Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto
|
|
- Risto Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012 Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto
2 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilastotietoja kunnasta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Verotulojen erittely
3 Valtionosuuksien erittely TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VAKUUSSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LIITETIETOJEN ERITTELYT ERIYTETTYJEN TASEYKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS
4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Valtuustokauden viimeinen vuosi alkoi taloudellisessa mielessä edellisten vuosien kaltaisissa epävarmoissa tunnelmissa. Vuoden 2012 keväällä vallinneet optimistiset tunnelmat vaihtuivat kesän jälkeen synkemmiksi maailmantalouden näkymien heikennyttyä. Kesän ja syksyn 2012 aikana rahoituskriisi paisui uudelleen Euroopan valtioiden velkaongelmien myötä ja Suomenkin kansantuotteen kasvu loppuvuonna 2012 oli kovin vaatimatonta. Suomen talousympäristön kehityksen on arvioitu riippuvan hyvin keskeisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisin leviäminen kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittymisen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkenemisen on sanottu merkitsevän toteutuessaan Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Vuoden 2012 tilinpäätöstä laadittaessa voidaan todeta, että vuosi 2012 oli monessa suhteessa vaikea. Yleistä taloustilannetta kiristi erityisesti se, että Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan lopulta supistuneen 0,1 % vuonna Kunnissa taloustilanteen heikkeneminen näkyy yleensä pienellä viiveellä, mutta varsin konkreettinen ja välittömästi näkyvä heikennys oli se, että jo vuonna 2011 päätettiin kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta 631 miljoonalla eurolla vuodelle Myös kuntakentän uudistukset (kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) ja etenkin niiden keskeneräisyys jättivät jälkensä vuoteen Yksiselitteisten linjausten puuttuminen on ollut omiaan luomaan epävarman ilmapiirin. Huolimatta tarkasteltavana olevan ajanjakson epävarmuustekijöistä Taipalsaaren kunta teki vuonna 2012 vuoden 2011 tavoin varsin hyvän tilinpäätöksen. Vuosikatetta ( ), tilikauden tulosta ( ) ja tilikauden ylijäämää ( ) pienentää kuitenkin se, että kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti yleisohjettaan niin, että lautakunta suosittelee suunnitelman mukaisten poistojen alarajojen käyttämistä, ellei kunnalla ole perusteltua syytä käyttää pitempää poistoaikaa. Tarkistettua yleisohjetta on pääsääntöisesti noudatettava tilivuodesta 2013 lukien, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen. Taipalsaarella on päätetty soveltaa uusia poistoperusteita jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Hyvä taloudellinen tulos luo hyvän pohjan suunnitteilla olevien tulevien vuosien investointien toteuttamiselle. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin useita tulevaisuuteen suuntaavia hankkeita, kuten Kirkonkylän koulun laajentamista. Koululaajennus käsittää koulun, esiopetuksen ja päivähoidon tilat sekä liikuntatilat, yhteensä n m². Hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi kesän ja syksyn 2012 aikana ja kevään 2013 aikana hanke on määrä kilpailuttaa ja varsinainen rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Tilojen on suunniteltu valmistuvan syyslukukauden 2014 alkuun mennessä. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin myös Kirkonkylän matkailuinfra-hankkeen suunnitelmat, joita on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Tulevalle yhdyskuntarakenteen kehitykselle luotiin pohjaa laatimalla tulevaa MAL-suunnitelmaa varten ns. kehityskuva ja rakennemalli, joissa on hahmoteltu erilaisia kehittämisalueita. Myös Pappilanniemen uuden asuinalueen kunnallistekniset rakennustyöt käynnistyivät. Taipalsaaren kunnan hyvää taloudellista tulosta varjostaa hieman Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) alijäämäkehitys, joka osaltaan johtunee kuntayhtymän osakaskuntien mak- 3
5 suosuuksien pienuudesta ja toisaalta Eksoten omasta toiminnasta. Eksotelle on muutaman toimintavuoden aikana ehtinyt kertymään alijäämää 26,3 milj., josta 15,4 milj. kertyi tilikauden 2012 ajalta. Eksoten alijäämäkehityksen katkaisemiseksi ei ole toistaiseksi löydetty keinoja. Tällä hetkellä ratkaisua odotetaan ulkopuolisesta selvityksestä, jonka maakunnan kunnat päättivät käynnistää vuoden 2012 aikana. Selvityksen tuloksia odotellaan kevään 2013 aikana. Ennen kaikkea selvittäjältä odotetaan ratkaisua siihen, mikä osuus alijäämästä on kuntien alibudjetointia ja minkä osan Eksote hoitaa omaa toimintaansa jatkuvasti parantamalla ja tehostamalla. Jo nyt on selvää, että kuntien maksuosuudet tulevat tulevien vuosien aikana kasvamaan merkittävästi nykyisestä ja ainakin alijäämien kattaminen vaatii Eksoten lisäksi kunnilta taloudellisia panostuksia ja ehkä myös rakenteellisia muutoksia. Edellä mainittujen kehittämissuunnitelmien lisäksi kertomusvuoden aikana jatkettiin alkuvuonna 2011 hyväksytyn kuntastrategian toimeenpanoa ja valmisteltiin mm. kunnan organisaatiouudistusta, joka astui voimaan Myös 2011 päätetyn maaseutuhallinnon uudistusta jatkovalmisteltiin ja sen osana mm. maaseutusihteerin virka siirtyi isäntäkuntana toimivan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon vuoden 2013 alusta lukien. Kunta oli myös osaltaan mukana valmistelemassa voimaan tulleen uuden jätelain vaatimia muutoksia. Uuden lain perusteella kuntien, joissa jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä, tulee järjestää myös alueen jätehuoltoviranomaisen tehtävät yhteisesti. Lain edellyttämä yhteinen jätehuoltoviranomainen Etelä-Karjalassa valmisteltiin toteutettavaksi alueellisena jätelautakuntana, jonka isäntäkuntana toimii Imatran kaupunki. Lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Henkilöstön osalta vuoden 2012 aikana ei koettu suuria muutoksia. Kunnanjohtaja Jari Willman jatkoi työskentelyään Kontiolahden va. kunnanjohtajana tultuaan valituksi virkaan kesäkuussa Kunnanhallitus myönsi hänelle kesäkuussa virkavapauden jatkon vuoden 2012 loppuun saakka. Marraskuussa virkavapautta jatkettiin huhtikuun alkuun 2013 saakka. Joulukuussa Willman ilmoitti palaavansa takaisin Taipalsaarelle lukien. Willmanin virkavapauden aikana kunnanjohtajan ja osittain hallintojohtajan tehtäviä hoiti Mikko Hietamies. Osittain hallintojohtajan tehtäviä hoiti määräaikaisessa hallinnon suunnittelijan virassa oleva Mika Kesseli. Kunnan toimialojen toiminnasta ja taloudesta kerrotaan tarkemmin tässä toimintakertomuksessa. Hyvin toteutuneista tavoitteista ja taloudesta osoitan parhaimmat kiitokseni keskeisille tuloksentekijöille eli kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tästä on hyvä jatkaa. Mikko Hietamies vs. kunnanjohtaja saakka 4
6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuosi 2012 oli valtuustokauden neljäs ja viimeinen vuosi. Kunnan hallinnossa ja organisaatiossa tapahtuneista muutoksista kerrotaan jäljempänä tässä toimintakertomuksessa. Kunnan organisaatio KUNNALLISVAALIT 2004, 2008 ja Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Keskusta Kokoomus Sdp KD (Skl) Taipalsaari-liike Yhteensä Äänestys % 65,6 70,7 64,3 5
7 Päätöksenteko-organisaatio Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa neljän vuoden toimikaudeksi valittava valtuusto, jonka tehtävät on määritelty kuntalain 13 :ssä. Taipalsaaren valtuustossa on 27 valtuutettua. Valtuuston tehtäviin kuuluu mm. päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto päättää myös talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Lisäksi valtuusto päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Kuntalain 17 :n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan. Taipalsaaren kunnassa toimii maaseutu-, rakennus- ja sivistyslautakunnat. Vaalilainsäädännön nojalla valtuusto asettaa keskusvaalilautakunnan. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimii tietoimitusjaosto ja kunnanhallituksen alaisena toimii terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen jaosto. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Vähäisissä ja rutiiniluonteisissa asioissa toimivaltaa on siirretty viranhaltijoille, jolloin myös viranhaltijat ovat osa päätöksenteko-organisaatiota. Palvelujen tuottaminen on viranhaltijoiden ja työntekijöiden pääasiallinen tehtävä. Hallinnossa toimivat viranhaltijat valmistelevat kunnanhallituksen ja lautakuntien päätettävät asiat sekä vastaavat toimielinten päätösten täytäntöönpanosta. Asioiden vireille tuloon kunnan toimielimissä voi vaikuttaa periaatteessa kuka tahansa. Yleensä kuitenkin kunnan omat tai muut viranomaiset tai luottamushenkilöt saattavat asiat vireille. Myös erilaisten yhdistysten ja kylätoimikuntien rooli on Taipalsaarella merkillepantavaa. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallinnon suunnittelija, maaseutusihteeri, rakennustarkastaja, varhaiskasvatuspäällikkö ja sivistystoimenjohtaja. Valtuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vuoden 2008 kunnallisvaaleissa toimikaudeksi valittu valtuusto, jossa on 27 jäsentä. Valtuuston kokoonpano on seuraava: Puheenjohtajisto vuonna 2012 Puheenjohtaja Laihanen Anna-Leena Kokoomus I varapuheenjohtaja Karhu Matti Taipalsaari-liike II varapuheenjohtaja Lohi Jorma Keskusta 6
8 Muut valtuutetut Frilander Marika Sdp Heiskanen Anne Kokoomus Hulkkonen Harri Keskusta Kahari Sanna Taipalsaari-liike Kankkunen Rauno Sdp Kinnunen Jukka Keskusta Koivunen Jarmo Keskusta Kähärä Lasse Kokoomus Lapatto Mia Keskusta Lohi Jorma Keskusta Mikkola Elma Sdp Märkälä Vesa Taipalsaari-liike Niiva Aure Kd Niiva Heikki Taipalsaari-liike Nikula Minna Keskusta ero myönnetty lukien Pajunen Heikki Kokoomus Pekkanen Anna-Liisa Keskusta valtuutettu lukien Peuha Leo Kokoomus Pirilä-Martti Minna Keskusta Pyysalo Milla Taipalsaari-liike Sulin Taneli Keskusta Turunen Raimo Keskusta Turunen-Saaresti Teemu Keskusta Uski Helena Keskusta Wallén Pekka Taipalsaari-liike Westinen Tuure Keskusta Vuonna 2012 valtuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 68 asiaa. Lisäksi järjestettiin valtuustoseminaareja, joissa käsiteltiin mm. kunnan talousasioita ja kuntauudistusta. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus johtaa ja koordinoi kunnan yleistä kehittämistyötä, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, ellei laissa tai johtosäännössä toisin määrätä. Kunnanhallituksen tehtäväalueena ovat mm: Yleishallinto; kunnan eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi, kunnan strategisen suunnittelun koordinointi; yleisohjeiden antaminen lautakunnille ja muille kunnan viranomaisille kunnan hallintoon kuuluvista tehtävistä kuten suunnittelusta, kaavoituksesta, talousarvion ja toimintakertomuksen laadinnasta, tiedottamisesta, henkilöstö- ja palkkapolitiikan linjauksista, kunnan talouden ja omaisuuden hoidosta, asiakirjojen säilyttämisestä ja yhteistoiminnasta; elinkeinopolitiikan ohjaaminen ja johtaminen sekä kehittäminen ja edistäminen; maankäytön suunnittelu, ohjaaminen ja johtaminen; riskienhallinta ja sisäisen valvonnan järjestäminen; kunnan yhtiöiden johtaminen ja valvonta; työllistämispolitiikka; tiedottaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimuksen valmistelu, hyväksyminen ja seuranta. Kunnanhallitus käsittelee asiat kunnanjohtajan esittelystä. 7
