Matkailu- ravintola- ja tapahtuma-ala Helsingissä Fact Sheet

Transkriptio

1 Matkailu- ravintla- ja tapahtuma-ala Helsingissä Fact Sheet Helsingin kaupunki, elinkein-sast Knnut erityissuunnittelija Jukka Punamäki 1. Tilastt Matkailu lukuina Matkailua mitataan useimmiten yöpymisillä, kska tämä n tällä hetkellä käytännössä ainut asia, jta mitataan kaikkialla maailmassa suhteellisen samalla tavalla. Sumessa yöpymisiä tilasti Tilastkeskus. Kaikki eivät kuitenkaan yövy htelleissa tai muissa rekisteröidyissä majitusliikkeissä, jten kknaisvlyymeistä kuten matkailijamääristä yöpymiset eivät kerr. Tällä hetkellä arviita ulkmaisten matkailijamääristä ja esimerkiksi kuluttamisesta saadaan rajahaastattelututkimuksesta. Yöpymisistä saadaan tieta kuukausitaslla nin kuukauden viiveellä. Matkailun kuukausitasiset tilastt kerää TAK Visitry palveluun. Htellien käyttöasteista saadaan tieta päivätaslla ja näitä tietja raprtidaan Helsingin kaupungilla sisäisesti viikittain. Nämä luttamukselliset tiedt kerää majitusliikkeiltä Benchmarking Alliance. Lisäksi lentliikenteen matkustajamääristä saadaan Finavialta tieta kuukausittain nin viikk kunkin kuukauden päättymisen jälkeen. 1.1 Yöpymiset Yöpymiset ja htellimyynti: Helsingissä li edellisenä nrmaalina vunna 2019 nin 4,5 miljnaa yöpymistä, jista 54 prsenttia li ulkmaalaisia. Ulkmaalaisten suus yöpymisistä n suurimmillaan lppukesästä, jllin suus n yli 60 prsenttia, ja pienimmillään lppusyksystä. Yöpymisiä n eniten kesällä. Ktimaisten yöpymisten sesnkihuippu suu heinäkuuhun ja ulkmaisten elkuuhun. Helsingin suus Sumen kaikista yöpymisistä li vunna prsenttia; tukkuussa peräti 24 prsenttia. Nrmaalitilanteessa Helsingin yöpymisistä lähes pulet liittyy työmatkihin. Tämä tiet kerätään htellikrteista eikä le täysin lutettava. Yöpymiset asuinmaittain tp 10 vunna 2019: Sumi , Venäjä , Saksa , Yhdysvallat, , Englanti , Rutsi , Japani , Kiina , Ranska , Italia Phjismaisista pääkaupungeista Tukhlma, Kööpenhamina ja Oslkin vat yöpymisvertailussa selvästi Helsinkiä edellä. Tukhlmassa li vunna 2019 yli 10 miljnaa yöpymistä ja Kööpenhaminassakin 9,3 miljnaa. Tallinnassa ja Reykjavikissa yöpymisiä n Helsinkiä vähemmän, jskin ulkmaissa yöpymisissä mlemmat menevät Helsingin hi. Helsingin virallinen hunekapasiteetti li vunna 2019 nin hunetta (Tukhlma nin , Kööpenhamina nin ). Vusikymmenen aikana määrä n kasvanut nin kahdellatuhannella. Muiden majitusmutjen suus kknaisuudesta lienee lähellä 20 prsenttia, ehkä ylikin. Airbnb:n ja vastaavien kapasiteetti li karkeiden arviiden mukaan viime vunna nin 2500 khdetta. Airbnb tilastt kerää AirDNA. Helsinki Marketing pitää kirjaa htellihuneista kngressihakuja varten ja heillä aktiivisia huneita n tiedssa kpl.

