Kestäviä ratkaisuja etsimässä

Transkriptio

1 Kestäviä ratkaisuja etsimässä Energia-ala on merkittävien haasteiden ja muutosten edessä. Haasteet liittyvät toisaalta energiantuotantorakenteen uudistamiseen ja toisaalta energian kilpailukykyisen hinnoittelun säilyttämiseen ja energian tukku- ja vähittäismarkkinoiden uudistuessa. Myös energiaturvallisuus- ja toimitusvarmuuskysymykset ovat nousemassa yhteiskunnan energiariippuvuuden myötä alati tärkeämpään asemaan. Tulevina vuosina Turku Energian tekemillä valinnoilla on siis suuri vaikutus pyrittäessä kohti taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten tekijöiden tasapainon edellyttävää kestävää kehitystä. Energian käyttö Suomessa Suomen energiankulutuksen lasku pysähtyi vuonna 2012 osoittaen pieniä nousun merkkejä. Taloustaantuman myötä alkanut sähkönkäytön lasku pysähtyi ja pysyi lämpötilakorjattuna lähes ennallaan. Kaukolämmön myynti nousi 8 prosenttia ja lämpötilakorjattunakin yhden prosentin. Lämpötila ja teollisuus ohjaavat sähkönkulutusta Suomi käytti sähköä viime vuonna 85,2 TWh, (2011: 84,4 TWh), nousua vuoteen 2011 verrattuna oli noin 1 prosentti kun se edellisvuonna oli laskenut 3,8 prosenttia. Lämpötilakorjattuna sähkön käyttö nousi Suomessa 0,3 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus väheni viime vuonna 4 prosenttia, mutta muilla sektoreilla sähkönkulutus kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta. Joulukuussa sähkönkulutus kasvoi yli 16 prosenttia, mikä johtui paljolti kylmästä säästä, mutta lämpötilakorjaus huomioidenkin kasvua oli yli 7 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutuksen muutosket näkyvät Turku Energiassa hieman muuta maata maltillisemmin, sillä Varsinais-Suomessa teollisuudessa käytetään vain alle neljännes sähköstä. Muualla maassa teollisuus käyttää noin sähköstä noin puolet. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna lähes 27 % (2011: 31%). Ydinvoiman osuus oli 26 % (26 %), vesivoiman lähes 20 % (15 %) sekä hiili- ja muu lauhdutusvoiman yhteensä 7 % (11 %). Tuulivoiman prosenttiosuus pysyi ennallaan 0,6 %:ssa. Sähkön nettotuonti kasvoi edelleen ja oli 20,5 % (2011: 16,4%). Kaukolämmön myynti kasvoi Kaukolämmön kulutus kasvoi vuonna 2012 Suomessa 8 prosenttia ja lämpötilakorjattuna prosentin verran. Sitä myytiin 33,6 TWh (2011: 30,1 TWh). Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitysenergian tarpeesta yli 90 prosenttia katetaan kaukolämmöllä. Kaukolämmön kulutuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen laskuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella. Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehokkaissa yhteistuotantolaitoksissa. Yhteistuotannolla tuotetun kaukolämmön määrä pysyi ennallaan, mutta kasvaneesta kulutuksesta johtuen sen osuus laski 69 %:in (2011: 74 %).

2 Yhteistuotantovoimalaitoksissa tuotetun lämmön määrä on pudonnut 2,1 TWh ja yhteistuotantosähkön määrä yli 3 TWh verrattuna vuoden 2010 huipputuotantoon. Yhteistuotantolämmön määrän pieneneminen johtui pääosin sähkön alhaisesta hinnasta sähkömarkkinoilla: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot löydät täältä Kansallinen energiapolitiikka ohjaa energiayhtiöiden päätöksiä Suomen energiapolitiikan tavoitteita leimaa pitkäjänteisyys ja kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Suomi on viime vuosikymmeninä ollut yksi johtavista teollisuusmaista, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja erityisesti bioenergiaa. Suomen tavoitteena on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan ollut tuottaa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) niin suuri osa sähköstä kuin mahdollista. Turku ja muut suuret kaupungit ovat tässä kansainvälisessä kärjessä. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmastosopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020 useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat Kasvihuonekaasujen 20 prosentin sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä. 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston maaliskuussa 2013 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä edellistä, vuoden 2008 strategiaa täydentävät ohjelmat määrittävät energiapolitiikan linjat. Valtioneuvoston tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Koska erilaiset energian käyttö- ja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta samantasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaamaan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana. Suomi on asettanut tavoitteekseen energian kulutuksen kasvun pysäyttämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 317 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistyminen saattaa kuitenkin lisätä sähkönkulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Arvion mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 olisi noin 93,3 TWh eli hieman nykyistä korkeampi. Sähkön kulutuksen kasvun hidastumisesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotantorakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden laskelmien mukaan kokonaisinvestointitarve vuoteen 2030 mennessä on MW:a, jos vuositarve on TWh.