9 Kunnanhallitus kokoontui vuonna 2012 yhteensä 16 kertaa ja käsitteli 225 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano vv oli seuraava: Puheenjohtajisto vuonna 2012 Puheenjohtaja Westinen Tuure Keskusta I varapuheenjohtaja Niiva Heikki Taipalsaari-liike II varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus Muut jäsenet Kinnunen Jukka Keskusta Frilander Marika Sdp Nikula Minna Keskusta saakka Pirilä-Martti Minna Keskusta lukien Reiman Mervi Taipalsaari-liike Esittelijä Hietamies Mikko vs. kunnanjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Kesseli Mika hallinnon suunnittelija Kunnanhallitus on nimennyt epävirallisiksi valmisteluelimiksi kaavoitustyöryhmän, organisaatiotyöryhmän sekä arviointityöryhmän. Kaavoitustyöryhmän tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle kaavoitukseen, maankäyttöön ja tonttien luovutukseen liittyvät asiat. Kaavoitustyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Märkälä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, valtuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen ja kunnanhallituksen edustajana Marika Frilander. Organisaatiotyöryhmän tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle esitys kunnan uudeksi organisaatioksi. Organisaatiotyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen, hallinnon suunnittelija Mika Kesseli, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, kunnanhallituksen varajäsen Elma Mikkola, kunnanhallituksen varajäsen Pekka Wallén sekä henkilöstön edustajana JUKO:n pääluottamusmies Jirka Korhonen. Arviointityöryhmän tehtävänä on kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti koordinoida vireillä olevien investointihankkeiden suunnittelua ja valmistelua ja suorittaa tarvittavaa ennakkoarviointia niiden vaikutuksista kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön ja kunnan talouteen. Arviointityöryhmään nimettiin Jukka Kinnunen (pj.), Teemu Turunen-Saaresti, Heikki Niiva, Anne Heiskanen, Milko Marttinen ja Aure Niiva. Johtavat viranhaltijat osallistuvat arviointityöryhmän työskentelyyn vaihtelevalla kokoonpanolla riippuen kulloinkin käsiteltävästä arviointikohteesta. Arviointityöryhmä ehdotti kunnanhallitukselle kirkonkylän koulun laajennuksen suunnittelun aloittamista siten, että muodostetaan kokonaisuus, joka muodostuu perusopetuksen, esiopetuksen ja päivähoidon tiloista sekä liikuntatilasta. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimi Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jaosto. Jaoston tehtävänä on valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja kunnan väliset sopimukset ja seurata niiden toteutumista. Sopimusohjaajan rooliin yhdessä kunnan muiden toimielinten kanssa jaoston tehtäviin kuuluu mm. seuraavia tehtäviä: - kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysointi - palveluiden taloudellisuus-, tuottavuus-, ja vaikuttavuusodotusten tunnistaminen ja määrittely 8
10 - palveluiden kustannusvaikuttavuus ja palvelutuotannon ohjaaminen informaation ja resurssien avulla - palveluiden kattavuuden, laadun ja saatavuuden arviointi ja palveluiden priorisointi. Jaoston esittelijänä toimii kunnanjohtaja ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijana Lappeenrannan kaupungin palvelujohtaja Päivi Ahonen, joka sopimuksen mukaan vastaa Taipalsaaren palvelusopimusyhteistyöstä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Päivi Ahosen irtisanouduttua tehtävistään Lappeenrannan kaupunki rekrytoi tilalle uuden työntekijän. Hyvinvointisuunnittelijan tehtävänimikkeellä työskentelevä Sanna Natunen aloitti tehtävässään Taipalsaaren kunnan ja Lappeenrannan kaupungin välistä sopimusta päivitettiin alkuvuodesta 2013 uuden työntekijän aloitettua tehtävissään. Uuden sopimuksen mukaan sopimuksen tarkoituksena on edelleen järjestää Taipalsaaren kunnan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelmassa määritelty omistajaohjaus sekä koordinoida tehtäviä, jotka Terveydenhuoltolain (1326/2010) 2 luvun 12 mukaan kuuluvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kunnassa. Puheenjohtaja Mikkola Elma Sdp Varapuheenjohtaja Kähärä Lasse Kokoomus Muut jäsenet Hulkkonen Markku Taipalsaari-liike Nisula Terttu Keskusta saakka Pekkanen Anna-Liisa Keskusta Uski Helena Keskusta kh valinnut jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Terttu Nisulan tilalle Lautakunnat 2012 Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Heiskanen Anne Kokoomus Varapuheenjohtaja Turunen Raimo Keskusta Muut jäsenet Birschin Anne Sdp Hongisto Juha Taipalsaari-liike Niiva Aure Kd Kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta on aloittanut toimintansa vuoden 1997 alussa. Lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on päättänyt antaa valtuustolle arviointikertomuksen vuodelta Tilintarkastajana kunnassa toimii Oy Audiator Ab. Vastuullinen tilintarkastaja oli JHTT Paavo Pitkänen. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan merkinnyt tietoonsa saatetuksi, että Paavo Pitkänen jättää tehtävänsä varsinaisen työnantajansa palveluksessa (Mikkelin kaupunki) toteutettujen tehtäväjärjestelyjen vuoksi ja uudeksi tilintarkastajaksi on nimitetty JHTT Juha Koponen. 9
