Toimintamalli monialaisille nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille

Transkriptio

1 m dolor sit amet, consectetur adipisraesent eu urna nisl, sit amet congueon metus nunc rem ipsum dolor sit. Toimintamalli monialaisille nuorten ohjaus- ja palveluverkostoille nuorisotakuun paikallistason koordinointiin ja edistämiseen

2 Taustaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELYkeskus) koordinoi nuorisotakuuta Pohjois-Savossa ja toimii yhteistyössä paikallisten nuorisotakuuta toteuttavien toimijoiden kanssa. Keväällä 2013 Pohjois-Savon ELY-keskus laati suositukset alueen toimijoille nuorisotakuun toteutumisen edistämiseksi. Kuntia suositettiin toimimaan paikallisen tason nuorisotakuun vastuutahona ja nimeämään kunnan vastuuhenkilö, joka toimisi yhteyshenkilönä maakunnallisella tasolla Pohjois-Savon ELY-keskukseen. Lisäksi suositettiin muun muassa laatimaan paikallinen kuntakohtainen nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma ja muodostamaan lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto niin että jäseninä on myös päätäntävaltaisia henkilöitä. Kevään 2013 aikana kuntatoimijat esittivät ELY-keskukselle toiveen saada lisätukea paikallistason nuorisotakuutyön koordinointiin ja toimeenpanoon. Tätä varten ELY-keskuksen toteuttamassa Uraohjaamo-hankkeessa (ESR) laadittiin tämä toimintamalli. Laadittu toimintamalli tukee kuntien työtä, etenkin nuorisolain 7 mukaisen monialaisen yhteistyön näkökulmasta. Nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto on toimiessaan erinomainen foorumi nuorisotakuun toteutumisen edistämisessä. Taitto: Salla Jaatinen / Grano Oy Kuvitus: Viljo Heinonen Grano Oy 06/2014 3

3 Nuorisotakuu Toimintamallista Nuorisotakuussa tavoitteena on tarjota nuorelle työtä, koulutusta tai tarvittavaa tukipalvelua kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta. Tarvittavalla tukipalvelulla tarkoitetaan kuntouttavia palveluita. Nuorisotakuu koskettaa kaikkia alle 25-vuotiaita ja vastavalmistuneita vuotiaita nuoria. Nuorisotakuu mahdollistuu sillä, että nuorelle voidaan tarjota edellä mainittuja asioita. Siihen tarvitaan eri toimijoita ja heidän välistä yhteistyötään paikkojen ja palveluiden järjestämisessä. Jos nuori ei ole vielä valmis siirtymään työhön tai koulutukseen, tärkeää on että nuoren saama kuntouttava palvelu on hänen palvelutarpeensa mukaista. Nuorisotakuu toteutuu käytännössä myös onnistuneella ja vaikuttavalla ohjauksella. Paikkojen ja palveluiden lisäksi ilman onnistunutta ja laadukasta ohjausta nuorisotakuu ei voi toteutua. Nuorisotakuulla kolmen kuukauden sisällä: Työtä Koulutusta Kuntouttavia palveluita Nuorisotakuu toteutuu onnistuneella ja vaikuttavalla ohjauksella työhön, opiskeluun tai tarvittavaan kuntouttavaan palveluun. Nuorisotakuu mahdollistuu nuoren palvelutarpeen mukaisilla paikoilla ja palveluilla joihin nuori voidaan ohjata. Nuorisotakuun toteutumista edistää kaikki nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta tukeva toiminta. Jokainen nuorten monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston jäsen on vastuussa paikallisten palveluiden ja viranomaisyhteistyön kehittämisestä sekä oman toimialansa palveluiden ja asiakasprosessien kehittämisestä. Toimintamalli on luotu nuorten monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen sekä nimettyjen nuorisotakuukoordinaattoreiden työn tueksi paikallistason nuorisotakuutyössä. Toimintamallia ja sen liitteitä on työstetty laajassa yhteistyössä pohjoissavolaisten kuntatoimijoiden kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen suosittamat paikalliset nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmat, joissa on kartoitettu paikkakunnan palvelut, haasteet ja kehittämiskohteet, toimivat hyvänä pohjana ja esityönä toimintamallin käyttöön ottamiselle. Toimintamalli koostuu monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen: 1. Toiminnan tavoitteista, joiden pohjalta verkosto jäsentää ja arvioi omaa toimintaansa sitä kehittäen. 2. Nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista tukevista toimenpiteistä, jotka ohjaavat verkostoa työskentelemään paikallisella tasolla yhdessä nuorisotakuun toteutumisen eteen. 3. Verkostossa seurattavista ja käsiteltävistä toimialakohtaisista asioista, joiden pohjalta verkosto käy keskustelua, arvio, ennakoi ja kehittää paikallisia palveluita ja palvelutarpeita, resurssien kohdentamista sekä asiakasohjauksen toimivuutta myös verkoston lakisääteistä tehtävää toteuttaen. Liitteenä 2 olevasta taulukkotyövälineestä käy ilmi keskeisimmät toimialakohtaiset asiat, joita verkostot käsittelevät. kirjoittaa vuosittaisen kokoonpanonsa ja yhteistyötahot, tavoitteet ja toimenpiteet sekä loppuun vuoden yhteenvedon. 5. Hyviä käytäntöjä Nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista edistää kaikki nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta tukeva toiminta, eli kaikki se toiminta mikä myös osaltaan vahvistaa nuoren pääsyä myöhemmin opiskelemaan ja työelämään. Näin nuorisotakuun voidaan ajatella ulottuvan laajemmallekin kuin työn, koulutuksen tai kuntouttavien palveluiden tarjoamiseen ja niihin ohjaamiseen. Toimiva monella eri tasolla tapahtuva verkostoyhteistyö on keskeistä nuorisotakuun toteutumisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, koska nuorisotakuu yhdistää toimijoita monella eri tasolla, monessa eri suunnassa. Nuorisotakuun toteutumiseksi on tärkeää hyödyntää voimassa olevan lainsäädännön mukaisia palveluja entistä tehokkaammin sekä tehdä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä entistä tiiviimmin. Liitteenä toimintamallissa on verkostojen työn tueksi: 1. Vuosikello, jota verkosto ja sen jäsenet voivat hyödyntää osana toimintansa vuosisuunnittelua ja toimintakentän tapahtumien hahmottamista. 2. Nuorisotakuun koordinoinnin taulukkotyöväline, jonka avulla verkosto seuraa ja nostaa esille ajankohtaisia asioita, käy keskustelua ja kehittää yhteistyötä, ohjausta ja palveluita. 3. Tiedotepohja, joka toimii tiiviinä yhteenvetona monialaiselta verkostolta sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Tarkoitettu myös työvälineeksi kunnan sisäiseen viestintään nuorisotakuusta. 4. Vuosittaisen toimintasuunnitelman pohja, johon verkosto Kuvateksti voi olla tummemman kuvan päällä valkoinen. 4 5

