Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys. Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Tammikuu 2014

Transkriptio

1 -Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Tammikuu 2014

2 Painopaikka: Erweko Oy ISBN

3 -Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Toimintaympäristötyöryhmä Tammikuu 2014

4 Esipuhe, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti päättivät syyskuussa 2013 käynnistää kuntien keskinäisen selvityksen. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Edelleen kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollinen kuntien yhteinen yhdistymisesitys. Selvitys toteutetaan kuntien yhteisenä projektina ja pohjautuu laajaan valmisteluun. Selvityksen pohjalta kunnat arvioivat ja päättävät mahdollisen yhdistymisesityksen ja yhdistymissopimuksen valmistelusta. Työ on vaiheistettu siten, että selvitysvaiheessa tuotetaan nykytilan kuvauksen lisäksi kuntien yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä ja syventämistä sekä mahdollisen yhdistämisen etuja ja haittoja koskeva selvitys. Metropolialueen esiselvityksestä annetut lausunnot ja sote -palvelujen järjestämisesitykset sekä niissä mahdolliset esiin nousevat kysymykset otetaan huomioon selvitystyön aikana. Arviointivaiheessa tuloksia arvioidaan työryhmien tulosten pohjalta kuntarakennelain edellyttämän selvityksen vähimmäissisällön ja yhteistyömahdollisuuksien kehittämisen osalta. Tulokset kootaan Kauniainen Kirkkonummi Vihti selvitykseksi. Nyt valmistuneessa selvityskuntien toimintaympäristön tila ja kehitys -raportissa tarkastellaan laajasti kuntien väestörakennetta ja -kehitystä, elinkeinorakennetta, työpaikkoja ja työttömyyttä, asuntotuotantoa ja rakentamista, palvelutuotantoa, maankäyttöä, kestävää kehitystä ja kuntataloutta. Osan toimintaympäristöä kuvaavista tiedoista kokoavat yllä mainitut toimialakohtaiset työryhmät. Raportissa esitetään vain osa kootusta materiaalista. Aineisto kokonaisuudessaan julkaistaan sähköisesti kevään aikana. Tämän raportin ovat työstäneet yhteistyössä selvityskuntien asiantuntijat. Työhön ovat osallistuneet Kauniaisista talousjohtaja Mikael Enberg, Kirkkonummelta talousjohtaja Mikael Boström ja Vihdistä asuntosihteeri Eija Ikonen. sta työhön ovat osallistuneet tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen, tutkijat Arja Munter ja Teija Jokiranta, erityisasiantuntija Tuula Miettinen, tutkimussihteerit Eija Österholm ja Sirpa Nykänen sekä tutkimusjohtaja Teuvo Savikko (ryhmän puheenjohtaja). Kestävää kehitystä kuvaavan aineiston on koostanut n ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sari Soini. Tietojen kokoamisesta ja muokkauksesta sekä raportoinnista ovat vastanneet ensisijassa n kaupungin palveluliiketoimen kaupunkitietoyksikkö ja konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikkö. Raporttia on käsitelty selvitystyön johtoryhmässä ja ja se on hyväksytty , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti Teuvo Savikko Petri Lintunen Mikael Boström Eija Ikonen Mikael Enberg Teija Jokiranta 4 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

5 Förord Esbo, Grankulla, Kyrkslätt och Vichtis beslutade i september 2013 att starta en gemensam kommunutredning. Det primära målet med utredningen är att reda ut möjligheterna att utveckla samarbetet för att främja invånarnas välfärd, trygga en god livsmiljö och hållbar utveckling samt förbättra konkurrenskraften och livskraften i regionen. Dessutom är ett av målet att i enlighet med regeringens strukturpolitiska program främja åtgärder som ska motverka hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin. Dessutom ålägger kommunstrukturlagen en utredning av fördelarna och nackdelarna i en kommunsammanslagning samt eventuellt utifrån denna utredning beredning av ett gemensamt förslag till sammaslagning. Utredningen genomförs gemensamt av kommunerna och grundar sig på omfattande beredning. På basis av utredningen bedömer och beslutar kommunerna om eventuell beredning av ett förslag och ett avtal om sammanslagning. Arbetet har indelats i faser på så sätt att man i utredningsfasen producerar en beskrivning av nuläget och en utredning om möjligheterna att utveckla och fördjupa samarbetet mellan kommunerna samt om för- och nackdelar vid en eventuell sammanslagning. I utredningsarbetet beaktas utlåtandena om förutredningen av ett metropolområde och förslagen till hur social- och hälsovården borde anordnas. I bedömningsfasen drar man slutsatser av minimiinnehållet i utredningen enligt kommunstrukturlagen och bedömer möjligheterna att utveckla samarbetet. Resultaten samlas till en utredning om Esbo-Grankulla- Kyrkslätt-Vichtis. Rapporten om kommunernas omvärld och utveckling, som nu står klar, behandlar ingående kommunernas befolkningsstruktur och dess utveckling, näringslivsstruktur, arbetstillfällen och arbetslöshet, bostadsproduktion och byggande, tjänsteproduktion, markanvändning, hållbar utveckling och kommunalekonomi. En del av uppgifterna som beskriver omvärlden samlas in av de ovannämnda sektorvisa arbetsgrupperna. I rapporten presenteras endast en del av det insamlade materialet. Allt material publiceras på webben under våren. Denna rapport har tagits fram i samarbete mellan sakkunniga i utredningskommunerna. I arbetet deltog ekonomidirektör Mikael Enberg från Grankulla, ekonomidirektör Mikael Boström från Kyrkslätt och bostadssekreterare Eija Ikonen från Vichtis. Från Esbo deltog faktachef Petri Lintunen, forskarna Arja Munter och Teija Jokiranta, specialsakkunnig Tuula Miettinen, forskningssekreterarna Eija Österholm och Sirpa Nykänen samt forskningsdirektör Teuvo Savikko (ordförande). Materialet om hållbar utveckling har redigerats av miljöcentralens utvecklingschef Sari Soini. För insamling, bearbetning och rapportering stod i första hand stadsfaktaenheten i affärsverkssektorn och stadsutvecklingsenheten i koncernstaben vid Esbo stad. Rapporten behandlades av ledningsgruppen för utredningsarbetet och och den godkändes Esbo, Grankulla, Kyrkslätt och Vichtis Teuvo Savikko Petri Lintunen Mikael Boström Eija Ikonen Mikael Enberg Teija Jokiranta Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 5

