Nuorten vaellusleiri 2020

Transkriptio

1 Nuorten vaellusleiri 2020 Aloitustapaaminen, Teams Tervaniemi, tutustuminen Nuuksio, Korpinkierros Kuusamo, Pieni Karhunkierros Posio, Riisitunturi Lopputapaaminen, Aulanko Lisää teksti napsauttamalla

2 Idea vaellusleiristä Ajatus vaelluksesta syntyi nuorten tukipalvelu Topparissa vuonna 2016 Tällöin oli mahdollisuus hakea nuorisotoimintaan ohjattua testamenttirahoitusta Hämeenlinna vietti tuolloin luonto -ja vesi- teemavuotta. Asiakastyössä nuoria pyritään saamaan aktiivisesti luontoyhteyteen, koska nuorten vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti kaupunkiympäristössä, lähiöissä ja kauppakeskuksissa. Monet asiakkaistamme viettävät aikaansa myös sisätiloissa kotioloissa koneillaan pelaten. Näistä ympäristöistä on joskus vaikeaa irtautua riittävällä tavalla, riittävän kauaksi ja pitkäksi aikaa, jotta esimerkiksi luonnon voimauttava vaikutus voisi tulla tutuksi ja näin myös kokemuksen kautta osaksi arkea. Lisää teksti napsauttamalla

3 Miksi vaellus? Vaelluksella käydään läpi luonnossa selviytymiseen liittyviä keinoja, menetelmiä ja välineitä sekä opitaan ottamaan vastuuta paitsi itsestä, myös muista matkalle osallistujista. Vaellus antaa luontoyhteyden lisäksi kokemuksen oman kehon hallinnasta, kunnon rajoista sekä siitä, miten fyysinen rasitus vaikuttaa positiivisesti stressin hallintaan ja mielialaan. Vaelluskohteeksi valittiin Pohjois-Suomi, jotta nuoret pääsevät riittävän etäälle omasta kotiympäristöstään. Tänä vuonna vaelluskohteena oli Kuusamo sekä Posion riisitunturi.

4 Vaelluksen tavoitteet Itseluottamuksen tukeminen Yhteisöllisyyden ja ryhmätaitojen/kaveritaitojen edistäminen Itseohjautuvuuteen kannustaminen Arkiluovuuden lisääminen Toiminnanohjauksen kehittäminen Nuoren henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja oman prosessin arviointi matkan aikana Uusien teemojen tuominen yksilötyöskentelyyn sekä paremman kontaktin saaminen nuoreen Luontoon ja sen voimauttavaan vaikutukseen tutustuttaminen Liikkumaan kannustaminen ja sen ottaminen osaksi arkea Retkeilytaitojen harjoitteleminen

5 Nuorten ja ohjaajien valinta Vaellukselle valittiin kuusi vuotiasta nuorta, neljä tyttöä ja kaksi poikaa. Nuoret valikoituivat Hämeenlinnan Topparin, perheneuvolan sekä lastensuojelun asiakkaista. Valinnassa kiinnitettiin huomiota nuorten fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon sekä intensiivisen ryhmämuotoisen toiminnan hyötyyn nuorten kohdalla. Tätä pidettiin tärkeänä, sillä jokaisen nuoren haasteet tuli olla myös ohjaajien tiedossa ennen varsinaisen matkan alkua. Tänä vuonna valinnassa otettiin huomioon erityisesti ne nuoret, joiden perheessä on taloudellisia haasteita ja jonka vuoksi n uoren elämänpiiri on saattanut kaventua. Tällaiset haasteet saattavat usein vaikuttaa siihen, ettei nuorilla välttämättä ole mahdollisuutta luovalle ja kehittävälle toiminnalle. Tarkoitus oli myös tukea nuoria heidän tärkeimmässä kehitystehtävässään eli vanhemmista irtautumisen ja itsenäistymisen prosessissa. Tavoitteena oli erityisesti nuoren omien voimavarojen esille saattaminen riippumatta perhesuhteista. Lyhytkin irtiotto perheestä saattaa autt aa perheen sisäisten vuorovaikutussuhteiden normalisoinnissa ja parantamisessa. Lisäksi vaellukselle osallistujien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota syrjäytymisuhan alla oleviin nuoriin ja heidän perheisiinsä sekä muutosmotivaatioon. Ohjaajiksi valikoitui moniammatillinen tiimi. Topparin psykiatrinen sairaanhoitaja, lastensuojelun sosiaaliohjaaja sekä perheneuvolan perheneuvoja/sosiaalityöntekijä.

