan entistä helpommin. Hallinnon osalta strategia korostaa erityisesti toimivien infrastruktuurien merkitystä. Kansainvälisen henkilöstön ja kansainväliseen käyttöön tarkoitetun aineiston kohdalla toimivuus edellyttää, että palveluja ja työskentelyä tukevia järjestelmiä sekä niitä koskevaa käyttäjätukea on tarjolla riittävästi myös englanniksi. Tukipalveluja englannin kielellä tarvitaan myös haettaessa rahoitusta tutkimusja opetushankkeisiin kansainvälisistä rahoituslähteistä. 2.3 Tausta-aineistot Turun yliopiston verkkosivulle on koottu joukko linkkejä käsillä olevan kieliohjelman kannalta keskeisiin taustadokumentteihin. Näitä ovat luvussa 2.1 mainitut säädöstaustaan liittyvät dokumentit, yliopiston strategia, Turun yliopiston henkilöstöpoliittinen ohjelma (tulossa!) sekä Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteistyönä aiemmin laadittu selvitys kieltenopetuksesta ja sen kehittämismahdollisuuksista ( ). Lisäksi sivulta löytyy linkkejä muiden instituutioiden kielipoliittisiin ohjelmiin, joita on soveltuvin osin otettu huomioon Turun yliopiston kieliohjelmaa laadittaessa. Linkit löytyvät osoitteesta 6
7 3. Kielten asema ja suhteet opetuksessa ja tutkimuksessa Maailman vanhimpana täysin suomenkielisenä yliopistona Turun yliopiston erityisenä kunniaasiana on osallistua akateemisena asiantuntijana suomen kielen kehittämiseen ja samalla pitää huolta suomen kielen käytön korkeasta tasosta oman toimintansa piirissä. Muiden kielten osuus korostuu erityisesti tutkimuksessa, maisteri- ja jatkokoulutustason opetuksessa sekä yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Muista kielistä ensisijainen on englanti, mutta koska kansainvälisessä tiedeyhteisössä tarvitaan monia muitakin kieliä, myös näitä pyritään opettamaan ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Eri kielten aktiivista käyttöä suositaan, sillä akateemisen kieliyhteisön luonteva monikielisyys on voimavara, joka hyödyttää jäseniään monipuolisesti. Useiden kielten rinnakkainen käyttö tarjoaa mahdollisuuden luonnolliseen kielenomaksumiseen ja oman kielitaidon parantamiseen syntyperäisten puhujien esimerkkiä seuraamalla omasta äidinkielestä riippumatta. Aktiivisen monikielisyyden lisäksi tulee kiinnittää huomiota käytetyn kielen laatuun. Tämä edellyttää, että tarjolla on eri kielten käyttöä tukevaa yleistä kieltenopetusta ja kielenhuoltoa riittävästi ja monipuolisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden tarpeisiin. Päävastuu yleisestä kieltenopetuksesta ja kielenhuollosta on kielikeskuksella. 3.1 Kielet opetuksen välineinä ja opetuksen kohteina Yliopiston opetuskieli on yliopistolain mukaan suomi. Kaikilla opiskelijoiksi hyväksytyillä on oikeus saada korkeatasoista suomenkielistä opetusta ja kirjoittaa opinnäytteensä suomeksi ainakin perustutkintotasolla ja myös jatkotutkintotasolla silloin kun se on tieteenalan kannalta tarkoituksenmukaista. Poikkeuksen muodostavat ne opinto-ohjelmat, -kokonaisuudet ja -jaksot, jotka on lähtökohtaisesti suunniteltu englanninkielisiksi. Opinnäytetöitä voidaan kirjoittaa myös muilla kielillä, kun se on perusteltua. Kaikkien opiskelijoiden, kansainvälisiä opiskelijoita lukuun ottamatta, edellytetään kandidaattivaiheen jälkeen pystyvän käsittelemään omaan tieteenalaansa kuuluvia asioita sekä suullisesti että kirjallisesti hyvällä suomen kielellä ja popularisoimaan alansa tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaisella tavalla. Käytetystä kielestä riippumatta korostetaan sujuvaa ja laadukasta kieltä, ja kykyä laadukkaan tekstin tuottamiseen käytetään yhtenä arviointikriteerinä opinnäytteiden arvostelussa. Erityisen suurta huomiota akateemisen