6 -Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys tiivistelmä -Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvityksen pohjaksi on tehty laaja toimintaympäristön tilan ja kehityksen kuvaus. Siinä on tarkasteltu neljän selvityskunnan väestörakennetta ja kehitystä, väestön hyvinvointia, palveluiden käyttöä ja kustannuksia, työpaikka- ja elinkeinorakennetta, työllisyyttä, asuntorakentamista, liikennettä ja maankäytön suunnittelua, kestävää kehitystä sekä kuntataloutta. Työ on tehty kuntien välisenä yhteistyönä. Selvitysalueen kuntien rakenteessa on monia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia. Jo pelkästään kuntien väestömäärät eroavat paljon toisistaan. ssa on yli asukasta, Kirkkonummella vajaat 40_000, Vihdissä noin ja Kauniaisissa noin Yhteensä selvitysalueella on asukkaita tällä hetkellä noin Vuoteen 2030 ulottuvalla ennustekaudella selvitysalueen väestömäärä kasvaa hieman yli asukkaaseen. On selvää, että tällaiset erot asukasmäärissä heijastuvat monella tavalla kuntien palvelurakenteeseen. Vertailtaessa selvityskuntien väestön koulutus- ja tulotasoa, nousee Kauniainen muiden edelle. Kauniaisissa on selvästi muita kuntia korkeampi koulutus- ja tulotaso. Monen väestöllisen ominaisuuden suhteen n suuruus taas vaikuttaa siihen, että kaikkien selvityskuntien yhteenlaskettu ominaisuus on lähellä n tasoa. Kuntien välillä selvä ero on kuitenkin vieraskielisen väestön osuudessa, joka ssa on noin 11 prosenttia, kun se muissa kunnissa vaihtelee 3-5 prosentin välillä. Maankäytön rakenteen näkökulmasta kunnat eroavat toisistaan selvästi. Kauniainen on kaikkein kaupunkimaisin ja ssa on viisi tiivistä kaupunkikeskusta ja kaksi paikalliskeskusta. ssa on kuitenkin paljon maaseutua ja jopa erämaata. Kirkkonummella asutus on tiivistynyt kunnan eteläosiin keskeisten liikenneväylien tuntumaan ja myös Vihdissä keskustaalueet sijaitsevat pääliikenneväylien risteyskohdissa. Kirkkonummi ja Vihti ovat kuitenkin seen ja Kauniaisiin nähden selvästi maaseutumaisempia. Maankäytön suunnitelmia kunnat ovat tehneet paljon yhdessä. Monet niistä liittyvät raideliikenteen kehittämiseen sekä Turunväylän ja Länsiväylän vahvistamiseen merkittävinä seudullisina liikenneväylinä. Selvitysalueen kunnilla on myös paljon yhteisiä intressejä seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyön osalta. näkökulmasta ja ikääntyneiden määrän nopea kasvu. Kauniaisten vahvuutena on kunnan hyvä taloustilanne ja asukkaiden korkea koulutus- ja tulotaso. Heikkoutena on vähäinen tonttireservi ja ikääntyvän väestönosan palvelutarpeiden kasvu. Kirkkonummi pystyy tarjoamaan asuntoja ta ja Kauniaista edullisemmalla hintatasolla erityisesti lapsiperheille. Kunnalla on myös laaja ranta-alue ja saaristo, jotka tarjoavat hyvät virkistysmahdollisuudet. Kunnan taloustilanne on kuitenkin tällä hetkellä heikentymässä ja houkuttelevuus muuttokohteena on vähentynyt. Vihdin vahvuutena ovat myös pääkaupunkiseutua edullisemmat asuntojen hinnat ja kunta onkin ollut suosittu muuttokohde. Muuttaminen on nyt kuitenkin vähentymässä. Kunnan taloudellinen liikkumavara on myös heikentynyt. Neljän kunnan muodostama alueellinen ja toiminnallinen kokonaisuus on luonteva vaikka kunnilla on myös eroja. Kunnat muodostavat selkeän ja eheän maantieteellisen kokonaisuuden, jonka säteittäinen liikenneverkko palvelee liikkumista alueen sisällä. Alueen väestö on koulutettua ja suhteellisen hyvätuloista. Alue on vetovoimainen ja alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja kasvava, vaikka työpaikkapendelöinti on Helsingin seudulla voimakasta. Alueen tulevaa kehitystä vahvistavat uudet raideliikenneyhteydet, Länsimetro, kaupunkiradan jatkaminen Kirkkonummelle ja -Vihti-Lohja -radan rakentaminen. Nämä lisäävät alueen keskinäistä tarvetta MAL-yhteistyölle. Yksi yhteinen tekijä kaikille kunnille on Nuuksion virkistys- ja luonnonsuojelualue, joka tarjoaa erämaatyyppisiä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia koko metropolialueen väestölle. Teuvo Savikko tutkimusjohtaja Kaikilla kunnilla on vahvuuksia ja heikkouksia. ssa väestön ikärakenne on suotuisa vielä pitkälle 2020-luvun puolelle. Kunnan elinkeinorakenne on monipuolinen ja alueella on monipuolisia asuinympäristöjä ja palveluita. n heikkoutena on asumiskustannusten korkeus erityisesti lapsiperheiden 6 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

7 Utredning över alternativet Esbo-Grankulla-Kyrkslätt-Vichtis en sammanfattning Som en grund för utredningen över alternativet Esbo- Grankulla-Kyrkslätt-Vichtis gjordes en omfattande beskrivning av Esbos omvärld och dess utveckling. I den granskas befolkningsstruktur och -utveckling i de fyra utredningskommunerna, invånarnas hälsa och välfärd, användning av och kostnader för tjänster, arbetsplats- och näringsstruktur, sysselsättning, bostadsbyggande, trafik och markanvändning, hållbar utveckling samt kommunalekonomi. Arbetet har utförts i samverkan mellan kommunerna. Kommunerna i utredningsområdet har ett flertal likheter och strukturella skillnader. Skillnaderna i enbart invånarantal är svindlande. Esbo har över invånare, Kyrkslätt knappa , Vichtis omkring och Grankulla I utredningsområdet bor för närvarande sammanlagt omkring invånare. Under en prognosperiod som sträcker sig till 2030 uppskattas invånarantalet stiga till en aning över 400_000. Det är klart att sådana skillnader i invånarantal på många sätt avspeglas i kommunernas servicestruktur. Då man jämför invånarnas utbildnings- och inkomstnivå stiger Grankulla till en helt egen nivå. Grankullaborna har märkbart högre utbildning och högre inkomster än invånarna i de övriga kommunerna. Eftersom Esbo å andra sidan är så stort ligger många egenskaper i de övriga kommunerna tillsammans nära nivån i Esbo. Mellan kommunerna finns dock en tydlig skillnad i vad gäller andelen invånare med utländska modersmål. I Esbo är andelen omkring 11 procent medan den i övriga kommuner varierar mellan 3 och 5 procent. Med tanke på markanvändningens struktur avviker kommunerna markant från varandra. Grankulla har en mest stadslik karaktär, medan Esbo består av fem stadscentrum och två lokalcentrum. Det finns emellertid mycket landsbygd och till och med ödemark i Esbo. I Kyrkslätt ligger den tätaste bosättningen i kommunens södra delar, intill de centrala trafikförbindelserna, och i Vichtis finns centrumområdena också där de viktigaste trafiklederna korsar varandra. Jämfört med Esbo och Grankulla har Kyrkslätt och Vichtis ändå en mycket starkare karaktär av landsort. Kommunerna har samarbetat aktivt med att ta fram markanvändningsplaner. Många av planerna anknyter till utvecklingen av spårtrafik och till arbetet med att stärka Åboledens och Västerledens roller som viktiga regionala trafikleder. Kommunerna i utredningsområdet har också många gemensamma intressen inom markanvändning, boende och trafik. Kommunens näringsstruktur är mångsidig och i området finns varierade boendemiljöer och tjänster. Esbos svaghet är de höga boendekostnaderna, speciellt ur barnfamiljernas synvinkel, och den snabba ökningen av antalet äldre. Grankullas styrka är kommunens goda ekonomiska situation och invånarnas höga utbildnings- och inkomstnivå. Svagheten består av den knappa tomtreserven och det ökande servicebehovet bland den äldre befolkningen. Kyrkslätt kan erbjuda billigare bostäder än Esbo och Grankulla, speciellt för barnfamiljer. Kommunen har också ett omfattande strandområde och en skärgård som erbjuder goda möjligheter till friluftsliv. Kommunens ekonomiska situation är emellertid för tillfället på nedgång och kommunen är inte så lockande för inflyttare. Också Vichtis styrka är lägre bostadspriser än i huvudstadsregionen och kommunen har varit en populär inflyttningsort. Inflyttningen är dock nu på nedgång. Kommunens ekonomiska svängrum har också blivit sämre. Helheten på fyra kommuner är naturlig med tanke på områden och funktioner, trots att det finns skillnader mellan kommunerna. Kommunerna bildar en tydlig och enhetlig geografisk helhet med ett trafiknät som gör det lätt att röra sig i området. Invånarna i området är utbildade och har relativt goda inkomster. Området har stark attraktionskraft och näringsstrukturen i området är mångsidigt och växande, trots att många pendlar till Helsingforsregionen. Utvecklingen i området stärks av nya spårtrafikförbindelser, Västmetron, en förlängning av stadsbanan till Kyrkslätt och byggandet av en järnväg mellan Esbo, Vichtis och Lojo. Dessa ökar behovet av samarbete i frågor som gäller markanvändning, boende och trafik i området. En gemensam faktor för alla kommunerna är Noux nationalpark, som erbjuder möjligheter till motion och friluftsliv i orörd natur för invånarna i hela metropolområdet. Teuvo Savikko forskningsdirektör Alla kommuner har starka och svaga sidor. I Esbo kommer befolkningens åldersstruktur att fortsätta vara gynnsam ännu långt in på 2020-talet. Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 7

8 Vihti 2014: Asukasmäärä : Työpaikat: Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Nykytila väestö ja työpaikat Asukasmäärä 2014 yhteensä Työpaikkoja on Maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista lle ja Kirkkonummelle. Syntyvyyden enemmyys lisännyt väestöä ssa, Kirkko- Nummella ja Vihdissä. Siirtolaisuus on lisännyt väestömäärää kaikissa kunnissa. Kirkkonummi 2014: Asukasmäärä: Työpaikat: Kauniainen 2014: Asukasmäärä: Työpaikat: : Asukasmäärä: Työpaikat: EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 4 -Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö kielisyyden mukaan 2020* Vihti 2020: Asukasmäärä : Suomi: Ruotsi: 600 Vieras: Kauniainen 2020: Asukasmäärä: Suomi: Ruotsi: Vieras: 500 EKKV yhteensä vuonna 2020 Asukasmäärä: , joista suomenkielisiä: ruotsinkielisiä: vieraskielisiä: Työpaikat: : Kauniainen: Kirkkonummi: Vihti: *Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin kielisyystieto piti laskea (Tilastokeskus ei tuota sitä) EKKV-toimintaympäristötyöryhmä Kirkkonummi 2020: Asukasmäärä: Suomi: Ruotsi: Vieras: : Asukasmäärä: Suomi: Ruotsi: Vieras : Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

9 Vihti 2030: Asukasmäärä : Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö vuonna 2030 Kauniainen 2030: Asukasmäärä: Asukasmäärä yhteensä: EKKV: Oulu: Tampere: Turku: Helsinki: : Vantaa: Kirkkonummi 2030: Asukasmäärä: : Asukasmäärä: EKKV-toimintaympäristötyöryhmä 6, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti pähkinänkuoressa Kauniainen Kirkkonummi Vihti Selvitysalue Väestö v. % osuus väestöstä ,7 7,5 10,5 9,8 9,8 75+ vuotiaiden % osuus väestöstä ,7 8,9 4,1 5,2 4,8 Vieraskielisten % osuus väestöstä ,3 4,5 5,3 3,3 9,7 Työvoiman % osuus väestöstä ,6 44,2 51,5 51,4 52,1 Mediaanitulot Yli 15vuotiaiden keskim. Valtionveronalaiset tulot (%) Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) ,9 19,8 29,2 31,7 26,6 Työttömyysaste (TEM) (%) ,9 6 7,4 8,0 7,8 Alle 25 vuotiaiden % osuus työttömistä (TEM) 10,2 4,7 9,0 13,4 10,2 Sairastavuusindeksi (vakioitu) ,5 66,4 81,3 91,5 Vanhojen asunto osakehuoneistojen keskim. kauppahinnat ( /m²) Veroprosentti ,00 16,50 19,50 20,00 18,23 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 9