6 Elämyspedagogiikka punaisena lankana Vaelluksella toteutettiin elämyspedagogista lähestymistapaa. Siinä korostetaan henkilökohtaisia kasvuprosesseja, mutta nähdään myös, että oppimista tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa elämyksiä ja haasteita kohdatessa. Elämyspedagogisen toiminnan kolme keskeistä käsitettä ovat 1) pää, 2) sydän ja 3) kädet PÄÄ >> luodaan puitteet sellaiselle toiminnalle, jossa ihmiset joutuvat käyttämään kognitiivisia taitojaan SYDÄN >> tunnetta, kokemusta ja arvoja KÄDET >> toimintaa, jonka kautta edelliset mahdollistuvat Elämyspedagogiikka määritellään tavoitteelliseksi ja tietoiseksi kasvuprosessiksi, joka tapahtuu omakohtaisen oppimisen kautta luonnossa ja ryhmässä, ja se tarjoaa tuen ja turvallisuuden tunteen. Uudet olosuhteet luovat seikkailun ja elämyksellisyyden.

7 Aloitustapaaminen Teamsissä Aloitustapaaminen järjestettiin kevään Korona-tilanteen vuoksi Teams -yhteyttä hyödyntäen. Etätapaamisessa kerrottiin tulevasta vaelluksesta nuorille ja heidän vanhemmilleen ja näytettiin kuvamateriaalia edellisvuoden matkasta. Kävimme läpi mukaan otettavia tarvikkeita ja mahdollisia haasteita tulevalla reissulla. Jokainen sai sähköpostitse listan mukaan otettavista varusteista. Rinkat, teltat ja makuupussit oli mahdollista lainata Setlementiltä. Sen sijaan ulkoiluasu sekä hyvät nilkkoja tukevat vaelluskengät oli hankittava itse. Tarvittaessa ohjasimme perheitä hakemaan taloudellista hankintoihin.

8 Retki-iltapäivä Tervaniemessä, Hämeenlinna Vaellusleiriin valmistautuminen aloitettiin retki-iltapäivällä, jonka tarkoituksena oli ohjaajien ja nuorten tutustuminen, nuorten ryhmäyttäminen ja retkeilytai tojen harjoitteleminen. Kokoonnuimme Tervaniemen kodalla, jossa harjoittelimme telttojen pystyttämistä, teimme retkikeittimillä ruokaa ja grillasimme. Samalla mahdollistimme nuorten tutustumisen toisiinsa mm. vapaan yhdessäolon ja ryhmäytymistehtävien (mm. valokuvakortit) avulla.

9 Harjoitusvaellus, Nuuksio Harjoitusvaellus toteutettiin Nuuksion kansallispuistossa. Reitiksi valikoitui vajaan 10 km:n mittainen Korpinkierros. Harjoitusvaelluksen tarkoituksena oli ryhmäyttää nuoria ja saada tuntumaa tulossa olevaan Kuusamon vaellusmatkaan. Harjoitusvaellus koettiin tärkeäksi, jotta nähtäisiin, pystyvätkö kaikki matkaan valikoituneet nuoret osallistumaan varsinaiselle vaellukselle (fyysinen ja psyykkinen kunto). Tarkoituksena oli myös arvioida omien varusteiden riittävyys ja pakkaamistaidot. Tänäkin vuonna olimme yhteydessä harjoitusvaelluksen jälkeen koteihin varusteisiin ja fyysiseen jaksamiseen liittyvissä asioissa.