kielenkäytön konventioiden ja oman alan terminologian hallintaan kiinnitetään kypsyyskokeessa. Kielikeskus ja tiedekunnat tarjoavat tätä tarkoitusta palvelevaa kirjallisen viestinnän opetusta. Kieltenopetusta pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan asiasisältöjen opettamiseen. Tavoitteena on, että opiskelijat jo perustutkintovaiheessa sisäistävät akateemisen kielenkäytön normit ja niiden merkityksen sekä tiedeyhteisön sisäisessä että tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä. Englanninkieliseen jatkotutkinto-opetukseen panostetaan erityisesti aloilla, joilla tutkimuksen kansainvälisyys on keskeistä. Jatko-opintoihin valittavalla tulee olla opintojen suorittamiseen riittävä kielitaito. Yliopisto kiinnittää rekrytointivaiheessa erityistä huomiota englanninkielistä opetusta antavien opettajien kielitaidon tasoon sekä tarjoaa opetushenkilökunnalle säännöllisesti aiheeseen liittyvää koulutusta. Yleisen kieltenopetuksen tavoitteena on taata yliopiston kaikille suomenkielisille opiskelijoille perusvalmiudet käyttää sekä omaa äidinkieltään että toista kotimaista kieltä ja ainakin yhtä vierasta 7
8 kieltä toimiessaan tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Englannin lisäksi tarpeellisia vieraita kieliä esimerkiksi Itämeren alueen akateemisessa yhteistyössä ovat skandinaaviset kielet, saksa, viro ja venäjä. Eurooppalaisessa tiede- ja kulttuuriyhteisössä runsaasti kysyntää on esimerkiksi ranskan, espanjan ja italian kielillä, yhteiskunnalliset ja kaupalliset tarpeet vaativat myös Aasian kielten ja niistä erityisesti kiinan ja japanin kielen taitoa. Yleistä kieltenopetusta järjestävät sekä kielikeskus keskitetysti että tiedekunnat omia erityistarpeitaan varten. Eri tahojen yhteistyötä on mahdollista koordinoida ja kehittää tehokkaan tiedotusjärjestelmän ja työnjaon avulla. Jatkotutkintotasolla opiskelijan edellytetään pystyvän toimimaan sekä suullisesti että kirjallisesti vierailla kielillä, ensisijaisesti englanniksi. Yleiseen kieltenopetukseen sisällytetään tätä tukevia opintoja, erityisesti tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisten esitelmien pitämistä käsitteleviä kursseja, joiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Turun yliopiston tutkijakoulu yhteistyössä kielikeskuksen kanssa. Kansainvälisille opiskelijoille yleinen kieltenopetus tarjoaa tällä hetkellä perusvalmiudet suomen kielessä. Alkeisopetusta järjestetään kielikeskuksessa ja kauppakorkeakoulussa. Suomen kielen ja kulttuurin perus- ja aineopintoja järjestetään humanistisessa tiedekunnassa, jossa opetuskielenä on suomi. Nykyisin tarjolla oleva suppea alkeisopetus ei kuitenkaan riitä esimerkiksi työelämän tarpeisiin. Koska työllistyminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan edellyttävät suomen kielen taitoa, tulisi yleisen suomen kielen opetuksen resursseja lisätä. Tutkintoihin tähtäävää kielten aineenopetusta annetaan humanistisessa tiedekunnassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Pääaineina opiskeltavia kieliä ovat suomen kielen lisäksi indoeurooppalaisista nykykielistä englanti, espanja, italia, pohjoismaiset kielet, ranska, saksa ja venäjä sekä klassillisista kielistä kreikka ja latina. Kauppakorkeakoulussa kielten ja liikeviestinnän oppiaineilla on sivuaineasema. Kansainvälisiä opiskelijoita varten on suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma, jossa opetus annetaan suomeksi. Useissa kieliaineissa on erikseen sekä kielentutkimukseen että kääntämiseen ja tulkkaukseen kouluttava linja. Vaikka yliopistossa ei voida ilman erityistä syytä velvoittaa opiskelijaa suorittamaan opintojaan muulla kuin yliopiston