10 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Tiivistelmä Väestö 11 Väestön määrä 11 Muuttoliike 11 Väestörakenne 15 Väestöennusteet ja huoltosuhteet 25 Asuntokunnat ja perheet 37 Yritykset, työpaikat ja työllisyys 43 Yritykset ja työpaikat 43 Työpaikan sijainti ja pendelöinti 43 Työttömyys 44 Asunnot ja rakennukset 51 Asuntotuotanto 51 Rakennuskanta 51 Maankäytön suunnitelmia 55 Kestävä kehitys 65 Palvelut 72 Perusterveydenhuolto 72 Erikoissairaanhoito 72 Vanhustenhuolto 72 Lastensuojelu 73 Toimeentulotuki 73 Päivähoito 73 Opetus 73 Yhteenveto väestön hyvinvointitekijöistä 86 Kuntatalous Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

11 VÄESTÖ Arja Munter ja Teija Jokiranta VÄESTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2013 alussa selvitysalueella eli ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (EKKV) asui asukasta. Vuoden 2014 alussa asukasmäärän arvioidaan olevan Kunnittain väestö jakautui seuraavasti: n Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Suurin osa, 77 %, alueen väestöstä oli espoolaisia. Joka kymmenes asui Kirkkonummella, 9 % Vihdissä ja 3 % Kauniaisissa. Koko selvitysalueen väestön ominaisuuksien tarkastelussa n väestön rakenteella on huomattava merkitys. Marraskuun 2013 loppuun mennessä alueen väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan kasvanut yli hengellä reiluun asukkaaseen. Suhteellinen kasvu oli ssa ja Kauniaisissa 1 % ja Kirkkonummella ja Vihdissä 0,7 %. Kaikki kunnat olivat saaneet muuttovoittoa ulkomailta ja ta ja Kirkkonummea lukuun ottamatta myös kotimaasta. Kauniaista lukuun ottamatta syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden toi suurimman väestönlisäyksen. MUUTTOLIIKE n, Kirkkonummen ja Vihdin väestömäärä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien ajan jokseenkin tasaisesti. Kauniaisella on ollut myös vuosia, jolloin väestömäärä on vähentynyt. Osa väestönkasvusta tulee muuttoliikkeen kautta. Kuntien muuttovirtojen rakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. on saanut kuntien välisen muuttoliikkeen kautta lisäväestöä lukuun ottamatta vuosia Myös Kirkkonummi on saanut muuttovoittoa muualta Suomesta vuotta 1994 lukuun ottamatta ja myös pari viimeistä vuotta ovat kunnalle olleet tappiollisia. Myös Vihdin muuttotase maassamuutossa on kääntynyt tappiolliseksi vuonna Kauniaisten muuttotase on vaihdellut ollen vuoroin voitolla ja vuoroin tappiolla vuodesta kärsimät muuttotappiot siirtolaisuudessa liittyvät 1990-luvun lamaan, joka aiheutti useamman vuoden ajan muuttotappiota. Vuodesta 2001 n muuttovoitto ulkomailta on ollut lähes jatkuvassa kasvussa, vuoden 2008 taantuman aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Myös Kirkkonummi on saanut siirtolaisuudesta muuttovoittoa 2000-luvulla 1990-luvun muutamien tappiollisten vuosien jälkeen. Samoin Vihti, mutta Vihdin saama muuttovoitto on olut varsin maltillista. Kuten maassamuutossakin, myös siirtolaisuudessa Kauniaisten muuttovoitot ja -tappiot ovat vaihdelleen tiuhaan., Kirkkonummi ja Vihti saivat muuttovoittoa etenkin työllisen työvoiman osalta Vuonna 2010 n, Kirkkonummen ja Vihdin saama muuttovoitto työllisistä oli henkilömäärältään suurempi kuin maassamuuton kokonaismuuttovoitto. Tämä johtuu siitä, että näihin kuntiin on muuttanut enemmän työllisiä kuin niistä on lähtenyt. Kokonaismuuttovoiton pienemmyys johtuu taas siitä, että poismuuttajissa on ollut enemmän työvoiman ulkopuolella olevia kuin kuntaan tulleissa. Työvoiman ulkopuolella olevia ovat mm. lapset, opiskelijat, eläkeläiset ja kotitaloutta hoitavat. ssa lähtömuuttajat keskimäärin suurituloisempia kuin tulomuuttajat, muissa selvityskunnissa tilanne päinvastainen Vuonna 2010 Kauniaisiin muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot muuttajaa kohti olivat noin euroa korkeammat kuin lähteneiden. Myös Kirkkonummella ja Vihdissä tulomuuttajaa kohti lasketut keskitulot olivat korkeammat kuin lähtömuuttajilla. Sen sijaan ssa tilanne oli päinvastainen. Lähtömuuttajaa kohti lasketut vuositulot olivat lähes euroa korkeammat kuin seen tulleilla. Ilmiö näkyy kaikkien suurten kaupunkien muuttoliikkeessä Vantaata lukuun ottamatta. Suurista kaupungeista ero oli huomattavin Tampereella, yli euroa ja toiseksi korkein Helsingissä, liki Suurista kaupungeista lähtevät siis ovat suurempituloisia kuin niihin muuttavat. Lähde: Tilastokeskus n muuttovoitto nojautuu siirtolaisuuteen, myös Kirkkonummella siirtolaisuudesta muuttovoittoa n saama muuttovoitto on nojannut pitkälti siirtolaisuudesta saatuun väestönlisäykseen. n Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 11

12 n, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin väestökehitys (asukasta) Asukasta n väestökasvu ollut nopeinta Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: Tilastokeskus 2 Väestökehitys (asukasta) Selvitysalueen väestökasvu nopeampaa kuin muissa suurissa kunnissa Helsinkiä lukuun ottamatta Asukasta Helsinki EKKV Tampere Vantaa Oulu Turku Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 3 12 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

13 Muuttovoitto siirtolaisuudesta n muuttovoitto ulkomailta ollut merkittävää Asukasta Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: Tilastokeskus 4 Väestön kokonaismuutos 3 vuoden keskiarvo, Asukasta Kirkkonummen ja Vihdin väestönkasvu hidastunut Kauniainen Kirkkonummi Vihti Lähde: Tilastokeskus 5 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 13

14 n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien valtionveronalaisten keskitulojen erotus 2010 ( ) sta muuttaneet suurituloisempaa kuin sinne tulleet Kauniaisista muuttavat opiskeluikään tulleita nuoria ilman tuloja. Tulomuuttajista suurin osa ovat työssäkäyviä vuotiaita. 6 Maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien valtionveronalaisten keskitulojen erotus 2010 ( ) /muuttaja Suurten kuntien tulomuuttaja pienempituloisia kuin lähtijät. Vantaa poikkeus EKKV Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus 7 14 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

15 VÄESTÖRAKENNE Väestön ikärakenne, taloudellinen aktiivisuus ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälaisia palveluja ja minkä verran kunnan tulee tarjota asukkailleen. Nuorimmat kuntalaiset, 0-6 -vuotiaat, tarvitsevat erityisesti neuvola-, terveydenhoito- ja päivähoitopalveluja. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten osuus väestöstä selvitysalueella korkea suuriin kaupunkeihin verrattuna Selvitysalueen kunnista alle kouluikäisten osuus oli vuoden 2013 lopussa korkein Kirkkonummella, jossa joka kymmenes kuntalainen oli alle 7-vuotias. Kirkkonummella pienten lasten osuus on ollut yli 10 % jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Toiseksi eniten 0-6 -vuotiaita oli vihtiläisissä, lähes 10 %. Vihdissä lasten osuus on laskenut 2000-luvulla oltuaan korkeimmillaan 1990-luvun loppupuolella. Myös ssa lasten osuus väestöstä on laskenut 2000-luvulla. Vuoden 2013 alussa espoolaisista oli alle kouluikäisiä vajaa 10 %. Kauniaisissa pienten lasten osuus oli alhaisin. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin n ja koko selvitysalueen alle kouluikäisten lasten osuus on huomattavan korkea. Vain Oulussa lasten osuus yltää samalle tasolle. Alakouluikäisiä, vuotiaita, oli selvitysalueella vuoden 2013 alussa Korkein alakouluikäisten osuus väestöstä oli Kirkkonummella, jossa 10 % väestöstä kuului tähän ryhmään. Kaiken kaikkiaan kirkkonummelaisista oli viidennes alle 14-vuotiaita. Kirkkonummella vuotiaiden osuus on pysynyt lähes samalla tasolla jo vuodesta Toiseksi eniten alakouluikäisiä oli Kauniaisissa, jossa ikäryhmän osuus on noussut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Kolmannella sijalla oli Vihti, jossa vuotiaiden osuuden kehitys on ollut tasaista ja lievästi laskevaa vuodesta Vähiten alakouluikäisiä oli espoolaisissa, jossa se on laskenut vuodesta Ikäluokan alhaiseen osuuteen ssa vaikuttanee pitkään jatkunut lapsiperheiden muuttoliike mm. Kirkkonummelle ja Vihtiin. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysalueella myös vuotiaiden lasten osuus on korkea. Jälleen vain Oulu on lähes samalla tasolla. Ikäihmisten osuus väestöstä selvitysalueella suhteellisen pieni Lasten lisäksi kunnallisia palveluja tarvitsevat suuremmassa määrin ikääntyvät ihmiset. Työikäiset saavat usein mm. terveydenhoitopalvelunsa joko opiskelijaterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Selvitysalueella oli vuoden 2013 alussa yli 65-vuotiasta henkilöä. Kauniaisissa ikäihmisten osuus oli korkein: joka viides kaupunkilainen oli saavuttanut 65 vuoden iän. Toiseksi eniten eläkeikäisiä oli Vihdissä ja kolmanneksi eniten ssa. Kirkkonummella yli 65-vuotiaita oli vähiten, 12 %. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysalueen ikärakenne on edullisempi, sillä alueen väestöstä pienempi osa on iäkästä ja enemmän palveluja tarvitsevaa. Kauniainen oli selvitysalueen ruotsinkielisin kunta. Siellä ruotsia puhui äidinkielenään 37 % asukkaista. Toiseksi eniten ruotsinkielisiä oli Kirkkonummella. Ruotsinkielisten osuus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä alueella lukuun ottamatta Vihtiä, jossa ruotsinkielisten osuus oli pienin. Selvitysalueella ruotsinkielisten osuus on suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vieraskielisten osuus on noussut koko selvitysalueella viimeisen 20 vuoden aikana. Jyrkimmin osuus on noussut ssa, jossa vieraskielisiä oli vuoden 2013 alussa 11 %. Toiseksi eniten vieraskielisiä oli Kirkkonummella ja vähiten Vihdissä. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysaluetta enemmän vieraskielisiä oli Helsingissä ja Vantaalla. Työvoimaan kuuluvien osuus selvitysalueella suurin ssa, eläkeläisten osuus suurin Kauniaisissa Kunnan talouden ja palvelujen kannalta väestön taloudellisella aktiivisuudella on suuri merkitys, Koko selvitysalueen väestöstä työvoimaan kuului yli puolet väestöstä. Eniten työvoimaan kuuluvia oli espoolaisissa ja vähiten Kauniaisten asukkaissa. Alle 15-vuotiaiden lasten osuus oli korkein Kirkkonummella, 23_%, ja toiseksi korkein Vihdissä. Vähiten lapsia oli Kauniaisissa. Sen sijaan opiskelijoiden osuus oli korkein Kauniaisissa. Eläkeläisiä oli eniten Kauniaisten väestössä. Myös Vihdissä eläkeläisiä oli keskimääräistä enemmän. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysalueella työvoimaan kuuluminen oli korkeampi kuin Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kirkkonummea lukuun ottamatta naisten työvoimaan kuuluvuus oli kaikissa kunnissa alhaisempi kuin miesten. Selvitysalueen väestö suhteellisen koulutettua Väestön hyvä koulutustaso on kunnalle voimavara. Selvitysalueen kunnista parhaiten koulutettuja olivat Kauniaisissa asuvat. Yli 25-vuotiaista kauniaislaisista 68 %:lla oli korkea-asteen koulutus ja vain 13 % oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. laiset olivat toiseksi parhaiten koulutettuja. Alhaisin koulutustaso oli Vihdin 25 vuotta täyttäneellä väestöllä, joista 27 % oli vailla ammatillista koulutusta. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysalueen väestö on paremmin koulutettu. Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 15

16 Kauniaisissa korkein tulotaso Väestön taloudelliseen aktiivisuuteen ja koulutustasoon liittyy kiinteästi väestön tulotaso. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti vuodessa olivat selvästi korkeimmat Kauniaisissa. Toiseksi korkeimmat tulot olivat ssa, joskin yli euroa pienemmät kuin Kauniaisissa. Kirkkonummella tulot olivat vain noin euroa pienemmät kuin ssa, mutta Vihdissä keskimääräiset tulot jäivät alle euron. Suuriin kuntiin verrattuna selvitysalueen keskitulot kuitenkin olivat selvästi korkeimmat. Kun tuloja tarkastellaan mediaanituloina (summa, jonka alle ja yli ansaitsee puolet tulonsaajista), kuntien väliset tuloerot kapenevat, mutta kuntien järjestys pysyy samana. Lähde: Tilastokeskus 16 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

17 0-6 -vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) 12,0 Alle kouluikäisten osuus korkein Kirkkonummella 10,0 8,0 % 6,0 4,0 Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV 2,0 0, Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden osuus väestöstä (%) Alle kouluikäisten osuus selvitysalueella suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa 12,0 10,0 8,0 % 6,0 Oulu EKKV Vantaa Tampere Helsinki Turku 4,0 2,0 0, Lähde: Tilastokeskus 2 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 17

18 7-13 -vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) 7-13-vuotiaita eniten Kirkkonummella vuotiaiden osuus väestöstä (%) Alakouluikäisten osuus selvitysalueella korkeampi kuin muissa suurissa kaupungeissa 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 % 5,0 4,0 EKKV Oulu Vantaa Helsinki Tampere Turku 3,0 2,0 1,0 0, Lähde: Tilastokeskus 4 18 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

19 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Kauniaisissa joka viides asukas on yli 65 -vuotias 5 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (%) 25,0 Selvitysalueen väestössä vähemmän yli 65 vuotiaita kuin muissa suurissa kaupungeissa 20,0 15,0 % 10,0 Turku Tampere Helsinki Vantaa Oulu EKKV 5,0 0, Lähde:Tilastokeskus 6 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 19

20 Ruotsinkielisen väestön määrä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä henkilöä n ja Kirkkonummen ruotsinkielisten väestömäärä on kasvanut tasaisesti EKKV Kirkkonummi Kauniainen Vihti Ruotsinkielisten osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Kauniainen selvitysalueen ruotsinkielisin kunta 8 20 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

21 Vieraskielisten osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Vieraskielisten osuus korkein ssa 9 Väestön pääasiallinen toiminta sukupuolen mukaan ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Naisten työvoimaan kuuluvuus miehiä alhaisempi Kirkkonummea lukuun ottamatta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 4,4 4,5 4,8 4,4 3,5 3,6 3,1 3,4 13,6 14,5 17,2 16,1 16,5 19,2 20,4 24,4 8,6 7,1 6,6 6,5 7,8 6,6 10,6 9,3 20,2 23,4 18,6 22,2 21,6 20,1 19,9 17,8 Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset 40 % Opiskelijat, koululaiset 30 % 20 % 53,2 52,0 44,3 44,1 51,5 51,5 52,2 50, vuotiaat Työvoima 10 % 0 % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Kauniainen Kirkkonummi Vihti Lähde: Tilastokeskus 10 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 21

22 Yli 25- vuotiaan väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) 100,0 90,0 Paras koulutustaso Kauniaisissa 80,0 70,0 52,1 68,1 44,2 34,1 50,0 60,0 50,0 40,0 30,0 27,1 32,0 38,6 28,5 korkea aste keskiaste perusaste 20,0 10,0 0,0 19,1 20,8 23,7 27,3 21,5 12,8 Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: Tilastokeskus 11 Yli 25- vuotiaan väestön koulutusrakenne sukupuolen mukaan (%) 100,0 Selvitysalueen koulutustaso parempi kuin muissa suurissa kunnissa 90,0 80,0 70,0 52,1 44,0 42,7 39,1 36,5 34,6 50,0 60,0 50,0 40,0 30,0 27,1 30,5 37,2 37,3 36,5 36,4 28,5 korkea aste keskiaste perusaste 20,0 10,0 20,8 25,5 20,1 23,6 27,0 29,0 21,5 0,0 Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa EKKV Lähde: Tilastokeskus Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

23 Yli 15-vuotiaiden keskimääräiset valtionveronalaiset tulot ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä ( ) Kauniaisissa selvästi korkeimmat keskimääräiset vuositulot 13 Mediaanitulot 2011 ( ) (summa, jonka ylä- ja alapuolelle jää puolet tulonsaajista) Mediaanituloilla kuntien väliset tuloerot pienemmät kuin käskimääräisillä tuloilla Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Lähde: Tilastokeskus 14 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 23

24 Mediaanitulot 2011 ( ) (summa, jonka ylä- ja alapuolelle jää puolet tulonsaajista) Mediaanitulot pienentävät kuntien välisiä tuloeroja keskituloihin verrattuna Kauniainen Kirkkonummi Vihti Lähde: Tilastokeskus Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

25 VÄESTÖENNUSTEET JA HUOLTOSUHTEET Selvitysalueen väestö kasvaa asukkaalla Selvitysalueella oli vuoden 2013 alussa yhteensä asukasta. Vuoteen 2030 mennessä asukasluku kasvaa asukkaalla eli henkeen. Lasten määrä kasvaa tuhansilla lapsilla Alle kouluikäisten (0-6-vuotiaat) määrä kasvaa selvitysalueella :sta :een, eli lapsella, mutta heidän osuutensa koko väestöstä laskee nykyisestä kymmenestä prosentista yhdeksään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suurin alle kouluikäisten osuus on Kirkkonummella, 11 prosenttia ja pienin Kauniaisissa, kahdeksan prosenttia. Tämän ikäryhmän kasvu on haasteellista selvitysalueen päivähoitopalveluille. Peruskoulun ala-asteikäisten (7-13-vuotiaat) määrä kasvaa selvitysalueella lapsella vuoteen 2030 mennessä eli nykyisestä noin lapsesta lapseen. Väestömäärän kasvusta huolimatta tämänikäisten osuus koko väestöstä pysyy tarkasteltavana aikavälinä lähes samana eli vajaassa yhdeksässä prosentissa. Osuus on suurin Kirkkonummella, yksitoista prosenttia, ja pienin ssa, yhdeksän prosenttia. Ala-asteikäisten määrän kasvu on haasteellista selvitysalueen koulupalveluille. Selvitysalueen 0-15-vuotiaiden määrä kasvaa lähes lapsella eli nykyisestä lapsesta lapseen. Ikäryhmän osuus koko väestöstä kuitenkin laskee nykyisestä 21 prosentista 20 prosenttiin vuonna Suurin osuus on Kirkkonummella 24 prosenttia ja pienin Kauniaisissa 20 prosenttia. Iäkkäiden määrä kasvaa ennusteiden mukaan paljon ja nopeasti Eläkeikäisten, eli 65 vuotta täyttäneiden, määrä kasvaa selvitysalueella asukkaalla - nykyisestä asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Ikäryhmän osuus koko väestöstä nousee nykyisestä 13 prosentista 19 prosenttiin. Osuus on korkein Kauniaisissa, nyt 21 prosenttia, ja vuoteen 2030 mennessä Kauniaisten väestöstä neljännes on täyttänyt 65 vuotta. Kirkkonummella eläkeikäisten osuus on nyt alhaisin, 12 prosenttia, mutta se nousee vuoteen 2030 tultaessa lähes 20 prosenttiin. ssa eläkeikäisten osuus väestöstä on matalin vuonna vuotta täyttäneiden määrä kasvaa selvitysalueella asukkaalla nykyisestä asukkaasta asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Ikäryhmän osuus väestöstä kasvaa nykyisestä viidestä prosentista 10 prosenttiin. Osuus on korkein Kauniaisissa, yhdeksän prosenttia nyt ja 14 prosenttia ssa ja Kirkkonummella osuus on pienin. 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa selvitysalueella asukkaalla nykyisestä noin asukkaasta asukkaaseen vuonna Ikäryhmän osuus väestöstä kohoaa nykyisestä prosentista kolmeen prosenttiin vuonna Tällä hetkellä korkein osuus on Kauniaisissa, kolme prosenttia, ja pienin ssa, prosentti. Iäkkäiden ikäryhmät kasvavat kymmenillä tuhansilla. Terveydenhuollon ja yleisen terveystason noususta huolimatta tämä merkitsee vanhusten hoitotarpeen merkittävää kasvua selvitysalueella. Vieraskielisten määrä kasvaa, ruotsinkielisten pysyy samana Selvitysalueen ruotsinkielisen väestön määrä pysyy lähes ennallaan vuoteen 2020 saakka. Tällä hetkellä alueella asuu ruotsinkielisiä asukasta ja vuoteen 2020 mennessä ruotsinkielisten määrän arvioidaan olevan eli se nousisi vain 100 asukkaalla. Ruotsinkielisten osuus selvitysalueen väestöstä laskee yhdeksästä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Suurin ruotsinkielisten osuus on Kauniaisissa, 37 prosenttia, ja pienin Vihdissä, alle kaksi prosenttia. Vihdissä on vain 500 ruotsinkielistä asukasta. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa selvitysalueella vuoteen 2020 mennessä asukkaalla, nykyisestä 32_300 asukkaasta asukkaaseen. Vieraskielisten määrä kasvaa yli 50 prosentilla nykyisestä. Vieraskielisen väestön osuus on tällä hetkellä korkein ssa, 11 prosenttia ja pienin Vihdissä, kolme prosenttia. Huoltosuhteet kasvavat Taloudellinen huoltosuhde on korkein Kauniaisissa ja matalin ssa. Kauniaisissa yhtä työllistä kohden on lähes puolitoista työvoiman ulkopuolella olevaa. Selvitysalueen väestöllinen huoltosuhde kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Väestöllinen huoltosuhde on korkein Kauniaisissa ja matalin ssa. Vuonna 2013 Kauniaisissa on sataa työikäistä kohden 63 lasta tai eläkeläistä ja vuonna 2030 heitä on 73. Väestöllinen huoltosuhde on Kauniaisissa korkeampi kuin koko maassa, muissa selvitysalueen kunnissa muuta maata matalampi ja matalin ssa. Kauniaisten väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maan väestöllistä huoltosuhdetta korkeampi jo 1990-luvun lopusta lähtien ja se säilyy korkeampana vielä vuoteen 2030 tultaessa. Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 25

26 Kuusikkokuntien (, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) väestöllinen huoltosuhde jää koko maan huoltosuhdetta matalammaksi. Isojen kaupunkien saama muuttovoitto pitää ikärakenteen nuorena ja huoltosuhteen matalana. Lähteet: Aluesarjat-tilastotietokanta. Ylläpitäjät Helsingin, n ja Vantaan kaupungit. Aineistot Tilastokeskus. n kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy. n kaupunki kaupunkitieto, Raportteja sta 1/ n, Kauniasten, Kirkkonummen ja Vihdin kunnat. n väestöennuste n kaupunki. Kaupunkitieto, n ruotsinkielisen väestön ennuste Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy, Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 29/ Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 5/ Helsingin, n ja Vantaan kunnat. Kaupunki- ja seutuindikaattorit -tilastotietokanta. Tilastokeskus. StatFin -tilastotietokanta. Tilastokeskus. 26 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

27 n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin väestö 2013 ja väestöennusteet (asukasta) Asukasta Selvitysalueen väkiluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä asukkaasta asukkaaseen, eli asukkaalla Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Kuusikkokuntien väestö ja ennuste (asukasta) Asukasta Lähde: n, Helsingin, Vantaan ja Tilastokeskuksen väestöennusteet 2 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 27

28 Asukasta 40000, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 0-6 vuotiaiden määrä (asukasta) Alle kouluikäisten määrä kasvaa selvitysalueella asukkaasta asukkaaseen eli lapsella Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 0-6 vuotiaiden osuus (%) Alle kouluikäisten osuus selvitysalueen väestöstä laskee vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 10 prosentista 9 prosenttiin Suurin alle kouluikäisten osuus on Kirkkonummella, pienin Kauniaisissa % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet 4 28 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

29 , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 7-13 vuotiaiden määrä (asukasta) Asukasta Peruskoulun ala-asteikäisten lasten määrä nousee selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä nykyisestä lapsesta lapseen, eli lapsella Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 7-13 vuotiaiden osuus (%) 14,0 Selvitysalueen peruskoulun ala-asteikäisten lasten osuus väestöstä pysyy lähes samana vuoteen 2030 tultaessa, vajaassa 9 prosentissa 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0 Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 29

30 , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 0-15 vuotiaiden määrä (asukasta) Asukasta vuotiaiden määrä kasvaa selvitysalueella nykyisestä lapsesta lapseen, eli lähes lapsella Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet , Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 0-15 vuotiaiden osuus (%) 0-15-vuotiaiden osuus väestöstä laskee selvitysalueella nykyisestä 21 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2030 Se on korkein Kirkkonummella, 24 prosenttia, ja matalin Kauniaisissa, 20 prosenttia % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

31 Asukasta n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin väestö, 65 vuotta täyttäneet 2013 ja ennuste (asukasta) Eläkeikäisten määrä kasvaa selvitysalueella nykyisestä asukkaasta vuoden asukkaaseen, eli asukkaalla Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Eläkeikäisten osuus kasvaa selvitysalueella 13 % -> 19 % vuoteen 2030 mennessä Korkein osuus on Kauniaisissa 20 % -> 25 % ja pienin ssa 13 % -> 18 % Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet 10 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 31

32 n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin väestö, 75 vuotta täyttäneet 2013 ja ennuste , asukasta Asukasta Selvitysalueen 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nykyisestä asukkaasta asukkaaseen vuonna 2030, eli yhteensä asukkaalla Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Selvitysalueella 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa aikavälillä 5 % -> 10 % Osuus on suurin Kauniaisissa 9 % -> 14 % ja pienin ssa ja Kirkkonummella Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

33 n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin väestö, 85 vuotta täyttäneet 2013 ja ennuste (asukasta) Asukasta Selvitysalueen 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa asukkaasta vuoden asukkaaseen, eli yhteensä asukkaalla Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV 0 Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Selvitysalueella 85 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa aikavälillä 1 % -> 3 % Osuus on suurin Kauniaisissa 3 % -> 4 % ja pienin ssa 1 % -> 3 % Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet 14 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 33

34 Ruotsinkielisten osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Ruotsinkielisten osuus väestöstä selvitysalueella on laskeva % -> 8 % Suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä on Kauniaisissa 37 % -> 36 % ja vähiten Vihdissä 2 % -> 2 % Ruotsinkielisten määrä pysyy ennallaan Vieraskielisten osuus väestöstä ssa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vihdissä (%) Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa selvitysalueella % - 13 % Suurin osuus on ssa 11 % - 16 % ja pienin Vihdissä 3 % -> 5 % Vieraskielisten määrä kasvaa selvitysalueella >48 600, eli asukkaalla Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

35 n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin taloudellinen huoltosuhde ,60 Taloudellinen huoltosuhde on korkein Kauniaisissa ja matalin ssa Kauniaisissa yhtä työllistä kohden on lähes 1,5 työvoiman ulkopuolella olevaa 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Kauniainen Kirkkonummi Vihti Lähde: Kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta, Tilastokeskus n, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Vihdin väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kasvaa selvitysalueella vuoteen 2030 mennessä Se on korkein Kauniaisissa ja matalin ssa 2013 Kauniaisissa sataa työikäistä kohden on 63 lasta tai eläkeikäistä ja 73 vuonna ,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Kauniainen Kirkkonummi Vihti EKKV Lähde: n ja Tilastokeskuksen väestöennusteet 18 Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 35

36 n, Kauniaisen, Kirkkonummen, Vihdin ja koko maan väestöllinen huoltosuhde ,80 Kauniaisten väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin koko maassa, muissa selvitysalueen kunnissa matalampi Matalin ssa 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 Koko maa Kauniainen Kirkkonummi Vihti 0,10 0, Lähde: Tilastokeskus 19 Kuusikkokuntien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde ,80 0,70 Kuusikkokuntien väestöllinen huoltosuhde on koko maan väestöllistä huoltosuhdetta matalampi 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 Koko maa Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 0,10 0, Lähde: Tilastokeskus Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti

37 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET Yksinasuminen saattaa olla riski ihmisen hyvinvoinnille ja ongelmatilanteissa lisää kunnallisten palvelujen tarvetta ainakin iäkkäämmillä kuntalaisilla. Selvitysalueella oli vuoden 2013 alussa noin asuntokuntaa, joista eli 35 %:ssa oli vain yksi henkilö. Yleisintä yksinasuminen oli ssa ja Vihdissä ja harvinaisinta Kirkkonummella. Suuriin kaupunkeihin verrattuna selvitysalueella yksinasuminen oli vielä varsin vähäistä, mikä johtuu alueen nuoremmasta ikärakenteesta. Selvitysalueella oli vuoden 2013 alussa perhettä. Perheistä oli lapsiperheitä, eli perheitä, joissa oli ainakin yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi. Selvästi muita kuntia korkeampi lapsiperheiden osuus oli Kirkkonummella. ssa ja Vihdissä lapsiperheiden osuus oli lähes sama. Vähiten lapsiperheitä oli Kauniaisissa, vain 44 % perheistä. Muihin suuriin kaupunkeihin nähden selvitysalue on lapsiperhevaltaisin. Alueen lapsiperheistä perheessä oli vain toinen huoltaja. Korkein yksinhuoltajaperheiden osuus oli ssa, jossa joka viidennessä lapsiperheessä oli vain joko äiti tai isä. Alhaisin yksinhuoltajaperheiden osuus oli Kirkkonummella. Yksinhuoltajuus oli selvitysalueella kuitenkin harvinaisempaa kuin suurissa kaupungeissa yleensä. Sellaisia asuntokuntia, joissa oli ainakin yksi henkilö yli 65-vuotias, oli selvitysalueella Näistä 45 % eli asuntokunnassa oli vain yksi henkilö. Yksinasuvia eläkeläisiä oli eniten n vanhusasuntokunnissa. Toiseksi eniten yksinasuvia oli Vihdissä. Kauniaisissa ja Kirkkonummella yksinasuminen oli lähes yhtä yleistä. Yksinasuvien osuus muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaata lukuun ottamatta, verrattuna oli alueella kuitenkin vielä vähäistä. Yli 75-vuotiaiden asuntokuntia oli vuoden alussa selvitysalueella Näistä yhden hengen asuntokuntia oli eli 54 %. Näiden iäkkäämpien yksinasuvien osuus vastaavanikäisten asuntokunnista oli korkein ssa. Myös Vihdissä yli puolet yli 75-vuotiaiden asuntokunnista oli yksinasuvia. Alhaisin osuus oli Kauniaisissa. Vaikka näillä ikäihmisillä yksin asuminen on yleistä, on se selvitysalueella vielä harvinaisempaa kuin suurissa kaupungeissa yleensä Vantaata lukuun ottamatta. Kotipalvelujen kannalta haasteet ovat vielä edessäpäin. Lähde: Tilastokeskus Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti 37