2 Helsingin rekisteröidyn majituksen myynti li vunna 2019 nin 350 miljnaa eura, mikä n nin neljänneksen kk Sumen myynnistä. Airbnb:n ja vastaavien myynnin karkea arvi n nin 40 miljnaa eura, mikä vastaa Sumen myynnistä vajaata klmannesta. Helsingin rekisteröityjen majitusliikkeiden käyttöaste li vunna ,3 prsenttia. Vutta aiemmin käyttöaste li 75,9 prsenttia. Tässä näkyy kasvaneen kapasiteetin vaikutus. Käyttöaste n hienkseltaan nussut vusikymmenen alun 67 prsentin taslta. Käyttöaste li vunna 2019 krkeimmillaan lppukesästä, jllin käyttöaste li prsenttia. Kiireisimmän sesngin aikaan htellikapasiteetti n llut lähes täyskäytössä. Vusi 2020 Yöpymisiä li nin 1,6 miljnaa, jista ulkmaisia li 30 prsenttia ja ktimaisia 70 prsenttia. Tammi helmikuussa tehtiin kaikkien aikjen ennätykset kyseisten kuukausien salta. Yöpymisten määrä väheni vunna prsenttia edellisvuteen verrattuna (ulkmaiset 79,5 prsenttia ja ktimaiset 46 prsenttia). Lapissa (sisältäen Kuusamn) yöpymiset laskivat 30 prsenttia ja kk Sumessa 38 prsenttia. Helsingin markkinasuus kk Sumen yöpymisistä laski vuden prsentista vuden ,3 prsenttiin. Lapin markkinasuus kasvi 13,5 prsentista 14,3 prsenttiin. Eli kriisi khteli Helsinkiä selkeästi muuta maata kvemmin. Vusi 2021 Alkuvuden käyttöaste n llut 16 ja 13 prsentin välillä. Huhtikuussa 13.3 prsenttia. Nrmaalisti käyttöaste n huhtikuussa nin 65, tukkuussa 78 ja kesäkuussa 81 prsenttia. Tukkuun ennakktiedn mukaan käyttöaste n pysytellyt suurin piirtein samalla taslla kun huhtikuussa. Kesäkuu näyttää myös hienista nusua, mutta llaan vielä kaukana nrmaaleista lukemista. Ist htelliketjut viestittävät tdella kriittisestä talustilanteesta. 1.2 Liikenne Lentmatkustajat Lentmatkustajien määrä Helsinki-Vantaalla n viime vusina nussut vimakkaasti. Vunna 2018 kasvuprsentit livat kaksinumerisia ja vielä vunna 2019 humattavia. Kaikkein vimakkainta tämä kasvu n llut vaihtmatkustajissa. Vunna 2019 Helsinki-Vantaan matkustajamäärä lähenteli j 22 miljnaa, mikä li nin viisi prsenttia enemmän kuin vutta aiemmin. Vusi 2020 Vunna 2020 Helsinki-Vantaan matkustajamäärä li 5 miljnaa, eli matkustajamäärä putsi nin 77 prsenttia. Laivamatkustajat Helsingin Sataman matkustajaliikenteen vlyymi li vunna ,2 miljnaa mukaan lukien linja- ja kansainvälisen risteilyliikenteen matkustajat. Virn suus linjaliikenteestä 77 % ja Rutsin suus 20 % Linjaliikenteen matkustajat: 11,6M Risteilymatkustajat: Vusi 2020 Vunna 2020 Helsingin sataman matkustajavlyymi li 4,8 miljnaa matkustajaa. Risteilyt Vunna 2019 tehtiin uusi ennätys kansainvälisten risteilyvieraiden määrän salta, yhteensä risteilymatkustajaa. Vunna 2019 tehtiin tutkimus risteilyvieraiden rahankäytöstä. Kknaisrahankäyttö Helsingissä n tutkimuksen mukaan nin 25 miljnaa eura. Vusi 2020 Vunna 2020 Helsinkiin ei saapunut yhtäkään risteilijää. Vusi 2021