10 Harjoitusvaellus, Nuuksio Kevään Koronatilanteen vuoksi harjoitusvaellus muutettiin siten, että telttayöpymisen sijaan tehtiin päivävaellus, jossa nuoret pääsivät kokemaan yhtäjaksoisen pidemmän kävelyn ja jaksottamaan omia voimavarojaan Nuoret pääsivät myös viettämään yhteistä aikaa osallistumalla yhteisiin askareisiin sekä virkistäytymään uimalla läheisessä vesistössä Ohjaajat havainnoivat nuorten kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin, ryhmässä toimimiseen, ryhmän sääntöihin sekä fyysisen rasituksen tuomaan kuormitukseen.

11 Harjoitusvaellus, Nuuksio Harjoitusvaelluksen alussa täydennettiin vesivarastot matkan vaatimaa nesteytystä ja yhteistä ruoanlaittoa varten. Nuoria oli ohjeistettu ottamaan mukaansa tyhjät 1.5 litran muovipullot sekä juomapullot. Päivän ruokatarvikkeet jaettiin tasaisesti jokaisen retkeilijän reppuihin. Päivävaelluksella saattoi myös saada vinkkejä omien varusteiden riittävyyteen sekä nesteytyksen tärkeyteen liittyen. Jaksaminen kuumassa ilmassa vaati kävelijöiltä paljon. Tärkeäksi nousi myös oikeanlaiset jalkineet sekä auringonpistokselta suojaava päähine.

12 Harjoitusvaellus, Nuuksio Korpinkierroksen reitti sisälsi vaihtelevaa maastoa. Nuoret olivat kävelyssään melko eritahtisia. Pohdimme yhdessä kävelyn aikana jaksamista Kuusamon pidemmillä reiteillä. Keskustelua käytiin myös kesäajan liikunnasta, jotta vaelluskunto elokuussa olisi mahdollisimman hyvä varsinaista vaellusta ajatellen. Puheeksi nousi lisäksi aikatauluista kiinni pitäminen. Nuoret ryhmäytyivät nopeasti ja keskenään hyvin erilaiset nuoret oppivat ottamaan toisiaan huomioon. Kannustaminen ja tukeminen tulivat tutuiksi toimintatavoiksi kävelyn aikana. Hyvä ilmapiiri näkyi keskinäisenä huumorina ja avoimuus loi luottamusta nuorten ja ohjaajien välille.

13 Kuusamo

14 Tiistai , Matkapäivä Lähdimme matkaan yhdeksälle henkilölle rekisteröidyllä vuokra-autolla klo 9.00 Suomen kasarmilta Nuorille ja heidän vanhemmilleen oli jätetty tehtäväksi tarkastaa kaikki listanmukaiset varusteet mukaan Matkan aikana pysähdyimme useita kertoja. Yhteiset ruokailuhetket ja jaloittelutauot kevensivät muuten niin pitkää ajomatkaa. Autossa nuoret viettivät aikaa yhdessä musiikkia kuunnellen ja pelejä pelaten, ajoittain joku nukkuikin Matka sujui kivuttomasti ja perille Rukatunturille saavuimme jo klo 20:00.

15 Tiistai , Matkapäivä Mökille päästyämme nuoret ottivat käyttöönsä yläkerran. Ohjaajat majoittuivat alakertaan. Osa nuorista tarvitsi apua kognitiivisissa toiminnoissa, mm. lakanoiden laitossa ja tavaroiden paikoilleen laittamisessa. Iltapesujen jälkeen pakkasimme reput valmiiksi aamun vaellusta varten. Vaikka matkaväsymystä oli havaittavissa, ei nukkumaanmeno tuntunut heti tarpeelliselta. Nuoria ohjeistettiin riittävän levon turvaamisesta sopimalla yhteisestä hiljaisuudesta sekä puhelimen käytöstä.

