COUNCIL OF OULU REGION. Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma Talousarvio 2022
|
|
- Juha Penttilä
- 3 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 COUNCIL OF OULU REGION Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma Talousarvio 2022
2 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan liitto Poratie 5 A, Oulu puhelin kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi Oulu 2021
3 Sisältö 1 Maakuntajohtajan katsaus Pohjois-Pohjanmaan näkymät Maakuntaliiton johtaminen Strategiset tavoitteet Toiminta ja tavoitteet Luottamushenkilöhallinto Maakunnan kehittäminen ja rahoitus Maakunnan suunnittelu ja osaaminen Hallinto Talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma Yleisperustelut Talousarvioasetelma perusteluineen vuodelle 2022 ja sitovuustaso Henkilöstösuunnitelma Talousarviotaulukot vuodelle 2022 ja suunnitelma vuosille Jäsenkuntien maksuosuudet...40 Hyväksytty maakuntavaltuustossa xx.xx.2021
4 1 Maakuntajohtajan katsaus Oulussa xx.xx.2021 Pauli Harju maakuntajohtaja 4 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
5 2 Pohjois-Pohjanmaan näkymät Maakunnan väkiluku kasvussa Pohjois-Pohjanmaalla väkiluvun kasvu lisääntyi jo toista vuotta peräkkäin. Vuoden 2020 lopussa maakunnassa asui asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla edellisestä vuodesta. Kuntien välinen nettomuutto pieneni, mutta oli yhä negatiivinen noin 500 asukkaalla. Nettomaahanmuutto oli +880 henkilöä. Näin kokonaisnettomuutto oli positiivinen noin 390 henkilön verran (+117 vuonna 2019). Luonnollinen väestönkasvu oli 672 henkilöä vuonna 2020, mikä oli 155 henkilö enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapsia syntyi Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 2020 eli 262 enemmän kuin vuotta aiemmin. Oulussa asui vuoden 2020 lopussa 50,1 % maakunnan asukkaista. Vuoden lopussa Oulun väkiluku oli asukasta, lisäystä edellisestä vuodesta asukasta. Oulun seutu oli jälleen kerran ainoa väkilukuaan kasvattanut Pohjois- Pohjanmaan seutu- Oulun seutu kasvoi lähes asukkaalla. Suhteellisesti suurinta kasvu oli edellisvuoden tapaan Kempeleessä (+441 asukasta). Seudun kunnista väkilukuaan kasvattivat myös Liminka ja Lumijoki. Oulun seudun kunnista väkiluku väheni Hailuodossa, Tyrnävällä ja Muhoksella. Oulun seutukunnan ulkopuolella väestömäärä kasvoi Pyhännällä, Kuusamossa, Ylivieskassa ja Kalajoella. Vuoden 2020 aikana asukasluku väheni Siikajoella, Utajärvellä, Vaalassa, Pyhäjärvellä ja Oulaisessa. Pohjois-Pohjanmaa on yhä ikärakenteeltaan maan nuorin maakunta väestön keski-ikä ollessa 40,8 vuotta. Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden keski-ikä on 0,2 vuotta alhaisempi kuin Uudenmaan ja 2,6 vuotta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Keskiiältään vanhin maakunta on Etelä-Savo, 49 vuotta. Työttömyyden määrä lähenee koronaa edeltävää tasoa Työttömien osuus työvoimasta oli tammiheinäkuussa 2021 keskimäärin 12,4 prosenttia. Työttömien osuus aleni edellisvuoden keskiarvosta lähes yhdellä prosenttiyksiköllä. Koko maan työttömien osuus työvoimasta oli vuoden 2020 tammi-heinäkuussa lähes samalla tasolla kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden 2020 huhtikuun työttömyyshuipusta työttömien osuus laski alle 13 prosentin helmikuussa Tammi-heinäkuussa 2021 työttömiä työnhakijoita oli Pohjois- Pohjanmaalla kuukausittain keskimäärin noin henkilöä eli vähemmän kuin edellisenä vuonna keskimäärin. Työttömien määrä oli vielä heinäkuussa 2021 noin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2019 samaan aikaan, mutta ero kahden vuoden takaiseen tilanteeseen on kaventunut tasaisesti koko kuluvan vuoden ajan. Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
6 työnhakijoita oli tammi-heinäkuussa 2021 keskimäärin kuukaudessa noin henkilöä, mikä on lähes enemmän kuin edellisen vuoden keskiarvo. Suhteellisesti vuosikeskiarvo kasvoi 34 prosenttia vuonna 2021 edellisvuodesta. Ulkomaisten työttömien määrä oli vuoden 2021 tammi-heinäkuussa keskimäärin noin henkilöä, mikä on lähes sama lukema kuin vuotta aiemmin. Lomautettuja oli vuoden 2021 tammi-heinäkuussa keskimäärin kuukaudessa noin 2 800, mikä on lomautettua vähemmän kuin edellisvuonna keskimäärin. Vastaavanlaista suurta muutosta ei ole tapahtunut lyhennetyllä työviikolla olevien määrässä. Lyhennetyllä työviikolla on ollut kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa keskimäärin 970 henkilöä, kun edellisenä vuonna lyhennettyä työviikkoa teki keskimäärin henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan suhdannenäkymät myönteiset Vuoden 2021 tammi-heinäkuussa työttömistä työnhakijoista oli keskimäärin kuukaudessa miehiä ja naisia Työttömien miesten määrä on alentunut noin 500 työttömällä ja naisten työttömällä edellisvuoden keskiarvoista. Suhteellisesti työttömien naisten määrä on alentunut peräti 10 prosenttia, kun työttömien miesten määrän aleneminen on jäänyt alle 4 prosenttiin. Työttömyyden positiivinen kehitys on ulottunut myös nuorten ja yli 50-vuotiaiden ikäryhmiin. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli tammi-heinäkuussa 2021 keskimäärin henkilöä, mikä on yli 300 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna keskimäärin. Yli 50-vuotiaitten työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2021 tammiheinäkuussa keskimäärin noin henkilöä, mikä on 240 henkilöä vähemmän aiempana vuonna keskimäärin. Huolestuttavinta työttömyyden osalta kuluvana vuonna on ollut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita Pohjois-Pohjanmaan rakentamisen liikevaihto laski seitsemän prosenttia vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Rakentamisen liikevaihdon kehitys on kuitenkin ollut kuukausitasolla kasvava koko kuluvan vuoden. ICT-klusterin liikevaihdon kasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kuusi prosenttia, kasvu näyttää jatkuvan myös huhti- ja toukokuussa. Voimakkainta kasvu on ollut puuklusterin (puutuote- ja huonekaluteollisuus) osalta, jonka liikevaihto kasvoi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 20 prosenttia, mutta kasvuvauhti loiveni hieman huhtitoukokuussa. Metalliklusterin liikevaihdon kasvu on nyt jatkunut 12 kuukautta. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä metallin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan ajanjaksoon. Vuonna 2020 Pohjois-Pohjanmaan 6 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
