a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Transkriptio

1 1 (13) Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Työnantajan kolme toisistaan riippumatonta tehtävää: 1. laskea työntekijän vuosiloman pituus 2. laskea työntekijän vuosilomapalkka 3. määrätä kesä- ja talviloman ajankohta ja antaa loma Vuosiloman ansainta Ansaintasääntö määräytyy työsopimuksessa sovitun työajan perusteella eikä sitä voida soveltaa rinnakkain tai lomittain eri kuukausina. Ainoastaan jos työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi, toistaiseksi tai määräajaksi kesken lomanmääräytymisvuoden (TN 1366) siten, että siirrytään 14 päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, sovelletaan vuosiloman pituutta määrättäessä kumpaakin järjestelmää. Lomapalkka lasketaan kahdessa osassa. Lasketaan lomapalkka täysiaikaisena työskentelyn ajalta lomapalkkasopimuksen mukaisen kertoimen mukaan ja osa-aikaisena työskentelyn ajalta prosenttimääräisenä. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan. On tärkeää, että työntekijä ja työnantaja sopisivat kaikista vuosilomaan liittyvistä ja muista mahdollisista asioista riittävän selkeästi ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. 14 päivän sääntö Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti: a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden ( ) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain 2 luku 7 :n tai alan työehtosopimuksen mukainen hyväksyttävä syy. Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä. Työssäolon veroiset päivät lomautuksen yhteydessä Vuosilomalain 2 luku 7 :n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Lomautus enintään 90 päivää Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30:n työpäivän ajalta.

2 2 (13) Lomautus toistaiseksi Vuorolomautus Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen. Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso. Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolonveroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden ( ) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työneuvosto lausunnossaan TN toteaa, kun työpaikalla on siirrytty tekemään kolmipäiväistä työviikkoa, mutta tänä aikana on tehty ensi-ilmoituksesta poiketen yksi täysi työviikko, merkitsee se sitä, että työviikkojen lyhentäminen on sillä kertaa loppunut. Lyhennettyjen työviikkojen jatkuessa jälleen seuraavan viikon alusta on siis kysymys uudesta lomautuksesta ja kuuden kuukauden ajan laskeminen alkaa uudestaan. Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise kuuden kuukauden määräajan kulumista. Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan laskeminen uudestaan. 35 tunnin sääntö Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia. Ne työntekijät, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia kuukaudessa, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Lomakorvauksen maksaminen määräytyy työsuhteen pituuden mukaan. Lomakorvaus on 9 %:a edellisen lomanmääräytymisvuoden ansiosta, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan Metallin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti miten metallialalla työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan ja maksetaan. On tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijän lomapalkan määrä on laskettu virheellisesti. Virheen takia työntekijä on voinut menettää yhteensä euroa virheellisesti lasketun lomapalkan ja lomarahan vuoksi. Summa on huomattava. Yleisesti ottaen valtaosassa työpaikkoja lomapalkat on laskettu oikein ja ilmi tulleissa tapauksissa on ollut kysymys tietämättömyydestä. Eräs tunnusmerkki virheellisestä laskutavasta on erillisen lomakeskituntiansion matala taso tai jopa sen puuttuminen lomapalkkalaskelmasta. Jos aikapalkalla työskentelevän henkilön

3 3 (13) lomakeskituntiansio on sama tai matalampi kuin normaali tuntipalkka, on syytä hälytyskellojen soida ja tehdä tarkistuslaskelma. Tämä tunnusmerkki ei ole aukoton, sillä esimerkiksi työehtosopimuskorotusten lisäksi tulleet henkilökohtaiset palkankorotukset tai urakkapalkkaus tekevät ko. vertailun vaikeaksi. Todettakoon vielä, että kuukausipalkkaisella työntekijällä tällaista virhettä ei synny. Oleellista siis on, että tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkkaa määriteltäessä lasketaan erillinen lomakeskituntiansio (loma KTA). Yleisin virhe on tapahtunut siinä, että lomanmääräytymisvuoden ansioon ei ole laskettu työajantasauslisää tai tehdyksi työajaksi on virheellisesti lisätty pidetyt "pekkastunnit". Eli maksetut työajantasauslisät huomioidaan, mutta tehdyistä työtunneista muodostuvaan jakajaan ei huomioida pidettyjen tasausvapaiden tunteja. Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää: a) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

4 4 (13) Vuosilomapalkkaan lasketaan ei lasketa

5 5 (13) b) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella: Lomapäivien lukumäärä kerroin 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella. Esim. Vuosiloma KTA:n ollessa 10, lasketaan vuosilomapalkka 30 vuosilomapäivälle seuraavasti: 222,4 x 10 = 2 224,00 Jakamalla 2 224,00 : 30 = 74,13 saadaan yhden lomapäivän palkka, josta kesäloman osuus on 24 x 74,13 = 1 779,12 ja talviloman osuus 6 x 74,13 = 444,78 Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka. Sovittaessa paikallisesti lomapalkan jaksottamisesta on sopijana pääluottamusmies. Tällöinkin lomapalkan on oltava maksettu kokonaan viimeistään siinä tilissä, jossa maksetaan ensimmäisen lomanjälkeisen työpäivän palkka. Työnantaja on lomapalkan maksaessaan velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenee lomapalkka ja sen määräytymisperusteet.

6 6 (13) Vuosilomapalkka 35 tunnin säännön mukaan Vuosilomapalkka on 9 %:a, kun työsuhde on alkanut tai sen jälkeen ja kestänyt yhdenjaksoisesti alle yhden vuoden ja 11,5 %:a, kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn työajan palkasta (sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus, palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, arkipyhäkorvaus, jos oltu arkipyhänä työssä, tulospalkkio, työajan lyhennyskorvaus) lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Vuosilomapalkka ja osa-aikaeläke Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan päivittäistä työaikaa lyhentämällä, määräytyy vuosiloma edelleen 14 päivän säännön mukaan. Lomapalkka saadaan kertomalla lomakeskituntiansio osa-aikatyön säännöllisten viikkotyötuntien ja luvun 40 osamäärällä. Jos esim. 40 viikkotunnin sijasta työskennellään 20 tuntia viikossa, on työaika puolitettu. Lomapalkka lasketaan lomakeskituntiansion ollessa 12 euroa seuraavasti. 20 / 40 x 12 = 6 euroa. Jos vuosilomaa on ansaittu 30 päivää, on lomapalkkasopimuksen mukainen lomakerroin 222,4. Joten 30 päivän lomapalkka lasketaan 222,4 x 6 = 1334,40 euroa. Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan siten, että ollaan joka toinen viikko työssä ja joka toinen eläkkeellä, loman ansaintasääntö muuttuu 35 tunnin säännön piiriin. sopimuksen mukainen lomapalkka ja työaika lomakorvaus lomakertymä > 14 pv/ kk TES:n lomapalkkasopimuksen mukaisesti 2 tai 2,5 pv/ kk < 14 pv/ kk mutta > 35 t/ kk 9 tai 11,5 % 2 tai 2,5 pv/ kk < 14 pv/ kk ja < 35 t/kk 9 tai 11,5 % oikeus vapaaseen 2 pv/kk Lomapalkan laskentasääntö muutostilanteissa Työntekijän työaika ja palkkaustapa saattavat muuttua kesken lomanmääräytymisvuoden esimerkiksi seuraavasti: työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3) ollut tuntipalkkainen mutta ennen loman alkua siirtynyt kuukausipalkkaiseksi tai työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ( ) ansainnut lomaa joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön perusteella 6.2 ja osan vuotta häneen sovelletaan 8.1 :n vapaajärjestelmää.

7 7 (13) Lomapalkka lasketaan :n mukaan sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan lomanmääräytymisvuoden päättyessä (31.3). Jos työntekijä on ennen loman alkamista ollut kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta työntekijälle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus pitää tehdä kirjallisesti ja liittää osaksi vuosilomakirjanpitoa. Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa 6.2 mukaan ja osan vuotta häneen sovelletaan 8.1 :n säännöksiä, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen. Voimassa olevan lain mukaan työnantajalla on velvollisuus antaa lomapalkkalaskelma vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta maksaessaan. Jotta työntekijä voisi tarkistaa saamansa lomapalkan tai lomakorvauksen oikeellisuuden, lomapalkkalaskelmasta on käytävä ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruuden ohella myös sen määräytymisperusteet. Lomaraha Lomaraha (ent. lomaltapaluuraha) on puolet työntekijän lomapalkasta. Lähes päivittäin kysytään, voiko lomarahan vaihtaa vapaaksi. Teknologiateollisuuden työehtosopimus ei anna siihen mahdollisuutta. Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että henkilökohtaisesti voi koska vain työnantajan kanssa sopien ottaa ns. ommoo lommoo. Päätös on aina henkilökohtainen, eikä esim. pääluottamusmies voi siitä toisin sopia. Kannattaa kuitenkin ensin harkita, onko oma talous niin hyvä, että se kestää esim. kesäloman yhteydessä noin kahden viikon palkattoman vapaan. Jos vapaa-ajalle sattuu arkipyhiä, tai sairastut, kaikki menee omaan piikkiin. Lomarahojen vapaaksi vaihtamisessa työnantaja säästää palkan, jonka yritys joutuisi maksamaan työntekijälleen hänen ollessaan töissä. Vastaavasti työntekijä menettää vapaalla ollessaan ansaitsemattoman palkkansa ja käyttää maksettua lomarahaa päivittäiseen elämiseensä. Lomarahan työnantaja joutuu maksamaan joka tapauksessa. Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, pääsäännön mukaan maksetaan puolet lomarahasta ennen vuosiloman alkamista ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, tulee työntekijän työsuhde olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä. Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, ei kyseessä ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan päättyneen lomanmääräytymisvuoden ( ) lomakorvauksesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Kun työnantaja päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken vuosiloman, maksetaan myös lomarahan jälkimmäinen osa.

8 8 (13) Peltialalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja mahdollisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta. Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan. Määräystä sovelletaan myös siviilipalvelusvelvolliseen. Kuukausipalkka Vuosilomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaan seuraavasti: a) loma-ajalle kohdistuva palkka maksetaan ennen vuosiloman alkamista tai b) säännönmukaisina palkanmaksupäivinä, jos tästä on paikallisesti sovittu. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosilomapalkan ja lomarahan maksutapaa. Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka sopimuksen mukaan muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, työnantaja ja työntekijä saavat työajan muutoksesta sopiessaan sopia siitä, että työntekijän lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan. Jos lomapalkka maksetaan ennen vuosiloman tai sen osan alkua, lomapäivän palkka lasketaan jakamalla viikkopalkka kuudella ja kuukausipalkka 25:llä. Ellei näin laskettu kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka vastaa normaalia palkkaa, on tarkastus tehtävä vuosilomaa seuraavana palkanmaksun yhteydessä. Korjaus siitä riippumatta, kumpaan suuntaan virhe on tapahtunut. Lomapalkka saadaan kerralla oikein suorittamalla laskenta alla olevan kaavan mukaan. Palkka 1600 /kk. Lomakuukauteen sisältyy 23 säännöllistä työpäivää, joista 20 on lomapäiviä. 20 lomapäivää x 1600 /kk + vuorolisät = työpäivää/kk Lomaraha Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan määrä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukausipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja tästä saatu luku kerrotaan lomapäivien lukumäärällä (HUOM! 6 pv/vko).

9 9 (13) Lomakorvaus työsuhteen päättyessä a) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen työsuhteen päättymistä ollut alle vuoden saman työnantajan palveluksessa, hän ansaitsee lomakorvausta kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen päättymiseen saakka. b) Mikäli työntekijän työsuhde päättyy lomanmääräytymisvuonna siten, että hän on ennen työsuhteen päättymistä ollut vuosilomalaissa säädetyn vuoden määräajan saman työnantajan palveluksessa, hän ansaitsee lomakorvausta 2,5 päivää sen lomanmääräytymisvuoden alusta (1.4. alkaen) kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen päättymiseen saakka.

10 10 (13) a) työsuhde alkaa 2 pv/kk 1.4 työsuhde päättyy 1 vuoden raja täyttyy 1 d b) 2 pv/kk 2,5 pv/kk 1.4. alkaen työsuhde päättyy Ratkaisevaa on siis se, että laissa säädetty vuoden työsuhteen kestoedellytys on täyttynyt ennen työsuhteen päättymistä. Lyhyissä työsuhteissa työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukausien työpäivät voidaan laskea yhteen ja jos työ- tai työssäolonveroisia päiviä on vähintään 14, ansaitaan lomakorvausta myös näiltä vajailta lomanmääräytymiskuukausilta. Lomakausi ja vuosiloman antaminen Työnantajan on annettava kesäloma lomakautena välisenä aikana nämä päivät mukaan lukien. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien. Loma on annettava yhdenjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Tämä tilanne on metalliteollisuudessa erittäin harvinaista. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen. Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, ellei hän kuultuaan työntekijää tai tämän edustajaa, ole päässyt ajankohdasta tämän kanssa yksimielisyyteen. Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Lomapäiviksi katsotaan vain arkipäivät. Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Kolmen päivän pituiseen tai lyhyempään lomaan ei saa osua vapaapäiviä. OIKEIN la su ma ti ke to pe la su ma ti VÄÄRIN esim. pyhäinpäivä

11 11 (13) Työnantajan on ilmoitettava, mikäli mahdollista, vuosiloman ajankohdasta kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Tätä ilmoitusta ei ole tulkittavissa ennakkoilmoitukseksi, joka sitten vahvistettaisiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Ilmoitus sitoo työnantajaa. Työneuvosto on todennut (kokoelma nro 792), että ilmoituksen jälkeen ei työnantaja enää voi yksipuolisesti siirtää vuosiloman alkamisajankohtaa. Kolmivuorotyössä tulee huomata poikkeavuus vuosiloman ajankohdan osalta (Teknologiateollisuuden työehtosopimus , sopimus työajasta kolmivuorotyössä 10 ) Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika välisenä aikana vuosilomaa varten. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. Kaikissa tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä annetaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä. Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. Osa-aikaeläke Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana. Loma-ajankohdaksi määrätään edelleenkin tietty kalenteriaika, josta lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät riippumatta siitä, ovatko ne työtuntijärjestelmän mukaisia työpäiviä vai vapaapäiviä. Jos on kyse osa-aikaeläkkeestä, suositeltavaa on, että lomajaksoon sisältyy työssä- ja eläkkeelläoloaikaa samassa suhteessa kuin muunakin aikana loman ulkopuolella. Tällöin alun perin sovittu tehdyn työajan ja eläkkeellä oloajan välillä suhde toteutuu ja myös palkka vastaa sovittua. Sairaus ennen lomaa ja loman aikana a) Sairastuminen ennen loman alkamista - loman siirtämisen ehtoja on kaksi. Vuosilomalain mukaan loman alkamista on siirrettävä, jos työntekijä on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja pyytää lomaa siirrettäväksi. Työntekijän työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista ja hänen tulee pyytää sen siirtämistä. Jos loma alkaa esim. maanantaina, tulee työntekijän käydä lääkärissä viimeistään sunnuntaina. Mikäli lääkärissäkäynti tapahtuu vasta maanantaina, katsotaan työkyvyttömyys alkaneeksi loman aikana. b) Työntekijä sairastuu loman aikana, ei hänen työkyvyttömyysaikaansa lueta vuosilomaksi, jos työntekijä ilman aiheetonta viivytystä sitä siirrettäväksi. Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on välttämätön ja se on toimitettava työnantajalle välittömästi, jotta työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi.

12 12 (13) Kun lomaa pyydetään siirrettäväksi, on hyvä jo siinä vaiheessa sopia uusi loman ajankohta. Ellei loma-ajan pitämisestä päästä sopimukseen, voi työnantaja viimekädessä määrätä uuden loma-ajankohdan kaksi viikkoa ennen loman alkua, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkua. c) Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos hän tätä erikseen pyytää. Mikäli loman tai sen osan alkaessa työntekijä tietää lomansa aikana joutuvan sellaiseen leikkaukseen tai muuhun hoitotoimenpiteeseen, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden, on lomaa pyydettäessä siirrettävä. Mikäli työntekijä ei pyydä lomaa työkyvyttömyyden ajalta siirrettäväksi, on hänellä lomapalkan lisäksi oikeus KELA:lta saatavaan sairauspäivärahaan. Tapauksessa c) on toteuduttava kaksi ehtoa: tieto mahdollisesta leikkauksesta tai hoitotoimenpiteestä tulee antaa työnantajalle ennen loman alkua ja henkilön tulee olla työkyvytön. Kuntoutuksessa ei ole kyse työkyvyttömyydestä, mikäli lääkäri ei ole määrännyt sairaslomaa tälle ajalle. Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen Jos työkyvyttömyys alkaa viikonloppuna, siitä on monesti lähes mahdotonta ilmoittaa työnantajalle välittömästi. Yleensä ilmoittaminen ja loman siirron pyytäminen voikin tapahtua vasta maanantaina, jolloin on syytä toimittaa myös lääkärintodistus työnantajalle. Erityistä ongelmaa aiheuttavat ne työpaikat, joissa koko toiminta on keskeytetty loman tai sen osan ajaksi. Näissä yrityksissä tulisi sopia ennakkoon, miten ja minne tieto mahdollisesta sairaudesta ja lomansiirrosta tulee toimittaa. Työneuvoston lausunnon (nro. 796) mukaan loman alkua on siirrettävä, vaikka ilmoitus ja siirtopyyntö tapahtuisi vasta loman alettua. Ehtona on, että ilmoituksen ja pyynnön viivästyminen on johtunut laillisesta esteestä. Tällaisena esteenä pidetään mm. sitä, ettei ole henkilöä jolle asiasta voisi ilmoittaa. Siirretyn loman pitäminen Työnantajan on pääsäännön mukaan ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta mikäli mahdollista kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman ajankohdasta tulisi sopia, mikäli mahdollista, jo siirtoa pyydettäessä. Viimekädessä työnantajan on kuitenkin mahdollista määrätä loma-ajankohta kaksi viikkoa ennen loman alkamista, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen. Työntekijällä on oikeus työkyvyn palauduttua jatkaa vuosilomaansa sen ajan, joka työkyvyn palauduttua on jäljellä työnantajan hänelle ilmoittamasta vuosilomasta. Työntekijällä ei ole oikeutta oma-aloitteisesti jatkaa vuosilomaansa yli hänelle ilmoitetun vuosiloman päättymisajankohdan. Se osa vuosilomasta, joka on "säästynyt" työkyvyttömyyden johdosta, on työnantajan annettava myöhemmin erikseen, aikaisemmin kerrotulla tavalla.

13 13 (13) Lomanmääräytymisvuosi päättyy LOMA- KAUSI A B = pääsääntö = annettava viimeistään A B = kesäloman ilmoitettu antamisajankohta = talviloman ilmoitettu antamisajankohta A tapauksessa siirretään sairastuneen työntekijän pyynnöstä loma toiseen ajankohtaan. Pääsääntöisesti loma on annettava ennen lomakauden loppua mennessä. Kuitenkin viimeistään kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä, jos loman antaminen ei ole näinkään mahdollista, pitämätön loma korvataan lomakorvauksena. B tapauksessa siirretään sairastuneen työntekijän pyynnöstä toiseen ajankohtaan. Loma tulee ensisijaisesti antaa normaalina aikana eli välisenä aikana. Mikäli tähän ei ole mahdollisuutta, voidaan loma siirtää annettavaksi kuluvan kalenterivuoden aikana, eli mennessä. Jos loman antaminen ei ole näinkään mahdollista, pitämätön loma korvataan lomakorvauksena.