16 Keskiviikko , Pieni karhunkierros Ensimmäisen vaellusaamun herätys oli klo 8. Nuoria oli ohjeistettu käymään nukkumaan ajoissa, jotta jaksamisen kanssa ei tulisi haasteita. Kävimme keskustelua mm. aamupalan syömisen tärkeydestä, sekä säänmukaisesta varustuksesta. Lopuksi kaikkien reppuihin jaettiin eväät ja tarvikkeet tasapuolisesti. Pientä poikkeamaa reitin kulkuun tuli, kun erään nuoren jaloissa olikin olosuhteisiin sopimattomat kengät. Tämän vuoksi yksi ohjaajista teki ylimääräisen lenkin mökille hakemaan nuorelle asianmukaiset vaelluskengät. Karhunkierros käveltiin noin. 6 tunnissa. Matkan varrella ihasteltiin maisemia, valmistettiin ruokaa ja otettiin kuvia. Sää oli hieman pilvinen, mutta vaellussääksi loistava.

17 Keskiviikko , Pieni karhunkierros Maisemat reitin varrella olivat upeat. Myllykoski, riippusillat sekä reitin korkeuserot saivat tänäkin vuonna ansaittua huomiota. Vesivarastoja oli helppo täydentää virtaavista puroista matkan varrella. Reitti saattoi tuntua osittain raskaalta, mutta lopussa ponnistelu tuotti kuitenkin tyytyväisyyden tunteita. Vaelluksen päätteeksi nuorilla oli aikaa myös henkilökohtaiseen ajanviettoon ja keskinäiseen hassutteluun. Heti ensimmäisen päivän jälkeen ystävyyssuhteet syvenivät ja nuoret löysivät paljon yhteistä puuhaa. Keskusteluja käytiin myös syvemmistä henkilökohtaisista asioista. Ruokaa laitettiin yhdessä ja saunan lämmittäminen kuului illan ohjelmaan päivittäin.

18 Torstai Riisitunturin Riisin Rietas Toinen vaelluspäivän aamu tuntui voimavaroissa edellistä huonommin nukutun yön jälkeen. Myös edellispäivän pitkä vaellus tuntui lihaksissa. Sää oli viileähkö ja ajoittain se sisälsi myös pientä tihkusadetta. Mieliala pysyi kuitenkin positiivisena. Nuotiopaikalla nuoret intoutuivat laulamaan.

19 Torstai Riisitunturin Riisin Rietas Riisin Riettaalla tunturireitti oli helppokulkuisempaa maastoa loivine nousuineen ja laskuineen. Tunturin lisäksi reittiin kuului myös suomaastoa. Tällä luontopolulla vaeltajat olivat hyvin eritahtisia, joten mahdollistimme osalle nuorista edetä ripeämmin Ruokailutilanteet hoidimme kuitenkin aina yhdessä.

20 Perjantai Suurpetokeskus Kahden vaelluspäivän jälkeen lepäsimme perjantaiaamuna pidempään ja rauhallisemman aamun jälkeen suuntasimme auton kohti seuraavaa kohdetta. Teimme opinto-/tutustumiskäynnin Kuusamon suurpetokeskukseen, jossa saimme opastetun kierroksen ja näin tutustua yleisimpien suurpetojen maailmaan. Käynnin jälkeen kävimme myös Rukakeskuksessa, jossa syötiin ja shoppailtiin yhdessä ja erikseen.

21 Päätöstapaaminen , Aulanko Nuorille ja vanhemmille järjestettiin yhteinen lopputapaaminen Aulangolla. Tapaaminen alkoi "suunnistuksella" Aulangon majalle. Reitille oli laitettu rasteja, joissa kysyttiin erilaisia asioita vaellusleiriltä. Nuoret saivat kertoa vanhemmilleen oikeat vastaukset ja samalla muistella leirillä olleita mukavia asioita. Perillä majalla oli tarjolla pientä iltapalaa, kuvakollaasi vaellusmatkalta, joka katsottiin yhdessä, sekä yhteistä keskustelua leiristä ja sen hyvistä ja kehitettävistä puolista. Tapaamisessa oli mukava ja hieman riehakaskin tunnelma. Nuoret kertoivat pitäneensä toisiinsa yhteyttä, jotkut olivat tavanneetkin. Ohjaajat kertoivat nuorten vahvuuksista yksilöinä ja ryhmänä, lopuksi kiitettiin leiristä ja halaillen toivotettiin mukavaa kotimatkaa.

22 Vaelluksen tavoitteiden saavuttaminen Leirimuotoisen toiminnan vaikutukset on todettu työmuotona erittäin tehokkaaksi tavaksi murtaa totuttuja käyttäytymismalleja nuorten keskuudessa. Pelkästään ympäristön vaihtaminen riittävän kauaksi totutusta saa aikaan muutoksia sekä nuorissa, että heidän perhesuhteissaan. Elämyspedagoginen työskentelytapa sopii erityisesti nuorisoikäisten kanssa toimimiseen. Siinä ajatuksena on antaa tilaa ja mahdollisuuksia nuoren omille tavoitteille ja henkilökohtaiselle prosessille kokemusten kautta. Samalla kuitenkin vertaistuellinen vuorovaikutus ryhmässä auttaa peilaamaan omia tunteita ja kokemuksia varsin tehokkaasti. Vaellusohjelmaamme kuului ennen varsinaista vaellusta retkiiltapäivä. Tervaniemessä nuoret saivat ohjeistusta ja työkaluja tulevaa harjoitusvaellusta varten. Prosessi jatkui Nuuksion harjoitusvaelluksella, missä nuoret ottivat käyttöön oppimiaan asioita sekä syvensivät ryhmäytymistä. Nuuksiossa nuorten oli mahdollista aloittaa oma oppimispäiväkirjansa kokoamisen kuvilla, teksteillä tai muulla haluamallaan tavalla. Prosessi huipentui vaellusmatkaan, joka toteutettiin Kuusamossa ja Posiolla. Jokaisen nuoren kanssa käytiin henkilökohtaista keskustelua vaellusmatkan aikana.

23 Yhteenvetoa Palautekeskustelussa nuoret kertoivat olleensa tyytyväisiä vaellusmatkaan kokonaisuudessaan. Riittävä vapaa-aika koettiin tärkeäksi, sillä se mahdollisti ryhmäytymisen ja tutustumisen. Erityisesti kaveritaidoissa harjaantuminen oli ollut jokaisen yhtenä päätavoitteena. Kävelyosuudet koettiin ajoittain vaativina. Ohjaajien näkökulmasta nuorista tuli esille piirteitä, joita yksilötyöskentelyssä eikä välttämättä tavanomaisessa ryhmätoiminnassakaan tule näkyviin. Sosiaaliset taidot joutuivat koetukselle, sillä pieniltä ristiriitatilanteilta ei tänäkään vuonna vältytty. Ristiriidat käännettiin kuitenkin voitoksi, kun asiaa käsiteltiin viimeisenä iltana yhteisen pöydän äärelle istumalla ja keskustelemalla. Useilla nuorilla oli taustalla kokemusta koulukiusaamisesta tai muista ryhmään kuulumattomuuden tunteista. Erilaisuuden hyväksyminen on ryhmässä toimimisen perusedellytys. Omaa toimijuutta lisäsi päivittäinen struktuuri yhteisine tehtävineen. Jokainen nuori osallistui päivittäisiin toimiin omalla tavallaan.

24 Mahdollisuus oman tilan ottamiseen esim. vetäytymällä omaan rauhaan koettiin vaellusmatkalla tärkeäksi. Levon merkitys korostui aikaisten herätysten vuoksi ja tämä tuotti hieman haasteita vaelluksen aikana. Ohjaajina kuitenkin mahdollistimme nuoren saavan kokemuksen myös siitä, että omista valinnoista huolimatta ryhmän yhteisistä suunnitelmista ja tavoitteista pidetään kiinni ja että ne täyttyisivät. Vaellukset olivat haastavia niin fyysisesti kuin psyykkisesti: paikoitellen rankka maasto sekä aikaiset herätykset ottivat koville fyysisesti ja tämä saattoi vaikuttaa myös psyykkisiin tuntemuksiin. Kuormitusta kuitenkin siedettiin hyvin ja nuoret ottivat vastaan kannustusta ja kannustivat toinen toisiaan eteenpäin. Vaelluksen lähestyessä loppua, nuoret kertoivat parannusehdotuksena, että leiri voisi kestää pidempään. Kotiin lähteminen tuntui liian aikaiselta. Nuorten väsymys vaelluksista oli kuitenkin havaittavissa ja tästä näkökulmasta leirin pituus oli juuri sopiva. Ohjaajien näkökulmasta leiritoiminta mahdollisti nopean prosessoinnin esimerkiksi kaverisuhteiden solmimisessa. Nuoret ovat pitäneet yhteyttä vaellusmatkan jälkeenkin. Aloittamamme Whatsapp-ryhmä jätettiin tänäkin vuonna nuorten omaksi yhteydenpitokanavaksi.

25 Nuorten valintaan vaellukselle on jatkossakin hyvä kiinnittää huomiota. Koemme tärkeäksi nuoren ja tämän vanhemman motivoinnin vaellukselle lähtiessä. Nuorten fyysiseen ja psyykkiseen kuntoisuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta matkasta muodostuu koko tiimille hyvä kokonaisuus. Joillekin nuorille matka voi olla ensimmäinen pidempi aika kaukana pois kotoa. Tämä saattaa luoda nuorille lisähaastetta, mikä on hyvä ottaa huomioon. Ohjeistuksista ja varmistuksista huolimatta asiat eivät aina suju suunnitelmien mukaan. Ohjaajilla on oltava joustavuutta toimia muuttuvissa tilanteissa luovasti. Tänä vuonna nuoret tarvitsivat hyvin paljon konkreettista apua ja ohjeistusta varusteiden pakkaamisen ja vaatetuksen kanssa. Esille nousi yllättäviäkin asioita, mm. kengännauhojen sidontavaikeutta, henkilökohtaisen hygienian- ja repun pakkaamisen vaikeutta. Jotta matkasta muodostuu tarkoituksen mukainen, voimauttava kokemus nuorille, on vaellusreittien valintaan kiinnitettävä jatkossakin huomiota. Haastetta on oltava sopivasti, muttei liikaa.

26 Vaellus on koettu yhteisöllisyyttä lisääväksi kokemukseksi, joka luo syvempää luottamusta nuorten kesken sekä nuorten ja työntekijöitten välille. Leirin riittävän pitkä kesto, intensiivinen yhdessäolo ja sopiva fyysinen ja psyykkinen rasitus nostaa esille henkilökohtaisia haasteita ja avaa näin mahdollisuuksia päästä asioiden ytimeen ja niiden työstämiseen. Ohjaajat havainnoivat myös, että oppiminen tapahtuu tehokkaasti oman kokemuksen kautta, tietyissä rajoissa, riittävää vapautta kunnioittaen. Tänä vuonna osallistujat olivat keskenään hyvin erilaisia ja tämä toi haastetta mm. ryhmän sääntöjen noudattamisessa. Erityisesti iltaaika oli nuorille paitsi mukavaa, myös aktivoivaa ja erityisesti nukkumaanmeno koettiin vaikeaksi. Ohjaajat joutuivat kiinnittämään huomiota yhteisiin sääntöihin ja aikatauluihin, jotta kaikille mahdollistuisi riittävä lepo. Riittävän pitkä välimatka kotiin koettiin myös tärkeäksi. Ohjaajien puoleen on käännyttävä vaikeissa tilanteissa ja toisaalta leiriltä ei ole mahdollisuutta poistua kesken kaiken kotiin. Nuorten keskinäinen vertaistuki kasvoi matkan aikana.

27 Vaellus on koettu hienoksi kokemukseksi niin nuorien kuin ohjaajienkin mielestä. Leiri yhdistää nuoria ja yhteydenpito nuorien kesken voi jatkua leirin jälkeenkin. Nuorille jää matkasta muistoja, jotka voivat helpottaa ryhmiin hakeutumista jatkossa. Vaellus voi innostaa nuoria liikkumaan ja ulkoilemaan jatkossa enemmän. Luonnon merkitys nuorille korostuu.

28