virallisella kielellä, vieraissa kielissä ja toisessa kotimaisessa kielessä opiskeltavan kielen käyttäminen sekä opetuksen että opinnäytteiden kielenä on oppimistavoitteiden kannalta perusteltua. Osa vieraiden kielten opetushenkilökunnasta on opiskeltavien kielten syntyperäisiä puhujia, jotka ovat vapautettuja yliopiston kielitaitovaatimuksesta. Tiedekunta voi antaa omia erityisohjeita opinnäytteiden laajuudesta ja opinnäytetöihin mahdollisesti liitettävistä suomenkielisistä tiivistelmistä silloin, kun työt laaditaan muulla kuin yliopiston virallisella opetuskielellä. Sekä yleistä että tutkintoihin tähtäävää kieltenopetusta täydentää kansainvälinen opiskelijavaihto sekä henkilökunnalle suunnatut vaihto-ohjelmat ja -sopimukset. Englanniksi opetettavien perustutkintovaiheen kurssien määrää tulisi lisätä, jotta Turun yliopisto olisi nykyistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. Tämä parantaisi myös mahdollisuuksia ulkopuolisen rahoituksen saamiseen Euroopan unionilta Marie Curie International Training Networks -verkostoille, joissa englanniksi tarjottavat kurssit pitää määritellä jo hakemusvaiheessa. Lisäksi yliopiston tulee vastata englanniksi opetettavien jatkotutkintovaiheen kurssien kasvaneeseen kysyntään ja tarjota näitä kursseja kansainvälisesti rekrytoiduille tohtorikoulutettaville, jotka tarvitsevat englanninkielisiä kursseja tohtorin tutkinnon suorittamiseksi. 8
9 3.2 Kielet tutkimuksen välineinä ja tutkimuksen kohteina Yliopistossa tehdään tutkimusta sekä opinnäytetöiden muodossa että opetuksesta riippumattomana tutkimuksena. Tutkimuksen kieltä ei määritellä yliopistolaissa eikä yliopiston johtosäännössä. Akateeminen tutkimus on perusluonteeltaan vapaata ja tutkijalähtöistä, ja sama koskee tutkimuksen kieltä. Tiedeyhteisö on kansainvälinen, ja tutkimuksen kieli on tarkoituksenmukaista valita sen mukaan, mille kohderyhmälle tutkimus on ensisijaisesti suunnattu. Jatko-opinnoista alkaen tutkimusjulkaisut on usein järkevintä kirjoittaa kansainvälisillä kielillä. Toisaalta suomalaisen yhteiskunnan tarpeita ajatellen on pyrittävä siihen, että ainakin tärkeimpiä tutkimustuloksia tuodaan julki myös suomeksi. Monilla aloilla, esimerkiksi oikeustieteessä ja ns. kansallisilla aloilla, tutkimusta tehdään alun pitäenkin erityisesti kotimaan tarpeisiin, ja silloin ensisijaisena julkaisukielenä on tarkoituksenmukaista pitää suomen kieltä. Englanti on kuitenkin usein akateemisen tutkimuksen työkielenä, ja englannin laajaan käyttöön tieteellisessä viestinnässä rohkaistaan, sillä englantia ymmärretään laajasti. Kielten tutkimusta tehdään humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa. Se kouluttaa kieliin, kulttuureihin ja viestintään perehtyneitä asiantuntijoita ja tutkijoita. Laitoksessa tehdään monialaista tutkimusta, erityisesti seuraavilla yliopiston strategian alueilla: oppimisen ja koulutuksen tutkimus, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vuorovaikutusprosessien tutkimus ja keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus. Tutkimusjulkaisujen tuottaminen on tutkimusprosessin olennainen osa. Julkaisuja on usein välttämätöntä laatia kielellä, joka ei ole kirjoittajan oma äidinkieli. Toisaalta syntyperäinen kielitaitokaan ei takaa sitä, että kirjoittaja tuntee oikeakielisyysnormit ja oman alansa tieteelliset kirjoituskonventiot. Tutkimusten julkaisumahdollisuuksia parantaa olennaisesti se, että tutkijoilla ja tutkijaryhmillä on mahdollisuus saada tukea julkaisujensa kääntämiseen tai kielentarkastukseen. Erityisen akuutti ongelma on jatko-opiskelijoiden kohdalla. Tuen puute saattaa pakottaa kirjoittamaan esimerkiksi väitöskirjan kielellä, joka rajoittaa tutkimuksen hyödyntämistä kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Kieliasun heikko taso saattaa estää varttuneenkin tutkijan sisällöllisesti erinomaisen julkaisun pääsyn kansainvälisen kustantajan arviointiprosessiin. Monissa yliopistoissa kielikeskus tai sitä vastaava yksikkö tarjoaa henkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille käännös- ja kielentarkastuspalvelua. Vastaava toiminta tulisi käynnistää myös Turun yliopistossa mahdollisimman nopeasti. 