11 Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Räisänen Heikki Heikkonen Anne Muut jäsenet Melkko Helena saakka Kurkaa Samuli saakka Viskari Kalevi saakka Koivunen Hellevi lukien Rehn Teppo lukien Vaaljoki Seppo lukien Sihteeri Tielinen Juha maaseutusihteeri Vuonna 2012 järjestettiin kunnallisvaalit. Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Pöysti Olli Keskusta Varapuheenjohtaja Suhonen Pia Taipalsaari-liike Muut jäsenet Kivistö Jouni Kontunen Sanna Mikkola Veijo Keskusta Kokoomus Kh:n edustaja Frilander Marika Sdp Esittelijä Tielinen Juha maaseutusihteeri Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluvat elinkeinojen ja maatilatalouden kehittämismäärärahan, yksityistieavustusten ja kylätoimintamäärärahan myöntäminen, saaristoasioiden hoitaminen, maa-aineslain mukaisten lupien myöntäminen sekä vapaa-ajan asuntoihin liittyvät tehtävät. Maaseutulautakunta kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 20 asiaa vuonna Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Kh:n edustaja Märkälä Vesa Hulkkonen Harri Heiskanen Anne Janhunen Elina Marttinen Milko Kinnunen Jukka Esittelijä Kallonen Erkki rakennustarkastaja 10
12 Rakennuslautakunta vastaa rakennusvalvonnasta sekä kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen sekä jätehuollon ylläpitämisestä. Rakennuslautakunta kokoontui 14 kertaa ja käsitteli 107 asiaa. Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Kh:n edustaja Turunen-Saaresti Teemu Salmi Anne Kahari Sanna Niiva Jani Pajunen Heikki Pirilä-Martti Minna Pyysalo Milla Reiman Mervi Esittelijä Paajanen Seppo sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 99 asiaa. Ei-julkisella listalla käsiteltiin 16 asiaa. 11
13 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen (2/2012, ) mukaan vuoden 2012 BKT:n arvioidaan supistuvan 0,1 %. Yksityinen kulutus on kuitenkin kehittynyt varsin myönteisesti, samoin nettoviennin vaikutus on ollut positiivinen. Myös työllisyys kehittyi vuonna 2012 hämmästyttävän hyvin suhteessa tuotantoon. Työttömyys jatkoi laskuaan loppusyksyyn asti, mutta loppuvuonna työttömyyden arvioitiin kääntyvän nousuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteisessä julkaisussa Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 (julkaistu ) todetaan, että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella asui kesäkuun 2012 lopussa henkilöä, alkuvuoden aikana vähennystä oli 295 henkilöä. Kesäkuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli Raportin mukaan Kaakkois-Suomen talouden talven 2012 näkymät olivat vielä kohtalaisen hyvät, mutta kesän aikana ne ovat heikentyneet. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole laajasti heikentyneet, vaikkakin mm. hiljalleen lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun hidastuminen ja osin pysähtyminen kertovat joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä. Tilanne vaihtelee selvästi toimialoittain. Kotimarkkinat toimivat lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Kaakkois- Suomessa Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys on merkittävä taloutta nostava tekijä. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen, välittömästi mm. Venäjältä tuleviin ostos- ja muiden matkailijoiden virtoihin, heitä palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuun, satama-, kuljetus- ja varastotoimintoihin ja välillisesti moniin muihin toimialoihin. Venäläisten perustamien yritysten määrä Kaakkois-Suomessa on kasvussa. Lisäksi venäläiset maahanmuuttajat vahvistavat Venäjän kysyntää hyödyntävän uuden palvelu- ja muun yritystoiminnan kehittymistä alueella. Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan Kaakkois-Suomella on ollut perinteisesti kaksi tuotannonalaa, joiden osuudet kokonaistuotannosta ovat olleet maan keskiarvoa suuremmat: massa- ja paperiteollisuus sekä kuljetus ja varastointi. Molemmat alat ovat viime vuosina kohdanneet muutoksia. Kaakkois-Suomi menetti vuosina yli 6000 massa- ja paperiteollisuuden työpaikkaa eli lähes puolet toimialan paikoista. (Etla, huhtikuun 2012 ennuste). Vuoteen 2015 mennessä lisämenetys on ennusteen mukaan 1300 paikkaa, jolloin jäljellä on 5000 työpaikkaa. Kuljetus ja varastointi on säilyttänyt asemansa hyvin ja on ajoittaisista vaikeuksista huolimatta onnistunut pitämään myös työvoimansa ennallaan. Kuljetuksia ja varastointia on tukenut ja tukee jatkossakin kanssakäynti Venäjän suuntaan. Teollisuuden vähentyneitä vientikuljetuksia on voitu korvata idän-liikenteellä. Kaakkois-Suomen yhtenä vahvuutena on energia- ja ympäristötekniikan ympärillä oleva laaja opetus- ja tutkimustoiminta, jota Lappeenrannan teknillinen yliopisto maan suurimpana alan yksikkönä sekä Kouvolan seudun ammatillisen oppilaitoksen Anjalan yksikkö toteuttavat. Tutkimus- ja kehitystoimintaa on myös alan yrityksissä. Opetuksen ja tutkimuksen tukemalla tuotekehityksellä ja siitä syntyvällä tuotannolla on hyvät kasvun mahdollisuudet. Uusia energiantuotannon ratkaisuja on toteutettu monilla alueilla. Tuulivoimahankkeita on vireillä koko alueella. Myös kauppa ja matkailu ovat nostaneet asemiaan. Kaakkois-Suomen sijainti Venäjän naapurina ja lyhyet etäisyydet sekä Pietariin että toisaalta pääkaupunkiseudun suuntaan on tuonut paitsi tavaraliikennettä myös huomattavaa kasvua alueen henkilöliikenteen rajanylityksiin. Ostosmatkailu Kaakkois-Suomen keskuksiin on kasvanut tuntuvasti. Myös lomamatkailu ja erilaisten matkailupalveluiden kysyntä on lisääntynyt. Aivan viime aikoina on investoitu voimakkaasti uusiin liike- ja matkailukeskuksiin, ja uusia hankkeita on tulossa sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon. Matkailuissa työllisyyden kasvu on ollut vaatimatonta, mutta erityisesti Lappeenrannan ja Imatran matkailukeskittymiltä odotetaan kasvavaa työpaikkatarjontaa. Matkailijoiden yöpymisten määrä majoitusliikkeissä Etelä-Karjalassa kasvoi alkuvuonna 2012 vuoden takaiseen verrattuna 40 %. Myös metalliteollisuus on alueen merkittäviä teollisuuden toimialoja, joka työllistää yli henkeä. Alan tilanne on säilynyt kohtalaisen hyvänä, vaikka työllisten määrän ennakoidaan lähivuosina hieman supistu- 12
14 van. Toimiala ei ole toistaiseksi ilmoittanut laajasti työvoiman vähennystarpeista, mutta joitakin yrityksiä on lakkautettu. Työttömyyden suhteen Kaakkois-Suomen työttömyys on ollut alkuvuonna kasvusuunnassa. Tammihuhtikuun keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä oli 1,3 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuussa lisäystä oli kolme prosenttia. Viime ajan kehitys on ollut Kaakkois-Suomessa hieman koko maan keskiarvoa heikompaa. Työttömyyden näkymien arvioitiin syksyllä olevan talouden yleisen epävarmuuden ja julkisen sektorin supistamistavoitteiden vuoksi jatkossakin hieman heikentymässä. Toisaalta mm. meneillään olevien tie- ja muut rakennuskohteiden sekä Venäjältä tulevan matkailijavirran nopea kasvu luovat piristystä paitsi yritysten liikevaihtoon myös alueen työllisyyteen. Huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys on kasvanut kokonaistyöttömyyttä enemmän: vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella 6,2 % edellisvuodesta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli talvella 2012 noin kolmanneksen korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa talvella Tässä kehityksessä on arvioitu heijastuvan mm. julkisen sektorin työvoiman supistamispyrkimys: julkinen sektori on akateemisten työnhakijoiden tärkeä työskentelyala. Selvin ja kenties huolestuttavin kehityspiirre on pitkäaikaistyöttömyyden jo melko pitkään jatkunut kasvu. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kääntyi Kaakkois-Suomessa kasvuun syksyllä Sen jälkeen kasvu on jatkunut. Toukokuussa 2012 pitkään työttömänä olleita työnhakijoita oli 15 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava raportti Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2013 on julkaistu Raportin mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 650 henkilöä. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli Em. raportin mukaan yleinen tunnelma Kaakkois-Suomessa on edelleenkin odottava, vaikka mm. eri barometrien tiedot antavat viitteitä positiivisesta kehityksestä. Rakennemuutos alueella jatkuu ja Etelä- Karjalassa taantumasta ollaan selvitty melko hyvin. Raportissa todetaan, että aivan viime aikoina on investoitu voimakkaasti uusiin liike- ja matkailukeskuksiin, ja uusia hankkeita on tulossa sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon. Matkailuissa työllisyyden kasvu on ollut vaatimatonta, mutta erityisesti Lappeenrannan ja Imatran matkailukeskittymiltä odotetaan kasvavaa työpaikkatarjontaa. Työttömyyden määrästä ja rakenteesta kerrotaan, että työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2012 aikana. Joulukuussa 2012 Kaakkois-Suomessa oli työttömänä olevia työnhakijoita 6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden kasvu on alueella pienempää kuin maan keskimääräinen 10,5 %:n lisäys. Työttömyyden kasvu painottuu miehiin. Työttömien naisten määrä oli vuodenvaihteessa vain 1,9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin, miesten 9 %. Lomautukset ovat jonkin verran lisääntyneet. Nuorten työttömyys on edelleen merkittävä työmarkkinoiden ongelma, jolla voi olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia. Kaakkois- Suomessa tilanne on kuitenkin osaksi helpottanut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten (15 24 v.) työttömyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa 16,1 % ja koko maassa miltei sama 16,0 %. Tämän mukaan tilanne ei ole Kaakkois-Suomessa keskimääräistä huonompi. Kaiken kaikkiaan viimeaikaiset työllisten määrän kehitystä osoittavat luvut ovat Kaakkois-Suomelle positiiviset. Alueen työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuoden 2012 keskiarvolukujen mukaan 800 henkeä suurempi kuin vuonna Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen lukukin oli lähes sama kuin vuonna Myös työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä (15 64 v.) väestöstä on kohentunut. Elyn raportin mukaan lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että työttömyys kasvaa edelleen hieman. On mm. viitteitä lomautusten pienoisesta lisääntymisestä. Julkinen sektori pyrkii melko voimakkaasti yhä pienempään työvoiman määrään, mikä myös vähentää uuden työvoiman kysyntää. Kun työvoiman kysyntään ei ole tulossa merkittävää lisäystä, pitkäaikaistyöttömyys kasvanee edelleen. Työttömyyden kasvua puolestaan hillitsee alueen työikäisen väestön väheneminen. Tilastokeskuksen syksyn 2012 väestöennusteen mukaan Kaakkois-Suomen työikäisen (15 64 v.) väestön määrä vähenee lähivuosina vajaan 3000 hengen vuo- 13
15 sivauhtia, hieman enemmän kuin viime vuosina. Mikäli työpaikkojen määrä ei laske yhtä paljon, väestön työmahdollisuudet paranevat. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Edellä esitetty selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 154 kuntayhtymältä tammikuussa 2013 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. Kuntaliiton julkaiseman tiedotteen mukaan tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. 14
16 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan tuloperusteissa ei vuonna 2012 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Verotulot kasvoivat n :lla verrattuna edelliseen vuoteen ja valtionosuudetkin kasvoivat n :lla siitäkin huolimatta, että valtionosuuksia leikattiin vuodelle Tilinpäätöksessä tosin kirjataan aeimpia vuosia huomattavasti enemmän poistoja, mikä johtuu pitkälti siitä että kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti yleisohjettaan niin, että lautakunta suosittelee suunnitelman mukaisten poistojen alarajojen käyttämistä, ellei kunnalla ole perusteltua syytä käyttää pitempää poistoaikaa. Tarkistetun yleisohjeen mukaisia uusia poistoperusteita on Taipalsaarella päätetty soveltaa jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Lisäksi tehdään kertaluonteisia lisäpoistoja sellaisille hyödykkeille, joiden taloudellinen pitoaika on huomattavasti poistosuunnitelmassa esitettyä lyhyempi tai tehty investointi on luonteeltaan vuosikorjausta ja ei todellisuudessa kasvata hyödykkeen pitoaikaa. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu KOY Taipalsaaren Asuntojen jakautumisen myötä syntyneen As Oy Taipalsaaren Kartano-yhtiön osakehuoneistojen myynnistä kertyneet myyntivoitot vähennettynä kuluilla. Tilinpäätösvuoden jälkeen huoneistojen myyntiä on jatkettu ja kunnan omistuksessa on tilinpäätöksen laadintahetkellä enää kahden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Jää nähtäväksi, miten käynnissä oleva valtionosuusjärjestelmän uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa Taipalsaaren valtionosuuksiin. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Tavoitteen mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Valtionosuusuudistus tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän alaisuudessa. Valtiotieteen kandidaatti Arno Miettinen on nimetty selvitysmieheksi valtionosuusuudistukseen. Selvitysmiehen toimikausi on Ensimmäisiä kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen vaikutuksista on alustavasti lupailtu julkistettavaksi kuluvan vuoden loppupuolella. Toiminnallisesta näkökulmasta vuonna 2012 jatkettiin kunnan strategian toteuttamista mm. valmistelemalla kunnanhallitukselle esitys kunnan uudeksi organisaatioksi. Organisaatiotyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen, hallinnon suunnittelija Mika Kesseli, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, kunnanhallituksen varajäsen Elma Mikkola, kunnanhallituksen varajäsen Pekka Wallén sekä henkilöstön edustajana JUKO:n pääluottamusmies Jirka Korhonen. Valtuusto päätti organisaatiouudistuksesta pidetyssä kokouksessaan. Kunnanhallituksen asettama arviointityöryhmä puolestaan koordinoi kunnassa vireillä olevien investointihankkeiden suunnittelua ja valmistelua ja suoritti tarvittavaa ennakkoarviointia niiden vaikutuksista kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön ja kunnan talouteen. Arviointityöryhmässä toimivat Jukka Kinnunen (pj.), Teemu Turunen-Saaresti, Heikki Niiva, Anne Heiskanen, Milko Marttinen ja Aure Niiva. Johtavat viranhaltijat osallistuivat arviointityöryhmän työskentelyyn vaihtelevalla kokoonpanolla riippuen kulloinkin käsiteltävästä arviointikohteesta. Arviointityöryhmä ehdotti kunnanhallitukselle kirkonkylän koulun laajennuksen suunnittelun aloittamista siten, että muodostetaan kokonaisuus, joka muodostuu perusopetuksen, esiopetuksen ja päivähoidon tiloista sekä liikuntatilasta. 15
17 Vuoden 2012 aikana valmisteltiin myös Kirkonkylän matkailuinfra-hankkeen suunnitelmat, joita on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Tulevalle yhdyskuntarakenteen kehitykselle luotiin pohjaa laatimalla tulevaa MAL-suunnitelmaa varten ns. kehityskuva ja rakennemalli, joissa on hahmoteltu erilaisia kehittämisalueita. Varhaiskasvatuksen tehtäväalueella saatiin päätökseen vuonna 2006 aloitettu rakennemuutos. Muutoksen seurauksena mm. Metsäpolun päiväkodin esiopetusikäiset siirtyivät yhtenäiskoulun yhteyteen valmistuneeseen esiopetustilaan alkaen. Em. tiloihin sijoitettiin myös viisivuotiaita lapsia. Ryhmäperhepäivähoitokotien hoitopaikat siirtyivät Metsäpolun päiväkotiin. Muutos mahdollisti päivähoidon tuotannon painopisteen siirtämisen päiväkotipainotteiseksi. Tavoitteena oli ollut ryhmäperhepäivähoitokotien lakkauttaminen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Toiminnan käynnistyessä uudella rakenteella alkaen huomattiin Metsäpolun päiväkodissa sisäilmaongelma, jota ryhdyttiin tutkimaan asiantuntijoiden avustuksella syksyllä Päiväkotiryhmä jouduttiin siirtämään entisen Konstun Kertun tiloihin Konstunkaari 7:ään. Sisäilmastoselvitys on valmistunut alkuvuodesta 2013 ja raportin mukaan mm. ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot heikentävät tilojen sisäilman laatua. Sisäilmaan voi myös päästä kemiallisia epäpuhtauksia maanvaraisen betonilaatan vaurioituneista muovipinnoitteista. Vaurioiden laajuutta ja korjaustoimenpiteiden kustannuksia selvitellään lisää ja niiden arvioidaan kestävän parisen kuukautta. Koska tiloissa työskentelevillä ja myös lapsilla on ollut havaittavissa oireilua ja vanhemmalla rakennusosalla on selviä sisäilmaa heikentäviä havaintoja, kunta on päättänyt sijoittaa toiminnot mahdollisimman pikaisesti toisiin tiloihin. Näiden väistötilojen selvitys on parhaillaan käynnissä. Kunta on vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa varautunut Metsäpolun päiväkodin uudisrakennuksen rakentamiseen vuonna Kuntaan perustettiin kunnanhallituksen päätöksellä sisäilmatyöryhmä ja toimintaohjeet sisäilmaongelmissa hyväksyttiin loppuvuodesta. Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Ryhmän toiminta-ajatus pohjautuu suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön työsuojelun, kiinteistöhallinnan ja - hoidon, työterveyshuollon ja kiinteistön käyttäjien kesken. Sisäilma-asioiden hoitamisessa on tärkeää maltillisesti ja määrätietoisesti tehdä tilannemääritys. Asetetuista tavoitteista tulee vuorovaikutteisesti ja säännöllisesti viestiä sekä seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sisäilmatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sisäilmaongelmatapauksia, tekee päätöksiä tutkimuksista ja jatkotoimenpiteistä tehtyjen tutkimusten tulosten ja asiantuntijoiden toimenpidekehotusten mukaisesti sekä seuraa korjaustoimenpiteiden etenemistä. Vuoden 2012 aikana jatkovalmisteltiin myös maaseutuhallinnon uudistusta. Osana uudistuksen toimeenpanoa mm. maaseutusihteerin virka siirtyi isäntäkuntana toimivan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon vuoden 2013 alusta lukien ja vastaavasti Taipalsaarelta lakkautettiin maaseutusihteerin virka. Lappeenrannan kaupungin kanssa tehtiin sopimus, jonka nojalla maaseutusihteerin työpanosta ostetaan Taipalsaaren kunnan käyttöön erilaisiin tehtäviin. Viranhaltijan pääasiallinen työpiste on Taipalsaarella ja hän siirtyi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Käytännössä kovinkaan moni asia ei tässä suhteessa muuttunut lukien. Kunta oli myös osaltaan mukana valmistelemassa voimaan tulleen uuden jätelain vaatimia muutoksia. Uuden lain perusteella kuntien, joissa jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä, tulee järjestää myös alueen jätehuoltoviranomaisen tehtävät yhteisesti. Lain edellyttämä yhteinen jätehuoltoviranomainen Etelä-Karjalassa valmisteltiin toteutettavaksi alueellisena jätelautakuntana, jonka isäntäkuntana toimii Imatran kaupunki. Lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. 16
18 Kunnan viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen liittyen kunnanhallitus hyväksyi vuonna 2011 kunnalle uuden viestintä- ja markkinointisuunnitelman, jossa linjataan keskeisiä viestinnän ja markkinoinnin kehittämistoimenpiteitä tuleville vuosille. Vuonna 2012 kunnan visuaalinen ilme uudistettiin ja käyttöön otettiin mm. uudet asiakirjapohjat. Myös kotisivujen päivitys käynnistettiin ja uudet sivut otetaan käyttöön huhtikuussa Pappilanniemen uuden asuinalueen kunnallistekniset työt käynnistyivät vuoden 2012 aikana toden teolla. Tilinpäätöstä kirjoitettaessa vesi- ja viemäriverkoston ja katujen rakennustyöt ovat loppusuoralla. Tontinluovutuksen periaatteet ovat paraikaa valmistelussa ja tontinluovutukseen päästäneen vuoden 2013 aikana. Uusia asukkaita voidaan näin ollen odotella 2014 tai viimeistään Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa linjattiin, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys julkaistiin Valtiovarainministeriö pyysi kunnilta lausunnot Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Kunnassa valmisteltiin lausuntoa mm. järjestämällä kunnanhallituksen iltakoulu Valtuustoseminaari järjestettiin ja myös kuntalaisille järjestettiin tilaisuus Valtuusto käsitteli vastaukset esitettyihin kysymyksiin Tilinpäätöstä laadittaessa kunta on antanut lausuntonsa myös kuntarakennelakiluonnoksesta pyydettyyn lausuntoon. 17
19 Tilastotietoja kunnasta Väkiluku ja sen kehittyminen Vuosi Asukkaita Muutos (lähde: Väestörekisterikeskus, Maistraatti) Väestön ikärakenne ja sen kehittyminen vuotiaat, % väestöstä 8,4 8,1 7,9 7, vuotiaat % väestöstä 10, ,7 10, vuotiaat, % väestöstä 64,2 63,9 63,7 63, vuotiaat, % väestöstä 10,1 9,7 10,2 10, vuotiaat, % väestöstä 4,8 5,4 5,5 6,0 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 1,7 1,9 2,1 2,1 (lähde: THL, Sotkanet) 18
20 Väestöennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yhteensä (Lähde: Tilastokeskus) Koulutus Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä (Lähde: THL, Sotkanet) 19
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
LisätiedotKunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen
Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017
1 (5) ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Ypäjän kunnanvaltuustolle Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely. 2 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen
LisätiedotLuumäen kunta Loppuraportti 2013
Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO
LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone
1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotMäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.
Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA ESITYSLISTA 3/2019
1 KOKOUSAIKA 17.5.2019 klo 9:00 15:00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Hirvinen Esa, puheenjohtaja Niemi Pauli, varapuheenjohtaja Puurula Merja, jäsen Paasovaara Marko, sihteeri, tilintarkastaja
Lisätiedotkeskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotRautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen
Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotTorstai klo
Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotTilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.
Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain
LisätiedotLisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.
HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen
LisätiedotInarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;
LisätiedotKunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila
Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa
LisätiedotVuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria
LisätiedotSIIKAISTEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS
SIIKAISTEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2017 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Kuntalain 121.1 :n mukaan kunnanvaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen
LisätiedotTilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.
Kaupunginhallitus 156 03.04.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 37 02.05.2017 Tarkastuslautakunta 2013-2017 44 15.05.2017 Kaupunginvaltuusto 32 22.05.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 149/02.06.01.03/2017
LisätiedotLauta-/johtokunnan pöytäkirjanote toimitetaan talouspalveluihin
HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotUlkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009
Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus
LisätiedotHallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013-2016 Pöytäkirja 3/2017 Kokousaika: 19.4.2017 klo 12.00 15.45 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Minna Yli-Kujala, varajäsen
LisätiedotLAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO
LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN
LisätiedotDnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle
Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotFINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta
Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä
LisätiedotMuonion kunta Esityslista / 3/
Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja
LisätiedotSisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen
LisätiedotRitva Lill-Smeds, jäsen
Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotVUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan
LisätiedotTilikauden ylijäämä oli 4,22 milj. euroa (TA -5,67 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 112 27.03.2017 Kunnanvaltuusto 51 29.05.2017 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen 972/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 112 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
LisätiedotTarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa
Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»
LisätiedotOulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo
Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...
LisätiedotRuoveden kunta Pöytäkirja 5/2018 1
Ruoveden kunta Pöytäkirja 5/2018 1 Kunnanhallitus Aika 19.03.2018 17:00-19:40 Paikka Osuuspankin kokoustila Käsitellyt asiat Liitteet Otsikko Sivu 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjan
Lisätiedot19 Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2017
Kangasniemi Pöytäkirja 3/2018 1 (14) Aika 18.05.2018, klo 12:30-15:00 Paikka Kangasniemen kunnantalo, kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 16 Pöytäkirjan
LisätiedotKaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä Tarkastuslautakunnan, tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen tehtävät Valtuuston perehdytystilaisuus 18.9.2017 Konsernihallinto Kaupunkikonsernin valvontajärjestelmä
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Valtuustokausi 2013 2016 Työohjelma 2016 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTUUDET Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotKokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotJUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 TARKASTUSLAUTAKUNTA SISÄLLYSLUETTELO
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 SISÄLLYSLUETTELO 18 ARVIOINNIN KÄYTÄNNÖN SUORITTAMINEN... 28 19 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA MENOJEN HYVÄKSYMINEN... 29 20 VIRANHALTIJOIDEN KUULEMINEN... 30 21
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotHallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.
VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotMuut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17
Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä
LisätiedotTERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015
TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,
LisätiedotPöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012
Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginhallitus 341 19.12.2016 Kaupunginhallitus 50 20.02.2017 Kaupunginhallitus 70 06.03.2017 Kaupunginvaltuusto 13 13.03.2017 Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017 alkaen Kh 19.12.2016
LisätiedotTilikauden alijäämä oli - 1,38 milj. euroa (TA -1,35 milj. euroa). Investointien toteutuminen. Ehdotus tuloksen käsittelystä
Kunnanhallitus 92 31.03.2016 Kunnanvaltuusto 55 20.06.2016 Vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen 2/02.02.01/2016 Kunnanhallitus 31.03.2016 92 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta
LisätiedotRAUTAVAARAN KUNTA Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 12.03.2012 131 Kunnanhallitus 26.03.2012 149 Kunnanvaltuusto 10.4.2012 15 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA
LisätiedotRuokolahden kunta Loppuraportti 2015
Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
LisätiedotMaija Räsänen. Puheenjohtaja. Jorma Voutilainen. Tarkastusaika. Tuusniemi klo 14:00 alkaen. Allekirjoitus. Paikka ja pvm
Kokouskutsu / Esityslista Nro 6/2018 1 (6) KOKOUSAIKA 9.4.2018 Klo 15:00- KOKOUSPAIKKA KOKOUSAIKA Tuusniemen kunta, kunnanhallituksen huone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotHuhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotTilinpäätösennuste 2014
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotPADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 6 / 2017 Kunnanhallitus
SISÄLLYSLUETTELO 6 / 2017 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 27. maaliskuuta 2017 klo 15.00 Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali Asiat 50 Vuoden 2016 tilinpäätöksen allekirjoittaminen, luovuttaminen tilintarkastajan
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011
Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu
LisätiedotMuonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen
Muonion kunta Esityslista/ 2/2014 1 (8) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ti klo 16.00 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Timo Liikavainio varajäsen Pentti Reponiemi
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotOhje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.
SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen
LisätiedotKunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotUlvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1
Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 Aika 26.4.2016 klo 14:08 17:59 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 53 54 55 56 57 Tilintarkastusyhteisön raportin esittely tilinpäätöksen
LisätiedotMaaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotNOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014
NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE
LisätiedotHALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta
HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja
LisätiedotTalousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen
Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
Lisätiedot