7 maakunnan kaikkien toimialojen vientiliikevaihto laski -1,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vientiliikevaihto kasvoi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Huhtikuussa vienti kasvoi 5,9 prosenttia ja laski toukokuussa -2,0 prosenttia vuotta aiemmasta. Verotilitykset kunnille vahvassa kasvussa Seitsemän maakunnan kuntaa muutti tuloveroprosenttiaan vuodelle Suurimman yhden prosenttiyksikön korotuksen teki Ylivieska, jonka tuloveroprosentti on nyt maakunnan korkein, 23 prosenttia, ja toiseksi suurin koko maassa. Muut tuloveroprosenttia korottaneet kunnat olivat Ii, Merijärvi, Muhos, Oulu, Pudasjärvi ja Raahe. Ii ja Pudasjärvi tekivät pieniä korotuksia kiinteistöveroprosentteihin, kun taas Siikajoki ja Siikalatva tekivät alennuksia. Maakunnan kunnista tuloveroprosentti on alhaisin edelleen Pyhännällä, 19,75 prosenttia. 11 kunnan tuloveroprosentti on 22 tai enemmän. Pohjois-Pohjanmaan rakentamisen henkilöstömäärä laski vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä -3,6 prosenttia verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen. Vuoden 2021 huhtikuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,0 prosenttia ja toukokuussa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Puuklusterin henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Klusterin henkilöstömäärän kasvu pysyi huhti-toukokuussa 6 8 prosentin tasolla. ICT-klusterin henkilöstömäärä kasvoi 2021 ensimmäisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Henkilöstömäärän kasvuvauhti kiihtyi huhtikuun neljästä prosentista toukokuun lähes yhdeksän prosentin kasvuun verrattuna edelliseen vuoteen. Metalliklusterin henkilöstömäärä oli vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Huhtikuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,1 prosenttia ja toukokuussa kasvu tuplaantui 6,3 prosenttiin. Kunnallisverontilitykset olivat vuoden 2021 tammielokuun aikana suuremmat yhtä lukuun ottomatta kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunnallisverontilitykset olivat aiempaa vuotta hieman alemmalla tasolla Kärsämäellä. Yhteensä maakunnan tilitykset olivat lähes 63 miljoonaa euroa suuremmat kuin vastaavalla ajanjaksolla edellisenä vuonna. Tuloverojen tilityksissä euromääräisesti suurin kasvu oli Oulussa (+39 milj. ), Ylivieskassa (+3,4 milj. ), Raahessa (+3,3 milj. ) ja Kempeleessä (+3,1 milj. ). Suhteellisesti eniten tuloverotilitykset kasvoivat Ylivieskassa, Iissä, Oulussa ja Merijärvellä. Yhteisöverotilitykset kasvoivat kaikissa maakunnan kunnista tammi-elokuun tilitysten osalta verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko maakunnan yhteenlasketut kumulatiiviset yhteisöverotilitykset elokuussa 2021 olivat lähes 27 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Eniten yhteisöverotilitykset kasvoivat Oulussa (+13,6 milj. ), Kuusamossa (+1,4 milj. ) ja Raahessa (+1,4 milj. ). Suhteellisesti eniten yhteisöverotilitykset kasvoivat Sievissä, Limingassa, Tyrnävällä, Merijärvellä ja Kärsämäellä. Alhaisin yhteisöverotilitysten nousu oli Pyhäjärvellä. Osana valtion tukitoimia kuntataloudelle kuntaryhmän jako-osuutta korotettiin kymmenellä Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
8 prosenttiyksiköllä vuosille 2020 ja Kiinteistöverotilitysten osalta kuluva vuosi on ollut kunnille vahva, koska vuonna 2020 kiinteistöverotus siirtyi joustavaan valmistumiseen ja merkittävä osuus vuoden 2020 verosta siirtyi tilitettäväksi vuoden 2021 puolella. Pohjois-Pohjanmaan kunnille tilitettiin vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä noin viidennes enemmän kiinteistöveroja kuin vuotta aiemmin. Euromäärisesti kunnille on tilitetty 11 miljoonaa euroa enemmän. Vain Raahessa kiinteistöverotilitykset vähenivät vuoden 2021 tammi-elokuun aikana verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Eniten kiinteistöverotilitykset kasvoivat Oulussa (+6 milj. ) ja Kuusamossa (+0,8 milj. ). Suhteellisesti suurinta kasvu oli Reisjärvellä, Pyhännällä, Pudasjärvellä ja Pyhäjoella. Yhteenlasketut verotilitykset kasvoivat kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vuoden 2021 tammi-elokuun aikana vuodentakaisesta. Maakunnan tasolla tilitykset kasvoivat yli 100 miljoonaa euroa (+9,8 %). Suhteellisesti suurinta kasvu yhteenlasketuissa tilityksissä oli Sievissä, Ylivieskassa, Pyhännällä ja Pudasjärvellä. Määrällisesti kasvu oli suurinta Oulussa, Ylivieskassa, Raahessa ja Kempeleessä. Verontilitysten positiivinen kehitykseen on osittain vaikuttaneet valtion määräaikaiset tukitoimet kunnille, mutta pääosin hyvä kehitys kertoo talouden piristymisestä koronaepidemian hellittäessä. 8 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
9 3 Maakuntaliiton johtaminen 30 jäsenkuntaa Jäsenkuntien edustajainkokous alkaen: Nuorisovaltuusto Ilmastotyön neuvottelukunta Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä Järjestöneuvottelukunta Maakuntavaltuusto 75 valtuutettua Maakuntahallitus 13 jäsentä Toimisto Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Pohjois-Pohjanmaan liiton kuntayhtymän luottamushenkilöorganisaatio perustuu kunta- ja aluekehityslakiin sekä liiton perussopimukseen. Kuntayhtymän toimielimiä ovat perussopimuksen mukaiset jäsenkuntien edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, tarkastuslautakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä. Vakiintuneen käytännön mukaan maakuntahallitus nimeää toimikautensa ajaksi asiantuntijoista koostuvia työryhmiä oman toimintansa tukemiseksi. Tulevalle toimikaudelle esitetään nimettäväksi nuorisovaltuusto, ilmastotyön neuvottelukunta, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä sekä järjestöneuvottelukunta. Pohjois-Pohjanmaan liiton toimiston johtamisorganisaatio muuttuu lukien. Maakuntavaltuusto on päättänyt asiasta uuden hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä. Pohjois-Pohjanmaan liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja. Toimisto on jaettu toiminnan (ml. henkilöstö) ja talouden järjestämistä varten kolmeen vastuualueeseen: 1. maakunnan kehittäminen ja rahoitus 2. maakunnan suunnittelu ja osaaminen 3. hallinto. Maakunnan kehittämisen ja rahoituksen vastuualueelle kuuluvat tehtävät ovat maakunnan kehittämistehtävät, aluekehittämisen rahoitus, kansainvälisyystoimintojen koordinointi sekä Karelia-ohjelman hallintoviranomaisen tehtävät. Vastuualueen johtajana toimii kehitysjohtaja. Maakunnan suunnittelun ja osaamisen vastuualuealueelle kuuluvat tehtävät ovat ennakointitehtävä, maakuntakaava sekä maakuntaohjelma. Vastuualueen johtajana toimii suunnittelujohtaja. Hallinnon vastuualueelle kuuluvat tehtävät ovat: luottamushenkilöhallinto, liiton sisäiset palvelut sekä aluekehitysrahoituksen maksatustehtävät. Vastuualueen johtajana toimii hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus Karelia CBC Kehitysjohtaja TOIMISTO Maakuntajohtaja Johtoryhmä Maakunnan suunnittelu ja osaaminen Suunnittelujohtaja Hallinto Hallinto- ja henkilöstöjohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
10 4 Strategiset tavoitteet Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot Maakunnan aseman parantaminen eurooppalaisessa ja kansallisessa liikennepolitiikassa. Tietoliikenneyhteyksien ja palveluiden kehittämisen tukeminen. STRATEGISET TAVOITTEET Strateginen linjaus 2024: Maakunnan fyysinen ja digitaalinen saavutettavuus 1) TEN-T-ydinverkkokäytävän kärkihankkeiden edunvalvonta ja edistäminen (sis. Päärata ja VT4). 2) Perusväylänpidon rahoituksen tasokorotukset. Maakunnan kiinteän laajakaistan kattavuuden lisääminen ja koordinointi. Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot 1) Maakunnan suunnittelu ja osaaminen, maakuntajohtaja. 2) Maakuntahallitus, maakuntajohtaja. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen Strateginen linjaus 2024: Kannattavan yritystoiminnan ja kilpailukyvyn edellytykset Uudistuva ja osaava Suomi ohjelman toteuttaminen. Älykkään erikoistumisen strategian toteuttaminen; toimintaan osallistuminen, vakiinnuttaminen sekä alueen kv-rahoituksen vahvistaminen. Maakunnan muutoskykyselvityksen tekeminen, jolla tuetaan ja vahvistetaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä kilpailukykyä. Rakennerahasto-ohjelman käynnistäminen sekä kaksi rahoitushakua. Strategian integrointi rakennerahastovaroin rahoitettaviin hankkeisiin sekä vuosittaisen seurantaprosessin aloittaminen. Muutoskykyselvityksen tekeminen. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus Maakunnan kehittäminen ja rahoitus Maakunnan tulevaisuustyö tukee alueen toimialojen uudistumista ja kilpailukykyä. Tuottavuusselvitys ja ilmastotiekartta rakennemuutosten ennakoinnissa. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen, maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Strateginen linjaus 2024: Euroopan unionin pohjoisten alueiden painoarvo ja siihen kohdistuva säätely. Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot Pohjoisten liikenneyhteyksien painoarvon vahvistaminen ohjelmissa ja päätöksenteossa. Maakunnan profiloituminen pohjoisuudella kansainvälisissä verkostoissa. CPMR:n ja BEATA:n liikennetyöryhmissä sekä Perämerenkaaren vyöhykehankkeessa vaikuttaminen. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen, maakunnan kehittäminen ja rahoitus. NSPA-yhteistyöverkostojen sekä Itä- ja Pohjois- Maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Suomen EU-toimiston (Bryssel) kautta vaikuttaminen EU-koheesiopolitiikkaan sekä vuoden 2027 jälkeisen ohjelmakauteen. Auroraohjelman hyödyntäminen, seuranta ja valvonta. Pohjoisten maakuntatoimijoiden mukaan saaminen keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin valmisteluihin. Kv-ohjelman toteuttaminen ja viestintä. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus. 10 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
11 Strateginen linjaus 2024: Kuntien elinvoimaisuus ja uudistuminen Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot Kuntien tukeminen sote- ja TE-palveluuudistuksessa. Osallisuus- ja hyvinvointityön uudistaminen osana alue- ja kuntareformeja. Maakunnan markkinointi kuntien ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Osallistuminen alueen työllisyyspilottien työryhmiin ja elinvoimatyöryhmän työskentely. Kuntajohtajaverkostotyö sekä tarvittaessa erilaisten selvitysten tekeminen ja hankkeiden tukeminen. Hyvinvointialuevalmisteluun vaikuttaminen onnistuneen siirtymisen varmistamiseksi. Maakuntaohjelman kärkihankkeiden käynnistäminen. Maakunnan tunnettavuus -kärkihankkeen käynnistäminen yhdessä kuntien kanssa. Maakuntajohtaja, maakunnan kehittäminen ja rahoitus, maakunnan suunnittelu ja osaaminen, hallinto. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointi osana aluekehittämistä sekä tuetaan koulutuksen kehittämistä ja muutoskyvykkyyttä. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen, maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Strateginen linjaus 2024: Tulevaisuuden rakentaja ja tiedolla johtaja Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot Muutosten tunnistaminen ja vaikuttava tulevaisuustyö. Säännöllisesti päivitettävä tilanne- ja tulevaisuuskuva sekä skenaariotyön alueellisen asiantuntijaverkoston käynnistäminen. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen. Uuden maakuntaohjelman toteuttaminen. Maakuntaohjelman kärkihankkeiden asteittainen käynnistäminen. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen. Maakuntakaavan uudistaminen. Maakuntakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen ja palautteen käsittely. Maakunnan suunnittelu ja osaaminen. Maakunnan tahtotilan varmistaminen aluekehityskeskustelussa. Kehittämisrahoituksen vaikuttavuuden edistäminen ja valvonta. Aluekehityskeskusteluprosessi. Indikaattoriseuranta, rahoitusinfot ja tiedotustilaisuudet, ohjausryhmätyöskentely. Maakuntajohtaja, maakunnan kehittäminen ja rahoitus, maakunnan suunnittelu ja osaaminen. Maakunnan kehittäminen ja rahoitus. Strateginen linjaus 2024: Innostuneiden osaajien yhteisö Tavoite 2022 Mittari Vastuutahot Uuden johtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen. Henkilöstön muutoskyvykkyyden vahvistaminen. Toiminnan vaikuttavuus ja riskienhallinta. Johtoryhmän ja johtotiimin säännöllinen työskentely. Hybridityön johtamisen kehittäminen. Maakuntien liitot: Yhdessä oppien ja kehittyen - kehittämishankkeen toteuttaminen; työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä seuranta. 1) Tavoitteiden asettaminen ja vaikuttavuuden seuranta kehityskeskusteluissa. 2) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen päivittäminen. Maakuntajohtaja, maakunnan suunnittelu ja osaaminen, maakunnan kehittäminen ja rahoitus, hallinto. Johtoryhmä, yhteistyötoimikunta. 1) Maakuntajohtaja, vastuualuejohtajat, johtotiimi. 2) Hallinto. Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
12 5 Toiminta ja tavoitteet 5.1 Luottamushenkilöhallinto Vuoden 2021 kuntavaalit toimitettiin koronavirustilanteen vuoksi kesäkuussa. Vuosi 2022 on Pohjois-Pohjanmaan liiton uusien toimielinten ensimmäinen täysi toimintavuosi. Pohjois-Pohjanmaan liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, joka päättää liiton toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2022 maakuntavaltuusto kokoontuu kaksi kertaa. Maakuntahallitus vastaa liiton käytännön toiminnasta ja hallinnosta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu tiiviisti maakuntakaavoitusta, maakunnan kehittämistä ja edunvalvontaa koskevien asioiden valmisteluun kaikissa käsittelyvaiheissa. Maakuntahallituksen kokouksia pidetään kertaa vuonna Kokousten lisäksi maakuntahallitus kokoontuu tarvittaessa erillisiin kehittämis- ja suunnitteluseminaareihin. Vuoden 2022 budjetissa on varauduttu yhden ulkomaanmatkan kustannuksiin. Maakuntavaltuutetuille ja maakuntahallituksen jäsenille tarjotaan yhteinen koulutuskokonaisuus, jonka aiheina ovat maakunnan liiton toiminta, maankäyttö ja maakuntakaava sekä alueiden kehittäminen. Koulutus toteutetaan kolmena webinaarina joulukuun 2021 tammikuun 2022 aikana. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman arviointisuunnitelmansa pohjalta. Tarkastuslautakunnan ydintehtäviin kuuluu valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden, toiminnan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden sekä talouden tasapainotuksen toteutumisen arviointi sekä sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta. Tarkastuslautakunta pitää viisi kokousta vuonna 2022 sekä osallistuu webinaarimuotoiseen koulutukseen. Vuonna 2022 toimivat maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan nimeämät toimi- ja neuvottelukunnat sekä yhteistyöryhmät. Pohjois-Suomen neuvottelukunta on Pohjois- Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan sekä Kainuun maakuntien yhteinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka edistää Pohjois-Suomen yhteisiä asioita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Pohjois-Pohjanmaan liitto organisoi aluekehityslain mukaisen ja maakuntahallituksen asettaman maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnan ohjelmakaudella Yhteistyöryhmän tehtävänä on huolehtia maakunnan aluekehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta. Maakunnan yhteistyöryhmän kustannukset katetaan pääsääntöisesti Euroopan aluekehitysrahaston teknisestä tuesta. Vuosittain pidetään 4 6 kokousta. Maakuntajohtaja toimii maakunnan yhteistyöryhmän esittelijänä ja yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtajana. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän kokouskäytännöistä ja tiedotuksesta. Luottamushenkilöiden edustusvaroilla katetaan 12 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