4. Kielet yliopiston hallinnossa ja hallintopalveluissa Turun yliopiston hallintokieli on yliopistolain mukaan suomi, ja jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään suomen tai ruotsin kielellä. Englanti on ensisijainen vieras kieli myös hallinnossa erityisesti siltä osin kuin se palvelee kansainvälisiä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Yliopiston kansainväliselle henkilökunnalle tarjotaan englannin kielellä kaikki ne järjestelmät ja palvelut, joiden käyttäminen kuuluu työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Näitä järjestelmiä ja palveluja ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, tekstinkäsittely- ja muut vastaavat tiedonhallintajärjestelmät sekä koko henkilökunnalle suunnatut, palvelussuhdeasioita koskevat ja muut keskeiset määräykset, ohjeet ja tiedotteet. Suomenkielisellä henkilökunnalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki vastaavat järjestelmät ja palvelut suomen kielellä. 9
10 Englanninkielissä hallintopalveluissa pyritään ylläpitämään sama taso kuin vastaavissa suomenkielisissä palveluissa. Myös muita kieliä voidaan käyttää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yliopistoon rekrytoitu työntekijä ei pysty hyödyntämään suomen- tai englanninkielistä aineistoa, työntekijän rekrytoinut yksikkö on velvollinen itse järjestämään tarpeellisen käännös- tai tulkkausavun. Opintohallinto vastaa siitä, että kaikilla opintojaksoilla ja opintosuorituksilla on englanninkieliset nimet. Yliopiston tutkintokieli on suomi, mutta kaikista tutkintotodistuksista annetaan myös englanninkielinen käännös tai todistuksen liite kansainvälistä käyttöä varten (Diploma Supplement). Osa yliopiston palveluista, esim. kirjastopalveluista, on avoinna myös yliopiston ulkopuolisille käyttäjille. Näissäkin tapauksissa palveluja edellytetään tarjottavan sekä suomeksi että englanniksi ja tarvittaessa ruotsiksi. Muita kieliä käytetään mahdollisuuksien mukaan. Hallinnon piirissä sovelletaan suullisessa viestinnässä samaa rinnakkaiskielisyyden ja reseptiivisen monikielisyyden periaatetta kuin akateemisessa toiminnassakin silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Virallisissa asiakirjoissa käytetään kuitenkin suomea, ja asiakirjoja käännetään englanniksi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. 5. Kielet yliopiston viestinnässä Yliopiston viestintä palvelee sekä yliopiston sisäistä tiedonkulkua että tiedon liikkumista toisaalta kansainvälisen tiedeyhteisön piirissä, toisaalta tiedeyhteisön ja muun yhteiskunnan välillä. Viestinnän tehtävien moninaisuus edellyttää sekä suomen että englannin rinnakkaista käyttöä useimmissa toiminnoissa, joskin suomenkielinen viestintä on käytännössä laajempaa. Kielestä riippumatta laadukas kielenkäyttö on perusedellytys luotaessa mielikuvaa asiantuntevasta ja tieteellisesti uskottavasta akateemisesta yhteisöstä. Nämä vaatimukset otetaan huomioon sekä viestintäyksikköön rekrytoitaessa että sitä resursoitaessa. 5.1 Kielet yliopiston sisäisessä viestinnässä Yliopiston sisäisen viestinnän ensisijainen kieli on suomi. Kaikki keskeiset asiakirjat, pysyväismääräykset ja ohjeet, joiden hyödyntämistä henkilöstön työsopimuksen mukaiset tehtävät edellyttävät, julkaistaan kuitenkin myös englanniksi. Sisäisestä viestintäjärjestelmästä (sähköposti, sähköinen työpöytä yms.) tulee olla käytössä sekä suomen- että englanninkielinen versio. Yliopiston sisäisen viestinnän kohderyhmänä on koko yliopisto eli kaikki yliopistossa työskentelevät ja opiskelevat henkilöt riippumatta siitä, ymmärtävätkö he suomea. 5.2 Kielet yliopiston ulkopuolelle suunnatussa viestinnässä Yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa aktiivisesti merkittävistä tutkimustuloksista, tapahtumista ja toimintamuodoista sekä suomeksi että englanniksi yksiköiden toimittaman taustamateriaalin pohjalta. Suomessa toimivan suomenkielisen yliopiston keskeisenä tehtävänä on palvella suomalaista yhteiskuntaa tuottamalla ja tekemällä tunnetuksi uutta tutkimustietoa yhteiskunnan valtakielellä. Kansainvälisen tiedeyhteisön osana yliopistolla on erinomaiset mahdollisuudet välittää ja arvioida 10
11 myös muualla tuotettua tietoa ja saattaa sitä suomen kielellä suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Monikielinen ja monikulttuurinen yliopisto näyttää muulle yhteiskunnalle hyvää esimerkkiä siitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat, opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta voivat muodostaa tuloksekkaasti toimivan, tasa-arvoisen ja jatkuvasti kehittyvän työyhteisön. Sekä tutkimusta tuottavat yksiköt että yliopiston viestintäyksikkö välittävät tietoa yliopiston toiminnasta ja saavutetuista tutkimustuloksista kansainväliselle tiedeyhteisölle niillä kielillä, jotka kussakin tapauksessa ovat tarkoituksenmukaisia. Kansainväliselle tiedeyhteisölle ja kansainvälisille opiskelijoille suunnattu aineisto laaditaan englanniksi, mutta materiaalista tuotetaan myös suomenkielinen versio kun se on tarpeen tai lain mukaan välttämätöntä. On tärkeää että sisältö ja terminologia säilyvät yhteismitallisina ja helposti vertailtavina molemmilla kielillä. Kaikessa aineistossa pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri idiomaattisuuden aste. Kaikilla yliopiston yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on sekä suomen- että englanninkieliset nimet. Kaikilla yliopiston yksiköillä on sekä suomeksi että englanniksi laaditut verkkosivut, joilta käy ilmi ajantasaisella tavalla yksikön yhteystiedot, toiminnan keskeiset muodot sekä tutkimustoiminnan sisältö pääpiirteittäin. Yliopiston keskeiset esittelymateriaalit laaditaan sekä suomeksi että englanniksi ja molempia päivitetään säännöllisesti. Yliopistokampuksen kaikki opasteet ja kyltit pyritään laatimaan sekä suomeksi että englanniksi. 6. Kieliohjelman toteuttaminen ja seuranta Turun yliopiston kieliohjelman sisällöstä päättää yliopiston hallitus. Hallituksen hyväksymä kieliohjelma julkaistaan yliopiston verkkosivulla sekä suomeksi että englanniksi. Verkkosivulle avataan kieliohjelmaa ja siihen liittyviä taustadokumentteja varten oma WWW-sivusto. Sivustolle sijoitetaan myös jatkuvasti käytössä oleva lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten. Palautteen vastaanottajasta ja käsittelytavoista päättää palvelujohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö tai työryhmä. Kieliohjelma otetaan huomioon suunniteltaessa yksiköiden toimintaa, rekrytoitaessa uusia työntekijöitä sekä päivitettäessä yliopiston strategiaa ja yksikköjen toimintakäsikirjoja. Ohjelman toteutumista seurataan sekä sähköisen palautteen että yksikköjen toimintaa koskevien itsearviointien ja vuosiraporttien avulla. Seurannasta vastaa käytännössä palvelujohtajan nimeämä henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Ohjelman arvioinnista ja uudistamisesta vastaa palvelujohtajan nimeämä työryhmä. 11
12 Liite Turun yliopiston kieliohjelmaan Toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia Sisäinen ja ulkoinen viestintä Kaikilla yliopiston yksiköillä on verkkosivut sekä suomeksi että englanniksi. Suomen- ja englanninkielisten sivujen ei tarvitse olla yhtä laajat. Yliopiston tärkeimmät esitteet ovat sekä suomeksi että englanniksi kohderyhmän tarpeiden mukaan. Yliopiston strategia ja muut keskeiset asiakirjat laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Kaikki keskeiset sisäiset asiakirjat, joissa annetaan ohjeita tai tietoa henkilökunnalle, laaditaan suomen lisäksi myös englanniksi. Asiakirjan kieli tulee määritellä sen kohderyhmän perusteella. Hallintopalvelut Yliopiston tulee tarjota suomen lisäksi myös englannin kielellä kaikki työtehtävien kannalta keskeiset järjestelmät ja palvelut (näitä ovat ainakin SoleTM, Personec HR, Travel, Viikkoposti). Yliopistossa on tarvetta käännös- ja kielenhuoltopalveluille sekä suomen että muiden kielten osalta. Näistä tehtävistä huolehtimiseen tulee ohjata resursseja ja määritellä vastuutahot selkeästi. Nimet Yksiköillä, toimielimillä, työtehtävillä, opetusaloilla ja muilla pysyvillä instituutioilla on suomenkielisten nimien lisäksi myös englanninkieliset nimet. Yliopistoon tulee perustaa terminologiatyöryhmä, jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa yliopistossa käytettävää terminologiaa. Kyltit, opasteet ja kartat Yliopistokampuksen kaikki kyltit, opasteet ja kartat ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kielikurssit Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen resursointiin tulisi kiinnittää huomiota. Ulkomaalaisille suunnattu suomen kielen opetus ei nykyisellään riitä opiskelun, työllistymisen ja Suomessa työskentelyn tarpeisiin, eikä opetusta pystytä tällä hetkellä tarjoamaan kaikille halukkaille opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille.
13 Englantia lukuun ottamatta kaikissa kielissä on havaittu opiskelijoiden lähtötason heikkenemistä. Koska monipuolinen kielitaito on kuitenkin akateemisessa ympäristössä tarpeen, on tutkittava mahdollisuuksia valmentavien kurssien järjestämiseksi, vaikka yliopisto ei itse järjestäkään tällaisia kursseja. Toteuttaminen ja seuranta Rehtori on vastuussa kieliohjelman toteuttamisesta. Henkilö tai työryhmä, jolla on selkeästi määritelty toimikausi, tehtävät ja toimivalta, vastaa toteuttamisesta ja seurannasta käytännössä. Kieliohjelma arvioidaan perusteellisesti uudestaan jokaisen uuden strategiakauden alussa. Kieliohjelman WWW-sivustolle tulee lomake kieliasioita koskevan sähköisen palautteen antamista varten.
TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.
TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain
Lisätiedot- englanninkieliset dokumentit TYYn sivuilla: http://www.tyy.fi/in-english/studentunion/documents-0
Kielikysymys - merkitä tiedoksi keskustelun ylioppilaskunnan käyttämistä kielistä ja käännettävistä dokumenteista sekä velvoittaa hallituksen valmistelemaan asian päätöksentekoon helmikuun edustajiston
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotTekniikan alan kieliopinnot
Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotTeknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö
Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotEnglannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa
Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA hyväksytty yliopiston hallituksessa 6.10.2004 Jyväskylän yliopiston kielipoliittisen ohjelman tavoitteita ohjaavat yliopiston kokonaisstrategia ja yliopistolaki.
