extra huomioiminen työn vaarojen selvittämisessä

Transkriptio

1 extra TYÖSUOJELU Työturvallisuuslain muutos vahvistaa työaikasuojelua Eduskunta hyväksyi huhtikuussa työturvallisuuslain 10 :ään muutoksen, jolla vahvistetaan asiantuntijatyön kannalta keskeistä työaikasuojelua. Lakimuutos on erittäin merkittävä erityisesti akavalaisessa kentässä, jossa matkustetaan paljon työn takia vapaa-aikana ja joudutaan vastailemaan puhelimeen ja sähköposteihin myös normaalin työajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Mikään laki sinällään ei automaattisesti muuta asioita vaan kaikki riippuu siitä kuinka lakia sovelletaan. Työaikojen huomioiminen työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on työnantajan vastuulla, mutta työsuojeluhenkilöstö voi aktiivisella roolillaan olla edesauttamassa asian eteenpäin viemistä työpaikalla. Työaikasuojelu on pääteemana myös kesäkuun työsuojelukurssilla. Työsuojelukurssin ja työturvallisuuslain muutoksen lisäksi kerromme tässä extrassa lomiin liittyvistä työsuojelukysymyksistä sekä vuosilomalain muutoksesta, joka vaikuttaa työntekijän oikeuteen siirtää lomaa sairauden takia. Työsuojeluterveisin: työsuojelutiimi Tässä Extrassa lisäksi - Raamisopimuksen tuloksia s. 2 - Vuosilomalaki muuttuu s. 3 - ILMOITTAUDU NYT Ylempien toimihenkilöiden työsuojelu ja työaikasuojelu -kurssi s. 4 - YTN Summit luotasi tulevaan neuvottelukierrokseen s. 5 - Työsuojelutiimi palveluksessasi s. 6 Futureimagebank.com

2 Raamisopimuksen tuloksia Parempaa työaikasuojelua myös ylemmille Työn haittojen ja vaarojen arvioinnissa huomioitava myös työaikaan, kuten matka-aikaan liittyvät tekijät! Eduskunta hyväksyi työturvallisuuslain 10 :n muutoksen, jossa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa pykälää muutettiin niin, että työajat nimenomaisesti mainitaan yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haittatekijät työnantajan on arvioitava. Keskusjärjestöjen välisessä syksyllä 2011 laaditussa raamisopimuksessa edellytettiin, että työsuojelulainsäädäntöä täsmennetään siten, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen. Työaikasuojelun kannalta työaikalaki on keskeinen, mutta sen ulkopuolelle jää osa tilanteista, kuten esim. vapaaaikana työn takia tapahtuva matkustaminen. Työturvallisuuslain soveltamisala on työaikalakia laajempi ja toisaalta työturvallisuuslaissa on jo säädetty työn vaarojen ja haittojen arvioinnista. Lain muutoksen tarkoituksena on nimenomaisesti täsmentää työturvallisuuslain 10 :ää, sillä jo aikaisemmin työajoista johtuvat haitta- ja vaaratekijät olisi kuulunut arvioida. Muutos korostaakin työaikaan liittyvien asioiden merkitystä turvallisuudelle. Hallituksen esityksessä eduskunnalle lain muuttamisesta on todettu, että työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on ymmärrettävä laajasti. Käytännössä tämä tarkoittaa myös työhön sidotun ajan huomioimista arvioinnissa. Esityksen mukaan: Työhön sidottuna oloa koskevaa aikaa olisi esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvan työaikaan. Työhön sidonnaisuuden piiriin lukeutuisivat myös ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella. Mitä asioita työnantajan tulisi sitten ottaa työaikojen osalta huomioon vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa? Hallituksen esityksessä esimerkkeinä on annettu mm. seuraavat asiat: y työpäivien pituus y työntekijän mahdollisuus itse säätää työpäivän pituutta ykokonaistyöaika y peräkkäisten työvuorojen toistuvuus y työvuorojen kiertosuunta y ylityöt ja niiden määrä y työn suorittamisajankohta y työaikojen ennakoitavuus y työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus y työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välillä Työaikoihin ja työhön sidonnaisen ajan huomioimiseen haittojen ja vaarojen arvioinnissa on ennestään kiinnitetty huomiota osalla työpaikoista. Lain muutoksen myötä työaikojen merkitys korostuu entisestään. Onhan sinun työpaikallasi huomioitu työajat ja työhön sidonnainen aika vaarojen arvioinnissa? asiamies, SEFE 2

3 Vuosilomalaki muuttuu Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalakia koskevat muutokset , muun muassa kysymyksen työntekijän oikeudesta siirtää vuosilomaansa loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi. Muutokset koskevat viikko- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaa eräissä erityistilanteissa sekä työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaa loman aikana tapahtuneen sairastumisen vuoksi (niin sanottujen karenssipäivien poistaminen). Muutokset johtuvat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen täytäntöönpanosta Suomessa. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Lakimuutoksen jälkeen siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairauspäivää. Lomapalkan laskentaa koskevat muutokset liittyvät tilanteisiin, joissa viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai päinvastoin lomanmääräytymisvuoden aikana tai ennen vuosiloman alkamista. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Karenssipäivien poistamista koskevat muutos tulee kuitenkin voimaan vasta Lisäksi lakiin tulee siirtymäsäännös, joka mahdollistaa voimassa olevien työehtosopimusmääräysten noudattamisen kuluvan sopimuskauden loppuun asti, vaikka määräykset poikkeaisivat nyt hyväksytyn lain säännöksistä. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana y Vuosiloman aikainen 7 päivän sairauskarenssi poistuu vuosilomalain muutoksen myötä. y Jatkossa jos työtekijä on työkyvytön vuosilomansa aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi, on loma työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Vuosiloman siirto-oikeus koskee näin ollen jo ensimmäistä sairauspäivää. y Siirto-oikeus koskee ainoastaan lakisääteistä vuosiloman osaa. y Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapakka ja lomakorvaus työsuhteen päättyessä y Lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaika- ja osa-aikatyön välillä siirtyneiden osalta loma-ajan palkka lasketaan jatkossa lomanmääräytymisvuoden ansioiden mukaan (esimerkiksi osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, osittainen hoitovapaa ja sieltä palaaminen). y Jos työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen vuosiloman alkamista, lasketaan vuosilomapalkka lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän palkan mukaan. y Työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisilla jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25. Muutosten voimaantulo y Eduskunta on hyväksynyt vuosilomalain muutokset y Muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian, mutta karenssipäivien poistamista koskeva muutos tulee voimaan vasta y Vuosilomapalkan muutokset koskevat jälkeen kertyviä lomia. asiamies, SEFE 3

4 Ylempien toimihenkilöiden työsuojelu ja työaikasuojelu -kurssi Paikka: Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, Helsinki tiistai 4.6. klo Aloitus Mistä työsuojelussa ja työaikasuojelussa on kysymys? y työsuojeluorganisaatio MUUTAMA PAIKKA VIELÄ VAPAANA, ILMOITTAUDU VIIPYMÄTTÄ! y lainsäädäntö y yhteistoiminta ja yhteistyö työpaikoilla Lounas Mistä työsuojelussa ja työaikasuojelussa on kysymys jatkuu Kahvit Työterveyshuolto ja työterveysyhteistyö y työterveyshuolto työpaikan tukena Päivä päättyy keskiviikko 5.6. klo 9.00 Työaikasuojelu esimerkkien kautta y työajanseuranta y ylityöt ja harmaa työ y matkatyö (matka-aika) Lounas Työsuojeluvaltuutetun tehtävät y mistä asioista tulisi huolehtia y tehtävän haasteet ja tuki Kurssin päätös Viimeinen ilmoittautumispäivä on Työsuojelukoulutuksen osalta kurssikustannuksista vastaa työnantaja. Kurssin hinta on 200 euroa. Varmista ennen ilmoittautumista, että työnantajasi maksaa kurssi- ja matkakustannukset. Pääset ilmoittautumaan koulutukseen YTNextranetissä oheisen linkin kautta 4

5 YTN Summit luotasi tulevaan neuvottelukierrokseen YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari tyrmää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkilan ehdotukset työntekijän aseman heikennyksestä ja nollakorotuksista. Hän korostaa, että monet työelämän epäkohdat kaipaavat pikaista korjaamista. EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila toisteli YTN Summitissa Etelärannan suunnalta tuttua sanomaa. Hänen mielestään talouden ja kilpailukyvyn vuoksi yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Hän toivoo, että liitot löytäisivät ennen syksyn liittokierrosta yhteisen maltillisen palkkalinjan. Olisi hyvä, että ennen sopimuskauden alkua pystyisimme pitämään yhteyttä liittojen kesken, jotta kaikki ymmärtäisivät taloustilanteen samalla tavalla. Kauhukuva olisi liittokierros, joka johtaisi lakkoihin. Ehdotuksestaan huolimatta Kokkila ei haikaile keväällä kariutuneen keskitetyn sopimuksen perään. Hänen mielestään sovun syntyminen kaatui ajan puutteeseen. Myös sopimisen pakko puuttui. Tällä hetkellä liitot valmistautuvat liittokierrokseen. Nykyisessä tilanteessa tekstikysymykset tulee neuvotella liittokohtaisesti ennemmin kuin keskitetysti. Kokkila myös moittii nykyisiä työehtosopimuksia työelämää jäykistäviksi. Hän haluaisi karsia niitä niukemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi työntekijän aseman heikentämistä. Noin 300 henkilöstöedustajaa kokoontui Helsinkiin järjestettyyn toiseen YTN Summit -seminaariin. Palkansaajat tiivistävät yhteistyötään YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari ei niele Kokkilan ehdotuksia. Muun muassa yritysveron tuntuva alennus ja voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut osoittavat, että yrityksillä on pelivaraa. Lisäksi kalliiksi mainostettu palkkataso on lähellä kilpailijamaita Saksaa ja Ruotsia. YTN Summitissa sanottua Yrityksille on leivottu viime aikoina paljon hyvää, joten yhteisestä kakusta pitäisi jakaa myös palkansaajille. He tekevät yrityksen tuloksen. Porokari korostaa, että perälautaa ei unohdeta tulevissa neuvotteluissa. Paikallinen sopiminen on hyvin ongelmallista. Viime vuosina henkilökohtaisen palkankorotuksen on saanut yhä harvempi työntekijä juuri paikallisten erien vuoksi. - Toive on, että palkkojen vuotuinen nousu ei ylittäisi 2,5 prosenttia. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila - Globalisaatio tarkoittaa miljardin kunnianhimoisen ihmisen pääsyä työmarkkinoille. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja Matti Apunen - Luova työ merkitsee sitä, että omassa työssä ollaan koko ajan läsnä, sitä kehitetään jatkuvasti ja työhön tuodaan henkilökohtaista lisäarvoa. Näin pärjäämme globaalissa kilpailussa. EVAn johtaja Matti Apunen - Yliopistot saavat seuraavaksi digitaalisesta kumouksesta suoraan vasten taulua. EVAn johtaja Matti Apunen - Firmoissa ei ole resursseja uusien asioiden kehittämiseen kuten aiemmin. Sovelton muutosjohtaja Risto Linturi - Saamme vuoden aikana positiivista palautetta 10 minuuttia ja negatiivista palautetta minuuttia. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava 5

6 Yleiskorotus on tarkoitettu siihen, että se paikkaa inflaatiota. Meriittikorotukset ovat erikseen. Työelämän epäkohdat kaipaavat Porokarin mielestä pikaista korjaamista. Runsasta voittoa tekevien yritysten yt-neuvottelut ovat osoittaneet yt-lain heikkouden. Myös irtisanomissuoja pitäisi saada Suomessa eurooppalaiselle tasolle. Työaikakulttuurin rappiokin tarvitsee ryhtiliikettä. Ylitöiden ja matka-ajan korvaaminen pitää saada kuntoon kaikilla aloilla. Porokari näkee myönteisenä, että palkansaajajärjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään. Teollisuuden palkansaajat TP on toiminut tämän vuoden alusta alkaen rekisteröityneenä yhdistyksenä. Ajamme yhdessä isoja tavoitteita, kuten kilometrikorvauskompensaatiota, työttömyysturva-asioita ja järjestöjen kanneoikeutta. Futureimagebank.com Työaikarappio kuriin YTN kampanjoi maalis-huhtikuussa korvauksettomia ylitöitä vastaan. Kampanja huipentui YTN Summitiin. Akavan asiantuntija Tarja Arkion mukaan työturvallisuuslain muutos tuo uutta ryhtiä retuperällä olevaan työaikakulttuuriin. Nyt työnantajan on selvitettävä, mikä kaikkien eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella, joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin ja onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. Teksti: Aku Karjalainen, YTN Kuva: Kimmo Brandt Työsuojelutiimi palveluksessasi asiamies, SEFE Petteri Kivelä työsuhdelakimies, SEFE Sirkku Pohja asiamies, TEK Timo Ruoko kenttäpäällikkö, UIL Heidi Saren järjestösihteeri, SMKJ Lisätietoja YTN työsuojelutoiminnasta: 6