3 Kk alkusesnki n käytännössä peruttu ja mnet varustamt vat peruneet kk kesän tai jpa kk vuden. Jtkin varustamt pyrkivät alittamaan timinnan lppukesästä. Tilanne elää vimakkaasti. Lisätieta tilanteesta Helsingin matkailuelinkein sivustlle päivitettävästä risteilydkumentista (päivitetty ). 1.3 Työllisyys ja matkailutul Matkailun työllisyys Vusi 2018 Matkailun tul- ja työllisyystutkimuksen mukaan matkailun kknaistyöllisyysvaikutus Helsingissä li vunna 2018 enintään henkilötyövutta. TEM:in alueellisen matkailutilinpidn mukaan matkailu työllisti Uudellamaalla vunna ihmistä. Tämä n nin 40 prsenttia kaikista matkailun työllisistä, jita n kk Sumessa Kaksi edellistä lukua eivät le vertailukelpiset eri tutkimusmenetelmistä jhtuen. Vusi 2020 Mikäli verrataan Uudenmaan yöpymisiä vunna 2019 (7 miljnaa) ja 2020 (2,8 miljnaa), n pudtus 60 prsenttia. Js hyödynnetään tätä 60 prsenttia työllisyyden arviintiin, niin Uudellamaalla n matkailualalla työtöntä. Tämä n vain hyvin karkea suuntaa antava laskelma, eikä sitä vi mitenkään pitää ttuutena. Matkailutul Vusi 2018 Tukkuussa 2020 valmistuneen Helsingin matkailutul ja työllisyys vunna 2018 tutkimuksen mukaan Helsingin välitön matkailutul n nin 1,6 miljardia eura. Tämä sisältää ktimaisten ja ulkmaisten tuman tuln Helsinkiin (ei sisällä sumalaisten ulkmaan matkailusta aiheutuvaa tula Helsingille) TEM:in mukaan Sumen matkailun kknaiskysyntä vunna 2018 li 15,7 miljardia eura. Tästä khdistui Uudellemaalle 8 miljardia eura. Vusi 2020 Matkailutuln menestystä Helsingissä n erittäin vaikeaa arviida. Mikäli matkailutuln pudtuksen suuruus jhdetaan samalla tavalla kuin työllisyydessä, eli yöpymisten pudtuksen määrällä, n matkailutul pudnnut Uudellamaalla vunna ,8 miljardia eura. Tästä valtasa khdistuu Helsinkiin. On kuitenkin tärkeää nstaa esille lentaseman suuri vaikutus. TEM arvii, että Krnapandemia n leikannut matkailijiden kulutuksesta Sumessa lähes 7 miljardia eura. 1.4 Tapahtumat Ammattilaistapahtumat Nrmaalisti Helsingin matkailusta nin pulet n työperäistä matkustamista ja tässä Helsinki pikkeaa Sumen muista kaupungeista ja alueista. Kngressidelegaattien määrä Helsingissä li vunna kkus- ja kngressivierasta. Tämän lisäksi liike-elämän muut tapaamiset. Kngressivieras viipyy pidempään ja jättää kaupunkiin muita matkailijita enemmän rahaa. Liike-elämän tapaamiset ja kngressimatkailu tuvat Helsinkiin vudessa arvilta nin 400 miljnaa eura sisältäen kerrannaisvaikutukset. Vusi 2020 Vapaa-ajan matkailijat viettivät Helsingissä yötä (-64,1 %) ja business-matkailijat yötä (-63,8 %). Helsingin kngresseihin saatiin n kngressivierasta, jista nin 4000 tuli Helsinkiin ja lput sallistuivat virtuaalisesti. Lisäksi suurin sa j saaduista kngresseista siirrettiin tuleville vusille tai peruttiin. Vusi 2021 Kesäkauden 2021 kuusi kngressia n siirretty vusille Syksyn 2021 kngressit pääasiassa virtuaalisena ja hybrideinä