13 maakuntaliiton eri tilaisuuksien, kuten maakuntapäivien ja kansainvälisen naistenpäivän vastaanoton, kuluja. Pohjois-Pohjanmaan liitto on perinteisesti järjestänyt maakunnan keskeisille toimijoille ja yhteistyötahoille loppiaisvastaanoton, jonka yhteydessä jaetaan Pohjois-Pohjanmaa-palkinto. Lisäksi varaudutaan yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettäviin seminaareihin ja tilaisuuksiin. 5.2 Maakunnan kehittäminen ja rahoitus Maakunnan kehittämisen ja rahoituksen vastuualue vastaa alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan yleisestä kehittämisestä, valmistelee ja vastaa aluekehitysrahoituksen välineiden hyödyntämisestä sekä päätöksenteosta. Vastuualue koordinoi maakuntaliiton kansainvälistä toimintaa sekä hoitaa Karelia-ohjelman hallintoviranomaisen tehtävät. Vastuualue edistää kuntien elinkeinoelämän vaikuttavuutta, toteuttaa ja seuraa tulevaa maakuntaohjelmaa. Vastuualue integroi älykkään erikoistumisen painopistealueet maakuntaohjelman seurantatyöhön vuosittain yhdessä sidosryhmien kanssa. Maakunnan kehittämisen toimintamallit ja kärkihankkeet Maakuntatasolla liitto vastaa aluekehittämislain mukaisen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoprosessista. ALKE-päätöksen painopisteet ja aluekehittämisen toimintamalli otetaan huomioon työskentelyssä. Valtioneuvosto on päättänyt aluekehittämisen tavoitteeksi kestävät ja elinvoimaiset alueet. Liitto vastaa aluekehityskeskustelun koordinaatiosta maakunnan eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken sekä ALKEkeskustelun toteutuksesta ja vaikuttavuuden seurannasta. Maakuntaohjelman valmistelussa on noussut esiin aluekehityksen näkökulmasta erityisesti yrittäjyyden, työllisyyden, työllisyysrakenteiden ja työelämän muutoksien yhteensovittaminen, yrittäjien jaksaminen sekä maakunnan muutoskyvykkyyden selvittäminen ja vahvistaminen. Tavoitteina ovat myös yritysmyönteisyyden kasvattaminen päätöksenteossa sekä kuntaettä maakuntatasolla sekä yrittäjyyspolkujen monipuolistaminen ja sujuvoittaminen mukaan lukien omistajanvaihdokset. Liitto osallistuu meneillään olevien työllisyyskokeilujen seurantaan ja kuntien tukemiseen työllisyyden hoitamisen siirtyessä kuntien vastuulle. Alueen haasteena on työvoiman saatavuus. Osaamisen varmistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet koskevat erityisesti osa-alueita, joilla yritykset pystyvät lisäämään kilpailukykyään ja liiketoiminnan kannattavuutta. Työtä tukee elinvoimaryhmä, jossa on jäseninä kuntien elinkeinotoiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaavat kehittämisyhtiöt ja henkilöt. Maakunnan kilpailukyvyn lisääminen tulee tapahtua sekä kansallisen että kansainvälisen profiloitumisen kautta. Vuoden 2022 aikana käynnistetään yrityslähtöinen maakunnan kansainvälinen uudistuvien yritysten kasvu- ja tukiohjelma sekä maakunnallinen viestinnän kärkihanke, jossa huomioidaan maakunnan ja sen kuntien laajaalainen ja kokoava profilointi. Uuden rakennerahasto-ohjelman Uudistuva ja osaava Suomi alkaessa tehostetaan rahoituksen seurantaa hankkeiden tavoitteiden toteuman, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä älykkään erikoistumisen näkökulmasta. Vastuualue sovittaa ja hyödyntää yhteen alueen jo olemassa olevia ekosysteemejä (Oulun innovaatio allianssi ja Oulun eteläisen OIA, Kasvun suunta 2030) sekä vuoden 2021 aikana käynnistettyjä työ- ja elinkeinoministeriön päättämiä verkostoja vyöhykehankkeita. Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
14 tukee Elinkeinot murroksessa -hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä kohdentaen resurssia vuodelle Vastuualue koordinoi matkailun yhteistyöryhmän toimintaa sekä osallistuu koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmän toimintaan. Maakunnan rahoittamisen välineet Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toteuttaminen Vuonna 2022 toteutetaan ohjelmakauden viimeinen hakukierros, johon rahoitus saadaan ohjelmakauden aikana päättyneiden hankkeiden vapautuvista rahoituksista. Pääsääntöisesti hankkeiden toteuttaminen päättyy vuoden 2022 lopussa, kuitenkin viimeistään mennessä. Ohjelmakauden toteuttamisesta ja tuloksista tiedotetaan maakuntahallitusta kerran vuona toimeenpano käynnistyy , jolloin Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman toteutus Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osalta alkaa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimeenpano käynnistyy vuoden 2022 alkupuolella. Pohjois-Pohjanmaan liiton johdolla valmistellaan ohjelman alueellinen rahoitussuunnitelma ja siihen sisältyvät rahoituksen painopisteet. JTF-rahaston toimeenpano pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii välittävänä viranomaisena EAKR- ja JTF-rahoituksissa. Vuonna 2022 pyritään toteuttamaan kaksi hakukierrosta. Ennen haun avaamista järjestetään infotilaisuudet. Ohjelman toteuttamisesta tiedotetaan maakuntahallitusta ja -valtuustoa kaksi kertaa vuodessa. Ohjelman toimeenpano tehdään hallinto- ja valvontajärjestelmän mukaisesti. Vastuualue vastaa maakunnan yhteistyöryhmän ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön toiminnasta. Kansallinen aluekehitysrahoitus Maakuntaliittojen käytettäväksi kohdennetaan kansallista Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahaa. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa rahoituksen toimeenpanosta. Vuonna 2022 myönnettävillä varoilla toteutetaan pieniä hankkeita, joilla pohjustetaan uusia avauksia. Lisäksi AKKEmäärärahasta rahoitetaan Oulu innovaatioallianssin käynnistäminen, Kansallinen vetyverkosto, Hyvinvointi- ja terveysdatan kansallinen innovaatioekosysteemi sekä Perämeren kehittämisvyöhyke. Pohjois-Pohjanmaan liitto tekee määrärahan myöntöpäätökset, valvoo hankkeiden laillisuutta ja toimintaa sekä suorittaa hankkeiden maksatukset. Uudistuva ja osaava Suomi EU:n alueja rakennepolitiikan ohjelman käynnistäminen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden Älykäs erikoistuminen ja S3- kokonaisuudet Älykäs erikoistuminen on EU:n alueiden innovaatiopolitiikkaa, jossa alueet tunnistavat omat vahvuutensa. Valittuja älykkään erikoistumisen kärkiä tuetaan kehittämällä ja tukemalla innovaatiojärjestelmiä, joiden tavoitteena on elinkeinoelämän uudistaminen ja vahvistaminen. Älykkään erikoistumisen strategialla varmistetaan, että rahastoista myönnetty EU-tuki on tehokasta ja vaikuttavaa. Maakunnan älykkään erikoistumisen painopisteissä korostuvat ilmastoviisaus, uudistuva ja hyvinvoiva Pohjois-Pohjanmaa. Kansainvälisyys, vastuullisuus ja verkostoituminen ovat toimintatapoja, joiden avulla Pohjois-Pohjanmaalla kasvatetaan osaamista, nostetaan kilpailukykyä ja edistetään valittujen painopistealojen kehittymistä strategiassa esitettyyn suuntaan. Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen 14 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
15 merkittävimmistä innovaatioalueista. Kansainvälisesti verkottuneet ja vahvat ekosysteemit tukevat aluetalouden kasvua. Kansainvälisten kumppanuuksien ja verkostoitumisen toimia edistetään älykkään erikoistumisen strategiaan liittyvissä valituissa teemoissa: monipuoliset digitaaliset palvelut ja tuotteet, uudistuva ja vähäpäästöinen teollisuus, kokonaisvaltainen terveys ja hyvinvointi, kestävä rakentaminen ja liikkuminen, innovatiivinen bio- ja kiertotalous sekä älykäs elintarviketuotanto. Teemoja tukevat Pohjois- Pohjanmaan maakunnan ja eri EU:n alueiden kanssa solmitut älykkään erikoistumisen kumppanuudet. Pohjois-Pohjanmaan liitto on solminut yhdeksän S3-kumppanuutta: Personalised medicine, Medical technology, Safe and sustainable mobility, Advance materials for batteries, Water smart territories, High performance production throught 3D printing, Traceability & Big Data, High tech farming ja Geothermal energy. Vetovastuu on Wireless ICT -kumppanuudessa. Näiden myötä liitto ja alueen toimijat ovat mukana usean toimialan EU-tasoisessa yhteistyössä. Kumppanuuksien avulla lisätään alueen kansainvälistä yritysyhteistyötä, vahvistetaan tki-kehitysympäristöjä sekä nostetaan hakemusten määrää ja osallistumisia kansainvälisissä hankkeissa. Liiton asiantuntijat tukevat kumppanuuksien ja verkostoitumisen eteenpäin viemistä kokonaisuuksissa, jotka edistävät älykkään erikoistumisen strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä seuraavat verkostoissa tapahtuvaa kehitystä. Kansainvälisyys yritystoiminnan vahvistamisen ja kilpailukyvyn parantamisen edellytyksenä Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä työllisyyttä, osaavan työvoiman saatavuutta ja työmarkkinoiden muutosta. Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälinen toiminta tähtää kasvun ja vetovoiman kasvattamiseen. Koronaepidemia heikensi kansainvälistä yhteistyötä ja työvoiman liikkuvuutta, jonka lisäksi rajojen sulkeminen esti normaalin rajat ylittävän yhteistyön. Koronaepidemiasta kärsineitä toimialoja ovat etenkin kansainvälisyydestä hyötyvät matkailu ja kulttuuri. Oulun kaupungin valinta vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on hyödynnettävä alueella. Sisältöalojen ja kulttuurin kehittäminen kehittää myös matkailua ja yleistä elinvoimaa. Kansainvälisten rahoitushakujen aktivoinnilla ja neuvonnalla tuetaan alueen elinkeinoelämän uudistamista ja innovaatioekosysteemien kiinnittymistä kansainvälisiin verkostoihin. Vetovoimatoimenpiteillä edistetään investointien sijoittumista maakuntaan ja tuetaan yritystoiminnan kilpailukykyä. Yhteistyössä kuntien elinkeinoyhtiöiden, kolmannen sektorin toimijoiden sekä alueen korkeakoulujen kanssa kansainvälistä rahoitusta voidaan kasvattaa alueella. Suoria kansainvälisiä rahoituksia ovat Pohjois-Pohjanmaalla toistaiseksi hyödyntäneet pääosin korkeakoulut ja muutamat yritykset. Tavoitteena on panostaa alueen toimijoiden onnistumiseen suorissa EUrahoitushauissa, rahoitusosaamisen kehittämiseen, verkostoitumiseen ja alueen näkyvyyteen Euroopassa. Pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi toimintaa kehitetään ja varmistetaan jatkuvuus. Tavoitteena on vakinaistaa toiminnassa oleva kansainvälisten rahoitusten neuvontatyö Pohjois- Pohjanmaan EU-rahoituksen lisäämiseksi liiton pysyväksi toiminnaksi vuoden 2023 alusta lukien. Toiminnassa hyödynnetään Itä- ja Pohjois-Suomen Brysselin toimistoa, jolla on merkittävä rooli kilpailukykyisten konsortioiden muodostamiseksi ja hakemuksen valmistelun tukena. Toimialojen läpileikkaavuutta tuetaan koulutusvientiä ja elintarviketaloutta aktivoivilla toimenpiteillä Pohjois-Pohjanmaan elintarviketarvikestrategian mukaisesti. Matkailun kasvun edistäminen on osa Pohjois- Pohjanmaan matkailustrategiaa. Uutena alana on tunnistettu kyberturvallisuus. Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen edellyttää Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
16 innovaatioympäristöjen jatkuvaa kehittämistä sekä innovaatioiden kaupallistamista. Pohjois-Pohjanmaa on ollut mukana Itä- ja Pohjois-Suomen vastuullisen kaivannaisalan toimintasuunnitelma hankkeessa. Suomen Barentsin euroarktinen puheenjohtajuus alkaa lokakuussa Se mahdollistaa dialogin EU:n ja Venäjän välillä. Pohjois-Pohjanmaan tulee hyödyntää sijaintinsa solmukohtana. Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen tulee pitää EU:n arktista ulottuvuutta esillä. EU:n Arktisen politiikan päivityksen yhtenä syynä on ilmaston muutoksen nopeutuminen. Jään sulaminen ja Koillisväylän avautuminen lisäävät arktisen alueen strategista painopistettä ja kiinnostusta sen luonnonvaroihin. EU- ja kansainvälisen toiminnan kautta syntyvät verkostot ja toiminta Pohjois-Pohjanmaan liitto on aktiivinen pohjoismaisessa, eurooppalaisessa sekä Barentsin alueen yhteistyössä etabloitujen verkostojen ja järjestöjen puitteissa. Kansainvälisyys on alueen kilpailukyvyn, kehittymisen ja kasvun edellytys. Liitto hakee kansainvälistä kumppanuutta ja yhteistyötä aluekehityksen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä yritys- ja elinkeinoelämän verkostoissa, tilaisuuksissa ja hankkeissa. Maakuntaohjelman mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämää uudistetaan verkottamalla ja tukemalla innovaatioekosysteemiä. Maakunnan julkisten ja yksityisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoiden kansainvälisen yhteistyön lisäämistä tuetaan. Jäsenyys ja aktiivinen toiminta kv-järjestöissä ja verkostoissa mahdollistaa paikan EU:n sisällä teollisuuden ja teknologian eturintamassa valituilla aloilla. Tavoitteena on parantaa toimijoiden valmiuksia edunajamiseen erillisohjelmien suhteen ja kasvattaa omaa osaamista. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan EUrahoituksen lisääminen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntatoimijoita kannustetaan mukaan eri verkostoihin. Se antaa mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen jakamiseen, mielipiteen muodostukseen omaa aluetta laajemman kokonaisuuden puitteissa, pätevien ja luotettavien kumppaneiden löytymiseen kvhankkeisiin sekä yhteistyön eurooppalaisella tasolla. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Perifeeristen merellisten alueiden liiton (CPRM) toimintaan ja erityisesti Itämeren komission työryhmiin, jotka ovat Transport Working Group (liikenneasioiden työryhmä), Maritime Working Group (meriasioiden työryhmä) ja Energy and Climate Working Group (energia- ja ilmastoasioiden työryhmä). Itämeren komission työryhmillä on keskeinen rooli asiasisältöjen valmistelussa CPRM:n päätöksenteossa. EU-politiikkaa ja -asioita koskevaa keskustelua ja vuorovaikutusta kansalaisten kanssa on lisättävä. EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistyi kesällä Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu EU:n tulevaisuuskonferenssin alueelliseen jalkauttamiseen yhteistyössä Euroopan Alueiden komitean jäsenten kanssa. Uudistetun Europe Direct -verkoston Pohjois- Pohjanmaan EU-tietopisteen sopimus jatkuu Euroopan komission kanssa vuosina Europe Direct parantaa kansalaisten tietoisuutta EU:n hyödyistä ja korostaa EU:n tuomaa lisäarvoa sekä tiedottaa, osallistaa ja ylläpitää mediasuhteita EU-aiheiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto hyödyntää jäsenyyksiään seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä, verkostoissa ja sopimuksissa: EU-tason yhteistyö, viestintä ja edunvalvonta Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kanssa ja EU-tietopisteen kautta. Europe Direct -verkoston kautta suora yhteys Euroopan komission Suomen-edustustoon ja Euroopan parlamentin Suomentiedotustoimistoon. Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkoston (NSPA) toiminnassa korostuu harvaan asutun 16 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
17 alueen roolia EU:n koheesio- ja talouspolitiikan merkittävänä osana ja edunvalvojana. Arctic Europe yhteistyöverkoston (MOU) toiminta erityisesti Tromssan alueen kanssa. Barentsin alueen BEATA-liikennetyöryhmän toimintaan osallistuminen ja Joint Barents Transport Plan -suunnitelman jatkotyöstäminen. Euregio Karelia -yhteistyö. ERIAFF-verkosto, eurooppalainen alueiden verkosto, edistää maatalouden, elintarviketuotannon ja metsätalouden innovaatioita. Batteries Europe, alueiden ryhmä. Yhteistyösopimus (MOU) American University of Sharjahin (AUSE) kanssa (koulutusvienti ja elinkeinoelämä yhteistyö). Maakunnan kunniakonsuliverkoston yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaan liiton kansainvälisen toiminnan tavoitteena on vahvistaa strategista viestintää ja osallistumista keskeisiin yhteistyöfoorumeihin ja tilaisuuksiin, joiden avulla profiloidaan Pohjois-Pohjanmaan liittoa kansainvälisenä toimijana. Keskeisimpänä tehtävänä on kansainvälisiin verkostoihin osallistumisen aktivointi, ylläpito ja niiden hyödyntäminen. Liitto on aktiivinen kansainvälisissä verkostoissa ja siinä yhteistyössä, johon maakunta on päättänyt osallistua. Jäseniä, valittuja edustajia, kollegoita ja yhteistyökumppaneita tuetaan kansainvälistymisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kansainvälisessä verkostotyössä tuetaan alueen kilpailukykyä tunnistamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukemalla niihin liittyvien arvoketjujen syntymistä. Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttama Kansainvälinen ja verkostoitunut Pohjois- Pohjanmaa (Kanves) -hanke järjestää älykkääseen erikoistumiseen liittyviä webinaareja ja teemapäiviä maakunnan toimijoille. Hankkeen avulla vahvistetaan kansainvälistä rahoitusosaamista ja suorien rahoitusten neuvontaa kaikille maakunnan toimijoille. Alueen toimijat voivat hyödyntää Interreg-ohjelmia. Pohjois-Pohjanmaa on varsinaisena ohjelmaalueena neljässä ohjelmassa. Rajat ylittävässä yhteistyössä toimii Aurora-ohjelma, valtioiden välisessä yhteistyössä Pohjoinen periferia ja Arktis ja Itämeren alueen -ohjelmat sekä koko EU:n kattava Europe. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) verkoston toimintaan, joka korostaa harvaan asutun alueen roolia EU:n alue- ja rakennepolitiikan merkittävänä osana. Alueella sijaitsee valtaosa Suomen aineellisista ja aineettomista luonnonvaroista ja luontokohteista, joita hyödynnetään niin teollisuuden käyttöön kuin vapaa-ajan virkistäytymiseen. Alueella on myös valmiiksi rakennettua kattavaa infrastruktuuria. Luonnonvarat sekä aineettomat resurssit ovat tärkeät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän sekä siihen sopeutumisen näkökulmasta. Karelia CBC Ohjelman toteutusaikaa on jatkettu koronaepidemian aiheuttamien viiveiden ja haasteiden vuoksi. Hankkeiden toimintaa voidaan perustelluista syistä jatkaa vuoden 2023 loppuun saakka. Hallintoviranomainen sulkee ohjelman syyskuun loppuun 2024 mennessä. Noin 40 hanketta yhteensä 61 hankkeesta jatkaa toimintaansa vuonna Painopiste toiminnassa 2022 on hankkeiden seurannassa, monitoroinnissa sekä tuloksekkaassa loppuunsaattamisessa. Erityishuomio hallintoviranomaisen tukitoiminnoissa kiinnitetään tulosten kestävyyteen sekä jatkohyödyntämiseen. Karelia Ohjelmakaudella EU:n ulkorajat ylittävää yhteistyötä jatketaan uudessa Karelia CBC -ohjelmassa. Ohjelma-alue on vastaava kuin nykyisessä ohjelmassa (Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa Suomesta ja Karjalan tasavalta Venäjältä). Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
18 hallintoviranomaisena myös uudessa ohjelmassa. EU:n komission arvioidaan hyväksyvän ohjelman tapahtuvan keväällä 2022, jonka jälkeen Suomi, Venäjän Federaatio sekä EU:n komissio laativat rahoitussopimuksen. Ohjelman täysipainoinen käynnistys tapahtuu sopimuksen allekirjoittamisen ja voimaanastumisen jälkeen arviolta vuonna Ohjelman hallinnolliset rakenteet, järjestelmät, menettelytavat sekä ohjeistukset valmiita vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuonna 2023 on valmius avata hakukierrokset. 5.3 Maakunnan suunnittelu ja osaaminen Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunnan suunnittelu ja osaaminen -vastuualueen tehtävät jakautuvat toiminnallisesti kolmeen kokonaisuuteen: tulevaisuus, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Jako pohjautuu maakunnan suunnittelujärjestelmään ja kokonaisuudet täydentävät toisiaan. Tulevaisuus tuottaa laajaalaista tietoa maakunnan toimintaympäristöstä sekä ennakoi siinä tapahtuvia muutoksia. Tietoja hyödynnetään maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinnassa ja toimeenpanossa sekä alueelliset erityispiirteet ja elinkeinoelämän tarpeet huomioivassa koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa ennakoinnissa. Maakunnan liiton tehtävät on määritelty vuoden 2021 syksyllä voimaan tulleessa aluekehityslaissa. Suunnittelukaudella painotetaan lakisääteisiä tehtäviä, joista maakunnan suunnittelu ja osaaminen -vastuualueelle kohdentuvat maakunnan suunnittelun ja merialuesuunnittelun tehtävät, saavutettavuuden edistäminen ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyön johtaminen ja yhteistyö valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, luonnonvarojen kestävän käytön koordinointi ja ilmastonmuutoksen torjunta, laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyö, toimintaympäristön ja osaamistarpeiden ennakointi, kulttuurin edistäminen osana maakunnallista strategiatyötä sekä maakunnallisen identiteetin ja asukkaiden osallistumisen mahdollistaminen maakunnan kehittämisessä. Tehtäviä hoidetaan laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tulevaisuus Maakunnan kehityksen kuvaaminen Maakunnan kehityksen kuvaaminen perustuu Tilastokeskuksen suhdanneaineistoon sekä keskeisiin väestö- ja talouskehityksen tilastoihin. Suhdanneaineiston kokoamista ja analyysia jatketaan ja uudistetaan vastaamaan paremmin yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Aineistot ja analyysit ovat käytettävissä työja elinkeinoministeriön kanssa pidettävissä aluekehityskeskusteluissa. Tietopalvelu jatkuu osana maakunnan tilannekuvan rakentamista. Aineisto- ja analyysipyyntöihin reagoidaan tilanteen mukaan mahdollisimman nopeasti. Useat toimintamallit ovat olleet koetuksella koronaepidemian aikana. Tavoitteena on kuvata etäkoulutuksen ja -työn aiheuttamat toimintamallien muutoksia, joilla on vaikutuksia taloudelliseen toimintaan, väestö- ja aluekehitykseen. Tämä edellyttää aikaisempaa laajempaa aineistoa ja analyysia. Pohjois-Pohjanmaan liitto on mukana maakuntien yhteisessä tuottavuus maakunnittain -tutkimuksessa, jossa on selvitetty tuottavuuden kehitystä ja siihen liittyviä taustatekijöitä. Tutkimuksen loppuraportti antaa suuntaviivoja maakunnan kehittämiseksi. Koronaepidemian vuoksi ennakoinnin ja verkostoitumisen tarve on kasvanut entisestään. Ennakointiverkostoa laajennetaan kattamaan paremmin koko maakuntaa sekä uudistetaan kartoittamalla alueellista ennakointityötä tekeviä 18 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
19 tahojen halukkuus osallistua maakunnalliseen ennakointityöhön. Maakunta- ja aluetason yhteistyön merkitys on noussut entistä voimakkaammin esiin. Tavoitteena on sujuvoittaa aineistojen jakelua ja analyysia. Uutta ennakointimallia valmistellaan yhdessä koulutuksen järjestäjien, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyön kehittäminen koulutusasioissa Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmän keskeinen tehtävä on mahdollistaa koulutuksen järjestäjien tiedonvaihto ja yhteistyö. Yhteinen näkemys on tärkeää erityisesti maakunnan koulutuksen vetovoiman säilyttämisessä ja kehittämisessä. Tämä on myös avain työvoiman saatavuuteen, koska pääosa työvoimasta tulee alueella opiskelleista. Alkanut kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiihtymään. Laajakaistan jatkokehittäminen ja koordinaatio Maakunnan liittojen lakisäätäinen viranomaistehtävä on pysynyt samana, mutta Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on erilainen kuin useimmissa muissa maakunnissa. Valtaosa hankkeista on toteutettu ja rahoitusvälineet ovat laajentuneet valtion rahoituksesta. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa keväällä 2021 alkanutta paikallisten verkkoyhtiöiden yhteistyön koordinointia. Yhteisten tilaisuuksien tärkein merkitys on tiedonvälityksen lisäksi konkreettisesta yhteistyöstä sopiminen. Laajakaistan lisäksi edistetään palvelujen saavutettavuutta. Laajakaistan koordinaatioryhmän tavoitteena on olla maakunnan digitalisaation keskeinen aktivaattori. Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmalla ohjataan maakunnan kehitystyötä Maakuntaliiton toimivallan keskeisimmät välineet ovat maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Pohjois- Pohjanmaan maakuntaohjelma on maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyssä joulukuussa Pohjois-Pohjanmaata kehitetään maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti ennakkoluulottomasti siten, että eri alojen ja aluetasojen yhteistyö syvenee ja voimavarat kootaan yhteen. Maakuntaohjelma perustuu maakuntastrategiaan, joka sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet, kuvaukset keskeisistä toimenpiteistä ja kärkihankkeista sekä tarkemmat rahoitussuunnitelmat. Maakuntaohjelman tavoitteille asetetaan mittarit ja vaikuttavuustavoitteet. Tavoitteiden ja kärkihankkeiden toteutumista, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan laadullisen ja määrällisen seurannan kautta. Maakuntaohjelman toimeenpano -prosessia kehitetään vastaamaan aluekehittämisen tilannekuvaa ja aluekehityskeskustelua. Toimeenpano sisältää toimijoiden välistä läheistä yhteistyötä, kumppanuutta, jossa kullakin toimijalla on oma merkittävä roolinsa. Yhteisen prosessin kautta muotoutunut aluekehittämisen arvoperusta oikeuttaa ja velvoittaa kaikkia maakunnan tulevaisuuden tekijöitä. Kulttuuritoimintaa edistetään Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelma 2030 valmistuu loppuvuonna Se kokoaa yhteen maakunnallisen tahtotilan, tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vahvistetaan kulttuuritoimialaa ja kulttuurin vaikuttavuutta, sekä nostetaan kulttuurin roolia alueellisessa kehittämistyössä ja alueen menestystekijänä. Ohjelma kootaan laajassa yhteistyössä ja sen toimeenpanoon on Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
20 haettu opetus- ja kulttuuriministeriöltä kuntien kulttuuritoimintalain alueellisen kehittämistehtävän mukaista hanketta. Hankkeen tavoitteena on kuntien kulttuuritoimialan osaamisen, laadun ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä laaja-alainen yhteistyön lisääminen. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien aikana tiiviissä yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Pohjois- Pohjanmaan liitto toimii hankkeen hallinnoijana ja vastaa toteutuksesta. neuvottelukunta. Tavoitteiden seurannassa hyödynnetään uusinta tietoa. Kuntien ja muiden toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä on tarpeen edelleen tiivistää sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. EU:n koheesiopolitiikka ja hiilineutraalisuuteen liittyvät tavoitteet edellyttävät alueella vuoropuhelua ja varautumista, jotta tulevat rahoitusmahdollisuudet voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kulttuurihyvinvointi on viime vuosina vakiintunut osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla keskeisenä toimijana on POPkulta, kulttuurihyvinvoinnin alueverkosto, joka kokoaa maakunnassa yhteen teeman parissa toimivia ja sen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja. Se tekee valtakunnallista yhteistyötä Taiteen edistämiskeskuksen sekä TaikuSydän -kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallisen yhteyspisteen ja yhteistyöverkoston kanssa. Kansainvälisyyttä edistetään osana Barentsyhteistyötä sen kulttuurityöryhmän (JWGC) tavoitteiden mukaisesti. Kaikilla toimilla edistetään maakuntaa kohti kulttuuripääkaupunkivuotta Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan toimeenpano ja seuranta Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata hyväksyttiin vuonna Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiatavoitteisiin kytketään vahvasti elinkeinoelämä, uudet elinkeinot ja liiketoimintamahdollisuudet. Ilmastotyön tavoitteiden toteutuminen vaatii sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimia. Maankäytön ratkaisut ovat keskiössä pitkän aikavälin toimissa. Ilmastotavoitteet ja niiden seuranta ovat osa uudistettavaa maakuntakaavaa. Edistetään maakunnan bio- ja kiertotaloutta Pohjois-Pohjanmaalla älykäs bio- ja kiertotalous toimii ilmastotyön perustana. Tiekartan kärkitoimet ovat linjassa vuonna 2019 päivitetyn biotalouden kehittämisstrategian kanssa ja kattavat laajasti toimialan eri sektorit. Maakuntaohjelman yhdeksi päätavoitteeksi on nostettu kestävästi kasvava ja kukoistava Pohjois-Pohjanmaa. Bio- ja kiertotalouteen perustuva uudistuminen ja innovaatiotoiminta, ilmastotavoitteet huomioiva maankäyttö ja vähäpäästöinen liikkuminen, kestävä energian tuotanto sekä maatalouden uudistuminen luovat edellytykset kestävään kasvuun. Luonnonvaratoimialan hankkeiden vaikuttavuutta sekä maakunnallisen yhteistyön kehittämistä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Bio- ja kiertotalouden toimintaedellytykset varmistetaan ennakoivalla maankäytöllä. Erillisselvityksiä tarvitaan vetytalouden edellytyksistä ja vaikutuksista maakunnan suunnitteluun sekä seudullisesti merkittävistä bio- ja kiertotalousalueiden tarpeista, jotta mahdollistetaan kehittyvien alojen toimintaedellytykset maakunnassa. Ilmastotiekartan toimeenpano ja seuranta toteutetaan yhteistyöllä. POPilmasto-hankkeessa luotu yhteistyöverkosto jatkaa toimintaansa. Työtä ohjaa Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön 20 Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
21 Iijoen ja Oulujoen vesistöalueiden kehittäminen jatkuu Iijoen vesistöaluetta kehitetään Iijoen vaelluskalahankkeen avulla. Hankkeen toimenpiteitä vuonna 2022 ovat smolttien alasvaellusväylän toiminnan käynnistäminen Haapakoskella, smolttien seuranta/siirrot, nousukalojen seuranta/siirrot sekä pienpoikasten istuttaminen. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentamisen edistäminen. Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisen tueksi käynnistetään mahdollisesti uusi hanke. Lisäksi osallistutaan Iijoki-sopimuksen mukaisten laajempien toimenpidekokonaisuuksien toimeenpanoon. Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu Oulun yliopiston hallinnoimaan Oulujoen vesistöalueen vesivisiohankkeeseen (ARVOVESI) sidosryhmäroolissa. Hyvinvointia pohjoispohjalaisille Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointityö uudistuu. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) on sekä kuntien että uuden hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. Lisäksi on muita toimijoita, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia. Onnistuneen HYTE-työn edellytyksinä ovat yhdyspintojen tunnistaminen ja sektoreita ylittävien yhteistyörakenteiden rakentaminen. Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistuu ja vaikuttaa hyvinvointialuevalmisteluun onnistuneen siirtymisen varmistamiseksi sekä alueellisen hyvinvointityön uudelleen organisoimiseksi. Korona on lisännyt kuntien tarvetta laaja-alaiselle hyvinvointityön tuelle. Maakunnan hyvinvointisopimuksen 2025 tavoitteet ohjaavat osaltaan yhteistyötä. Liitto järjestää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumin sekä kuntien talous- ja toimintasuunnittelua tukevan tilannekuvaseminaarin yhteistyössä kuntien sivistysjohtajaverkoston kanssa. Liitto osallistuu aktiivisesti kansallista hyvinvointipolitiikkaa linjaavan kansanterveyden neuvottelukunnan toimintaan. Nuoret ja järjestöt synnyttämässä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Maakunnallinen nuorisovaltuusto on Pohjois- Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen nimeämä nuoria koskevien asioiden vaikuttamistoimielin. Uusi nuorisovaltuusto järjestäytyy alkuvuonna Toimintasäännön mukaisesti nuorisovaltuusto ottaa kantaa, valvoo nuorten etua, nostaa esiin epäkohtia parannusehdotuksineen, tekee ehdotuksia maakuntahallitukselle sekä antaa lausuntoja. Toiminta vahvistaa nuorten taitoja ja keinoja osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tavoitteena on verkostoitua kansainvälisesti. Nuorisovaltuuston toimintaa tukevalle ja kehittävälle POPNUVAhankkeelle haetaan jatkoaikaa touko-kesäkuulle 2022 saakka. Maakuntahallitus nimeää Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan. Neuvottelukunnan kautta järjestöt osallistuvat maakunnallisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen, tekevät järjestötoimintaa tunnetuksi, edistävät järjestöjen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia sekä järjestöjen ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Maakuntakaava Maakuntakaavojen toimeenpano ja seuranta sekä maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavoitus on osa maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyä, kaavatasoittain tarkentuvaa maankäytön suunnittelujärjestelmää Suomessa. Maakuntakaava konkretisoi valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja alueellisten kehittämistavoitteiden kanssa. Yleispiirteinen kaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja siinä esitetään maakunnan alueiden käytön ja Pohjois-Pohjanmaan liiton talous- ja toimintasuunnitelma
Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala
Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman
Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto
Elinkeinot murroksessa -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO Katja Sukuvaara, Kainuun liitto 1 ELMO pilotti: Mikä se on? Euroopan komissio hakee uusia toimintatapoja aluekehittämisen tueksi vastaamaan teolliseen
Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa
Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan
MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,
Aluekehittäminen ja TKIO
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Aluekehittäminen ja TKIO Petra Stenfors 5.2.2019 Aluekehittämisen määrittely (HE alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista) Toimijoiden yhteistyö
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja
Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta
Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014
Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122
Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen
Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus Mikko Väisänen 11.9.2013 Tulevaisuus hanke, kesto: 1.1.2012-30.6.2014 Hankkeella organisoidaan Pohjois-Pohjanmaan ennakointityötä entistä tiiviimmäksi.
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 valmistelu miten alueet näkyvät Johanna Osenius Varkaus 27.5.2019 Sisällöt nousevat alueiden tarpeista 1 Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden omiin vahvuuksiin
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
Etelä-Suomen EAKR. Kestävää kasvua ja työtä
Etelä-Suomen EAKR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-toiminta Etelä-Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta.
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
Elinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
Syksyn 2019 rakennerahastohaun ylimaakunnalliset teemat Itä- ja Pohjois-Suomessa
Syksyn 2019 rakennerahastohaun ylimaakunnalliset teemat Itä- ja Pohjois-Suomessa 4.9.2019 Oulu Soile Juuti, ohjelmapäällikkö Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Syksyllä päättyviä rahoitushakuja
EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset
EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020
Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4
Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006
KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ
03/2017 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNNAN KEHITTÄJÄNÄ Maakuntahallituksen kokous 25.8.2017 Tapani Mattila Keski-Suomen kuntien kuntayhtymä Maakuntahallituksen rooli Maakuntahallitus vastaa : Keski-Suomen kuntien
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
6Aika-strategian esittely
6Aika-strategian esittely Toukokuu 2014 Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014 2020 yhtenä painopisteenä kestävä kaupunkikehittäminen. Toteutus
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.
Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.2017 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 1/2 Strateginen
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET RESILIENSSI OSAAMINEN
Päivitetty 6.2.2019 Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmä: ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET 2019-2020 PAINOPISTEET JA TAVOITTEET: NUORET RESILIENSSI OSAAMINEN Osaajien positiivinen
Löydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma
POKAT 2021 -maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma POKAT 2021 maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu 2 80100 JOENSUU Teksti: Kansi Pia
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005
EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg
Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle
Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle Taustaa: o Tällä hetkellä maakuntatasolla eri toimialoja edustaville järjestöille ei ole olemassa minkäänlaisia yhteistyörakenteita o P-P:n sosiaali- ja terveysalan
KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...
Arvioinnin tarkoitus. Arvioinnin periaatteet. Arvioinnin tavoitteet ja painopiste
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA 2018 Taustaa Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelmasta säädetään kuntalain 121.4 :ssä. Tarkastuslautakunnan toiminta edellyttää suunnitelmallisuutta ja vastuullisuutta,
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017
1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta
ELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
Arjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN