12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24)

Transkriptio

1 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä 5. Elinkustannusten mittaamisesta 1 1

2 12.1 Mikro- ja makrotaloustiede Mikrotaloustiede tutkii sitä, miten yksittäiset kotitaloudet ja yritykset tekevät päätöksiään ja sitä miten ne toimivat markkinoilla Makrotaloustiede tutkii kansantaloutta kokonaisuutena Miksi elintaso on korkea joissakin maissa ja matala toisissa? Mistä elintason kasvu johtuu? Miksi hintojen nousuvauhti vaihtelee? Mikä aiheuttaa inflaation? Miksi työllisyys vaihtelee yli ajan? Mistä työttömyys johtuu? 2 2

3 12.2 Bruttokansantuote Otettaessa kantaa siihen, miten kansantalous menestyy, on luonnollista katsoa kansalaisten tulotasoa Koko kansantalouden tuottamien tulojen tavanomainen mitta on bruttokansantuote. Bruttokansantuote (gross domestic product, GDP) on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) tuottamien lopputuotteiden (tavaroiden ja palvelusten) markkina-arvo. 3

4 Sama uudestaan ja tarkemmin: Bruttokansantuote on kotimaassa toimivien tuotantoyksiköiden mukaan luetaan kotimaassa tuotetut hyödykkeet, vaikka ne menisivät vientiin mukaan ei lueta tuloja, joita kotimaan asukkaat saavat ulkomailla tuotetuista hyödykkeistä (esim. ulkomaisten yritysten omistajina, tai ulkomailla työskennellessä) tiettynä aikana (tavallisesti vuoden kuluessa) Taloustieteessä erotellaan virtasuureet ja varantosuureet. Virtasuureet (esim. Matti Meikäläisen tulot vuodessa) ovat aikayksikköä kohden laskettavia suureita, varantosuureet (esim. M. Meikäläisen asunnon arvo) eivät. Bruttokansantuote on virtasuure. 4

5 tuottamien Bruttokansantuotteeseen sisältyvät tarkasteltuna aikana tuotettujen hyödykkeiden myynnistä saadut tulot, muttei vanhojen (käytettyjen) hyödykkeiden myyntituloja. lopputuotteiden Yritysten toisilleen myymiä välituotteita ei sisällytetä bruttokansantuotteeseen. (hyödykkeiden ja palveluiden) Bruttokansantuotteeseen sisällytetään sekä aineelliset että aineettomat hyödykkeet. markkina-arvo. Bruttokansantuotteessa tuotannon määrää mitataan rahassa (tuotteiden hintoina). 5

6 Yksinkertaistettu esimerkki: suljettu talous BKT-käsitteen havainnollistamiseksi teemme kaksi yksinkertaistusta: Oletetaan, että tarkasteltu kansantalous ei käy ulkomaankauppaa. Oletetaan, että yritykset eivät käy keskenään kauppaa välituotteilla (kaikki tuotteet ovat lopputuotteita.) (Kansantaloutta joka ei käy ulkomaankauppaa, sanotaan suljetuksi, ja kansantaloutta joka käy ulkomaankauppaa, sanotaan avoimeksi.) Seuraava kiertokulkukaavio havainnollistaa tarkastellun kansantalouden bruttokansantuotetta. 6

7 Kuvio 12.1 Kansantalouden kiertokulkukaavio (The Circular-Flow Diagram) 4 7

8 Koko kansantalouden tasolla tulot = menot, koska Jokaisella liiketoimella on ostaja ja myyjä. Ostajan menot ovat tuloa jollekin. Tilanne ei muutu, vaikka: yritykset kävisivät kauppaa keskenään välituotteilla (vaikka tämä kauppa ei näykään kaaviossa!). kuvioon lisättäisiin julkinen sektori. Ulkomaankaupan vaikutukseen palataan hetken kuluttua. 8

9 Yksittäisen tuotteen markkinoilla vaihdetun määrän arvo voidaan laskea periaatteessa kolmella tapaa: laskemalla tuotannon arvo = hinta tuotettu määrä. laskemalla yhteen tuotannosta syntyvät tuotannontekijätulot (palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot) laskemalla kuluttajien tuotteeseen käyttämät menot Koko kansantalouden tuotannon arvo lasketaan periaatteessa samalla tavalla: Bruttokansantuote (BKT) mittaa kokonaistuotannon arvoa. Bruttokansantulo (BKTL) kuvaa tuotannosta syntyviä kokonaistuloja (suljetussa taloudessa nämä ovat samansuuruisia!) 9

10 Edellä esitetystä seuraa, että kokonaistuotannon arvo voidaan laskea kolmelle tapaa: arvonlisäysmenetelmällä laskemalla kaikkien yritysten tuotannon arvot yhteen ja vähentämällä käytettyjen välituotteiden arvo, jotta kaksinkertainen laskenta vältettäisiin tulomenetelmällä laskemalla kansantaloudessa syntyneet tuotannontekijätulot yhteen Loppukäyttömenetelmällä laskemalla mihin tarkoitukseen lopputuotteita käytetään eli kysytään (esim. investoinnit ja kulutus) Laskuharjoituksissa käsitelty esimerkki havainnollistaa menetelmien eroja. 10

11 Mitä bruttokansantuote ei mittaa? Bruttokansantuotteeseen ei sisälly: Markkinatalouden ulkopuolella tehtävän työn arvo (esim. kotityö, vapaaehtoistyö) Bruttokansantuote ei sellaisenaan mittaa tuotannon hyvinvointivaikutuksia, koska siihen ei sisällytetä esim.: Tuotannon ulkoisvaikutuksia (esim. ympäristöhaittoja!) Työnteon takia menetetyn vapaa-ajan arvoa 11

12 Bruttokansantuotteen Y komponentit ovat kulutus C kotitalouksien ostamat tavarat ja palvelut (asunnot pois luettuna) investoinnit (eli kiinteän pääoman bruttomuodostus) I koneet, laitteet ja rakennukset (ml. asunnot), joita käytetään muiden hyödykkeiden valmistukseen julkinen kulutus G valtion ja kuntien ostamat tavarat ja palvelut nettovienti NX eli vienti tuonti, X-M Y = C+ I + G + NX tai Y = C + I + G + X - M Ulkomaisten tuotteiden kulutus lisää kulutusta, mutta vähentää nettovientiä, joten bkt ei muutu. 9 12

13 Taulukko 12.1 Suomen BKT vuonna 2009 Yhteensä Asukasta Osuus Bruttokansantuote milj kohti, % 1 Kulutusmenot ,1 Yksityiset kulutusmenot ,8 Julkiset kulutusmenot ,3 2 Kiinteän pääoman bruttomuodostus ,5 Yksityinen ,7 Julkinen ,8 3 Varastojen muutokset ,2 4 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti ,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti ,5 Tavaroiden ja palvelujen tuonti ,2 5 Tilastollinen ero ,8 Bruttokansantuote markkinahintaan (= ) ,0 Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Huoltotase,

14 Kokonaiskysynnän erien BKT-osuudet , % Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit Nettovienti

15 Kuvio12.2b Kansantalouden rakennemuutos, %-osuuksia Alkutuotanto Jalostus Palvelut Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Rakentaminen ja energia Muu teollisuus Sähkötekninen teollisuus Kone- ja metalliteollisuus Metsäteollisuus Alkutuotanto 14 15

16 12.3 Bruttokansantuotteen arvo ja määrä Nimellinen BKT (nominal GDP) (kuten taulukossa 12.1) mittaa lopputuotteiden arvoa käyvin hinnoin (vuoden 2009 BKT vuoden 2009 hinnoin) arvo = hinta määrä Kansantalouden kasvun mittaamiseksi on erotettava hinnan muutos määrän muutoksesta Reaalinen eli kiinteähintainen BKT (real GDP) mittaa lopputuotteiden arvoa tietyn perusvuoden hinnoin hinnat eivät nyt muutu, joten BKT:n kasvu kuvaa lopputuotteiden määrän kasvua Esimerkkinä talous, joka tuottaa vain kahta tuotetta: hot dogs ja hamburgers 15 16

17 Taulukko 12.2a Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Oletetaan, että meillä on seuraavat tiedot tuotettujen hodareiden ja hampurilaisten hinnoista ja määristä: 16 17

18 Taulukko 12.2b Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Nimellinen bkt saadaan kullekin vuodelle kertomalla molempien tuotteiden hinnat ja määrät sekä laskemalla arvot yhteen: 17 18

19 Taulukko 12.2c Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT Kiinteähintainen bkt saadaan kullekin vuodelle kertomalla molempien tuotteiden määrät perusvuodeksi valitun vuoden 2001 hinnoin: Bkt:n kasvu kuvaa nyt määrän muutosta! Se kasvoi tässä esimerkissä 2,5-kertaiseksi

20 BKT-deflaattori eli BKT:n hintaindeksi BKT-deflaattori on hintatason mittari, joka saadaan jakamalla nimellinen bkt kiinteähintaisella bkt:lla Se kertoo siis hintatason muutoksesta eli inflaatiosta BKT-deflaattori = (nimellinen BKT/kiinteähintainen BKT) x 100 Vastaavasti, kun tiedämme BKT-deflaattorin arvon, niin nimellinen BKT voidaan muuttaa reaaliseksi jakolaskulla: Kiinteähintainen BKT 20xx = (Nimellinen BKT 20xx /BKT-deflaattori 20xx )

21 Taulukko 12.2d Kiinteähintainen (real) ja nimellinen (nominal) BKT BKT-deflaattori saadaan jakamalla nimellinen bkt reaalisella kunakin vuonna: Hintataso kasvoi 2,4-kertaiseksi vuodesta 2001 vuoteen

22 Suomen BKT (mrd. euroa) Käypiin hintoihin Viitevuoden 2000 hintoihin

23 22 Taulukko 12.3 Suomen BKT vuosina A B C D E F , ,7-4,6-6,0 1, ,0-2,6-3,5 0, ,4 1,1-0,8 1, ,1 5,3 3,6 1, ,1 8,7 4,0 4, ,9 3,2 3,6-0, ,0 8,3 6,2 2, ,4 8,6 5,0 3, ,9 4,9 3,9 1, ,0 8,1 5,3 2, ,3 5,4 2,3 3, ,1 3,1 1,8 1, ,2 1,3 2,0-0, ,6 4,6 4,1 0, ,8 3,4 2,9 0, ,8 5,3 4,4 0, ,2 8,5 5,3 3, ,3 2,8 0,9 1, ,0-7,3-8,2 0,9 23

24 Taulukon 12.3 selite: A: BKT käypiin hintoihin, miljoonaa euroa B: BKT viitevuoden 2000 hintoihin, miljoonaa euroa C: BKT:n volyymi-indeksi, 2000=100 laskettu jakamalla kaikki sarakkeen B arvot saman sarakkeen vuoden 2000 luvulla ja kertomalla sadalla D: Arvon muutos, % ( = E + F) käypähintaisen BKT:n prosenttimuutos E: Volyymin muutos, % viitevuoden 2000 hintoihin lasketun BKT:n eli BKT:n volyymi-indeksin prosenttimuutos F: Hinnan muutos, % eli BKT-deflaattorin muutos Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 23 24

25 Kuvio 12.3 Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 1. tapa BKT:n volyymi-indeksi, 2000 = Taulukon 12.3 sarake C 24 25

26 Kuvio 12.3 Kaksi tapaa kuvata BKT:n kasvua 2. tapa BKT:n volyymin muutos, % Taulukon 12.3 sarake E 25 26

27 12.4 Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä Tilinpitojärjestelmä on kansantaloustieteen suurimpia saavutuksia siinä kirjataan kansantaloudessa toimivien yksiköiden suorittamat taloustoimet perustuu YK:n hyväksymiin suosituksiin John Maynard Keynes asetti oppilaansa James Meaden (Nobel-palkinto 1977) ja Richard Stonen (Nobel-palkinto 1984) tekemään ensimmäiset suositukset tilipitojärjestelmä avulla voidaan laatia esimerkiksi huoltotase: Y + M = C + I + G + X Suomen huoltotase: ks Taulukko 12.1 edellä 26 27

28 12.5 Elinkustannusten mittaamisesta Kansantalouden inflaatiovauhti on sen hintatason muutosvauhti tiettynä periodina, tavallisesti vuoden kuluessa hintatasoa voidaan mitata monella tavoin BKT-deflaattori kuluttajahintaindeksi tuottajahintaindeksi kuluttajahintaindeksi kuvaa kulutusrakenteeltaan keskimääräisen perheen elinkustannuksia esimerkki laskemisesta: kulutuskori = 4 hot dogia ja 2 hampurilaista 27 28

29 Esimerkki kuluttajahintaindeksin laskemisesta 28 29

30 Esimerkki kuluttajahintaindeksin laskemisesta 29 30

31 Suomen kuluttajahintaindeksi Kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palvelusten hintakehitystä pitäen kulutuskoria ja sen painotusta samana koko indeksin laskenta-ajan. Laskettu meillä vuodesta 1921 lähtien Kuluttajahintaindeksi 2005 = 100 (eli indeksi, jonka perusvuosi on 2000) sisältää 497 tavaraa ja palvelua ja noin hintaa. Tietoja kerätään noin liikkeestä. Lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla 30 31

32 31 32

33 Kuvio 12.4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos Suomessa, , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi 32 33

34 Inflaatiovauhti EU-maissa ja euroalueella Inflaatiovauhtia mitataan tavallisimmin kuluttajahintaindeksin muutoksella (vuodessa tai kuukaudessa) Yhdenmukaistetuilla eli harmonisoiduilla indekseillä tarkoitetaan kuluttajahintaindeksejä, jotka on laskettu samalla tavoin eri maissa (harmonised indices of consumer prices, HICPs) sen kattavuus ja hyödykevalikoima on kuitenkin erilainen kuin kotimaisen kuluttajahintaindeksin. Siksi yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kehittyy eri tavalla kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi. Niiden avulla voidaan verrata inflaatiota eri maissa 33 34

35 34 Lähde: Pages/default.aspx 35

36 BKT-deflaattori ja kuluttajahintaindeksi Inflaatiota mitataan joskus myös BKT-deflaattorin muutoksella (esimerkiksi vuodessa) BKT-deflaattori mittaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hintatasoa, kuluttajahintaindeksi mittaa vain kuluttajien ostamien hintatasoa Vienti- ja tuontihintojen muutokset synnyttävät eroja BKT-deflaattorin ja kuluttajahintaindeksin välille. Yleensä ne kehittyvät samalla tavoin 35 36

37 Elinkustannuksen mittaamisen ongelmat Uudet tuotteet: indeksit eivät ota huomioon että kuluttajat voivat saavuttaa saman elintason pienemmillä menoilla siirtymällä uusiin tuotteisiin joita ei ole alkuperäisessä korissa. Samojen tuotteiden laatumuutos: samalla rahalla parempia tuotteita (matkapuhelimet, digitaaliset kamerat, kannettavat tietokoneet, yms.) 36 37

38 Inflaation mittaamisen tarve Hintatason ja inflaation mittaaminen on tärkeää siksi, että voitaisiin verrata rahamääräisiä mittareita eri periodeina, esimerkiksi palkkoja eri vuosina. Reaalipalkka = nimellinen palkka / hintataso Reaalikorko lasketaan vähentämällä nimellisestä korkokannasta inflaatiovauhti. Aihetta tarkastellaan lähemmin alla rahan ja rahapolitiikan yhteydessä (osa 18). 38