3 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa työ- ja elinkeinoministeriön sivulla Suuret investoinnit jatkuvat Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin investoija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat noin 2 miljardia euroa vuosina Seuraavan 15 vuoden aikana sähkön ja kaukolämmön investoinneiksi arvioidaan yhteensä noin miljardia euroa. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan vuoteen 2030 mennessä tarvittavan megawattia ja vuoteen 2050 mennessä MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotantokapasiteettimme. Energia-asiakkaiden vaatimukset kasvussa Perinteisesti tuotanto- ja verkostopainotteisen energiatoimialan asiakaslähtöisyyden kehittyminen kiihtyy edelleen. Kiristyvä kilpailu ja sähkösopimushintavertailujen tekemisen helppous tarkoittaa sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kaukolämmönmyyjien on etsittävä uudenlaisia palvelukonsepteja jotka vastaavat kokonaisvaltaisemmin energiapalveluiden tarpeeseen. Energiatuotteet konseptoidaan yhä enemmän sisältämään erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja energianlähdevaihtoehtoja. Sähköisten palvelu ja asiakasviestintäkanavat ovat osa muutosta. Perinteisten kanavien käyttö pysyy edelleen erittäin merkittävänä, ja samanaikaisesti on suurimmat panostukset sekä asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi että uusasiakashankinnan turvaamiseksi tehdään sähköiseen ympäristöön. Energiatoimialan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti mm. Etäluettavien sähkömittareiden tarjoaman kulutuspalautteen sekä sähkönsiirtoyhtiöiden kehittämien häiriöviestintäkanavien myötä. Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset lisääntyvät esimerkiksi internet- ja mobiililaitteiden välityksellä tarjottavaa kulutuspalautetta, energianeuvontaa ja energianjakelun keskeytystietoja kohtaan. Helpon sähköisen palvelun odotetaan olevan osa normaalia palvelua. Tunnetasolla vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta rakentuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomasta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toiminta sekä ympäristöystävällisyys. Turun seudun kaukolämmöntuotanto uusiutuu Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltaisilla taajama-alueilla, joissa suuret lämmön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Kaukolämmön vahva markkinaosuus uudiskohteissa säilyy, vaikkakin markkinaosuutta voi verottaa kiinteistökohtaisten lämpöpumppupohjaisten lämmitysmuotojen tarjonnan lisääntyminen. Energiansäästön avulla aikaan saatava kaukolämmön kulutuksen lasku kompensoituu asumisväljyyden lisäyksen ja taajamien väkiluvun kasvun kautta. Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfrastruktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuksella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmitysmuotoihin, erityisesti lämpöpumppuihin, verrattuna.

4 Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoituksella voidaan parantaa kaukolämmön kilpailukykyä ja myös yhdyskuntien energiatehokkuutta merkittävästi. Vastatakseen haasteeseen kaukolämpöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asiakastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja. Turku kehittää voimakkaasti tulevina vuosina sekä kaukolämmön yhteis-, että erillistuotantoa. Kaikki ratkaisut lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Turun seudulla. Vuonna 2012 otetaan käyttöön Kakolan lämpöpumppulaitoksen laajennus ja valmistellaan seudullisen monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Naantaliin. Myös tuleva Turun seudun jätteenpolttolaitos tulee vahvistamaan paikallisesti paikallisesti tuotetun kaukolämmön tuotantoa. Sähkömarkkinat kehittyvät Sähkön hintakehityksen on ennustettu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintataso, uusiutuvan energian tukitoimet, pohjoismaisten vesivarantojen suuruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetti. Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mukaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasiteetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin. Vähittäismarkkinoiden integroituminen ensin Pohjoismaiden kanssa ja myöhemmin muun Euroopan kanssa jatkuu. EU-tasolla sovittavat pelisäännöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan menettelytavat eri maiden välillä ovat kuitenkin suuret, ja vie vielä vuosia, ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina. Euroopan sähkömarkkinoiden integroitumisen sekä ilmastopoliittisten ohjaustekijöiden ennakoidaan pitkällä tähtäimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaavat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen. Hyvä tietää sähkömarkkinoista Sähkönsiirto ja älykkäät sähköverkot Sähköverkkoliiketoiminnan keskeisiä haasteita ovat verkkorakenteiden pitkät pitoajat samalla kun asiakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset sähkön toimitusvarmuudelle lisääntyvät. Sähköverkkojen rooli on muuttumassa aktiiviseksi markkinapaikaksi, joka tarjoaa asiakkailleen joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille. Muutos markkinapaikaksi tulee tarjoamaan innovatiivisille toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2013 aikana Turussa viimeistellään etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa. Vuoden alussa lähes kaikissa sähkönkäyttöpaikoissa oli etäluettava sähkömittarit. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suomessa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen. Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvattamiseen tarvitaan uudenlaista sähköverkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on

5 luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannosta käyttöön sähköä siirtävän yksisuuntaisen sähköverkkoa kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdellaan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittareiden lisäksi muita merkittäviä teknologiainvestointeja sähköverkkoon. Sähköverkkotoiminta on luonteeltaan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalainsäädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamarkkinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan valtakunnallisesti edullista. Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot Palveluliiketoiminta yleistyy nopeasti Energiayhtiöt hankkivat enenevässä määrin laitteistojen huoltoa, käyttöä ja kunnossapitoa sekä rakentamista ulkopuoliselta palveluntuottajalta sen sijaan että tekisivät itse. Tällä pyritään oikeaan työvoiman resursointiin alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Lisäksi tämä helpottaa osaamisen hallinnassa. Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten investointien myötä. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään aiheuttaen paineita kustannustehokkuuteen. Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. Palvelutuotannossa kilpailukykyä haetaan investoinneilla skaalaetuun, tehostuksilla ja kiinteiden kustannusten supistuksilla. Tällä toiminnalla päästään parhaimmillaan turvaamaan nykyinen kannattavuus kilpailun kiristyessä. Tämä edellyttää panostuksia johtamiseen, osaamiseen, innovointiin ja asiakastarpeiden ymmärtämiseen.