4 Lakisääteisten verkostotoimijoiden toimialakohtaiset vastuut nuorisotakuun edistämisessä TE-hallinto Jokainen verkoston jäsen edustaa omaa organisaatiotaan asiantuntijana ja tuo verkostoon ajankohtaista tietoa ja kuulumisia omalta substanssialueeltaan (esim ks.liite 2) TE-hallinto Nuorten työllistymisen edistämistä TE-toimiston palveluilla sekä ohjaamalla nuorta eteenpäin työhön, opiskeluun ja muiden toimijoiden palveluihin ellei nuori ensisijaisesti kuulu TE-hallinnon asiakkaaksi. Nuorten asiakasohjauksen arviointi ja kehittäminen sekä tarvittava resursointi. Sosiaali- ja terveystoimi Tarvittavien kuntouttavien palveluiden tarjoaminen sekä kuntouttavan työtoiminnan ja muiden kuntouttavien/valmentavien kuntakohtaisten palveluiden toimivuuden arviointi, tarvittava resursointi ja palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä myös sidostoimijoiden kanssa. Nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen toimivalla ja vaikuttavalla oppilashuollolla sekä sosiaalityön ja etuuksien keinoin. Nuorisotoimi ja sosiaalitoimi Monipuolinen nuorten kasvun, osallisuuden ja tukemisen kehittäminen nuorisotyön keinoin (ml. etsivä nuorisotyö). Nuorten pajatoiminnan (työ- ja starttipajat) toimivuuden arviointi, tarvittava resursointi ja palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Etsivän nuorisotyön työn riittävä resursointi ja ohjauskäytänteiden kehittäminen muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Koulunuorisotyön kehittäminen kunnassa yhteistyössä opetustoimen kanssa. Opetustoimi Osuvan oppilaan ohjauksen ja kasvun tukemisen kehittäminen, arviointi ja tarvittava resursointi. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa koulutustakuun toteuttamiseksi kunnassa. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ja tulevaisuuteen motivointi jo yläkoulun alkaessa opettajien ohjausta ja kohtaamistaitoja kehittämällä elinikäisen ohjauksen tavoitteiden mukaisesti. Poliisihallinto Nuorten hyvinvoinnin ja yhteiskuntaan positiivisen kiinnittymisen edistämistä sekä huolestuttaviin ilmiöihin puuttumista monialaisessa yhteistyössä niin asiakasrajapintatyössä kuin hallinnontason verkostoissa. Kunnalliset palvelut on organisoitu kunnissa eri tavoin eri hallinnonalojen alle, joten vastuujaottelu on suuntaa antava. Kunnat voivat myös ostaa palveluita palveluntuottajilta, kuten esimerkiksi sosiaalitoimi pajatoimintaa säätiöltä. Jo olemassa olevat suunnitelmat ja strategiat, niiden hyödyntäminen ESIM. Kuntastrategiat Mielenterveys- ja päihdestrategiat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat Laajat hyvinvointisuunnitelmat Tavoite Poliisihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Toimenpiteet Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto Yhteistyö nuorisotakuun edistämisessä ja koordinoinnissa Vuoropuhelua muiden yhteistyöverkostojen ja -ryhmien kanssa Kehitys Opetustoimi Muut verkoston jäsenet ESIM. Nuorisotoimi Kuvio 1. Yhteistyö nuorten monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa. Kuvio: Anne Heinonen. Opiskeluhuoltoryhmät: nuorten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi Asiakasyhteistyöryhmä: kuntoutuspalveluiden saatavuus ja moniammatillinen asiakasyhteistyö Hyvinvointiryhmä: strategiset tavoitteet ja laajat toimenpiteet hyvinvoinnin edistämisessä Asiantuntijaverkostot ja ohjausryhmät: teemoittain Nuorten vaikuttajaryhmät: viestintää nuorille ja nuorilta, nuorten kuuleminen ja osallistaminen Yrittäjäyhdistys: viestintää paikallisille yrittäjille ja yrittäjiltä 6 7

5 Monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan tavoitteet Toimenpiteillä kohti verkostojen kehittymistä ja nuorisotakuun paikallista edistämistä 8 Verkoston vaikuttavan toiminnan kannalta on tärkeää, että verkoston jäsenillä on yhteinen ymmärrys verkoston tehtävästä ja tavoitteista, jäsenet tietävät mitä heiltä odotetaan, jäsenet pystyvät keskustelemaan verkostossa avoimesti ja että verkoston toiminta on organisoitua. Verkostossa on hyvä arvioida vuosittain alla olevien tavoitteiden saavuttamista sekä syventää ja kehittää verkoston toimintaa tarvittaessa. Missä mennään? 1. Verkostolla on kokonaiskuva vallitsevasta tilanteesta; alueen nuorisotyöttömyden tilanne, palvelutarpeiden ja palvelutarjonnan kohtaanto, nuorten ohjaustyön toimivuus organisaatiokohtaisesti ja eri toimijoiden välillä sekä paikalliset nuorisotakuuseen liittyvät avaintoimijat 2. Verkostolla on selkeät toiminnalliset tavoitteet ja suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi paikallisessa nuorisotakuutyössä seuraavalle vuodelle/vuosille 3. Verkoston toimii vuorovaikutuksessa muiden nuorisotakuuseen linkittyvien ja nuorisotakuuta toteuttavien toimijoiden ja verkostojen kanssa 4. Verkosto arvioi ajankohtaisia nuorten työllistymiseen, opiskeluun, palveluihin ja hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä ja tekee tarvittavia toimenpiteitä 5. Verkosto seuraa omaa toimintaansa ja tavoitteisiinsa pääsyä Haasteita toteutumisessa Osin toteutuu, osin ei Toteutuu kiitettävästi 6. Verkoston sisäinen työjako ja vastuut ovat määriteltynä ja kaikkien verkostoon kuuluvien tiedossa. Verkoston johtaja ja hänen tehtävänsä verkostoyhteistyön kehittämisessä on määritetty 7. Verkoston jäsenet kykenevät viemään monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston päätöksiä eteenpäin omissa organisaatioissaan 8. Verkostolla on valmiudet tehdä tavoitteellista yhteistyötä paikallisten työnantajien ja yrittäjäjärjestön kanssa 9. Verkostolla on vaikutusvaltaa ja se kykenee vaikuttamaan toiminnallaan kunnalliseen päätöksentekoon 10. Verkosto edistää nuorten osallisuutta sekä hyödyntää nuorten kokemustietoa ja näkemyksiä osana paikallista nuorisotakuutyötä TOIMENPIDE 1 Verkosto käy läpi jokaisen jäsenen vastuun, roolin ja mahdollisuuden vaikuttaa nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi verkosto määrittelee tärkeimmät yhteistyötahot ja jo laaditut kunnalliset strategiat/ suunnitelmat nuorisotakuun edistämiseksi. Nuorisolain mukaisten jäsenten lisäksi verkostojen kokoonpanoon pyydetään mukaan paikallinen elinkeinoelämän edustaja ja opinto-ohjaaja/oppilaan ohjaaja. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi nuorten parissa asiakastyötä ja ohjausta tekevät paikalliset toimijat, vaikuttajaverkostot (esimerkiksi nuorisovaltuustot) ja elinkeinoelämän edustajat. TOIMENPIDE 2 Paikallisia nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa ja nuorisotakuun edistämisessä. Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto seuraa, että eri toimialoilla tapahtuvassa palveluiden ja ohjauksen kehittämis- ja toimeenpanotyössä otetaan huomioon myös nuorten mielipiteet ja tarpeet. Verkoston yhteisissä kehittämiskokonaisuuksissa ja toimenpiteissä verkosto kuulee paikallisten nuorten mielipiteitä ja ottaa nuoret mukaan suunnittelutyöhön esimerkiksi kuulemalla paikallista nuorisovaltuustoa. Paikalliset nuorten vaikuttajaryhmät, kuten nuorisovaltuusto, oppilaskunnat ja nuorkauppakamarit voivat osaltaan lisätä nuorten tietämystä nuorisotakuusta oman toimintansa kautta aktivoiden ja tiedottaen nuoria. Kirjatkaa nämä esimerkiksi verkoston vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. MUISTILISTA Verkoston jäsenten toimija- ja organisaatiokohtaiset vastuut sekä vaikuttamismahdollisuudet nuorisotakuun edistämisessä Verkoston toimintaan mukaan elinkeinoelämän edustaja ja (vastuu)opo Yhteistyötahojen ja -ryhmien kartoittaminen jokaisen jäsenen kohdalla: asiakasrajapintatyötä tekevät, hallintotasolla vaikuttavat, muut vaikuttaja- ja sidosryhmät Muiden toimintasuunnitelmien ja strategioiden hyödyntäminen osana paikallista nuorisotakuutyötä sitoo ja sitouttaa: mitä sanoo kuntastrategia työllistämisestä tai esim. hyvinvoinnin edistämisestä, ja miten nämä näkyvät konkretiassa Nuorten mielipiteiden ja tarpeiden kuuleminen palveluita ja ohjausta kehittäessä Nuorten ottaminen mukaan suunnittelemaan tapahtumia nuorille Opinnäytetyöt ja opintoihin kuuluvat harjoittelut antavat mahdollisuuksia nuorille ja lisäresurssia selvitystöihin 9

6 TOIMENPIDE 3 TOIMENPIDE 5 Verkosto ja nimetty nuorisotakuun koordinoija laativat paikallisen vuosittaisen toimintasuunnitelman nuorisotakuun edistämiseksi yhteistyössä nuorisotakuuta toteuttavien keskeisten toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelman tulee sisältää verkoston paikalliset tavoitteet ja toimenpiteet nuorisotakuun edistämisessä. Lisäksi toimintasuunnitelmassa tuodaan esille toimialakohtaiset nuorisotakuun toteuttamiseen ja edistämiseen liittyvät toimenpiteet. Toimintasuunnitelman loppuun jätetään tilaa vuosittaiselle yhteenvedolle, jossa todetaan ytimekkäästi toimintavuoden saavutukset ja haasteet kauden lopussa. Toimintasuunnitelma voi olla osa paikallista nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelmaa, joka päivitetään vuosittain. Verkoston suunnittelema toiminta ja tapaamistiheys sovitetaan kunnan poliittisen päätöksentekojärjestelmän lisäksi paikallisten oppilaitosten vuosirytmiin. Nuorten työllistymisen edistäminen ja yhteistyön kehittäminen työnantajien kanssa. Verkosto ja nuorisotakuuta koordinoiva tekevät yhteistyötä kuntaorganisaationsa ja TE-toimiston kanssa sekä kutsuvat paikallisia työnantajia (yksityinen ja 3.sektori) sekä yrittäjäjärjestön yhteistyöhön suunnittelemaan ja toteuttamaan tapahtumia tai kampanjoita nuorten työllistymisen edistämiseksi. Nuorisotakuuta koordinoiva selvittää kunnan omat mahdollisuudet työllistää nuoria ja edistää nuorten palkkaamista kunnan tehtäviin yhdessä TE-toimiston kanssa. Tavoitteena on, että verkosto on järjestämässä ainakin yhtä tapahtumaa/ kampanjaa vuodessa yhdessä työnantajien kanssa ja kunta palkkaa nuoria työttömiä työsuhteeseen aktiivisesti. TOIMENPIDE 6 Hyviä käytäntöjä liitteessä 5. TOIMENPIDE 4 Verkoston jäsenet toimivat verkoston tavoitteiden saavuttamisen eteen toimintasuunnitelman mukaisesti, seuraavat toimintasuunnitelman toteutumista sekä toimialakohtaista nuorisotakuun toteuttamista ja edistämistä. Verkoston jäsenet tuovat nuorisotakuun toteuttamiseen ja edistämiseen liittyvää toimialakohtaista ajankohtaista tietoa ja kuulumisia verkostoon. Verkosto käsittelee asiat, käynnistää tarvittaessa selvitystyön ja tekee tarvittavia toimenpiteitä. Nuorisotakuuta koordinoiva ja verkoston puheenjohtaja huolehtivat, että verkostossa seurataan yhdessä sovittujen toimenpiteiden etenemistä. Toimialakohtaisten kuulumisten läpikäymisessä hyödyttää liite 2. Nuorisotakuun koordinoinnin taulukkotyöväline MUISTILISTA Verkoston tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen sekä toimintasuunnitelman laatiminen Toimialakohtaisen nuorisotakuun toteuttamisen seuranta (kuulumiset, luvut ja toimenpiteet organisaatiokohtaisesti) Muut ajankohtaiset nuoriin liittyvät ilmiöt, asiat ja huolenaiheet joihin tulee verkoston puuttua Tietoon reagointi: mitä verkoston tulee tehdä ja viedä eteenpäin yhdessä, mitä toimialakohtaisesti? Verkosto lisää paikallisen nuorisotakuutyön vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Verkosto ja nimetty nuorisotakuun koordinoija laativat tiedotteen (liite 3. tiedotepohja) paikallisesta nuorten työttömyydestä ja nuorten palveluista puolivuosittain paikallisille kunnan luottamushenkilöille ja päättäjille, nuorisotakuun parissa työskenteleville toimijoille ja nuorisotakuuta edistäville sidosryhmille. Verkosto hoitaa jakelun. Jos kunnassa tai verkostolla on jo käytössä toimivia tiedotuspohjia, voidaan tiedotteen asiat liittää osaksi sitä. Lisäksi verkosto tekee yhteistyötä paikallisen median kanssa. Verkoston jäsenet ja nuorisotakuuta koordinoiva varmistavat, että nuorisotakuu pysyy esillä kuntien talousarvioprosessin mukaisessa talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa ja pyrkivät sitomaan nuorisotakuun toteutuksen siihen (riittävä resursointi toimialakohtaisiin palveluihin ja toimenpiteisiin). Kunnan tilinpäätöskertomuksessa tuodaan esille nuorisotakuu ja monialainen ohjaus- ja palveluverkosto jos nuorisotakuuta on käsitelty ja edistetty verkostossa. Näin tuodaan esille verkoston toimintaa ja vaikuttavuutta. MUISTILISTA Työtä nuorille: keskittyykö yhteistyö työnantajien ja yrittäjäjärjestön kanssa esimerkiksi kesätyöpaikkojen ja -tukien lisäämiseen, rekrytointitempaukseen vai laajempaan nuorisotakuutapahtumaan? Kunnan oma panos nuorten työllistämiseen eri toimialueilla (mm.työllisyysmäärärahojen kohdentaminen, palkkatuettu työ) Tiedotteen laatiminen ja jakelu. Tiedote myös kunnan internetsivuille Nuorisotakuun esillä pitäminen ja huomioiminen eri yhteistyöfoorumeilla Yhteistyön tekeminen paikallisen median kanssa (teemajutut, juttuvinkit) Kuntien talouden ja toiminnan suunnitteluun vaikuttaminen ja aikataulun huomiointi 10 11

7 TOIMENPIDE 7 Kuntouttavien palveluiden saatavuuden ja laadun seuranta sekä palveluiden kehittäminen. Ohjaus- ja palveluverkosto seuraa kokonaisuutena kunnan alueella kuntouttavien palveluiden (työ- ja starttipajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus, kuntouttavat mielenterveys- ja päihdepalvelut) saatavuuden, laadukkuuden ja ohjausprosessien toimivuuden tilaa yhteistyössä etenkin nuorisotoimen ja pajatoimijoiden, sosiaali- ja terveystoimen ja TE-toimiston kanssa. Osa kuntouttavista palveluista kuuluu verkostojäsenten substanssiosaamiseen, jolloin verkosto saa tietoutta suoraan verkostojäseniltä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmiä on myös ohjeistettu olemaan yhteydessä paikalliseen nuorisotakuuta koordinoivaan tahoon tai monialaiseen ohjaus- ja palveluverkostoon, jos nuorten kuntoutuspalveluiden saatavuudessa ilmenee selkeitä kehittämisen ja yhteistyön paikkoja. TOIMENPIDE 8 Koulutustakuun toteutumisen seuranta kunnassa ja ensimmäisen nivelvaiheen viranomaisyhteistyön kehittäminen. Verkosto muodostaa kokonaiskuvan siitä, kuinka koulutustakuuta kunnassa toteutetaan. Verkosto kartoittaa peruskoulun päättävien ja päättäneiden 1.nivelvaiheessa olevien nuorten palvelupolun mahdolliset haasteet, sekä neuvottelee ja kehittää viranomaisyhteistyötä tarvittaessa eri toimijoiden kesken. MUISTIINPANOJA: MUISTILISTA Kuntouttavien palveluiden saatavuus ja nuoren ohjausprosessien toimivuus Kunnan järjestämisvastuulle kuuluviin kuntouttaviin palveluihin pääsy kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta Nuorten palvelutarpeisiin vastaaminen Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsy ja niiden riittävyys Kuntouttava työtoiminta ja pajatoiminta Koulutustakuun toteuttaminen (jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan opiskelupaikka 2.asteen oppilaitoksessa) Peruskoulun päättävien ja päättäneiden nuorten ohjaaminen sekä ohjausvastuista ja -käytänteistä viranomaisyhteistyössä sopiminen Mitä toimialakohtaista tietoa ja toimintaa verkostossa käsitellään Nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamista eli nuorten työllistymistä, opiskelemista tai kuntouttaviin palveluihin pääsyä tukevat toiminnat jakautuvat toimialakohtaisesti pienempiin osiin, yhteistyöhön ja toimenpiteisiin, joihin voi liittyä myös määrällistä seurantaa. Tärkeää on, että nuorten tilanteesta, ohjauksesta, palveluista ja kehittämisen paikoista sekä mahdollisuuksista paikallistasolla saadaan verkostossa kokonaiskuva. Verkoston jäsenet tuovat verkostoon oman toimialansa ja organisaationsa ajankohtaisia asioita sekä mahdollista tilastollista tietoa liittyen nuorisotakuun toteuttamiseen ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen (vrt.toimenpiteet). Verkoston jäsenten tulee käydä vuoropuhelua oman organisaationsa sisällä omien palveluiden ja nuorten ohjausprosessien kehittämisestä sekä yhteistyön kehittämisestä toisten toimijoiden kanssa. Vuoropuhelusta syntyneitä johtopäätöksiä ja ilmi tulleita kokemuksia tuodaan tarvittaessa verkostoon yhdessä ratkaistavaksi tai edistettäväksi. Jos haasteita nuorisotakuun toteutuksessa, kuten resursseissa, asiakasohjauksessa tai toimijayhteistyössä ilmenee, verkoston on hyvä se tietää. Toimintamallin 2. liitteenä on Nuorisotakuun koordinoinnin taulukkotyöväline, jonka tarkoitus on auttaa jäsentämään verkostossa keskusteltavia ja seurattavia asioita, lisätä verkoston jäsenten välistä tiedon vaihtoa nuorten hyvinvointiin liittyvissä asioissa, sekä saada siten aikaan kehittävää ja toimeenpanevaa viranomaisyhteistyötä. Verkosto voi halutessaan myös lisätä taulukkoon lisäkohtia ja täyttää taulukkoa luvuilla, ajankohdilla ja huomioilla. Taulukkoon kirjatut toimialakohtaiset asiat ovat määrällisiä ja laadullisia, osittain toisiinsa heijastuen. Osa on suoraa lukujen kehittymisen tarkastelua eli nuorten määrien kehitystä tietyissä palveluissa jolloin on hyvä pohtia mistä luvut kertovat ja minne ne heijastelevat ja tuleeko verkoston jäsenten reagoida asiaan jollakin tavoin. Osa asioista on laadullista, kokemustietoonkin perustuvaa palveluiden ja ohjauksen toimivuuden tai laadun tarkastelua, joista voi jatkaa kehittävää ja toimeenpanevaa keskustelua verkostossa. Jäsenet toimittavat tilastolliset tiedot omasta organisaatiostaan nuorisotakuuta koordinoivalle tai esimerkiksi verkoston puheenjohtajalle valmiiksi (käytetään myös tiedotteeseen), joko osana taulukkoa tai muuten verkoston itse sopimalla tavalla. Pääasia on, että lukujen kehittymistä verkostossa seurataan ja huomataan jos merkittävää poikkeamaa tapahtuu, jotta asioihin voidaan tarvittaessa reagoida. Tietosuojan huomioiden alle viiden tapauksen lukumääriä ei ilmaista. Verkostot eivät myöskään käsittele yksittäisen nuoren asioita. ESIMERKKI: Etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen nuorten ja tavoitettujen nuorten määrät viimeisimmässä puolivuotisessa seurantajaksossa lisätään Kokouksen ajankohta- sarakkeeseen -merkin jälkeen, jonka jälkeen kokouksessa voi kertoa miten määrät ovat kehittyneet ja käydä läpi esimerkiksi mitkä ovat olleet ensisijaiset toimenpiteet nuorten kanssa ja onko siinä jotain yhteisesti verkostossa keskusteltavaa, huomioitavaa ja kehitettävää. Koska kokousaika on rajallinen, verkostojen jäsenten tulee valmistella olennaiset nuorisotakuuseen liittyvät käsiteltävät asiat, tiedot ja huomiot ennen kokousta huolellisesti. Se tarkoittaa, että verkoston jäsen esittää toisille toimialansa nuorisotakuuseen liittyvästä asiasta sen hetkisen tilanteen kuulumiset, mitä tieto/ilmiö tarkoittaa tai voi tarkoittaa, miksi se on syytä huomioida verkostossa ja voiko verkosto tai sen tietyt jäsenet vaikuttaa asiaan jollakin tavalla. Huolellisella valmistautumisella pyritään siihen, että verkosto toimii dynaamisesti ja verkoston keskustelu vie asioita eteenpäin myös asioista päättäen

8 MUISTILISTA ENNEN KOKOUSTA verkoston jäsen valmistelee olennaiset tiedot ja huomiot omalta toimialaltaan ja yhteistyöstä toimijoiden kanssa Nuorisotakuun toteuttamisen kuulumiset omalta työkentältä: huolenaiheet, hyvät käytännöt, tulevat toimenpiteet Taulukkotyövälineen mahdolliset tilastolliset ja laadulliset tiedot / kokemukset: miten esimerkiksi asiakkuudet tai palvelut ovat kehittyneet, onko jotain uutta ilmiötä, kuinka nämä asiat näkyvät asiakastyössä omassa organisaatiossa ja kenties toisten toimijoiden työssä, kuinka vaikuttavat nuoriin asiakkaisiin Liitteet Liitteet ovat osittain esimerkkitäytettyjä. Kaikki liitteet muokattavassa word-muodossa sekä lisäohjeet liitteiden käyttämiseen saatavissa Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Vaikuttaako jokin ajankohtainen omaan työhön/organisaatioon liittyvä asia verkoston yhteisiin tavoitteisiin tai verkoston toisiin toimijoihin Voiko verkosto tehdä jotain yhdessä tai vaikuttaa asioiden kulkuun ja kehittämiseen ja miten KOKOUKSESSA verkoston jäsenet kertovat verkoston asialistalla olevien asioiden lomassa sovitusti Yhteenvetona oman toimialan nuorisotakuun toteuttamisen ajankohtaiset kuulumiset ja asiat (= taulukkotyövälineen mukaiset asiat) sekä toimenpiteet Lisäksi verkosto käy yhdessä läpi Verkoston yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden tilanne Verkostossa sovittavat mahdolliset uudet toimenpiteet ja verkoston jäsenten vastuut niissä KOKOUKSEN JÄLKEEN Verkoston jäsen vie verkoston kuulumiset ja mahdolliset sovitut toimenpiteet konkretiatasolle omassa organisaatiossaan ja yhteistyöverkostoissaan 14 15

9 Liite 1: Vuosikellopohja Sisin kehä verkoston sisäistä toimintaa, keskimmäinen verkostossa sovitut ja edistettävät toimenpiteet, joita viedään eteenpäin verkoston ulkopuolella. Uloin kehä muut merkittävät ajankohdat ja tapahtumat, jotka liittyvät verkoston ja sen edistämien asioiden kulkuun. ESIM. Kunnan tilinpäätöskertomus, kuntastrategian kirjoittaminen Sovitut toimenpiteet LOKA - MARRAS - JOULU 2015 TAMMI - HELMI - MAALIS ESIM. Kunnan kesätyöpaikat tulevat hakuun HEINÄ - ELO - SYYS HUHTI - TOUKO - KESÄ Verkostokokous Tiedotteen kokoaminen & jakelu Verkostokokous Verkostokokous Verkostokokous Tiedotteen kokoaminen & jakelu Sovitut toimenpiteet ESIM. Kunnan talousarvion suunnittelu 16 17

10 Liite 2: Nuorisotakuun koordinoinnin taulukkotyöväline Käsiteltävät aiheet ja tiedot (kokemustieto, tilastotieto) Kokouksen ajankohta Huomioitavaa ja keskusteltavaa TE-HALLINTO Talvi Kevät Syksy Talvi Tiedon lähde Vastuuhenkilö verkostossa Mitä tieto tarkoittaa? Mikä on ollut kehityssuunta? Missä näkyy tai tulee näkymään ilmiönä tai asiakasmäärinä? Mitä voidaan ennakoida? Mitä tehdä? Tarvittava toimenpide ja avaintoimijat Aikataulu ja kustannus (rahoituslähde) Nuorten työttömien määrän kehitys Pohjois-Savossa (alle 25-vuotiaat ja vastavalmistuneet vuotiaat) Nuorten työttömyyden kesto yli kolmen kuukauden Pohjois-Savossa (alle 25- vuotiaat ja vastavalmistuneet vuotiaat) Valtakunnallinen nuorisotakuuseuranta, työnvälitystilasto Valtakunnallinen nuorisotakuuseuranta, työnvälitystilasto Paikkakuntakohtaiset tiedot Nuorten työttömien määrä (alle 25-vuotiaat ja vastavalmistuneet vuotiaat) Työnvälitystilasto Nuorten työttömyyden kesto yli kolmen kuukauden (alle 25-vuotiaat ja vastavalmistuneet vuotiaat) Työnvälitystilasto Nuorten määrä palvelulinjoittain * (alle 25- vuotiaat ja vastavalmistuneet vuotiaat) Työnvälitystilasto * huom. Heijastuu linjakohtaisesti eri toimijasektoreille Nuorten määrät, jotka työllistyneet avoimille työmarkkinoille Työnvälitystilasto Nuorten määrät työvoiman ulkopuolella Työnvälitystilasto Nuorten määrät työllistymistä edistävissä palveluissa Työnvälitystilasto Nuorten ohjauksen ja ohjausyhteistyön toimivuuden arviointi muiden paikallisten toimijoiden kanssa 18 19

11 SOSIAALITOIMI / OSTOPALVELUJEN TUOTTAJA Talvi Kevät Syksy Talvi Tiedon lähde Vastuuhenkilö verkostossa Mitä tieto tarkoittaa? Mikä on ollut kehityssuunta? Missä näkyy tai tulee näkymään ilmiönä tai asiakasmäärinä? Mitä voidaan ennakoida? Mitä tehdä? Tarvittava toimenpide ja avaintoimijat Aikataulu ja kustannus (rahoituslähde) Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien nuorten määrän kehitys suhteessa paikkoihin (pääseekö 3kk:ssa) Sosiaalitoimen tietojärjestelmät, asiakastyötä tekevät Kuntouttavan työtoiminnan toteutuneet päivät alle 29-vuotiaiden osalta (puolivuosittain) ja kehityssuunta Sosiaalitoimen tietojärjestelmät Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen laatu ja monipuolisuus Asiakastyötä tekevät, nuorten asiakkaiden mielipiteet Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien nuorten jaksojen keskeytysten syyt, jos keskeytyssyistä alkaa muodostua toistuvaa ilmiötä (osaltaan laadun tarkastelua) Asiakastyötä tekevät, nuorten asiakkaiden mielipiteet Tulottomat alle 29-vuotiaat (tulona asumistuki) Sosiaalitoimen tietojärjestelmät (esim. tilastokoodi Tuloton) Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus ja niihin ohjautuminen (vrt. mm. etsivän nuorisotyön tilastot ensisijaisista toimenpiteistä) Asiakastyötä tekevät, ostopalveluiden tuottajat sekä nuoret asiakkaat Nuorten alle 29-vuotiaiden asunnottomuuden kehitys Sosiaalitoimi ja asuntotoimi OPETUSTOIMI Talvi Kevät Syksy Talvi Tiedon lähde Vastuuhenkilö verkostossa Mitä tieto tarkoittaa? Mikä on ollut kehityssuunta? Missä näkyy tai tulee näkymään ilmiönä tai asiakasmäärinä? Mitä voidaan ennakoida? Mitä tehdä? Tarvittava toimenpide ja avaintoimijat Aikataulu ja kustannus (rahoituslähde) Yhteishaussa hakijoiden ja hakematta jättävien määrä mm. Primusoppilashallinto-ohjelma Ilman peruskoulun päättötodistusta keväällä jäävien määrät ja syyt mm. Primusoppilashallinto-ohjelma Joustavan perusopetuksen sekä lisäopetuksen tarve ja toteutuma Peruskoulun päättäneet: koulutuspaikan saaneiden ja ilman koulutuspaikkaa jääneiden määrät Primusoppilashallinto-ohjelma 20 21

12 Syksyllä lukion / ammatillisen oppilaitoksen keskeyttäneiden / hävinneiden määrät Yhteistyössä 2. asteen oppilaitosten kanssa Kouluterveyskysely (huolen ja ilonaiheet), tulokset koulukohtaisesti THL Lukioiden pääsyrajojen ja läpäisyn (määrät, arvosanat) kehitys Erityisen ja tehostetun tuen piirissä olevat oppilaat 9lk (tieto erityistä ammatillista opetusta vailla olevien nuorten määristä alueella) Primusoppilashallinto-ohjelma Oppilashuollon toiminnan laatu ja resurssien riittävyys mm. Oppilashuollolliset ryhmät ja oppilaat NUORISOTOIMI / SOSIAALITOIMI / OSTOPALVELUJEN TUOTTAJA Talvi Kevät Syksy Talvi Tiedon lähde Vastuuhenkilö verkostossa Mitä tieto tarkoittaa? Mikä on ollut kehityssuunta? Missä näkyy tai tulee näkymään ilmiönä tai asiakasmäärinä? Mitä voidaan ennakoida? Mitä tehdä? Tarvittava toimenpide ja avaintoimijat Aikataulu ja kustannus (rahoituslähde) Työ- ja starttipajoilla paikkamäärien ja nuorten määrien kehitys sekä resurssien riittävyys mm. PARty Työ- ja starttipajoille ohjautumisprosessien toimivuus Ohjaustyötä tekevät (mm. pajat, sosiaalitoimi, te-toimi), pajan nuoret Pajatoimintojen sisältöjen tarkoituksenmukaisuudet mm. Pajan nuoret asiakkaat ja henkilökunta, ohjaustyötä tekevät Etsivälle nuorisotyölle ilmoitettujen nuorten ja tavoitettujen nuorten määrien kehitys PARent Mitä kautta nuori etsivään nuorisotyöhön ja mikä ollut toiminta tavoitettaessa PARent Etsivä nuorisotyö: Ensisijaiset toimenpiteet (huom. etenkin mielenterveyspalveluiden ja päihdekuntoutuksen suhteen) PARent Nuorten kuulemisen yleistä arviointia ja edistämistä. Miten toteutuu verkoston suunnitelmissa ja toimenpiteissä sekä toimialakohtaisesti palveluita kehitettäessä Monialainen verkosto ja sen jäsenet, nuorten parissa asiakastyötä tekevät, nuoret

13 MUUT Talvi Kevät Syksy Talvi Tiedon lähde Vastuuhenkilö verkostossa Mitä tieto tarkoittaa? Mikä on ollut kehityssuunta? Missä näkyy tai tulee näkymään ilmiönä tai asiakasmäärinä? Mitä voidaan ennakoida? Mitä tehdä? Tarvittava toimenpide ja avaintoimijat Aikataulu ja kustannus (rahoituslähde) POLIISIHALLINTO: Paikkakunnan huumausainerikokset 24 25

14 Liite 3: Tiedotepohja Liite 4: Vuosittaisen toimintasuunnitelman pohja ESIMERKKI Nuorten monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston nuorisotakuutiedote 1/2014 Kunta Nuorisotakuu Huhtikuussa nuorisotakuu toteutui 99 % alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ja 99 % vuotiaista vastavalmistuneista työttömistä työnhakijoista. Huhtikuussa kunnassa oli 1234 alle 25 vuotiasta työtöntä ja 1234 vastavalmistunutta vuotiasta työtöntä. Työttömien alle 25-vuotiaiden nuorten määrä on lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana (marras-huhtikuussa), kun taas vastavalmistuneiden vuotiaiden työttömien määrä on vähentynyt. Työ- ja starttipajoilla * nuorten määrä on lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana reilusti. Huhtikuussa nuoria alle 29-vuotiaita oli yhteensä 25. SOSIAALITOIMEN kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien nuorten määrä on myös lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Nuoria alle 29-vuotiaita on kuntouttavan työtoiminnan piirissä huhtikuussa 14. Etsivä nuorisotyö oli yhteydessä viimeisimmän puolen vuoden seurantajakson sisällä 123 nuoreen ja yhteydenotto johti asiakkuuteen 123 nuoreen. Nuoria tuli etsivään nuorisotyöhön lähinnä ammatillisen oppilaitoksen kautta. Toiminta nuoren tavoitettaessa oli useimmiten opiskelija tai työtön ei työttömäksi ilmoittautunut. NUORISOTAKUULLA työtä, koulutusta ja kuntouttavia palveluita NUORISOTAKUUN TOTEUTUMISTA EDISTÄÄ kaikki nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta tukeva toiminta NUORISOTAKUUN TAVOITTEISIIN yhteistyöllä, laadukkailla palveluilla ja ohjauksella sekä riittävillä resursseilla NUORISOTAKUUN PIIRIIN KUULUVIA vuotiaiden nuorten määrä Kunnassa vuonna 2013 oli 1234 Ensisijaiset toimenpiteet etsivässä nuorisotyössä olivat etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjaus (nuorten keskus KIRPAKKA) ja työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen. 1. Verkoston kokoonpano sekä vastuu- ja osaamisalueet nuorisotakuun edistämisessä Nimi Toimiala / titteli Pääasialliset vastuu- ja osaamisalueet: miten toteuttaa ja edistää nuorisotakuuta Peruskoulun päättäviä 9.luokkalaisia on tänä keväänä 200 ja jokaiselle taataan koulutuspaikka joko Kunnan lukiossa, Kunnan ammatillisessa koulussa tai Kunnan lukiokympillä. * Kuppilan työpaja Nuorisotakuun toteuttamisessa ja edistämisessä Tätä täytyy jatkaa Lukiokymppi Yhteistyö kunnan, TE-toimiston ja Kunnan yrittäjien kanssa nuorten työllistymisen edistämiseksi Pajakoulun kehittäminen Huoli on Pajapaikkojen riittävyys, minne nuoret ohjataan jos pajapaikkoja ei ole tarjota kaikille tulokkaille Nuorten keskus KIRPAKKAan on ohjautunut merkittävästi uusia päihdeongelmaisia nuoria Tätä tarvitaan Resursseja pajapaikkoihin ja kuntouttavaan työtoimintaan Henkilöstöresursseja KIRPAKKAan, minkä lisäksi ennaltaehkäisevää päihdevalistusta ja toimenpiteitä 26 27

15 1. Yhteistyötahot nuorisotakuun toteuttamisessa 3. Verkoston yhteiset toiminnalliset tavoitteet toimintavuodelle 2015 Ydintoimijoita ja ryhmittymiä Miten toteuttaa ja edistää nuorisotakuuta (työllistää, hallinnoi ja ohjaa resursseja, tuottaa palveluita, tekee ohjaustyötä ym.) Verkoston yhteiset toimenpiteet, joilla kohti vuoden tavoitteita 1. Aktiivisia yhteistyötahoja ja ryhmittymiä Tavoitteita ja toimenpiteitä tukevat nämä strategiat ja suunnitelmat: 1. Satunnaisia yhteistyötahoja

16 5. Verkoston yhteiset ja verkoston toimintaan keskeisesti liittyvät toimenpiteet ja tapahtumat 7. Verkoston toimintavuoden saavutukset toimintavuoden lopussa Mitä Kuka / ketkä Yhteistyötahot Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Tiedote Verkosto / nt-koordinaattori Kunnan viestintä Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 8. Verkoston toimintavuoden haasteet ja huolenaiheet Lokakuu Marraskuu Tiedote Verkosto / nt-koordinaattori Kunnan viestintä Joulukuu 6. Toimijakohtaiset pääasialliset toimenpiteet nuorisotakuussa kuluvana vuonna Nuorisotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistys- ja opetustoimi TE-hallinto Poliisihallinto Muut 30 31

17 Liite 5: Hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta Nuorten työllistymisen, opiskelun ja nuorisotakuutietouden edistäminen Kahvitilaisuus yrittäjille päämääränä levittää tietoa nuorten työllistämisen tärkeydestä, kannustaa nuorten palkkaamiseen ja palkkatuen hyödyntämiseen. Kerrotaan nuorisotakuusta ja TE-toimiston tarjoamasta tuesta nuoren palkkaukseen sekä rekrytointiin. Kunta toimii tilaisuuteen kutsujana. Toteutettu Vieremällä ja Pielavedellä. Lisätietoja: TE-toimisto, Suvi Happonen Speeddating rekrytointitempaus, jossa päämääränä saada työnantajat ja työntekijät kohtaamaan ja työsuhteita alkamaan. Järjestetään esimerkiksi oppilaitoksissa. Työntekijöitä etsivät yritykset löytävät nopeasti potentiaaliset työntekijät, kun nuoret kiertävät työnantajien pöydissä aina viisi minuuttia per työnantaja. Lopuksi yritykset kutsuvat haastatteluun ne nuoret, joista kiinnostuivat kuulemaan lisää. UraMatch-tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisia yrityksiin suunnattavien tutustumiskäyntien avulla. Nuoret oppilaitoksista valmistumassa olevat ja työttömät työnhakijat menevät tutustumaan ryhmänä yrityksiin ja voivat jättää yrityskäynnin päätteeksi hakemuksensa ja CV:nsä rekrytoijalle. Toteutettu Uraohjaamohankkeessa Kuopiossa. Lisätietoja: Uraohjaamohanke, Jaana Pernu Joustava kesätyötoiminta JOKE vaikeasti työllistyville vuotiaille. Seurakunnan erityisnuorisotyön sekä kunnan erityis- ja etsivä nuorisotyön yhteistyö joka kannattaa myös taloudellisin ja ohjauksellisin perustein. Kunnan ja seurakunnan yhteistyö mahdollistaa myös nuorisotyöntekijän jatkuvan tuen ja läsnäolon kesätyön aikana. Kesätyötoiminnan perusideaan kuuluu olennaisesti se, että nuorisotyöntekijät ovat itse aktiivisesti läsnä työntekemisessä, koska nuorten kyky itsenäiseen työskentelyyn on rajoittunutta. Samalla toteutuu myös nuorisotyön kasvatuksellinen elementti ja nuorilla on luonteva mahdollisuus kertoa omaan elämäänsä kohdistuvista asioista ja haasteista. Ohjaajien tehdessä erityisnuorisotyötä, on heillä myös työtoiminnan jälkeen mahdollisuus olla nuoren tukena. Toteutetaan Siilinjärvellä. Lisätietoja: Kulttuuri- ja nuorisotoimi, Tuula Pärnänen, Heini Lintunen ja Tiia Pykäläinen. Seurakunta Sauli Paavilainen Lukiokymppi, joka on tarkoitettu lukioon pyrkiville oppilaille, jotka eivät alhaisen keskiarvon vuoksi tule valituksi lukioon yhteishaussa. Oppilaat suorittavat lukiossa kertauskursseja sekä joidenkin aineiden ensimmäisiä kursseja. Opintojen edistyessä hyvin oppilaat siirtyvät lukion oppilaiksi. Suunnitelmissa toteuttaa Iisalmessa. Lisätietoja: Iisalmen lyseon rehtori, Pasi Tolonen 32 33

18 Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen Paikallinen sähköinen palvelupolku / kartta, jonka avulla havainnollistetaan ja kerrotaan palveluista nuorille ja nuorten parissa toimiville. Esimerkiksi kuopiolaisille vuotiaille nuorille suunnattuja palveluja on koottu Rehti-palvelukarttaan. Sähköinen palvelukartta kokoaa yhteen Kuopion kaupungin, valtionhallinnon, järjestöjen, oppilaitosten, seurakuntien ja soveltuvin osin yksityisten palveluntuottajien nuorille tuottamia palveluja sekä helpottaa palveluihin ohjautumista. Palvelukartta toimii osoitteessa Kartta toimii myös mobiililaitteilla, ja sen avulla voi suunnistaa perille saakka. Vaikuttamisvälkät joiden aikana esillä nuorille suunnattua vaikuttamiseen liittyvää materiaalia. Näiden lisäksi koulunuoriso-ohjaaja innostaa oppilasryhmiä vastaamaan kyselyyn, jolla kerätään nuorten mielipiteitä mm. kuntastrategiaan. Kyselyä mahdollista täyttää myös koulun ulkopuolella nuorisotiloilla. Lisäksi nuorisotyöntekijät ja koulunuoriso-ohjaaja jalkautuvat kaupungille sekä ammatillisiin oppilaitoksiin ja mahdollistavat nuorten osallistumisen kyselyn täyttämiseen. Toteutettu Iisalmessa. Lisätietoja: Linkki-hanke, Erja Tuovinen Kaupunkiympäristön kehittämiseen osallistuminen kysymällä toiveita ja kehittämisideoita nuorilta suoraan. Kuullaan esimerkiksi nuorisovaltuustoa tai toteutetaan kysely kouluissa. Kuopiossa kysyttiin nuorten mielipiteitä ja toiveita kävelykeskustan kehittämisessä Kuopion nuorisovaltuustolta Koulusosionomitoiminta yläkouluissa. Koulusosionomit tukevat syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Toteutettu laajassa yhteistyössä Kuopiossa. Lisätietoja: Kuopion nuorisotoimi, Sani Kuosmanen Keskustelutilaisuus nuorten ja päättäjien välillä liittyen esimerkiksi kuntastrategian laatimiseen. Nuoret työstävät eri aihealueiden kysymyksiä päättäjille valmiiksi ennakkoon koulujen oppitunnilla. Tilaisuus järjestetään koulussa tai nuorisotiloissa. Suunnitelmissa toteuttaa Iisalmessa. Lisätietoa: Sivistystoimi, Kirsi-Tiina Ikonen Palvelupolku, jolla voidaan kerätä nuorten kokemuksia, käsityksiä tai toiveita paikallisiin palveluihin liittyen. Nuoret ovat mukana palvelupolun/kartan laatimisessa esimerkiksi näin: kouluissa oppitunnilla tehdään harjoitus, jossa nuoret laativat itse palvelukartan sisällön 1.nykytietämyksen (jos halutaan kartoittaa kuinka hyvin nuoret tuntevat palvelut) tai 2.toiveidensa mukaisesti. Tietopankki on yläkoulussa välituntiaikaan toimiva infopiste, jossa eri tahot käyvät pitämässä tietoiskuja nuoria koskettavista asioista noin kerran kuukaudessa. Toteutettu Suonenjoella. Lisätietoja: Monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, Piia Pääkkö Toteutettu Iisalmessa. Lisätietoja: Linkki-hanke, Erja Tuovinen Jelppari-toiminta on lasten ja nuorten matalan kynnyksen tukihenkilöpalvelua, joka perustuu jelpattavien ja jelppaajien vapaaehtoisuuteen. Jelppari on henkilö, joka haluaa olla tukea tarvitsevan tai yksinäisen nuoren kaverina ja viedä esimerkiksi elokuviin. Jelpattavat ovat alle 29-vuotiaita. Toteutetaan Siilinjärvellä. Lisätietoja: Kulttuuri- ja nuorisotoimi, Tuula Pärnänen, Heini Lintunen ja Tiia Pykäläinen. Seurakunta Sauli Paavilainen VINKKEJÄ Harjoittelumahdollisuuksia, apua ja nuorten ääntä opinnäytetöinä esimerkiksi selvitysten (nuorten kokemukset palveluista, palveluprosesseista) tekoon: Savonia ammattikorkeakoululla ja Itä- Suomen yliopistolla on internetsivuillaan ajantasaiset yhteystiedot ja lomakkeet, joiden kautta voi etsiä opinnäytetyöntekijää tai tarjota harjoittelupaikkaa. Kuopiossa toimii myös Humanistinen ammattikorkeakoulu, jossa koulutetaan mm.yhteisöpedagogeja. Itä-Suomen yliopisto: Savonia ammattikorkeakoulu, TKI ja Palvelut: node/457 Humanistinen ammattikorkeakoulu: Nuorten mielipiteiden keräämisen työvälineeksi esimerkiksi Nuoret palveluita arvioimassa menetelmäopas (Allianssi) nuorten kuulemiseen: kirjasto+ja+tietopalvelut/osallisuus+mene telmia+ja+materiaalia/ 34 35

19 Pohjois-Savon ELY-keskus koordinoi nuorisotakuuta Pohjois- Savossa. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoima Uraohjaamo hanke (ESR) on tehnyt laajaa ja tärkeää kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kanssa nuorisotakuun edistämiseksi. Tämä julkaisu on Uraohjaamo- hankkeessa tuotettu ja sisältää ohjaavan toimintamallin nuorisolain 7 mukaisille kuntien monialaisille ohjaus- ja palveluverkostoille nuorisotakuun paikallistason koordinointiin ja edistämiseen. Tämä julkaisu liitteineen saatavissa Pohjois-Savon ELY-keskuksen internetsivuilta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kallanranta 11 PL 2000, Kuopio puh Pohjois-Savon ELY-keskus Taitto: Salla Jaatinen / Grano Oy Kuvitus: Viljo Heinonen Grano Oy 06/2014