4 Elpymistä näkyvissä: useampi kngressijärjestäjä n ilmittanut kiinnstuksesta tulla tutustumisvierailuille j el-syykuussa 2021 Tuleville vusille yhteensä 79 vahvistettua kngressia, jissa yli sallistujaa. Majitusvurkausia näissä n yli Vastuullisuus ja turvallisuus krstuvat kngressien suunnittelussa Business-tapahtumissa paikallisen alan eksysteemin yhteistyö ja situtuminen j hakuvaiheessa krstuu Työperäisen matkustuksen dtetaan elpyvän vuden 2019 taslle vasta vunna Yleisötapahtumat Tapahtumien taludellista vaikutusta n vaikea arviida, kska virallinen timialalukitus ei tunnista tapahtumatellisuutta maksi timialakseen. Tapahtumatellisuus ry n arviinut alan liikevaihdksi Sumessa nin 2 miljardia eura. Tapahtumat n yksi merkittävimmistä matkailua lisäävistä vimista kaupungissa. Alan liikevaiht n liki kaksinkertaistunut vusina ja kannattavuus kasvi varsinkin vusina isja likkia (Tapahtumatellisuuden timialaraprtti 2020 sa 1 ja sa 2) Helsingissä järjestetään erityisesti kesäkaudella lukuisia tapahtumia ilmaistapahtumista useita päiviä kestäviin festivaaleihin. Näiden erilaisten tapahtumien taludellisten vaikutusten arviiminen n vaikeaa ei vähiten tästä erilaisuudesta jhtuen. Vusi 2020 Arvin mukaan kk alan liikevaiht Sumessa laski nin 1,5 miljardia eura kriisin seurauksena. Lkakuun lpussa valmistuneen kyselyn mukaan vain 4 prsentilla yrityksistä li liiketimintaa käynnissä hyvissä määrin ja 62% yrityksistä ilmitti että timintaedellytykset n lemassa enää maksimissaan kuusi kuukautta (Lähde tapahtumatellisuus ry tilannekatsaus 2/2021). Vusi 2021 Ensimmäiset alan knkurssit n j nähty tammikuussa Tilanne tapahtuma-alalla n kriittinen. Varvaista psitiivisuutta jidenkin tapahtumien salta kesän suhteen, mutta mm. Flw Festival n peruttu. Kaupunkilaisten spntaanit ja ei niin ammattimaisesti järjestetyt tapahtumat tulevat mahdllisesti lisääntymään kesän aikana. 1.5 Ravintlat Ravitsemistimiala Helsingissä Ravintla-alan timipaikkjen määrä n jatkanut tasaista kasvua Helsingissä 90-luvun alkupulelta saakka. Alan timipaikkjen määrän kasvussa krstuvat erityisesti rukaravintlat. Hienista kasvua n tapahtunut myös kahvila-ravintlissa. Vunna 2019 timialan timipaikkja li Helsingissä yhteensä 2612 kappaletta. Timipaikkjen määrä n kasvanut 15,4 % vudesta 2013 vuteen Vunna 2019 timialan timipaikkja li Sumessa yhteensä kappaletta. Timipaikkjen määrä n kasvanut 5,2 % vudesta 2013 vuteen Timipaikkjen kasvun lisäksi Helsingissä tapahtunut alan liikevaihdn kasvu n llut vimakkaampaa kuin Sumessa keskimäärin. Helsingin kk ravitsemusalan 1,6 mrd liikevaiht li 25 prsenttia kk Sumen liikevaihdsta. Rukaravintliden salta Helsingin liikevaiht li 35 % kk Sumen liikevaihdsta. Vusi 2020 Ravintliden elinkeintimintaa rajitettiin vimakkaasti keväällä 2020, jllin ainastaan ulsmyynti li aluksi sallittua. Tämä jhti työntekijöiden lmautuksiin ja irtisanmisiin. Rajitustimien purkautuessa ja epidemiatilanteen rauhittuessa kesää khden, palasi sa työntekijöistä töihin. Ravintla-alan työntekijöiden työllisyys ei palannut vastaavalle taslle kesällä 2020 kuin se li llut kesällä Merkille pantavaa n myös erityisen krkea lmautettujen määrä kk lppuvuden aina keväästä 2020 alkaen.

5 Vuden 2020 tilastt sittavat, että pikkujulukauden jäädessä heikksi, alki työllisyysluvut heiketä jälleen marras-julukuussa. Vusi 2021 Parklettien susi kasvaa Helsingissä jka vusi ja tänä vunna niitä n perustettu tällä hetkellä j nin 100 kappaletta. Tulevana kesänä Helsingissä nähdään terasseja enemmän kuin kskaan aiemmin. Kasarmitrin kesäterassi avautui Lisätieta aukilajista, ravintlista ym. Tietliikenneyhtiö Telian matkapuhelimien sijaintiin perustuvan datan perusteella kaupunki elävöityy kesän aikana merkittävästi enemmän kuin edellisenä. J tukkuussa ptentiaalisen asiakasmäärän kehittymisestä n llut havaittavissa selkeitä merkkejä: Tukkuun pulessavälissä Esplanadilla leskeli päivittäin keskimäärin yli ihmistä, mikä n lähes ihmistä enemmän kuin viime vunna vastaavaan aikaan. Lähde HS. 1.6 Asukkaat Helsinkiläisten mielipide matkailusta Vunna 2019 tehtiin tutkimus asukkaiden näkemyksistä liittyen matkailuun Matkailulla n helsinkiläisten mielestä tärkeä merkitys heidän kaupungilleen. Muualta tulleiden vieraiden tuttamat hyödyt nähdään selvästi haittja suuremmiksi. 2. Kehittäminen Helsingin matkailun kehittämisestä hjaa matkailun tiekartta (tilannepäivitys 11/2019) 2.1 Matkailun kehittäminen Matkailu- ravintla- ja tapahtuma-alan keskeiset kehittämisprjektit Kestävä matkailu. Kestävän matkailun timenpiteet n kttu matkailuelinkein sivustlle. Tiedlla jhtaminen. Erityisesti Carbn Neutral Turism hanke, Digitaalisuus. Erityisesti verkkkaupan edistäminen. Kesäksi aukesi kknaan uusi verkkkauppa. Lisätietja. Turvallisuus. Erityisesti Helsingin matkailun turvallisuuden alueellinen jhtaminen -hanke. Ravintlat. Ravintlaeksysteemin kehittäminen yhteistyössö Gaia Cnsultingin kanssa. Kehittämisprjekti kestää vuden Merellinen Helsinki. Merellisen Helsingin kehittämistä jatketaan, vaikka kärkihanke status päättyy vunna Tulkset vat lleet erittäin psitiivisia. Krna. Kriisiin n vastattu useilla timenpiteillä. Niistä vi lukea kahdesta blgikirjituksesta täältä ja täältä. Lisäksi tärkeä matkailun rganisitumiseen liittyvä kknaisuus. Helsinki Marketing ja Helsinki Business Hub yhdistyvät uuteen yhtiöön vuden 2021 aikana. 2.2 Htelli-investinnit Htellihankkeet Helsingissä Ennen kriisiä Helsingissä li suunnitteilla nin 30 htellihanketta. Vusi 2020 Helsinki Business Hubin selvitystyön perusteella näyttää siltä, että jissain hankkeissa vi tulla viiveitä, mutta tistaiseksi hankkeita ei le vielä juurikaan peruttu. Htellihankkeet vat useiden vusien prsesseja ja nyt suunnittelupöydällä levat hankkeet valmistuvat vasta 2-4 vuden päästä. Vusi 2021 Tilannetta seurataan päivitetty htellihankelistaus.

6 2.3 Yhteistyö Tärkeimmät matkailun, ravintliden ja tapahtumien yhteistyöryhmät ja verkstt, jissa Helsinki n mukana Helsingin tekijät -verkst Visit Finland (mukana useissa eri työryhmissä) Uudenmaan liitn matkailutyöryhmä Eurpean Capital f Smart Turism ryhmä Eurpean Turism Assciatin - ETOA Nrdic Turism Cllective Eurpean Cities Marketing - ECM Wrld Turism Cities Federatin - WTCF Cruise Baltic Digital Turism Think Thank - DTTT Cngress Netwrk Finland ry - CNF Sumen matkailurganisatiiden yhdistys - Suma ry Internatinal Cngress and Cnventin Assciatin ICCA Glbal Destinatin Sustainability Mvement - GDS The city Netwrk n Fd & Gastrnmy - Delice Tapahtumatellisuus ry Nrmaalien yhteistyöryhmien lisäksi krna -kriisin aikana n kkntunut elinkeinjhtajan vetämä Helsingin matkailuelinkeinryhmä. Edustettuna mm. htellit, lgistiikka, tapahtumajärjestäjät, ravintlat, Mara, TEM, Visit Finland, Smal. Lisätieta Helsingin kaupunki, Elinkein-sast Jukka Punamäki, erityissuunnittelija, matkailu jukka.punamaki@hel.fi Helsingin kaupunki, Elinkein-sast Jukka-Pekka Tlvanen, yrityslutsi, ravintlat jukkapekka.tlvanen@hel.fi Helsingin kaupunki, viestintäsast Päivi Munther, prjektipäällikkö, tapahtumat paivi.munther@hel.fi Helsinki Marketing Laura Aalt, CEO, markkininti laura.aalt@hel.fi Helsingin kaupunki, Elinkein-sast Pekka Mustnen, erikistutkija, tilastt pekka.mustnen@hel.fi