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotKielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAF 22.11.2018 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen. Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten linjausten
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotPäivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKorkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun
1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotKieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotKielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset
3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
LisätiedotKauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö
Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden
LisätiedotOrientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOmalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa
Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.
LisätiedotLapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016
Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta. Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Kirjallinen suunnitelma professorin tehtävän täyttämisestä Professorin tehtävä, suomen kieli, 1.8.2016 alkaen toistaiseksi 1. Professorin toimintaympäristö
LisätiedotKielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAFT5 10.1.2019 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz rehtorin päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen. Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotKielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir
Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotOhjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma
Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKokouksen 12 / 2009 asialista
Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman
Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotTohtorikoulutusohjelmien kieli KANTELU
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.10.2019 Dnro OKV/1437/1/2018 1/5 ASIA Tohtorikoulutusohjelmien kieli KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 6.9.2018 osoittamassaan kantelussa sitä, että Turun yliopiston
LisätiedotKiinan kielen kasvava merkitys
Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA
KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA HOPS-ohjaajien koulutuspäivä 30.8.2018 opiskelu.jyu.fi/vaihtoon JY:n strategiassa kansainvälisyydestä Kansainvälinen kampus tukee opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotTehtäväseloste POLIITTISEN HISTORIAN PROFESSORI. Dekaanin päätös 1 (5) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tehtävä ja sen sijoittuminen
Dekaanin päätös 1 (5) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 29.1.2015 Tehtäväseloste POLIITTISEN HISTORIAN PROFESSORI Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan
Lisätiedottiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö
Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet
LisätiedotTehtäväseloste 1 (5) Dekaanin päätös TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN PROFESSORIN TEHTÄVÄ. Tehtävä ja sen sijoittuminen
Tehtäväseloste 1 (5) TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN PROFESSORIN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on haettavana tulevaisuudentutkimuksen professorin
LisätiedotLIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ
Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 17.04.2013 1 (5) LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulun
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOpetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle
Opetuksen järjestämisoikeuden haku lukuvuodelle 2019 2020 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AVOIMEN YLIOPISTON YHTEISTYÖOPPILAITOKSILLE JYU. Since 1863. OPINTOMME SOPIVAT: OPINTOJAKSOT PERUSOPINTOTASO / yliopistojen
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
LisätiedotHarvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa
Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
LisätiedotEnglannin kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014 alkaen toistaiseksi.
TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Englannin kielen yliopistonlehtorin tehtävä 1.8.2014 alkaen toistaiseksi.
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTehtäväseloste 1 (5) Dekaanin päätös TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TUTKIMUSJOHTAJAN TEHTÄVÄ. Tehtävä ja sen sijoittuminen
Tehtäväseloste 1 (5) TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TUTKIMUSJOHTAJAN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa on haettavana tulevaisuudentutkimuksen tutkimusjohtajan tehtävä.
LisätiedotViestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,
LisätiedotProfessori otetaan tehtävään toistaiseksi.
Tehtäväseloste 1 (6) JOHTAMISEN JA ORGANISOINNIN PROFESSORIN TEHTÄVÄ, PORIN YKSIKKÖ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on haettavana johtamisen ja organisoinnin
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotPedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta
Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja
LisätiedotProfessori otetaan määräajaksi
Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 10.1.2013 LIIKETALOUSTIEDE, JOHTAMISEN JA ORGANISOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun kauppakorkeakoulun johtamisen
LisätiedotTyöelämä muuttuu monipuolisen
Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat
LisätiedotFILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ
Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,
LisätiedotEUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010
TIEDOTE 16/2010 1 (5) 2.3.2010 Perusopetuksen, lukio-opetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjille EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN
LisätiedotInfotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä
8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotHelsingin yliopiston kieliperiaatteet. Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä
Helsingin yliopiston kieliperiaatteet Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä Rehtorin päätös 25.9.2014 Sisältö Saate 1 Kieliperiaatteet 1. Kieliperiaatteiden lähtökohdat 3 2. Kieliperiaatteiden
Lisätiedot