Arkistoraportti 41/2015. GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "20.11.2006 Arkistoraportti 41/2015. GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti"

Transkriptio

1 Arkistoraportti 41/2015 GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro E/482/032/2006 Tekijät Pekka Nurmi, Esko Korkiakoski, Niilo Kärkkäinen, Hannu Makkonen ja Kari Pääkkönen Raportin laji Työryhmäraportti Toimeksiantaja Pääjohtaja Elias Ekdahl Raportin nimi GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti Tiivistelmä Malminetsintätyöryhmän tehtävänä oli tarkastella toimintaympäristöön liittyviä tulevaisuuden näkymiä, GTK:n malminetsinnän roolia, resursseja ja niiden käyttöä sekä toiminnan kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi analysoida nykyisen hanketoiminnan tuloksellisuutta ja tehdä mahdollisia suosituksia toiminnan uudelleen järjestelyiksi sekä tarkastella malminetsinnän tarvitsemia palveluja, niiden nykyistä toimivuutta, kustannustehokkuutta ja tehdä mahdollisia kehittämissuosituksia. Työryhmä selvitti malminetsintä- ja kaivosteollisuuden sidosryhmien odotuksia ja pyysi palautetta omasta toiminnastaan kyselytutkimuksella sekä analysoi toimintaympäristön muuttumista ja siihen liittyviä kehitysnäkymiä. GTK:n malminetsintää ja siihen liittyvää hanketoimintaa selvitettiin monipuolisesti. Työryhmä päätyi antamaan lukuisia GTK:n rooliin, hanketoiminnan tehostamiseen ja henkisten resurssien kehittämiseen liittyviä suosituksia. Toimintaympäristössä on tapahtunut lähes täydellinen muutos viimeisen 10 vuoden aikana. Kaivosalan tämän päivän voimakas aktiviteetti Suomessa pohjautuu pitkälti GTK:n pitkäjänteiseen ja tulokselliseen toimintaan. GTK saa paljon kiitosta malminetsintä- ja kaivosteollisuudelta, mutta myös selviä kehittämissuosituksia, jotka liittyvät tutkimuskeskuksen rooliin, palveluihin ja toiminnan laatuun. GTK:n malminetsintään liittyvää roolia olisikin selkeytettävä ja toimintaa uudelleen suunnattava siten, että se entistä paremmin palvelisi muuttunutta ja edelleen koko ajan muuttuvaa toimintaympäristöä. GTK:n malminetsintään liittyvien hankkeiden toiminta kaipaisi niin ikään kehittämistä tavoitteenasettelusta, toimintatavoista ja johtamisesta alkaen. Henkilöstön motivaation ylläpito ja osaamisen monipuolinen kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä GTK:n säilyttämiseksi alan kansainvälisen tason asiantuntijana ja korkeatasoisten palveluiden tarjoajana. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintätyöryhmä, malminetsintä- ja kaivosteollisuus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 41/2015 Kokonaissivumäärä liitesivua Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Pekka Nurmi

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET Ulkoinen toimintaympäristö ja GTK:n rooli Suomi toimintaympäristönä Malminetsintätilanne Suomessa Sidosryhmäkysely malminetsintä- ja kaivosteollisuudelle Sisäinen toimintaympäristö Ongelmat hanketoiminnan näkökulmasta Näytteenottopalvelut Geofysiikan mittaukset Laboratoriopalvelut 23 3 GTK:N MALMINETSINNÄN MERKITYS KAIVOSTEOLLISUUDELLE 25 4 GTK:N MALMINETSINNÄN NYKYTILA GTK:n malminetsintäresurssit Henkilöstö ja osaaminen GTK:n käyttämät malminetsintämenetelmät Hanketoiminnan tuloksellisuus Malminetsintään ja malmigeologiaan liittyvä julkaisutoiminta GTK:n malminetsinnän SWOT-analyysi 44 5 MALMINETSINNÄN KEHITTÄMISSUOSITUKSET GTK:n rooli malminetsinnässä Toimintatavan kehittäminen Henkilöstöresurssien kehittäminen 47 KUVATEKSTIT: Kuva 1. Uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina Kuva 2. Valtauksia Suomessa Kuva 3. Malminetsintäpanostus globaalisti (oikea asteikko), Ruotsissa ja Suomessa, jossa on eritelty yhtiöiden ja GTK:n panostus. 4 Kuva 4. Uusimmat malmilöydöt ja kaivosyhtiöiden tutkimuskohteet Kuva 5. Kehitteillä olevia kaivosprojekteja Kuva 6. GP:n maastotöihin käyttämät tuntimäärät osa-alueittain vuosina Kuva 7. GP.n maastotöihin käyttämät työtunnit ilman mittauksia vuosina Kuva 8. GTK:n oma- ja ostopalvelukairaus vuosina Kuva 9. GTK:n oma POKA- ja ostopalvelukairaus (m) vuosina Kuva 10. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä. 18 Kuva 11. GTK:n omiin budjettihankkeisiin liittyvät ja ulosmyydyt POKA-kairaukset (m) vuosina

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva 12. Geofysikaalisten mittausten kustannusjakauma GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna Kuva 13. GTK:n käyttämä rahoitus geofysiikan mittauksiin menetelmittäin eri alueyksiköissä. 22 Kuva 14. Geolaboratorion mediaanitoimitusajat eri menetelmillä. 24 Kuva 15. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n metallimalmilöydöt. 28 Kuva 16. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n metallimalmilöydöt löytövuoden mukaisesti. 29 Kuva 17. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n teollisuusmineraalilöydöt. 30 Kuva 18. Yhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevat GTK:n teollisuusmineraalilöydöt löytövuoden mukaisesti. 31 Kuva 19. Malminetsinnän kokonaiskustannusten vaihtelu vuosina Kuva 20. GTK:n vuosikustannusten ja malminetsinnän kustannusten vaihtelu vuosina Kuva 21. Malminetsinnän kustannusten vaihtelu hyötymineraaleittain Kuva 22. GTK:n timanttikairauksen kairausmetrimäärien vaihtelu vuosina Kuva 23. Urakointikairausten (ostopalvelu) ja GTK:n omien timanttikairausten (nyk. POKA) metrimäärien vaihtelu. 34 Kuva 24. Urakointikairausten (ostopalvelu) metrihinnan vaihtelu v (ei sisällä TAR). 35 Kuva 25. Malminetsintähankkeille ja koko GTK:lle kohdentuva Geolaboratorion sisäinen laskutus vuosina Kuva 26. Etsintähankkeiden palkkamenot ja muut kustannukset milj. /v. 41 Kuva 27. Päättyneiden etsintähankkeiden vuosittainen kairausmäärä km/v ja htv/v (2003) (htv:t/kallioperä ja raaka-aineet VA) 42 Kuva 28. Keskeneräisten etsintähankkeiden kairausmäärä km/v ja htv/v mennessä (htv:t/kallioperä ja raaka-aineet VA) 42 TAULUKKOTEKSTIT: Taulukko 1. Malminetsintää tekevät yhtiöt Suomessa (syyskuu 2006). 6 Taulukko 2. Maaperäporauksen metrimäärä vuosina Taulukko 3. GTK:n käyttämät geofysiikan mittausmenetelmät laitemäärineen. 21 Taulukko 4. Geolaboratoriossa vuonna 2005 valmistuneiden sisäisten toimeksiantojen kumulatiivinen valmistumisaika eri ajanjaksoina. 25 Taulukko 5. GTK:n kallioperätutkimuksessa ja malminetsinnässä oleva akateeminen henkilöstö osaamisalueineen. Mukana on myös tieto v mennessä eläkeiän saavuttavien henkilöiden määristä ja osaamisalueista. 37 Taulukko 6. GTK:ssa käytettyjen tutkimusmenetelmien käyttöaste malminetsintähankkeissa. 38 Taulukko 7. GTK:n tuottamat julkaisut vuosilta LIITTEET: Liite 1 Kyselyn vastaanottajat Liite 2 Kyselyn vastaukset Liite 3 Kysymys 8: Anything else? -vastaukset Liite 4 Yhtiöiden hallussa olevat GTK:n löytämät malmiaiheet (heinäkuu, 2006) Liite 5 Malminetsintähankkeiden tuotoksia

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus asetti (dnro E/482/032/2006) työryhmän tarkastelemaan laitoksessa toteutettavan malminetsinnän toimivuutta ja tehokkuutta. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella toimintaympäristöön liittyviä tulevaisuuden näkymiä, GTK:n malminetsinnän roolia, resursseja ja niiden käyttöä sekä toiminnan kehittämistarpeita. Työryhmän tehtävänä oli myös analysoida nykyisen hanketoiminnan tuloksellisuutta ja tehdä mahdollisia suosituksia toiminnan uudelleen järjestelyiksi sekä tarkastella malminetsinnän tarvitsemia palveluja, niiden nykyistä toimivuutta, kustannustehokkuutta ja tehdä mahdollisia kehittämissuosituksia. Työryhmän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja Pekka Nurmi ja jäseninä aluejohtaja Kari Pääkkönen, toimialapäällikkö Esko Korkiakoski sekä hankepäälliköt Niilo Kärkkäinen ja Hannu Makkonen. Työryhmä on toiminut aktiivisesti ja työskentely on perustunut pitkälti työryhmän jäsenten tekemiin erillisselvityksiin, joita käsiteltiin ja edelleen kehiteltiin yhteisissä kokouksissa. Työryhmä kokoontui kolme kertaa: Espoossa, Juankoskella ja Espoossa. Työryhmä on saanut valmiiksi selvityksensä ja jättää yksimielisen loppuraporttinsa.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI JA SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET 2.1 Ulkoinen toimintaympäristö ja GTK:n rooli Suomessa lainsäädäntö rajoitti malminetsinnän ja kaivostoiminnan kotimaisen teollisuuden yksinoikeudeksi vuoteen 1994 asti, ja toimintaa harjoittivat meillä vuoriteollisuusalan valtionyhtiöt, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja muutama pienempi yksityinen yhtiö. Etsinnän painopiste määräytyi metallisulattojen ja muun kotimaisen teollisuuden raaka-ainetarpeella. Vaikka metallien jatkojalostusteollisuutemme alun perin syntyikin kotimaisten malmien varaan, teollisuuden kapasiteetin kasvu ja toisaalta kotimaisten kaivosten ehtyminen johtivat merkittävään raakaaineiden tuontiin maailman markkinoilta ja ulkomaisista kaivoksista. Samalla panostus kotimaiseen malminetsintään väheni merkittävästi. Perinteisesti GTK:n roolina oli täydentää yhtiöiden etsintää keskittämällä toimintansa alueille, joilla yhtiöt eivät toimineet ja hakemalla myös mahdollisia uusia raaka-aineita. Tavoitteena oli tuottaa malmiaiheita kotimaisen teollisuuden tarpeisiin ja turvata kansallista huoltotasetta. Valtion yhtiöiden lopetettua vähitellen malminetsintänsä, teollisuuden raaka-ainehuollon turvaaminen jäi lisääntyvästi GTK:n tehtäväksi. GTK:n etsintää tehostettiinkin useassa eri vaiheessa luvun lopussa (uraaniprojekti, malminetsinnän tehostamisraha) ja 1990-luvun puolivälissä, jolloin valtionyhtiöiden myyntivoitoista saatiin lisämäärärahaa erityisesti Pohjois-Suomen kairauksiin (ns. Veitsiluotoraha vuodesta 1994). Malminetsinnän toimiala on täysin muuttunut Suomessa vuodesta 1994 alkaen ja samalla myös maassamme toimiva kaivosteollisuus ja jatkojalostusteollisuus ovat vähitellen siirtyneet ulkomaiseen omistukseen. Lainmuutokset, jotka olivat seurausta liittymisestämme Euroopan talousalueeseen vuonna 1993, avasivat rajat ulkomaisille malminetsijöille maassamme. Tämä johti välittömästi radikaaleihin muutoksiin. Tilannetta havainnollistaa kuva 1, jossa on esitetty uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina Malminetsintäbuumin alku näkyy varausten yli 40 kertaa suurempana lukumääränä vuonna 1994 edelliseen vuoteen verrattuna. Valtausten määrässä hypähdys näkyy vuonna 1995, jolloin myönnettiin yli seitsemän kertaa enemmän valtauksia kuin edellisenä vuonna. Tämän jälkeen volyymissä on ollut suurta vaihtelua. Alkuinnostus hiipui malminetsinnän globaalisen laskusuhdanteen myötä 1990-luvun lopulla, mutta vuosituhannen vaihtuessa alkoi malminetsinnän uusi ja entistä voimakkaampi nousukausi, joka on edelleen kiihtynyt tähän päivään asti.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kaivosrekisteri kpl Valtaukset Varaukset Kuva 1. Uusien valtausvarausten ja valtausten lukumäärät vuosina GTK on tehnyt jo yli 10 vuotta määrätietoista kansainvälistä promootiotoimintaa, jossa on tiedotettu Suomen malminetsintämahdollisuuksista ja toimintaympäristöstä. Päämääränä on ollut alan aktiviteetin kasvattaminen houkuttelemalla uusia yhtiöitä maahamme. Pitkäjänteinen työ onkin lisännyt olennaisesti Suomen ja samalla GTK:n tunnettuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä myötävaikuttanut alan nykyiseen aktiviteettiin maassamme. Valtaustilaston perusteella voidaan malminetsintäyhtiöiden kiinnostuksen vaihtelua tarkastella raaka-aineittain. Vuonna 1994 alkanut etsintäbuumi kohdistui erityisesti timantteihin ja kultaan (kuva 2). Uusia timanttivaltauksia myönnettiin 1995 yli 500 kappaletta ja kultavaltauksia lähes sama määrä. Sen jälkeen timanttivaltausten kokonaismäärä on vaihdellut sadan molemmin puolin, mutta kultavaltaukset ovat saavuttaneet notkahduksen jälkeen ennätyksellisen yli 500 kappaleen tason Pohjois-Suomen kerrosintruusioilla alkoivat vuosituhannen vaihteessa suurimittakaavaiset platinametallien etsintäprojektit. Nikkelivaltausten lukumäärä nousi 1990-luvun jälkipuoliskolla parin sadan tuntumaan, mutta putosi sen jälkeen nopeasti Outokumpu Mining Oy:n ajettua alas toimintaansa. Nikkelin hyvä hinta näkyy etsinnän selvänä piristymisenä viime vuosina. Kupari- ja sinkkivaltausten määrässä vaihtelut ovat olleet vähäisempiä, joskin viime aikoina on näidenkin metallien etsintä kiihtynyt. Myös uraani kiinnostaa tällä hetkellä useita yhtiöitä Suomessa. Teollisuusmineraalien etsintään myönnettyjen valtausten kokonaismäärä on pysynyt koko ajan melko alhaisena, mikä johtuu alan teollisuuden vähäisestä kiinnostuksesta malminetsintään.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PGM Kulta Kupari, sinkki, nikkeli Teollisuusmineraalit Kuva 2. Valtauksia Suomessa Panostusta malminetsintään on Suomessa tilastoitu vuodesta 1995 alkaen (kuva 3). Etsinnän volyymi on 2000-luvulla ollut maassamme Euroopan suurin, mikäli GTK:n panostus lasketaan mukaan. Ruotsin taso ylitettiin jo viisi vuotta sitten, joskin viime vuonna toiminta naapurimaassamme piristyi selvästi. Teollisuuden panostus on Suomessa ollut viime vuosina n. 25 milj. :n luokkaa, joka on vähän vähemmän kuin Ruotsissa. Malminetsintäkairauksen määrä on samanaikaisesti lisääntynyt melko tasaisesti reilusta 100 km:sta noin 200 km:iin vuodessa, ja urakointikapasiteetista on ajoittain pulaa Ruotsi Yhtiöt GTK Globaali milj US $ milj Kuva 3. Malminetsintäpanostus globaalisti (oikea asteikko), Ruotsissa ja Suomessa, jossa on eritelty yhtiöiden ja GTK:n panostus.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 Globaalissa malminetsinnässä tapahtui pitkää laskua seurannut käänne vuonna 2002 (kuva 3). Metallien kulutuksen voimakas kasvu veti perusmetallien hinnat nousuun, minkä seurauksena suuret kaivosyhtiöt lisäsivät merkittävästi panostustaan malminetsintään. Myös riskisijoittajien kiinnostus heräsi uudelleen ensin lähinnä kullan hinnan nousun myötä ja sitä seuranneesta yleisestä raaka-aineiden hinnan noususta. Tämän seurauksena alalle on nopeasti syntynyt myös uusia malminetsintäyhtiöitä, jotka etsivät globaalisesti hyviä projekteja. Malminetsijöiden kiinnostus on laajentunut tällä hetkellä lähes kaikkiin teollisuuden raaka-aineisiin Suomi toimintaympäristönä Malminetsintä on globaalia toimintaa, ja monilla yhtiöillä on tuloksiltaan vaihtelevia kokemuksia eri puolilta maapalloa. Suomi koetaan turvalliseksi toiminta- ja investointiympäristöksi verrattuna esimerkiksi latinalaiseen Amerikkaan, Kaukoitään, Afrikkaan tai entisen Neuvostoliiton alueeseen. Meillä on ainakin tähän päivään asti vallinnut malminetsintäsektoria tukeva mielipideilmasto, joskin nyt on alkanut uraanin etsinnän uudelleen viriämisen vuoksi laaja ja osin hyvin kriittinen julkinen keskustelu malminetsinnästä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Suomessa on saatavilla poikkeuksellisen kattava ja korkealaatuinen geologinen tietoaineisto, mikä olennaisesti edistää nykyaikaista malminetsintää. Meillä on tarjolla alan asiantuntemusta sekä palveluita, ja kehittynyt infrastruktuurimme helpottaa toimintaa. Lisäksi maamme monipuolinen mineraalisia raaka-aineita käyttävä jatkojalostusteollisuus ja keskeisten markkinoiden läheisyys luovat osaltaan edellytyksiä kannattavalle kaivostoiminnalle. Suomi kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka on geologialtaan samankaltainen kuin tunnetut kaivosalueet Kanadassa, Afrikassa ja Australiassa. Euroopassa Fennoskandian kilpi muodostaa ainutlaatuisen alueen, jonka malmimahdollisuudet ovat edelleen puutteellisesti tutkittu verrattuna moniin muihin kaivosalueisiin. Meillä malminetsijöiden määrä on ollut perinteisesti vähäinen eikä täällä ole juurikaan tapahtunut aiheiden kiertoa yhtiöltä toiselle eikä sen mukanaan tuomaa esiintymien "jatkojalostusta". Suomen kallioperän malmipotentiaali on Fennoskandian kilvellä ehkä kaikkein monipuolisin, koska täällä esiintyy sekä arkeeisia että proterotsooisia kivilajeja laajoina ja moninaisina geologisina muodostumina. Arkeeinen kallioperä on osoittautunut meillä, kuten muillakin mantereilla, potentiaaliseksi mm. kullan, nikkelin ja timanttien suhteen, kun taas proterotsooisissa muodostumissa on perusmetalleja, kultaa, platinametalleja ja harvinaisempia high tech metalleja kuten litiumia ja tantaalia. Metallien lisäksi Suomessa on hyviä mahdollisuuksia löytää kannattavia teollisuusmineraali- ja kiviesiintymiä. Kiinnostavimmat uudet löydöt ja kehittämisprojektit sisältävät mm. talkki-, kalsiitti-, spodumeeni-, ilmeniitti- ja vuolukiviesiintymiä. Tänä päivänä olennaisesti kehittyneet malminetsintämenetelmät, tutkimuksen luomat täysin uudet malminetsintämallit ja digitaalisessa muodossa oleva monipuolinen geologinen tietoaineisto antavat aivan uudet lähtökohdat modernille malminetsinnälle maassamme. Uusia esiintymiä löytyy vielä peitteisen kallioperämme pintaosistakin ja pintaan puhkeamattomien malmien etsintää on tehty vasta joidenkin kaivosten ympäristössä. Malminetsinnällisen tiedon taso jo yli 50 metrin syvyydellä on edelleen hyvin vähäistä Malminetsintätilanne Suomessa Suomessa toimii tällä hetkellä noin 40 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota, joista valtaosa on ulkomaisia (taulukko 1). Toimijoiden kenttä elää koko ajan. Uusia yrittäjiä on tulossa lisää ja

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 täällä jo toimivat yhtiöt tekevät koko ajan liiketoimintansa kehittämiseen liittyviä järjestelyitä. Pääosa yhtiöistä on puhtaasti malminetsintään tai tunnettujen aiheiden kehittämiseen keskittyviä, riskirahoituksella toimivia ns. junior-yhtiöitä. Näiden rahoitus tulee yleensä ulkomaisista pörsseistä Torontosta, Vancouverista, Lontoosta, Sydneystä ja Tukholmasta, mutta joukossa on muutama täysin yksityiselläkin rahoituksella toimiva yritys. Junioreiden kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti kulta- ja timanttimalmit, joskin viime vuosina myös kiinnostus perusmetalleihin on lisääntynyt. Toisen ryhmän malminetsinnän toimijoita muodostavat yhtiöt, joilla on yksi tai useampia toimivia kaivoksia jossakin päin maailmaa. Malminetsintää voidaan pitää näiden yhtiöiden T&Kpanostuksena. Joukossa on maailman mittakaavassa toimivia suuryhtiöitä (ns. major yhtiöt), kuten Anglo American, Areva, BHP Billiton, Gold Fields ja Inco (taulukko 1). Suuryhtiöiden toiminta on pitkäjänteisempää kuin junior-yhtiöiden ja niillä on globaali etsintästrategia. Toiminnan tavoitteena on sellaisten maailman luokan malmien löytäminen tai ostaminen, jotka lisäisivät merkittävästi yhtiön malmivaroja ja vuosituotantoa. Yhtiöt seuraavat aktiivisesti junioreiden hankkeita ja tekevät yhteistyösopimuksia kiinnostavista projekteista. Monikansalliset suuryhtiöt eivät tarvitse junioreiden kaltaista julkisuutta ja niillä on itsellään parhaaseen teknologiaan ja huippuluokan asiantuntemukseen perustuva etsintä- ja kaivososaaminen. Lisäksi toimijoina on pieniä ja keskisuuria kaivosyhtiöitä, kuten kanadalainen Agnico Eagle, australialainen Dragon Mining (Suomessa Polar Mining Oy), kanadalainen Inmet Mining (Pyhäsalmi Mine Oy) ja ruotsalainen Scan Mining (Pahtavaaran kaivos). Tällaiset yhtiöt pyrkivät omalla etsintätoiminnallaan lisäämään malmivarojaan. Kiinnostuksen kohteena ovat myös keskisuuret esiintymät ja rikkaat, pienemmät malmit lähellä toimivia tuotantolaitoksia. Malminetsintäyhtiöiden pääasiallinen kiinnostus jakautuu nykyisin melko tasan kullan ja perusmetallien suhteen, joita kumpaakin etsii vähän yli 10 toimijaa. Timanttien etsintää harjoittaa seitsemän yhtiötä ja uraanista on ensisijaisesti kiinnostunut kolme yhtiötä. Yhtiöiden projektit ovat myös maantieteellisesti jakautuneet eri puolille maata, joskin Itä-Suomi ja Keski-Lappi ovat toiminnan painopistealueita (kuva 4). Kehitteillä olevia kaivoshankkeita on toista kymmentä (kuva 5). Taulukko 1. Malminetsintää tekevät yhtiöt Suomessa (syyskuu 2006). Yhtiö Kotipaikka Ensisijaiset metallit Tekeekö ensivaiheen etsintää Malminetsintä- ja kehitysyhtiöt (Juniors) Agricola Resources Plc Englanti Uraani Belvedere Resources Ltd Englanti Kulta, nikkeli, sinkki Björkdalsgruvan AB Ruotsi Kulta Conroy Diamonds and Gold Plc Irlanti Kulta Kyllä Cooper Minerals Inc. Kanada Uraani Endomines Oy Suomi Kulta Gondwana Investments S.A. Luxemburg Timantit Kyllä Ilmari Exploration Oy (European Diamonds) Englanti Timantit Kyllä Kalvinit Oy Suomi Ilmeniitti Karelian Diamond Resources Plc (Conroy) Irlanti Timantit Kyllä Karhu Mining Company Oy (European Diamonds) Englanti Timantit Kyllä KeLiBer Resources Oy Suomi Litium

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 Kuhmo Nickel Plc (Vulcan & Cambrian Mining) Australia Nikkeli Kylylahti Copper Oy (Vulcan) Australia Kupari Lapp Plats Plc Englanti Nikkeli, platinametallit Magnus Minerals Ltd Suomi Perusmetallit Mantle Diamonds Ltd Englanti Timantit Kyllä Nordic Diamonds Limited Kanada Timantit Nortec Ventures Corp. Kanada Nikkeli, platinametallit North American Gold Ab Kanada Kulta Northern Lion Gold Corporation Kanada Kulta Osittain Scandinavian Minerals Ltd Kanada Nikkeli, platinametallit Sunrise Diamonds Plc Englanti Timantit Kyllä Suomen Nikkeli Oy Suomi Nikkeli Talvivaara Mining Company Ltd Suomi Perusmetallit Taranis Resources Inc. Kanada Kulta Tertiary Minerals Plc Englanti Kulta, tantaali Troy resources NL Australia Kulta Vulcan Resources Ltd Australia Kupari, koboltti, nikkeli Suuret kaivosyhtiöt (Majors) Anglo American Exploration B.V. Englanti Nikkeli Kyllä BHP Billiton World Exploration Englanti Timantit, perusmetallit Kyllä Gold Fields Arctic Platinum Oy Englanti Platinametallit Inco Ltd Kanada Nikkeli Kyllä Talc de Luzenac (Rio Tinto) Englanti Talkki Kaivosyhtiöt Agnico Eagle Mines Ltd Kanada Kulta AREVA Ranska Uraani Kyllä Lapp Plats Plc (MinMet Plc) Englanti Nikkeli, platinametallit Mondo Minerals (Omya) Sveitsi Talkki North American Palladium Kanada Platinametallit Polar Mining Oy (Dragon Mining) Australia Kulta Osittain Pyhäsalmi Mine Oy (Inmet Mining) Kanada Sinkki, kupari Kyllä ScanMining Ab Ruotsi Kulta

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Kuva 4. Uusimmat malmilöydöt ja kaivosyhtiöiden tutkimuskohteet 2006.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 Suurikuusikko, Au Keivitsa, Ni-PGM Kultaesiintymä Nikkeli /PGM-esiintymä Suhanko, PGM Muita esiintymiä Laivakangas, Au Punasuo & Uutela, talkki Alanen, talkki Talvivaara, Ni Kälviä, ilmeniitti Kylylahti Cu-Co-Au Pampalo, Au Kaustinen, Li Särkiniemi, Ni Valkeisenranta, Ni Hyvelä,Ni Mäntymäki,Ni Orivesi, Au Jokisivu, Au Hyypiänmäki, karbonaattikivi Niinimäki, Ni Kuva 5. Kehitteillä olevia kaivosprojekteja Useimmat yhtiöt ovatkin keskittyneet jo aiemmin löydettyjen malmiaiheiden jatkokehittämiseen tai etsintään niiden lähistöllä. Malmi on ekonominen käsite ja on itsestään selvää, että hintojen noustessa monet tunnetut, aiemmin epäekonomiset esiintymät muuttuvat taloudellisesti mielenkiintoiseksi. Lisäksi kehittyvä louhinta- ja rikastusteknologia luo edellytyksiä heikkopitoistenkin malmien hyödyntämiselle varsinkin, jos malmimäärä on suuri (esim. Keivitsa ja Talvivaara). Tällä hetkellä voidaan sanoa, että lähes kaikki vähänkin merkittävät, tunnetut esiintymät ja malmiaiheet ovat yhtiöiden hallussa. Sen sijaan ensi vaiheen malminetsintää, jonka tavoitteena on uusien aiheiden löytäminen, tekevät päätoimisesti ainoastaan suuret yhtiöt (4 kpl) ja valtaosa timantin etsijöistä (taulukko 1). Yhtiöiden toiminta näkyy laajoina valtauksina ja varauksina sekä voimakkaasti kasvaneena aineistojen, teknisten palveluiden (kairaus, kemialliset analyysit ja geofysiikka) ja lisääntyvästi myös asiantuntijapalveluiden kysyntänä.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Suhdannenäkymiä pitemmälle tulevaisuuteen on vaikea ennakoida nopeatempoisella ja suhdanneherkällä kaivosalalla. Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen alan globaaleista kulutus- ja hintatrendeistä. Jatkuuko globaali kasvu ja metallien lisääntyvä kysyntä sekä niiden seurauksena korkea hintataso? Toisaalta keskeisessä asemassa ovat suomalaisen yhteiskunnan luomat edellytykset alan kehittymiselle. Kaivostoiminta on aina paikkaan sidottua toimintaa ja sitä voidaan harjoittaa vain siellä, missä on taloudellisesti kannattava mineraalirikastuma. Pystyykö uudistettava lainsäädäntömme ottamaan huomioon alan erityisvaatimukset, ja voidaanko luonnonsuojelulliset ja kaivostoiminnan ristikkäiset maankäyttöintressit sovittaa yhteen tulevaisuuden Suomessa? Todennäköisesti useita uusia kaivoksia avataan lähivuosina, mikä takaa toimialalle kasvavaa perusvolyymiä. Sen sijaan malminetsintävolyymin voidaan olettaa olevan nyt huipussaan tai ainakin lähellä sitä. Pitkäjänteisempi toiminta keskittyy jatkossa kaivostoimintaa harjoittaville yhtiöille ja painottunee kaivosten ympäristöön. Tämä jättää tilaa uusille yrittäjille. Tulevaisuuden malminetsintä Suomessa seuraa alan suhdannevaihteluita, ja etsintävolyymin pitäminen korkeana vaatii uusia onnistumisia sekä määrätietoista työtä uusien innovaatioiden ja mahdollisuuksien kansainvälisessä markkinoinnissa Sidosryhmäkysely malminetsintä- ja kaivosteollisuudelle Toimintaympäristössä on tapahtunut lähes täydellinen muutos viimeksi kuluneen runsaan kymmenen vuoden aikana. Toimijoiden määrä on moninkertaistunut, yhtiöt ovat ulkomaisia ja niillä on hyvinkin erilaisia päämääriä liiketoimintansa kehittämisessä. Voidaankin perustellusti kysyä onko GTK ottanut huomioon tämän merkittävän muutoksen ja pystyykö GTK tänä päivänä vastaamaan tämän tärkeimmän sidosryhmänsä odotuksiin? Selvittääkseen toimintaympäristön odotuksia ja saadakseen palautetta omasta toiminnastaan GTK lähetti kesäkuussa 2006 kyselyn n. 50 alan teollisuuden edustajalle, jotka on lueteltu liitteessä 1. Tämä joukko piti sisällään kaikki Suomessa toimivat etsintä- ja kaivosyritykset sekä tärkeimmät konsulttitoimistot. Kysely lähetettiin yritysten johtotason henkilöille. Kyselyn vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, vaikka vastaanottajille lähetettiinkin muistutus kyselystä määräajan umpeuduttua. Vastauksia saatiin yhteensä vain 18 kappaletta. Vastaajat edustavat kuitenkin hyvin alan koko sektoria, joten vastauksia voidaan pitää luotettavana otoksena alan teollisuuden mielipiteistä. Näin pienestä joukosta ei voida kuitenkaan tehdä tilastollisesti merkittäviä johtopäätöksiä mielipiteiden jakautumisesta eri ryhmien välillä. Vastaajista kolme edusti suuria kaivosyhtiöitä, kolme pieniä kaivosyhtiöitä, yhdeksän malminetsinnän junioriyhtiöitä (kahdeksalla toimintaa Suomessa) ja kolme konsultteja (yksi suomalainen). Vastaukset on koottu liitteeseen 2 ja tässä esitetään yhteenveto tiivistetyssä muodossa kysymys kysymykseltä: Kysymys 1. How would you define and rate GTK s present role in mineral exploration? (Kuinka määrittelisitte ja arvioisitte GTK:n roolia malminetsinnässä?) Lähes kaikki vastaajat näkevät tärkeimmäksi GTK:n rooliksi geologisen, geofysikaalisen, geokemiallisen ja metallogeenisen perustiedon tuottamisen, tulkinnan ja jakelun malminetsinnän tarpeisiin. GTK nähdään malminetsinnän tukijana ja mahdollistajana, ja GTK saakin tässä suhteessa hyvän arvosanan. Monien vastaajien mielestä GTK:n on kuitenkin selkiytettävä omaa rooliaan malminetsinnässä. Toisaalta rooli nähdään tärkeäksi raaka-ainepotentiaalisuuden arvioinnissa ja ensivaiheen riskinottajana malminetsinnässä, jossa GTK on ainoa pitkäjänteistä ja koko maan kattavaa etsintää tekevä organisaatio. Toiminta on tuonut aktiviteettia monille alueille, joilla malminetsintää ei muuten tehtäisi. Toisten mielestä GTK:n olisi keskityttävä perustiedon tuot-

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 11 tamiseen ja luovuttava kokonaan omasta etsintätoiminnastaan. Tässä suhteessa mielipiteet menevät selvästi ristiin. GTK:n roolia konsulttina ja palveluiden tuottajana pidetään tärkeänä, joskin toimintaroolin epäselvyys saattaa eräiden mielestä rajoittaa palvelujen tuottamista. Jotkut vastaajat pitävät GTK:n malminetsinnän tulosta viime vuosilta melko heikkona panostukseen nähden. Tutkimusmetodiikka on osin vanhanaikaista eikä tieteellinen taso ole kaikilta osin kansainvälisesti vertailukelpoinen. Kysymys 2. What should be the most important tasks of the GTK in the minerals sector, e.g. grass-root exploration, bedrock mapping, data management, R&D? (Mitkä pitäisivät olla GTK:n tärkeimmät tehtävät kaivosalalla, esim. ensivaiheen malminetsintä, kallioperäkartoitus, tiedon hallinta, tutkimus- ja kehittäminen, jne.?) GTK:n tärkein tehtävä on kallioperätiedon, geofysikaalisen tiedon, geokemiallisen tiedon ja malmipotentiaalitiedon kerääminen, tulkinta ja jakelu. Malmipotentiaalisuuden selvittäminen ja malmialueiden kansainvälinen promovointi on myös keskeistä. Kallioperäkartoitus ja tutkimus tulisi tehdä malminetsinnällisistä lähtökohdista, korkeatasoisesti ja laatustandardit täyttäen (aluevalinta ja sisältömuoto). Ensivaiheen malminetsintä nähdään tärkeäksi noin kolmasosassa vastauksista. Kysymys 3. Do you think that the mineral exploration undertaken by GTK has been of benefit to the mining industry in Finland? If so, in what ways? (Oletteko sitä mieltä, että GTK:n malminetsintä on hyödyttänyt Suomen kaivosteollisuutta?) GTK:n rooli on ollut erityisen merkittävä ennen lainsäädännön muutosta ja ulkomaisten yhtiöiden toiminnan alkamista. GTK:n rooli nähdään edelleen merkittäväksi pitkäjänteisessä grass root -etsinnässä ja uusien malmiaiheiden ja -alueiden paikallistamisessa (esim. Suurikuusikko). GTK on ottanut sellaista riskiä alkuvaiheen etsinnässä, jota yhtiöt eivät ole halukkaita ottamaan. Suomessa onkin löydetty enemmän uusia malmiaiheita kuin muissa Fennoskandian maissa, mikä johtuu paljolti GTK:n toiminnasta. Tämä yhdistettynä systemaattiseen tiedonhallintaan, jakeluun ja pitkäjänteiseen promootioon on ollut keskeisessä osassa nykyisten etsintäinvestointien saamisessa Suomeen. Toisaalta vaikka GTK:n malminetsintä on ollut historiallisesti merkittävässä roolissa, nykytilanteessa sillä nähdään olevan myös negatiivisia vaikutuksia. Joukko vastaajia näkee GTK:n kilpailijaksi, etsintä ei täytä teollisuuden standardeja (raportit, kairanreikien sijainti, koordinaattitiedot, tiedon keräämisen systemaattisuus) eikä panos-tuotos -suhde ole välttämättä hyvä. Kysymys 4. Have you used GTK databases, expertise and services in your projects? Are you satisfied with our services? (Oletteko käyttäneet GTK:n tietokantoja, asiantuntemusta ja palveluita projekteissanne? Oletteko tyytyväisiä palveluihimme?) Kaikki kyselyyn vastanneista ovat käyttäneet GTK:n tietoaineistoja. Yleensä ottaen GTK:n tietokantoihin ja palveluihin ollaan tyytyväisiä, joskin tiedon ja analyysien toimitusajat ajoittain pitkät. Osassa tietokannoissa tiedon laatu ja hintasuhde ei vastaa toisiaan (kallis). Erityisen tyytyväisiä ollaan mm. geolaboratorioon ja lentogeofysiikkaan. Active Map Explorer on erinomainen tiedonjakomenetelmä. Kairasydänarkiston ruuhkaisuus on ongelmallista. Tiedon jakelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden tiedon jakelun tasapuolisuuteen Kysymys 5. Do you feel that the GTK could be viewed as a competitor for your company in mineral exploration? If yes, in what way? Oletteko sitä, mieltä, että GTK voidaan nähdä yhtiönne kilpailijana malminetsinnässä? Jos, niin millälailla?)

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Osa yhtiöistä pitää GTK:ta potentiaalisena kilpailijana, osa ei näe tätä todellisena ongelmana. Yhdeksän vastaajaa ei näe GTK:n toimintaa tässä suhteessa ongelmallisena, mutta seitsemän pitää sitä ongelmana. Kahden mielipide ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. Rooli lähtötiedon tuottajana, toisaalta valtausoikeuden käyttäjänä tuottaa siis ristiriitaisia mielipiteitä. GTK:ta neuvotaan tekemään parhaansa viestittääkseen teollisuutta palvelevasta, puolueettomasta roolistaan. Kysymys 6. How would you like to develop GTK s role and activities to better serve the mining industry? (Miten haluaisitte kehittää GTK:n roolia ja toimintaa paremmin palvelemaan kaivosteollisuutta?) Pääsääntöisesti GTK:n toimintaan ollaan tyytyväisiä. GTK:n tukea kaivosteollisuudelle arvostetaan ja palveluiden saantia yhdestä luukusta pidetään toimivana. GTK:n toiminta viime vuosina on tässä suhteessa parantunut. GTK:n tulisi olla palveleva ja palveluja myyvä alan huippukonsultti, joka tarjoaa aktiivisesti käyttöön tietokantoja, informaatiota ja tieteellisiä innovaatioita malminetsijöiden tarpeeseen ja auttaa heitä löytämään uusia esiintymiä kansainvälisellä riskirahoituksella (räätälöidyt palvelut, luotettava partneri). GTK:n tulisi tehdä metallogeenista tutkimusta, rakennegeologiaa, prosessien ikämäärityksiä edistääkseen malmipotentiaalisten vyöhykkeiden identifiointia. GTK:n tulisi markkinoida alueita ja etsintäideoita kansainvälisesti. GTK:n tulisi viedä yhtiöiden tuottama geotieto tietokantoihinsa. GTK:n tulisi fokusoida toimintaansa entistä tarkemmin nykyaikaisen malminetsinnän tarpeisiin. Kysymys 7. What commodities, deposit-types or regions are under explored in Finland and where should GTK focus over the next 5-10 years perspective? (Mitkä raaka-aineet, esiintymätyypit ja alueet ovat riittämättömästi tutkittuja Suomessa ja mihin GTK:n tulisi suunnata toimintaansa seuraavien 5-10 vuoden aikana?) Yleisesti Suomi (ja koko Fennoskandia) nähdään hyvin potentiaalisena ja alitutkittuna alueena, jossa on mahdollisuuksia lukuisten eri raaka-aineiden suhteen. Eräiden vastaajien mielestä kullan etsinnän osuus GTK:n työssä on ylikorostunut, sekä käytännössä että tutkimuksessa. Nyt myös muiden alkuaineiden, eritoten perusmetallien etsintää palvelevan tutkimuksen ja perustiedon hankinnan osuuden tulee lisääntyä. Toisaalta monet yhtiöt näkevät kultapotentiaalitutkimuksen tärkeänä. GTK:n pitäisi olla aloitteellinen ja tuoda uusia potentiaalisia ideoita kansainvälisille markkinoille, joka olisi paras keino aiheiden relevanssin testaamiseen. Kysymys 8. Anything else? (Muita näkökohtia?) Ks. liite Sisäinen toimintaympäristö GTK on kehittänyt, organisoinut ja resurssoinut toimintaansa raaka-ainetutkimusten, etenkin malminetsinnän kulloisista tarpeista lähtevästi. GTK:n toiminnan kokonaiskustannuksista (budjetti + maksullinen) on viimeisen kymmenen vuoden aikana kohdistunut 55-60% kallioperään ja sen raaka-aineisiin liittyvään tutkimus- ja etsintätoimintaan. Resurssikäytön suhteellinen osuus on siis malminetsintähankkeiden sisäisen toimintaympäristön kannalta säilynyt suhteellisen vakaana. Merkittävimmät muutokset liittyvät maksullisen toiminnan osuuden kasvuun, joka on kohdentanut asiantuntija- ja tukipalveluresursseja ei-budjettihankkeille. Yhteiskunnan kannalta nämäkin resurssit kohdistuvat malminetsintään, mutta eivät GTK:n budjettitoimintana. Kotimaan maksullisen toiminnan kasvu on kohdistunut erityisesti malminetsintää palveleviin tukitoimintoihin, etenkin analytiikkaan ja ajoittain näytteenottoon ja mittauksiin. Kilpailu on

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 edesauttanut analytiikan palvelujen kehittymisen kansainväliselle laatu-, metodiikka- ja kustannustasolle, mistä GTK:n malminetsintähankkeet ovat myös välittömästi hyötyneet. Tosin maksullisten analyysitilausten aikataulut ovat osin viivästyttäneet GTK:n omien hankkeiden analyysitilauksia. Analytiikan määrällinen saatavuus on hanketoiminnan tarvitsemalla tasolla. Näytteenottoon ja mittauksiin liittyvät maksulliset toimeksiannot ovat satunnaisia ja yksittäisiä, mutta aiheuttavat käytännössä GTK:n malmihankkeiden kenttätoiminnoille merkittäviäkin aikataulullisia muutoksia. GTK:lla tänä päivänä näytteenottoon käytössään olevat timanttikairausresurssit (n. 55 km) ovat kaksinkertaiset lukujen resursseihin (n. 25 km) nähden, mutta oleellisesti vähemmän kuin ns. kairauksen tehostamisrahoituksen aikana parhaimmillaan (n. 80 km / v. 1995, ks. kuva 21). Markkinahintojen voimakas kohoaminen (+30%) 2000-luvulla näkyy vastaavasti ostopalvelukairauksen metrimäärien vähenemisenä, koska GTK on säilyttänyt ostopalvelukairausrahoituksen kutakuinkin entisellään. Geofysiikan maastomittauskapasiteetti on riittänyt tyydyttämään hankkeiden tarpeet. Jo nykyisin ja etenkin tulevaisuudessa laaja-alaisia maastomittauksia pystytään korvaamaan kustannustehokkaammalla detaljisella matalalentomittauksella. Nykymuotoinen alueellisen painovoimamittauksen kapasiteetti ei ole riittävä kaikkiin tarpeisiin. 3D-mallinnuksen kehittyminen ja pintaan puhkeamattomien malmiaiheiden etsintä on johtanut tarpeeseen kehittää/ottaa käyttöön syvyysulottuvia erikoismittauksia ja niihin liittyvää tulkintaosaamista (ml. reikämittaukset). Kuitenkaan maastogeofysiikan laitekehityksen tuloksia ei pidetä kovin onnistuneina. Sampo-menetelmän tulkinta on osoittautunut ongelmalliseksi. Slimborismenetelmä on sinänsä toimiva, mutta laitteisto teknisesti heikko. Malminetsinnän aktivoituminen Suomessa on merkinnyt myös asiantuntijatyön kysynnän voimakasta lisääntymistä, joka usein kohdistuu etsintähankkeiden avainhenkilöihin. Tämä vähentää GTK:n käytettävissä olevaa erikoisasiantuntemusta ja vaikeuttaa asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista. Ongelma korostuu pienissä hankkeissa. Myös GTK:n vientiprojektitoiminnan lisääntyminen on johtanut osin samaan ilmiöön. Viime vuosina GTK:ssa tapahtunut paikkatietojärjestelmien kehittyminen ja aineistojen numeeristaminen on mahdollistanut aineistojen monipuolisemman käsittelyn / analysoinnin malmihankkeiden tueksi. GIS-menetelmien kehittyminen ja käyttöönotto on edellyttänyt henkilöstön kouluttautumista uusiin työkaluihin. Ikärakenteesta ja atk-osaamistaustasta johtuen GIStyökalujen käyttöönoton laajuus ja monipuolisuusaste vaihtelee varsin laajasti. Täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen. Malminetsinnän henkilöstöstä on eläköitymässä vuoteen 2011 mennessä n %. Tämä asettaa haasteita ydinosaamisen ja kokemustiedon hallitulle siirtämiselle seuraavalle malminetsinnän sukupolvelle. Kemian analyysitoimintojen yhtiöittäminen merkitsee jatkossa malmihankkeiden analyysipalvelujen rahoittamista ostopalveluina. Analyysien hankkiminen ostopalveluna tulee tehostamaan malmihankkeiden aikataulullista sujuvuutta. GTK:n talousraporttien pohjalta kaivoslain alaisiin raaka-ainetutkimuksiin (ei T&K, ei luonnonkivi) kohdistuneita kokonaiskustannuksia (budjetti + maksullinen toiminta) sekä vastaavasti kohdistuvaa maksullisen tulon kehitystä tarkasteltaessa on pääteltävissä, että GTK on tarkasteluajanjaksona käyttänyt nettorahoituksestaan 20-25% malminetsintähankkeiden kustannusten kattamiseen. Poikkeuksena vuodet , jolloin nettorahoituksesta käytettiin n. 16

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 % malminetsintähankkeiden kustannuksiin. Syynä oli Geomex-hankkeen päättyminen, maksullisen toiminnan kasvaminen sekä resurssipanostukset malminetsintää palvelevaan geologiseen mallinnukseen / menetelmäkehitykseen (mm. FIRE ja Syväreikä) Ongelmat hanketoiminnan näkökulmasta Tässä on koottu luettelomaisesti GTK:n malminetsintähankkeissa työskentelevien henkilöiden omia näkemyksiä ongelmista, joita he näkevät hanketoiminnassa. Henkilöresursseihin nähden hankkeita on liikaa. Pienet, parin tutkijan hankkeet joutuvat rajoittamaan toimintaansa tärkeillä osa-alueilla (mm. menetelmäkehitys, litogeokemia) ja tutkimuksellinen ote kärsii. Resurssoinnissa unohdetaan monesti myös jatkuva ja kasvava ulkopuolisten tilausten määrä. Hankkeiden aikataulut koetaan usein liian kireiksi. Vähäisellä henkilömäärällä ei neljässä vuodessa voi selvittää uuden alueen malmipotentiaalia hanke loppuu juuri, kun alueeseen on päästy paneutumaan. Hankkeiden aikataulut voisivat joustaa tarpeen mukaan nykyistä enemmän (molempiin suuntiin). Nuorta tutkijavoimaa kaivataan - sekä tehostamaan toimintaa että vastaanottamaan osaamista kokeneilta. On todella kiire siirtää osaamista nuoremmille (Väli-Suomessa tilanne huonoin). Lisäksi kausiapulaisia on saatu viime vuosina malminetsintähankkeisiin niukasti. Hankkeiden välinen kanssakäyminen ei ole aina riittävää. GP:n palvelut ovat avainasemassa. Viiveet analytiikassa, geofysiikan mittauksissa tai POKA:ssa muuttavat hankesuunnitelmaa helposti. Pääosin palvelut on kuitenkin saatu suunnitellusti. GTK:n malmietsinnän vahvuutena voidaankin pitää näitä sisäisiä palveluja. Kallioperäkartoitus ja malminetsintä ovat nyt ohjauksellisesti GTK:ssa erillään. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua. Käytännössä kartoitus ja malminetsintä on kuitenkin kytketty yhteen useissa hankkeissa ja toimintamalli on koettu hyväksi. Malmiviitteiden havainnointi on pidettävä tärkeässä asemassa malminetsintähankkeissa. Tähän tarvitaan sekä tutkimusavustajia että geologeja. GIS osaamisessa ja ohjauksessa on jatkuvaa kehittämistä. Eri aluetoimistojen välillä on suuria eroja. GTK:n malminetsinnälle kaivataan selkeää roolia, jotta hankkeiden tavoitteenasettelu olisi mahdollista Näytteenottopalvelut Ajankäyttö GP:n maastotöihin käyttämät työtunnit ovat vaihdelleet runsaasti vuoden tunnista saavuttaen alimman tasonsa vuonna 2003 (noin tuntia), minkä jälkeen määrät ovat kasvaneet vuosittain ja saavuttivat viime vuonna tuntia, mikä on kuitenkin selvästi huippuar-

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 voja alempana (kuva 6). Saman aikaisesti sairauspoissaolot ovat työntekijöiden ikääntymisen myötä nousseet 4 %:sta viime vuoden 10 %:iin. Kallionäytteenottoon käytetyt työtunnit ovat jatkuvasti vähentyneet samalla jaksolla tunnista viime vuoden noin tuntiin. Maaperänäytteenoton (geokemiallinen) suhteen tuntimäärät ovat huomattavasti tasaisemmat vaihdellen tunnin molemmin puolin (kuva 7). On myös huomattava geofysikaalisiin mittauksiin käytetyn työajan raju vaihtelu, joka parin erittäin matalatasoisen vuoden jälkeen kasvoi merkittävästi viime vuonna TUKIKOHDAT TURVETUTK. MAAP. NÄYTTEENOTTO KALLIONÄYTTEENOTTO MITTAUS HANKKEET Kuva 6. GP:n maastotöihin käyttämät tuntimäärät osa-alueittain vuosina

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TUKIKOHDAT TURVETUTK. MAAP. NÄYTTEENOTTO KALLIONÄYTTEENOTTO MUUT MAASTOTYÖT Kuva 7. GP.n maastotöihin käyttämät työtunnit ilman mittauksia vuosina Kairaus GTK:n kairausten kokonaismäärä (yhteensä noin m v. 2005) ostopalveluineen on esitetty kuvassa 8 ja 9. Kuvasta 8 voidaan todeta, että ostopalvelukairauksen metrimäärä on kohonneen hintatason myötä pudonnut huomattavasti vaikka siihen käytetty rahamäärä on pysynyt lähes vakiona. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä on esitetty kuvassa 10. Kuvasta nähdään, että ostopalveluiden metrimäärät ovat huomattavasti vähentyneet viime vuodesta. Suurinta muutos on ollut ESY:ssä ja PSY:ssä, joissa kairaus on vähentynyt alle puoleen edellisestä vuodesta. Pienintä muutos on ollut ISY:ssä. Toisaalta PSY:n suhteellinen osuus on noussut yli puoleen GTK:n ostokairauksesta. Samalla tarjouspyyntöihin tulleiden tarjousten määrä on pudonnut huomattavasti erityisesti viime vuonna heijastaen yleistä etsintäbuumia ja maassa olevan kairauskapasiteetin vähyyttä. Erityisesti tämä koskee PSY:ä, jossa usein löytyy vain yksi palvelun tarjoaja. Tilannetta voitaisiin jossain määrin parantaa hyödyntämällä laajamittaisemmin GTK:n omaa POKA-kalustoa PSY:n alueella Oman POKA-kairauksen metrimäärä on pysynyt viime vuosina lähes vakiona noin metrissä (Kuva 9 ja 11) huolimatta vähentyneistä työtunneista. Tämä selittyy sillä, että samanaikaisesti kairausteho tehtyä vuoroa kohden on kasvanut lähes 30 %. Tämä siitä huolimatta että oma POKA-kalusto toimii usein vain yhdessä vuorossa henkilöstökapasiteetin vuoksi (ikääntyminen, pitkät vuosilomat, sairauspoissaolot, ts. varamiesjärjestelmän puute). Kuvasta 11 voidaan edelleen nähdä, että oman POKA-kaluston ulosmyynti on viime vuosina vaihdellut vajaasta 3000 m lähes metriin. Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK:n oma POKA-kalusto toimii suhteellisen hyvin, mutta jatkossa tehokkuuden säilyttäminen edellyttää kaluston ajantasaistamista ja miehistön lisäämistä. Oma POKA-kalusto on erinomainen suhdannetasaaja nykyisen kaltaisessa malminetsintäbuumissa, ja sitä tulisi kehittää kohti pientä ja tehokasta yksikköä, joka pystyy joustavasti vastaa-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 maan hankkeiden tarpeisiin. Lisäksi on syytä pohtia, onko järkevää käyttää omaa kalustoa ulosmyyntiin ja toisaalta korvata myytyä kapasiteettia ostopalveluilla Ostop. kairaus m Poka m Kuva 8. GTK:n oma- ja ostopalvelukairaus vuosina Poka m Ostop. kairaus m Ostop. kairaus k Kuva 9. GTK:n oma POKA- ja ostopalvelukairaus (m) vuosina

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 Kallionäytteenoton ostopalvelu-urakat, metrit metrit vuosi ESY ISY PSY Kuva 10. GTK:n kallionäytteenoton (kairaus) ostopalvelu-urakoiden metrimäärät eri alueyksiköissä. POKA-kairaus (m) v maksulliset hankeet budjettihankkeet Kuva 11. GTK:n omiin budjettihankkeisiin liittyvät ja ulosmyydyt POKA-kairaukset (m) vuosina

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 Moreenigeokemian näytteenotto GTK:n maaperänäytteenottoon ja -tutkimukseen liittyvän porauksenmetrimäärä vuosina on esitetty taulukossa 2. Määrä vaihtelee runsaasti eri vuosien välillä, eikä taulukossa ole erotettu tilaustöitä GTK:n omista hanketöistä. Geolaboratoriossa GTK:n hankkeille analysoitujen geokemiallisten näytteiden määrä on vähentynyt ja taulukon luvussa on mukana myös maankäyttö- ja ympäristöhankkeille tehdyt analyysit. Taulukko 2. Maaperäporauksen metrimäärä vuosina Vuosi Maaperäporaus (m) Analysoidut näytteet (kpl) Kairauksen toimivuus hanketoiminnan näkökulmasta Hankkeissa tehtävän kairauksen määrä on monessa suhteessa riittävä, ainakin suhteessa kairauksesta saatavan tiedon hyväksi käyttöön ja datan jalostamiseen. Jatkossa tulisikin kehittää ja kouluttaa GTK:n asiantuntijoita niin GIS-osaamisessa kuin datanhallintatyökalujen (esim. Ape/ SPSS/excel) käytössä, jotta tehdyistä kairauksista saavaa tietoa voitaisiin mahdollisimman monipuolisesti hyödyntää sekä malmipotentiaalin arvioinnissa että kallioperägeologisen tiedon kartuttamisessa. Kairausaineiston ja kivilajianalytiikan laajempaa hyväksikäyttöä vaikeuttaa erityisesti tällä hetkellä käytössä olevan tallentamisohjelman (KAIRA) vanhanaikaisuus ja puutteellisuus. Geotietoytimen käyttöönoton huomattava viivästyminen on myös vuosikausia estänyt tallentamisohjelman kehittämisen. Niinpä kairaustietokannan tehokas hyväksikäyttö vaatisi aineistojen muokkaamisen ja uudelleen luokittelun, jotta kivilajisidonnainen analyyttinen käsittely, jalostus ja tutkiminen olisi teknisesti mahdollista Geofysiikan mittaukset Geofysiikan menetelmien käyttö yksiköittäin GTK:n tekemät mittausaktiviteetit vaihtelevat huomattavasti eri yksiköiden välillä niiden ollessa profiloitunut erilaisiin mittauksiin. Selkeimpiä eroja ovat slingram-ja EM-31-mittauksien keskittyminen ESY:öön, ja VLF-R:n sekä magneettisen mittauksen PSY:öön. IP-mittaukset ovat puolestaan keskittyneet ESY:öön ja ISY:öön. Sampo- ja Maxmin-mittaukset kohdentuvat lähinnä ISY:ön alueelle. Huomiota herättää ISY:n geofysikaalisten mittausten yleinen vähyys verrattuna muihin yksiköihin lukuun ottamatta IP-mittauksia. Esimerkiksi magneettisia mittauksia tehdään alle 20 % PSY:n määrästä. Geofysikaalisten mittausten jakautuminen GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna 2005 on esitetty kuvassa 12.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Suoritteet lkm, m, tunti GTK / ETELÄ-SUOMEN YKSIKKÖ GTK / ITÄ-SUOMEN YKSIKKÖ GTK / POHJOIS-SUOMEN YKSIKKÖ Ulkopuoliset Suunnistus Linjoitus Paikannus Vaaitus Maxmin Sampo VLF-R Slingram Slingram+mg Magneettinen APV Koht-GR EM-31 IP IP(n=1-8) Seisminen Tuntityö Kuva 12. Geofysikaalisten mittausten kustannusjakauma GTK:n eri yksiköiden välillä vuonna Henkilöresurssit ja toiminnan painopistealueet Geopalveluiden (GP) maastomittauksista vastaa kaksi geofyysikkoa, joiden sijoituspaikat ovat Kuopio ja Rovaniemi. Kenttähenkilöstön määrä on 24, joista saadaan 6-12 kahden-neljän hengen työryhmää käytettävästä mittausmenetelmästä riippuen. GP:n lentomittauksia hoitaa sektoripäällikön alaisuudessa kolme geofyysikkoa ja 13 teknistä (teknikko/insinööri) tai muuta avustavaa henkilöä. GTK:n muusta organisaatiosta poiketen ESY:ssä on geofysiikan toimiala, jossa on kuusi maastogeofysiikan tulkintaa tekevää geofyysikkoa, kaksi petrofysiikkaa keskittyvää geofyysikkoa, 15 T&K-toimintaa tekevää geofyysikkoa ja lisäksi kuusi avustavaa henkilöä. Tulkintamenetelmien kehitys on keskitetty ESY:n geofysiikan toimialalle ja laiterakennus GP:een. On syytä miettiä, onko geofysikaaliseen tutkimukseen satsattu panos-tuotos -suhde riittävän hyvä ja palveleeko toimiala riittävästi GTK:n muuta hanketoimintaa? ISY:ssä kallioperä ja raaka-aineet -toimialalla on kolme geofyysikkoa, maankäyttö ja ympäristö - toimialalla yksi ja kuvankäsittelyssä yksi geofyysikko. PSY:n kaikki viisi geofyysikkoa ovat sijoitettu hallinnollisesti kallioperä ja raaka-aineet -toimialalle. Heistä yksi toimii lähinnä tutkimusgeofyysikkona, yksi tekee kuvankäsittelyä ja konsultaatioita, ja loput kolme keskittyvät hanketyöskentelyyn. Osaamisvajetta on kenttämittauksiin osallistuvista geofyysikoista erityisesti erikoismittauksien osalta ja seismisten menetelmien osaajista. Palveluiden saatavuus Geofysiikan mittauspalveluiden tarpeet tarkistetaan kolmannes/neljännesvuosittain yksiköissä pidettävissä kokouksissa. Mittaukset sovitetaan tarvittaessa kairausten aikatauluihin, mikäli viivästyksiä on tulossa. Normaalisti hyvä hankesuunnittelu antaa mittauksille riittävästi aikaa ennen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi. 24. 2. 2010 Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 1 SISÄLTÖ: Miksi Suomi (tai Fennoskandia) Kaivosteollisuuden

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

ILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä

ILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä ILPO Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä (ILPO) Hankehakemus 28.9.2018 Suomen rakennerahasto-ohjelma Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu http://tem.fi/en/mee-business-sector-services TEM Toimialapalvelu Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa Heino Vasara toimialapäällikkö

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus 31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Metallienjalostuspäivät 19.-20.4.2012 1 Sisältö GTK lyhyesti Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Toimipaikat ja tulosyksiköt

Toimipaikat ja tulosyksiköt Juhani Ojala Toimipaikat ja tulosyksiköt 1) Geoenergia 2) Yhdyskunnat ja rakentaminen 3) Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat 4) Ympäristögeologia 5) Merigeologia 6) Mineraalitalous ja malmigeologia 7)

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Hakemus malminetsintälupaa varten

Hakemus malminetsintälupaa varten Hakemus malminetsintälupaa varten TUKES/Kaivosasiat 15.12.2011 PL66 Ilomantsi 00521 HELSINKI Endomines Oy hakee kaivoslain 621/2011 mukaista malminetsintälupaa Ilomantsin Sivakkovaarassa karttalehdellä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty

Lisätiedot

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua

Suhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy 22.5.2013 Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa Ahjotie 7. GFAP:n omistaa täysin

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Soderholm Soderholm Krister: Krister: Suomen Atomiteknillisen Seuran seminaari 31.5.2006 Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Krister Söderholm Esitelmäni sisält ltö Kaivostoiminnasta Suomessa

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week

Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week 2018 30.10.2018 Teemu Mäkinen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Koulutusta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes Tekes Green Mining ohjelma Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes 1199270 28.11.2013 Esityksen sisältö Ohjelman projektit Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tavoite Osatavoitteet (5 kpl) Kuinka onnistuttiin

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot