Tiemaksujen hallinnollinen esiselvitys. Julkaisu 9/2020

Transkriptio

1 Tiemaksujen hallinnollinen esiselvitys Julkaisu 9/2020

2 2 Sisältö Johdanto ja esipuhe 1. Taustaksi esiselvitykselle 2. Ehdotus etenemisestä 3. Muutosprosessi ja verkostomaisuus 4. MAL-prosessia tulee vahvistaa miten? 5. Lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymyksetkootusti 6. Kokeilujakson merkitys ja riskitarkastelu esimerkkien kautta 7. Johtopäätökset ja selvitettävät asiat Tekijät: DI Anne Herneoja (Sitowise Oy), FT Raisa Valli (Sitowise Oy) ja VTM Markku Pyykkölä (FCG Konsultointi Oy) Toimeksiantaja / Rahoittaja: MAL 2019

3 Esipuhe Helsingin seudun hyväksymässä MAL suunnitelmassa todetaan, että seudulle luodaan valmius ottaa käyttöön tieliikenteen hinnoittelu liikenteen päästöjen ja tieverkon ruuhkautumisen vähentämiseksi. MAL 2019:n jatkotyönä päätettiin käynnistää tiemaksujärjestelmän iteroiva suunnittelu ja vaikutusten arviointi. MAL 2019:n mukaisesti seutu ja valtio suunnittelevat ja arvioivat iteroiden seudulle toteuttamiskelpoista tiemaksujärjestelmää yhteistyössä. Valtion vastuulla on laatia tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. Tiemaksuista on tehty kolme esiselvitystä, josta tämä, Tiemaksujen hallinnollinen esiselvitys, on yksi. Esiselvitykset on tehty pohjustamaan ja antamaan tietoa itse suunnittelutyöhön. Suunnittelutyötä ei ole vielä käynnistetty. Tulevan valmistelutyön tavoitteena on mahdollisen Helsingin seudun tiemaksumallin laadukas, yhdessä tehtävä suunnittelu, tiemaksut kaupunkiseudulle mahdollistavan lain säätäminen sekä laadukas vaikutusten arviointi. Kolme esiselvitystä: Hallinnollisessa esiselvityksessä (Sitowise Oy, FCG Konsultointi Oy) kartoitetaan erilaisia hallinnollisia prosesseja ja rakenteita, jotka kytkeytyvät tiemaksujärjestelmään. Esiselvityksessä on pyritty löytämään ne päätöksentekoon liittyvät olennaiset hallinnolliset kysymykset, joita varsinaisessa selvityksessä ja lainvalmistelutyössä tulee selvittää. Lisäksi pyritään tunnistamaan millaisia kytkentöjä eri prosessien ja kysymysten välillä on. Teknistoiminnallisessa esiselvityksessä (FLOU Oy) pääpaino oli kartoittaa maksujärjestelmien toiminnallisuuksia ja toteutusvaihtoehtoja benchmark tarkastelujen kautta sekä edellytyksiä tiemaksujen vaikutusarviointiin. Palvelumuotoilun esiselvityksessä (Hellon Oy) toteutetaan seudullinen tutkimus, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään tarkemmin tiemaksukokonaisuutta asukkaiden, elinkeinoelämän ja seudun luottamushenkilöiden näkökulmasta: millaisia odotuksia ja mielipiteitä tiemaksuista on ja mitä teemoja ja syitä näkemysten taustalla on. Keväällä 2020 valmistuu tutkimuksen laadullinen osio ja määrällinen osio siirtyy myöhemmäksi. HSL vastaa Helsingin seudulla liikennejärjestelmäsuunnittelusta. HSL on tilannut esiselvitykset Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL suunnitelman jatkotyönä. Esiselvitysten tekoa on ohjannut Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunta eli HLJ-toimikunta.

4 1. Taustaksi esiselvitykselle 3

5 Tiemaksujen valmistelu toteuttaa MAL-sopimusta ja MAL suunnitelmaa 4 Liikenteen kysyntään vaikuttavan tiemaksun valmistelusta on linjattu MAL suunnitelmassa sekä jo aiemmin Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä MAL sopimuksessa. Sopimukseen on kirjattu, että valmistelua jatketaan seudun ja valtion yhteistyönä ja valmistelun lähtökohtana on, että kerätyt varat voidaan käyttää seudun liikennejärjestelmän rahoittamiseen seudun yhteisesti päättämällä tavalla eikä menettely vähennä valtion pitkän aikavälin mukaista keskimääräistä liikennerahoitusta seudulla. Seudun vuonna 2019 hyväksymän MAL suunnitelman mukaan seutu ja valtio yhteistyössä suunnittelevat ja arvioivat iteroiden seudulle toteuttamiskelpoista tiemaksujärjestelmää. Sen käyttöönottamisesta päätetään erikseen ottaen huomioon auton käytön ja omistamisen verotuksen tilanne. Selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. Tiemaksu on toteutuessaan uusi keino Suomen liikennejärjestelmässä. Uusien keinojen käyttöönotto on usein enemmänkin muutos- kuin suunnitteluprosessi. Yhteisessä valmistelussa tuleekin ottaa huomioon muutosprosessin onnistuneeseen toteuttamiseenliittyvät vaatimukset. Yhteiseen valmisteluun kytkeytyy useita valtio- ja kuntaosapuolia, mikä merkitsee toimimista verkostomaisessa ympäristössä, jossa johtajuuden legitimiteetti ei ole itsestään selvä. MAL-prosessi on jo nykyisin toimiva seudullisen yhteissuunnittelun foorumi, joka johtaa valtion ja kuntien väliseen sopimukseen. Tiemaksut liittävät MAL-prosessin kuitenkin moniin kuntien ja koko seudun kannalta kauaskantoisiin, MAL- prosessissa tarkasteltavia kysymyksiä laajempiin asioihin ja rahaan. Siksi valtion ja kuntien organisaatioiden johdon roolin tulisi olla nykyistä paljon vahvempi käsiteltäessä tiemaksuasioita MALprosessissa. Tämä selvitys tarkastelee, miten tiemaksujen valmistelua olisi hyvä jatkaa valtion ja kuntien yhteistyönä. Selvityksessä käytetään käsitettä tiemaksu ottamatta kantaa siihen, onko kyseessä maksu tai vero.

6 Liikenteen päästöjen vähentämiseen ja tiemaksuihin liittyvää valmistelua on käynnissä 5 Pääministeri Marinin (Rinteen) hallitusohjelma 2019 Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Uudistuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Uudistus toteutetaan vaiheittain siten, että verotuksen taso muuttuu suunnitelmallisesti päästötavoitteet huomioonottaen. Hallitusohjelma - Valtioneuvosto Liikenteen verotuksenuudistaminen työryhmä Työryhmän tehtävänä on arvioida liikenteen nykyisen verojärjestelmän sekä muiden verokeinojen ja veroluonteisten maksujen toimivuutta ja vaikutuksia ilmastotavoitteiden ja valtiontalouden kannalta. Asettaja: Valtionvarainministeri Toimikausi: Osallistujat: Ministeriöiden virkamiehiä Antaa suosituksia Liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä - Valtiovarainministeriö Fossiilittoman liikenteen tiekartta työryhmä Työryhmän tulee työssään arvioida muun muassa ruuhkamaksujen käyttöönottoa ja liikenteen päästökaupan kehittämistä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Asettaja: Liikenne- ja viestintäministeri Toimikausi: Osallistujat: Järjestöjä, kuntakenttä Kuntaliiton välityksellä Käsitellään valtioneuvoston istunnossa syksyllä2020 Fossiilittoman liikenteen tiekartta - Valtioneuvosto Tiemaksujen rooli verotuksen kokonaisuudessa on määrittymässä. Taloudellisen ohjauksen tavoitteetovat kirkastumassa.

7 6 Tiemaksulainsäädännön valmistelu kuluvalla hallituskaudella Tiemaksut on tunteita herättävä poliittinen teema, josta olisi kyettävä käymään laajaa, verkostomaista keskustelua. Siksi tiemaksulainsäädännön valmisteluun tulisi olla riittävästi aikaa tällä hallituskaudella, ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Koska tiemaksut kohdistuvat kuntalaisiin on huomioon otettava myös keväällä 2021 pidettävät kuntavaalit. Näiden näkökulmien perusteella voidaan arvioida, että lakiesitys olisi hyvä saada eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2021 loppupuolella. Ripeää etenemistä puoltaa seuraavat seikat: Lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja liikenteen päästöjen vaikutuksista tuo tietotaustaa keskustelulle. Tiemaksut havaittiin yhdeksi MAL-tavoitteiden kannalta tärkeimmistä toimenpiteistä seudulla ja niistä on jo tehty useita selvityksiä. Valtion valmistelussa tiemaksut ovat osana verotuksen uudistusta ja fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Tiemaksulain laatiminen on pääministeri Marininhallitusohjelmassa. Intensiivisen valmisteluperiodin aikana ei osallisten joukko ehdi merkittävästi vaihtua. Koronaviruksen aikana toteutetut liikkumisen rajoitteet saattavat auttaa ymmärtämään seudun liikkumisenkokonaisuutta. Asian ristiriitaisuus ja seudun johtajuuden puute (ks. s. 10 ja 18-19) puoltavat seudun ulkopuolelta tulevan muutospaineen hyödyntämistä. Tunnistettuja riskejä: Liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksen valmistelu ei ehdi edetä, jolloin tiemaksut näyttäytyvät liikenteen verotaakan kasvuna. Koronaviruksen jälkeisessä tilanteessa muutos voi näyttäytyä kohtuuttomana taloudellisena rasitteena tai valtion valmisteluun voi tulla merkittäviä viivästyksiä. Nopea lainvalmistelua edeltävä verkostomainen muutosprosessi ei mahdollista kaikkien keskeisten osapuolten osallistumista, sisäistämistä jasitoutumista. Ymmärrystä valtion ja kuntien yhteisen valmistelun eduista ei ehdi syntyä, jolloin aitoa yhteistä valmistelua ei tapahdu. Lait valmistuvat eduskuntakäsittelyyn vietäviksi liian lähellä eduskuntavaaleja ja kariutuvat sen vuoksi. Perustuslakivaliokunnan mahdollisiin kannanottoihin ei ehditä vastata ajoissa. Tuottojen kohdistumistoimia on karkeasti suunniteltu MAL suunnitelmassa, mutta tarkempi kohdistuminen tapahtuisi myöhemmin. Tiemaksulainsäädäntö etenee hitaasti eikä kytkentään seuraavaan MAL-prosessiin synny. Kaikkia hallinnollisia ja organisatorisia muutoksia ei ehditä tehdä ennen lainsäädännön voimaantuloa.

8 Tiemaksulain valmisteluun liittyviä vaiheita 7 Järjestäytyminen 2020 Fossilittomanliikenteen tiekartta -työryhmä Liikenne- ja viestintäministeri MALsopimus 2020 Seudun näkökulmasta tärkeiden selvitysten tekeminen ja yhteisen ymmärryksen muodostaminen Lainvalmistelun tarvitsemat selvitykset Liikenteen verotuksen uudistaminen työryhmä Valtionvarainministeri Kuntavaalit 2021 Lakiesitys eduskuntaan 2021 lopussa? Vaikuttaa seuraavaan MALprosessiin ja sen pohjalta tehtävään päätöksentekoon Eduskuntavaalit 2023 MALsopimus 2024 Kuntavaalit 2025 Kuva 1. Tiemaksulain valmisteluun liittyviä vaiheita

9 2. Ehdotus etenemisestä 8

10 9 Yhteisen selvittämisprosessin päävaiheet Tiemaksujen selvittämisen yhteisenä muutosprosessina ehdotetaan jaettavan kolmeen päävaiheeseen: 1. Järjestäytymisvaiheessa muodostetaan perusta yhteiselle prosessille ja tunnistetaan osapuolet ja heidän roolinsa prosessin eri vaiheissa. 2. Selvitysvaiheessa kootaan yhteistä tietopohjaa ja muodostetaan yhteistä käsitystä tiemaksuista ja eri osapuolten intresseistä niiden suhteen. 3. Konseptointi ja hallinnointi liittyy konkreettisten toimintamallien hahmottamiseen muun muassa toiminnallisten tavoitteiden määrittämiseen ja tiemaksutuottojen käsittelyyn valtion budjetissa. Säädösten valmistelun ajatellaan käynnistyvän vasta, kun kolmaskin vaihe on valmis tai ainakin siihen liittyvistä keskeisistä asioista vallitsee pitkälle menevä yhteisymmärrys. Yhteisymmärryksen muodostaminen liittyy verkostomaisen muutosprosessin luonteeseen ja lainsäädännön etenemismahdollisuuksiin eduskunnassa. Kuva 2. Yhteisen selvittämisprosessin päävaiheet Mahdollista tiemaksujen kokeilua tulee arvioida yhteisen prosessin konseptointi- ja hallinnointivaiheessa. Jos kokeiluun päädytään, tarvitsee se oman lainsäädäntönsä ja vastaavat menettelyt muun muassa hinnoittelutason määräytymiseen ja tuottojen kohdentamiseen kuin pysyvä tiemaksukin.

11 Verkostojohtamisessa * järjestäytymisvaihe on tärkeä 10 Verkostossa ei ole itsestään selvää, mille taholle johtajuus tai prosessin omistajuus kuuluu. Siitä on avoimesti keskusteltava, jottei johtajuuskysymyksestä muodostu koko valmisteluprosessia haittaavaa asiaa. Osapuolten on yhdessä muodostettava ymmärrys siitä, mitä johtajuus tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. On myös tärkeää tunnistaa päätöksentekopisteet ja nimetä päättävät tahot. Näin tulee näkyväksi se, että vaikka prosessin johtajuus on jollakin taholla, päätöksentekoon osallistuvat monet tahot. Millaisia asioita ja haasteita liittyy prosessinomistajan valintaan? Miten valtion ja seudun näkökulmat sovitetaan yhteen prosessiin? Pitääkö vetovastuullisen olla sama järjestäytymisestä lainsäädäntöprosessin alkuun? Millainen rooli lainsäädäntöprosessin omistajalla tulisi olla prosessin aiemmissa selvityspainotteisissa vaiheissa, jotta sitoutuminen on mahdollista? Millaisia riskejä aiheutuu, jos väärä osapuoli ottaa vetovastuun? Miten riski taklataan? * Verkostojohtamisen tehtävä on edistää verkoston toimivuutta eli sen kykyä tuottaa arvoa ja toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Verkostotoiminnan erityispiirteet (vapaaehtoisuus, tasavertaisuus ja vastavuoroisuus) sekä kokemus niiden aitoudesta ja olemassaolosta, ovat äärimmäisen herkkiä ulkoiselle vaikuttamiselle ja vallankäytölle. htamisen_opas.pdf ja FCG: TM Hallinnollinenesiselvitys Millaisia asioita järjestäytymisvaiheessa on punnittava? Miten otetaan huomioon verkostotoiminnalle ominaiset vapaaehtoisuus, tasavertaisuus ja vastavuoroisuus? Millaisten tunnusmerkkien tulee täyttyä, jotta on osapuoli? Miten varmistetaan, että yhteinen ymmärrys kasvaa sekä asiantuntijatasolla että eri organisaatioiden johtotasolla ja päättävissä elimissä? Miten varmistetaan, että yhdessä sovitut kustannusten jakamisen ja tulojen kohdentamisen periaatteet pitävät? Mistä pitäisi olla yhteinen ymmärrys järjestäytymisvaiheen lopuksi? Yhteinen käsitys siitä, mistä tiemaksuissa on kyse Eri tahojen intressit ja lähtökohdat Kehittämisroolit ja intressit Alustava visio ja tahtotila Prosessin päävaiheiden juoksutus ja tavoiteaikataulu Prosessin organisointi Sitoutumisen ilmaisu ontarpeen Järjestäytymisvaiheen keskeisistä asioista tulee laatia selkeä dokumentti, joka viedään tiedoksi kaikkien osallisten päätöksentekoelimiin (kuntasektori). Valtio-osapuolet vievät dokumentin organisaationsa johtoryhmän käsittelyyn.

12 Selvitykset Millaisia asioita on otettava huomioon selvityksiä laadittaessa? Miten otetaan huomioon muutosprosessin sekä konfliktin- ja riskinhallinnan näkökulmat? Miten varmistetaan, että selvitykset koetaan yhteisiksi? Onko vetovastuita syytä jakaa osapuolten kesken? Miten varmistetaan, että yhteinen ymmärrys kasvaa niin asiantuntijatasolla kuin eri organisaatioiden johtotasolla ja päättävissä elimissäkin? Miten huolehditaan, että sekä seudulliset että valtakunnalliset näkökulmat tulevat selvitetyiksi? Valtiolle keskeisiäkysymyksiä Miten varmistetaan valtion verotulot? Tiemaksuratkaisun sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja alueellinen kestävyys (perustuslainmukaisuus) Miten tiemaksutuotot käsitellään talousarviossa? Millaisia vaikutuksia tiemaksuilla on ilmastotavoitteiden kannalta? Kunnille keskeisiäkysymyksiä Miten päätetään tiemaksujen käyttöönotosta, maksujen perusteista, maksujen muutoksesta ja tuottojen kohdentamisesta? Mikä taho operoi järjestelmää (toimii järjestäjän roolissa) ja mikä taho päättää tuottojen käytöstä? Miten varmistetaan, ettei valtion rahoitus pienene tiemaksujen myötä? Miten varmistetaan, että tiemaksutuloista hyötyvät kaikki kunnat? Miten varmistetaan, etteivät tiemaksut edistä segregaatiokehitystä tai elinvoiman ja vetovoiman eriytyvää kehitystä? Mistä pitäisi olla yhteinen käsitys selvitysvaiheen lopuksi? Toimijoiden roolit ja intressit tiemaksujen valmistelussa Yhteinen linjaus tiemaksujen valmistelun strategisista tavoitteista sekä konfliktien ja riskienhallinnasta Hankehallinnan ja päätöksenteon suunnitelma, jolla strategiset tavoitteet saavutetaan. Suunnitelmassa on kuvattu työvaiheet, niiden keskeiset tulokset, välipäätökset ja aikataulu. Seuraavan vaiheen menettelyt Selvitysten avaintuloksista kommunikoitavalaajasti Selvitykset tarvitsevat tuekseen laajapohjaiset ja asiantuntevat ohjausryhmät. Niiden tuloksista on tarpeen käydä vuoropuhelua eri yhteistyöryhmissä. Kommunikoinnissa tulee ottaa huomioon valtion monet osapuolet ja se, että sitovat päätökset tekee eduskunta. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman laajalla joukolla on ymmärrys selvitysten tuloksista, jotta he voivat perustaa (poliittiset arvo)valintansa niihin. Tarvitaan viestintäsuunnitelma. 11

13 12 Konseptointi ja hallinnointi Jotta tiemaksujen käyttöönottoon on mahdollista ottaa kantaa tai laatia säädöksiä, on oltava selvillä monia käytännön asioita. Todennäköisesti kannattaa tarkastella useampia vaihtoehtoja ja arvioida niitä eri näkökulmista. Tarkasteltavia asioitamm.: Tarkasteltavat tiemaksuvaihtoehdot? Taloudellinen konsepti Tiemaksutuottojen käsittely valtion, kuntien ja kuntayhtymien budjeteissa Tuottojen kerääjä Keräysjärjestelmän omistaja ja hallinnoija Hallinnolliset periaatteet ja menettelyt Miten toiminnalliset tavoitteet valmistellaan? Ketkä valmisteluun osallistuvat? Miten niistä päätetään? Miten niiden toimivuutta seurataan? Kuinka usein ja millä perusteella niitä tarkistetaan? Miten MAL-prosessi liittyy asiaan? Onko sitä tarpeen muuttaa? Miten valtion rooli mahdollisesti muuttuisi MAL-prosessissa? Miten kuntien rooli muuttuu? Edetäänkö asiassa kokeiluvaiheen kautta vai valmistellaanko heti pysyvää lainsäädäntöä? Konseptointi ja hallinnoinnin pohdinta vaatii yhdessä tekemistä Tämä työvaihe vaatii keskinäistä luottamusta ja halukkuutta avoimeen yhteiseen pohdintaan. On tärkeää, että osapuolet työskentelevät mahdollisimman pitkään asiantuntijaroolissaan. Tämä luo edellytykset sopivimman mallin löytymiselle (seuraava dia). On myös tärkeää, että pohdintaan osallistuvat henkilöt ovat omassa organisaatiossaan (ml. päätöksenteko) riittävän vaikutusvaltaisia. Yhteistyötä tehtäessä on tärkeää tunnistaa, milloin ollaan yhdessä pohtimassa mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ja missä vaiheessa siirrytään neuvottelemaan kustannusjaosta ja vastuista. Yhteisen pohdinnan tavoitteena on yhdessä ymmärtää käsillä olevan ongelman eri puolia. Silloin kuunnellaan aidosti kaikkien näkökantoja ja jatkojalostetaan niitä. Tavoitteena on muodostaa kokonaisuuden kannalta toimiva ratkaisu tai ratkaisuvaihtoehtoja eri aikajänteille. Pohdintaan osallistujat ovat mukana asiantuntijaroolissa ja hyödyntävät ammatillista osaamistaan täysimääräisesti. Sisältökysymykset ja asiakastarpeet ovatkeskiössä.

14 Mitä lain tiemaksuista pitäisi sisältää? Mikä olisi MAL-sopimuksen rooli? 14 MAL-prosessi MAL-prosessin perusteella tehtävä sopimus Kehyspäätös Valtion virastojen väylänpitoa ja liikennejärjestelmää koskevat (rahoitus)suunnitelmat (TTS) Talousarvioesitys Valtion talousarvio Laki tiemaksuista sisältäisi ainakin seuraavat asiat: Tiemaksujen tarkoitus ja tavoitteet Maksuperuste Hallinnolliset muutokset Maksun tasosta päättämisen tapa ja osalliset (päättävät tahot) Miten kytkeytyy MAL-prosessiin? Tuottojen kohdistamisen prosessi Miten kytkeytyy MAL-prosessiin? Tuottojen kerääjä Keräysjärjestelmän omistaja ja hallinnoija Jos edetään kokeilun kautta, sitä määrittävät tekijät On myös ratkaistava millainen asema MAL-prosessin perusteellatehtävällä sopimuksella on valtion talousarvion suunnittelussa: Missä määrin MAL-prosessi perustella tehtävällä sopimuksella voidaan sitoa Väyläviraston rahoituksen kohdentamista ohi eduskunnan? Vertailukohdan muodostavat MAL-sopimuksen kustannustehokkaat pienet hankkeet (KUHA), joiden osalta sopimuksen sitovuudessa on ollut haasteita. MAL-sopimus käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, valtioneuvostossa ja budjettikäsittelyn yhteydessä eduskunnassa. Voitaisiinko tiemaksutuottojen kohdentaminen rinnastaa monivuotisiin investointeihin, joiden kokonaisrahoituksesta eduskunta päättää, mutta vuosittainen rahoitus jaksottuu tarpeen mukaan.

15 3. Muutosprosessi ja verkostomaisuus 15

16 Muutosprosessi valmistelussa 16 Tiemaksut ovat uusi keino liikennejärjestelmässä. Uusien keinojen käyttöönotto on pikemminkin muutos- kuin suunnitteluprosessi. Muutoksen toteuttamisessa keskeistä on vuorovaikutteinen viestintä ja osallistaminen. Osallisten ydinryhmää ovat ainakin vieressä luetellut valtio- ja kuntaosapuolet. Organisaatioiden johdolla tulisi olla vahva rooli prosessissa. Riskien ja konfliktien ennakointi ja hallinta erityisesti muutosprosessin näkökulmasta on aivan keskeistä, jotta konfliktit eivät pysäytä prosessia vaan tuottavat lisää näkökulmia. Verkostoympäristölle tyypilliseen tapaan ei tiemaksujen edistämisessäkään ole itsestään selvää, millä taholla on kulloinkin vetovastuu. Selvää toki lienee, että lainsäädäntöprosessin omistaja on valtio, mutta miten muutoin löytyy johtajuudelle legitimiteetti, onkin jo toinen asia. Tässä piilee institutionaalinen riski, joka voi pahimmillaan pysäyttää muutosprosessin useiksi vuosiksi. Merkitystä on myös sillä, millainen julkinen keskustelu tiemaksuista käynnistyy. Jos keskustelu on hyvin negatiivista ja se vielä pyörii kokonaisuuden kannalta epäolennaisten asioiden ympärillä, ei se ole omiaan edistämään poliittista päätöksentekoprosessia. Verkostoympäristössä on paljon osapuolia (viereinen asetelma), joiden roolit ja intressit ovat erilaisia. Monia toki yhdistää ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen sujuvuus. LVM Liikennepoliittisten tavoitteiden edistäminen Liikennejärjestelmän rahoituksen puolestapuhuja VM Valtiontalouden tasapaino Verotusjärjestelmä Väylä jatraficom Liikennejärjestelmän asiantuntijoita Vastuu väyläverkon kunnosta -> rahoitustarve Helsinginseudun kunnat Kuntatalouden tasapaino Liikenneinvestoinnit Joukkoliikennepalvelujen rahoitus Kunnan veto- ja pitovoima Asuntotuotanto, työpaikat ja palvelut HSL Liikennejärjestelmän suunnitelmallinen kehittäminen Liikennemuotojen työnjako Joukkoliikennejärjestelmän rahoitus Yhteiskunnalliset tavoitteet

17 Yhteinen muutosprosessi edellyttää luottamusta ja visiota 17 Tiemaksujen selvittäminen muutosprosessina tarkoittaa paitsi muutoksen asia-argumenttien kirkastamista, myös hankkeen inhimillisen ulottuvuuden tietoisempaa hallintaa: omistajuuden ja toimijaverkostojen keskinäisen työnjaon määrittämistä, välitavoitteiden ja keinojen, esim. kokeilun asettamista ja kokeilun tulosten aitoa, avointa näkemysten analysointia ja vuorovaikutusta ja viestintää. Lähtökohtana hankkeelle tulisi olla sekä faktoihin että arvoihin nojaava visio. Jokainen muutos on aina osa isommasta systeemisestä kokonaisuudesta. Tiemaksujen asettaminen taustaansa, ymmärtäminen yhdeksi keinoksi useista samaan suuntaan vaikuttavista toimenpiteistä, lisää yksittäisen toimenpiteen hyväksyttävyyttä, roolia osana isompaa toimenpidekokonaisuutta. Kuva 3. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus lisää toimijoiden keskinäistä luottamusta ja onnistumisen edellytyksiä. Kuva 4. Yhteinen visio liittää tiemaksut laajempaan kontekstiin.

18 18 Tiemaksujen valmistelu yhteisenä muutosprosessina Tiemaksujen käyttöönotto on haasteellista: Helsingin seutu on olosuhteiltaan ja resursseiltaan heterogeeninen toimintaympäristö rakentaa verkoston keskinäistä yhteistyötä (dia 19). Käyttöönotossa vaaditaan kuitenkin verkoston keskinäistä yhteistyötä, sillä yksittäinen kunta ei tällä hetkellä voi oman valtuustonsa päätöksellä ottaa tiemaksuja käyttöön. Tiemaksu nähdään kuntalaisille kohdistuvana lisärasitteena, vaikka tavoitteet yleisellä tasolla (ilmasto, liikenteen sujuvuus, viihtyisyys ja turvallisuus, varojen hankinta liikennejärjestelmän kehittämiseen) olisivatkin laajasti hyväksyttyjä. MAL-prosessi tukee asian edistämistä: Se kokoaa keskeiset tahotyhteen. Sen hallintaan (sopimuksen suunnittelu, päättäminen, toimeenpano ja seuranta) on koetellut menettelytavat ja toimijatahot resursseineen. Sopimisen kautta on saatu aikaan haluttujatuloksia. MAL-prosessissa on mahdollista neuvottelun ja kaupankäynnin keinoin sitoa eri tahoja yhteisen hyvän edistämiseen. Asiaa mutkistaa sekin, että tiemaksusta saatava hyöty saattaa näyttäytyä epätasaisesti jakautuneelta, kun kaikilla ei ole samanlaisia liikkumismahdollisuuksia tai vaihtoehtoja oman auton käytölle. Tällöin tiemaksuihin suhtaudutaan kielteisesti. Suoria hyötyjiä ovat esim. ne, jotka eivät liiku ruuhka-alueilla/veron tms. piirissä, hyödyntävät kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vaihtoehtoja sekä ne maksukykyiset, joiden matkojen sujuvuus paranee.

19 Helsingin seudun verkostotyön hankaluudet Lainvalmisteluprosessi - Valta- ja resurssiepätasapaino Helsinki, muut pk-seudun isot kaupungit ja KUUMA-kunnat - Ei legitiimiksi koettua johtajuutta, luottamusta tai jaettua ymmärrystä - Historia, jossa edetty vapaaehtoisuuteen perustuen, konsensusta vaatien ja valtiojohtoisia hankkeita vastustaen (Paras-hanke, kuntauudistus, metropolihallinto, maakunta- ja sote-uudistus) - Hajanainen institutionaalinen rakenne, kuntien ja valtion välisen itsehallinnon kehittymättömyys, MAL-prosessin sopimuksellisuuden asema (ketterä, mutta lainsuojaton) - Alueen kuntien keskinäinen riippuvuus, potentiaaliset synergiaedut ja kannustimet häviävät kuntakohtaisten intressien ajamiselle - Alue kasvaa, kansainvälinen solmukohta valtiolla vahva intressi, mutta sekin hajanainen - EU:ssa ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa korostetaan kaupunkiseutujen vastuuta mm. ilmastokysymyksessä, usko että isoilla kaupungeilla myös resursseja toimia ilman valtion tukea, kuntien maksuosuudet liikennejärjestelmäinvestoinneista kasvamassa (esim. ratahankkeet) - Vaalikaudet (kunta- ja eduskuntavaalit) pitkäjänteisyyttä haastamassa, metropolipoliitikkojen puute, puolueiden sisäinen erimielisyys Mitä seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä voitaisiin tehdä? Nostaa seutukysymykset poliittisen keskustelun agendalle Tarjota teemoille ja keskustelijoille näkyvyyttä Varmistaa oman arvovallan elementit (korkea asiantuntemus ja kyky hyödyntää sitä) HSL:llä on lakisääteinen rooli liikennejärjestelmän vastuutoimijana, omistajien tuki Kasvokkaista vuorovaikutusta ->luottamus MAL-prosessin institutionaalisen aseman vahvistaminen Mahdollistavan lain soveltamisprosessi Lähde: mm. Harju & Haveri (4/2019) Focus localis ja FCG: TM Hallinnollinen esiselvitys 19

20 Tiemaksuihin liittyvät selvitykset ja lainvalmistelu yhteisen ymmärryksen muodostamisen välineenä 20 Vaihtoehtoja prosessin suunnitteluun Tiemaksujen valmistelu tarvitsee monenlaisia selvityksiä. Helsingin seudulla on omia näkökulmia, joita on tarpeen analysoida. Valtion lainsäädäntö- ja tulonmuodostusprosessit tarvitsevat omia selvityksiään. Olisikin hyvä pohtia, millaista lisäarvoa eri osapuolten valmisteluprosessien integrointi voisi tuottaa. Yhteisen ymmärryksen muodostumisen tärkeyttä ei ole syytä aliarvioida, sillä tiemaksujen hyväksyttävyys ei ole mitenkään itsestään selvää. Etenemisvaihtoehdoilla erilainen mahdollisuus luoda yhteistä ymmärrystä: Helsingin seudun ja valtion erilliset prosessit Vuorovaikutteiset prosessit valtion ja seudun kesken Valtion ja seudun yhteensovitetut prosessit Vuorovaikutustapa vaikuttaa ymmärryksenluomiseen Kuulemiseen perustuva vuorovaikutus Näkökulmat huomioon ottava vuorovaikutus Tarkasteltavat vaihtoehdot vaikuttavatratkaisuihin Yksi tarkasteltava ratkaisu ja siihen liittyvät selvitykset Useampi ratkaisuvaihtoehto ja niihin liittyvät selvitykset

21 4. MAL-prosessia tulee vahvistaa miten? 21

22 22 MAL-prosessilla on vakiintunut asema, johto ei riittävästi mukana MAL-prosessi on seudullisen yhteissuunnittelun foorumi, jossa on valtioosapuoli mukana. Prosessia on kierros kierrokselta kehitetty ja sillä on vakiintunut asema. Prosessi myös johtaa valtion ja kuntien väliseen sopimukseen. Prosessin haasteena on se, että eri organisaatioiden johto ei ole muodostamassa yhteistä näkemystä. Prosessissa mukana olevilla ei ole virka-asemansa vuoksi riittävää liikkumavaraa ja he toimivat viestien viejinä prosessista ja prosessiin. Tällaisessa menettelyssä ei johdolle synny riittävän syvällistä kokonaiskuvaa, jolloin heidän tekemänsä linjaukset ovat helposti osaoptimointia oman organisaation näkökulmasta. Mahdollinen omalle organisaatiolle koituva hyöty kokonaisuuden optimoinnista jää välittymättä/oivaltamatta. Myöskään seutua ei välttämättä kehitetä strategisena kokonaisuutena. Eri organisaatioiden johdon keskinäinen luottamus on toimivan MALprosessin perusta. MAL-prosessi ei yksinään kykene luottamuksen rakentajaksi, mutta se voi toimia luottamuksen ylläpitäjänä ja vahvistajana. Nykyisestään vahvistettu MAL-prosessi sopisi tiemaksuasioiden käsittelyyn siinä vaiheessa, kun tiemaksut on päätetty ottaa (koe)käyttöön. Johdon nykyistä paljon vahvempaa roolia MALprosessissa perustelee se, että tiemaksut liittää MAL-prosessin moniin kuntien ja koko seudun kannalta kauaskantoisiin asioihin ja rahaan. Johdon kohtaamisten varmistaminen edellyttää valintoja niiden asioiden suhteen, joiden äärelle johto kutsutaan. Pitää olla muutamia olennaisia asioita, joiden keskinäisiä painotuksia johto yhdessä punnitsee ja evästää näiden asioiden jatkovalmistelua.

23 23 Miten MAL-prosessia pitäisi vahvistaa, jotta se toimisi tiemaksuasiassa? Tiemaksukysymyksissä liikennejärjestelmäsuunnitelmalla osana MALkokonaisuutta on tärkeä rooli. Erilaisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien (valtakunnallinen, maakunnallinen, seudullinen) sisältöä ja niiden keskinäistä (ohjaus)suhdetta ei ole säädöksin määritelty sillä tarkkuudella, että ne voisivat toimia tiemaksuinstrumenttina ilman lainsäädännön kehittämistä. Tarvitaan lainsäädännön tarkentamista tältäosin. MAL-sopimuksia ei lainsäädännössä mainita. Tulisikin arvioida, onko tämän sopimustyypin olemassa olo ja siihen liittyvä valmistelutyö tarpeen kirjata johonkin lakiin, jotta vaalikausittainen pohdinta sopimusten olemassaolosta jäisi tarpeettomaksi. Jos sopimus päätetään tunnistaa lainsäädännössä, on pohdittava pitääkö sen sisällöstä ja valmistelusta linjata jotain vai onko tarkoituksenmukaisempaa, että ne voivat elää ajassa ja ottaa niihin kantaa paikallisen tilanteen mukaan. Tiemaksujen osalta voisi olla tarpeen kirjata lakiin, missä määrin niihin liittyvistä kysymyksistä voidaan MAL-sopimuksissa sopia ja mikä on sitovuuden aste. Vahvistetussa MAL-prosessissa valtion roolia tulee arvioida uudelleen. Nykyisessä prosessissa tunnistettu valtion moniäänisyys on koettu haasteelliseksi. MAL-suunnittelussa mukana on liikennepuolelta LVM, Traficom, Väylä ja ELY-keskuksen liikennevastuualue. Sopimisvaiheessa päärooli on ministeriöillä: YM, LVM ja TEM. Valtion rooli voi vahvistetun MAL-prosessin eri vaiheissa olla erilainen, mutta olisi tärkeää, että tiemaksuihin liittyvissä linjauksissa valtiolla olisi yhteinen suunta prosessin vaiheesta riippumatta. Tiemaksukysymysten osalta tulee pohdittavaksi se, millä mekanismilla VM:n ääni (valtiontalouden näkökulma) kuuluu MAL-prosessissa. Parlamentaariseen päätöksentekoon liittyy kysymys MAL-suunnittelun ja MAL-sopimuksen suhteesta valtion Väyläviraston väylänpidon suunnitteluun (toiminnan ja talouden suunnitelma). Missä määrin ja voidaanko MAL-sopimuksella sitoa Väyläviraston rahoituksen kohdentamista ohi eduskunnan? Voitaisiinko tiemaksutuottojen kohdentaminen rinnastaa monivuotisiin investointeihin, joiden kokonaisrahoituksesta eduskunta päättää, mutta vuosittainen rahoitus jaksottuu tarpeen mukaan. MAL-prosessissa tarkastellaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia eri aikajänteillä. Tiemaksujen vaikutusten seuranta olisi osa tarkastelua, joten asiasisällön näkökulmasta MAL-prosessi soveltuisi hinnoittelutason muutostarpeen arviointiin. Millaisia muita näkökulmia hinnoittelutason muutostarpeen arviointiin liittyy ja mitä niistä seuraa? Missä hinnoittelutason muutoksesta päätettäisiin? MALsopimuksessako?

24 Tiemaksutuottojen käyttökohteet avainkysymys päätöksenteon kannalta 24 Aiemmissa selvityksissä on arvioitu, että tiemaksujen tuotto vastaisi noin 15%:a valtion ja kuntien seudun liikenteeseen (investoinnit, hoito, ylläpito, joukkoliikenne) käyttämistä varoista. Puhutaan alle 200 miljoonasta eurosta vuositasolla. On myös esitetty pelko, että valtion nykyisen rahoituksen taso laskisi tiemaksujen myötä. Päätöksenteon näkökulmasta on eroa sillä, kohdennetaanko tuotot joukkoliikennepalvelujen hankintaan (käyttömeno) vai infrainvestointeihin. Käyttökohteena joukkoliikennepalvelujen hankinta Valtio Voisi olla perusväylänpitoon rinnastettava menoerä, jonka käytön suunnittelussa valtiolla on päärooli. Tällöin MAL-suunnitelman perusteella sovittu käyttö kirjattaisiin sellaisenaan Väyläviraston taloussuunnitelmaan. Lakiin tiemaksuista tulisi kirjata, että tiemaksutuotot käytetään lyhentämättöminä sovittuun tarkoitukseen (ja tiemaksujen keruujärjestelmän operointiin). (vrt. Yleisradiovero). Kunnat HSL-alueella joukkoliikennepalvelujen hankinnasta vastaa HSL. Kunnissa valtion ELY-keskus (pl. Hyvinkää, joka on oma joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen) hankkii markkinaehtoista liikennettä täydentävää joukkoliikennepalvelua. Käyttökohteena investoinnit Valtio Päätöksenteko on hyvin poliittista, eduskunta päättää viimekädessä investointikohteet. Tällöin MAL-sopimusten kirjaukset saattavat tulla haastetuiksi, ellei eduskunta luovuta päätösvaltaa näiden investointien osalta alueelle. Tämä tulisi kirjata lakiin. Kunnat Ylläpitää kuntien välistä kilpailua investoinneista. Kehyskunnat kokevat olevansa tuplahäviäjiä: Vain harva saa investoinnin alueelleen ja kuitenkin kärsii tiemaksuista.

25 25 Tiemaksujen talous Tiemaksujen käyttöönoton hyväksyttävyyden kannalta keskeinen näkökulma on järjestelmällä kerättyjen tuottojen käyttö ohjautuvatko varat 1) yleisesti yhteiskunnan menoihin 2) liikennejärjestelmän kehittämiseen yleisesti 3) sille alueelleja 4) niiden henkilöiden hyväksi, jotka tien käytöstä maksavat. Keskimäärin Helsingin seudun kunnat osallistuvat yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa valtion maanteiden rakentamisiin. Kunnat huolehtivat lisäksi alemmasta katuverkostaan. Vuodesta 2009 alkaen raideverkkoihin on kohdistunut suurempi osuus investoinneista kuin teihin ja pääkatuihin Hyväksyttävyyden kannalta keskeistä on lisäksi se, että tiemaksutuotot eivät pienennä valtion muuta liikennejärjestelmään kohdistamaa tukea uuteen tiemaksutuottoon vedoten. Liikennejärjestelmän ylläpito- ja investointikustannusten näkökulmasta kuntien rooli on kasvanut suhteessa valtion maksuosuuteen (diat 26 ja 27). Pelkona on, että tiemaksut lisäävät kuntien (kuntalaisten) maksuosuutta edelleen, vaikka kerättyjen verojen pitäisi kohdentua lisäresurssina kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämiseen.

26 Lähde: HSL investointien seuranta 26

27 Lähde: HSL julkisen talouden kehikko

28 5. Lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset kootusti 28

29 Lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset kootusti 29 Laki tiemaksuista sisältäisi ainakin seuraavat asiat: Tiemaksujen tarkoitus ja tavoitteet Maksuperuste Maksun tasosta päättämisen tapa ja osalliset (päättävät tahot) Miten kytkeytyy MAL-prosessiin? Tuottojen kohdistamisen prosessi Miten kytkeytyy MAL-prosessiin? Tuottojen kerääjä Keräysjärjestelmän omistaja ja hallinnoija Jos edetään kokeilun kautta, sitä määrittävät tekijät Koekäytöstä on säädettävä lailla. Koekäytön pituus Toimijat ja roolit Tuottojen kerääjä Maksutason määrittämisen prosessi ja vastuu Jälkiarvioinnin laatimisvelvoite ja tulosten rooli päätöksenteossa Erilaisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien (valtakunnallinen, maakunnallinen, seudullinen) sisältöä ja niiden keskinäistä (ohjaus)suhdetta ei ole säädöksin määritelty sillä tarkkuudella,että ne voisivat toimia tiemaksuinstrumenttina ilman lainsäädännön kehittämistä. MAL-sopimuksia ei lainsäädännössä mainita. Tulisikin arvioida onko tämän sopimustyypin olemassa olo ja siihen liittyvä valmistelutyö tarpeen kirjata johonkin lakiin, jotta vaalikausittainen pohdinta sopimusten olemassaolosta jäisi tarpeettomaksi. Jos MAL-sopimus päätetään tunnistaa lainsäädännössä, on pohdittava, pitääkö sen sisällöstä ja valmistelusta linjata jotain vai onko tarkoituksenmukaisempaa, että ne voivat elää ajassa ja ottaa siihen kantaa paikallisen tilanteen mukaan. Tiemaksujen osalta voisi olla tarpeen kirjata lakiin, missä määrin niihin liittyvistä kysymyksistä voidaan MAL-sopimuksissa sopia. Koska MAL- prosessin ja sen perusteella tehtävä sopimus ovat tärkeitä perustelemaan maksujen käyttöä, on ehkä miettivä myös prosessissa käytettyjen olettamusten (esim. maankäyttöä koskevat luvut)sitovuutta.

30 6. Kokeilujakson merkitys ja riskitarkastelu esimerkkien kautta 30

31 31 Kokemukset Tukholmasta 1/2 Kokeilutoiminta tarkoittaa yleisesti aikaisemmasta poikkeavien toimintakäytäntöjen toteuttamista ja testaamista. Kokeilutoimintaan liittyy vahvasti oppiminen. Kokeilu onkin mahdollista määritellä tavaksi saada tietoa toimenpiteiden tai muutosten hyödyllisyydestä ja vaikutuksista ennen niiden laajempaa käyttöönottoa. (Jari Stenvall: Kokeilut Rubikin kuutioina) Tukholman ruuhkamaksut otettiin käyttöön 2006 ensin kokeiluna, jonka jälkeen pidettiin kansanäänestys ja sen jälkeen ne muuttuivat pysyviksi Kokeilun ajoi läpi pieni Vihreä puolue, joka vastineeksi tuki valtakunnan sosiaalidemokraattista puoluetta yleisen vastustuksen edessä ja huolimatta Tukholman sosiaalidemokraattisen pormestarin lupauksesta olla ottamatta käyttöön ruuhkamaksuja. Tämä kuumensi keskustelua ja lisäsi ruuhkamaksujen vastustusta entisestään. Kokeilun alettua tammikuussa 2006 ruuhkautumisen väheneminen osoittautui valtavaksi ja yleinen mielipide muuttui nopeasti. Kansanäänestyksessä pieni enemmistö oli ruuhkamaksujen säilyttämisen puolesta. Kansanäänestyksen jälkeen yleinen kannatus nousi saavuttaen noin 70%:n kannatuksen(2011). Mikään poliittinen puolue ei halua poistaa maksuja ja keskustelu on siirtynyt maksujen olemassa olosta niiden kehittämiseen ja tuottojen käyttökohteisiin. Jo 1990-luvun alussa asiantuntijat suosittivat ruuhkamaksuja rahoittamaan osaltaan Dennis-paketin investointeja. Ympäristöihmiset kannattivat ruuhkamaksuja, mutta vastustivat tuottojen käyttöä uusien moottoriteiden rakentamiseen. Dennis-paketti hajosi 1990-luvun lopulla, mutta pallo oli lähtenyt pyörimään. Vuonna 2002 maan sosiaalidemokraattinen hallitus asetti komission neuvottelemaan uutta infrastruktuurisopimusta Tukholmaan. Esiin tuli ajatus tiemaksujen käytöstä rahoituslähteenä. Erilaisten poliittisten vaiheiden jälkeen Vihreät vaativat usean vuoden täysimittaista ruuhkamaksujen koekäyttöä, minkä vastineeksi he lupasivat tuen hallitukselle. Keskustelu kuumeni äärimmilleen. Maksujen vastustajat vaativat kansanäänestystä. Se päätettiin pitää vasta koekäytön jälkeen normaalien vaalien yhteydessä syyskuussa Tämä ratkaisu osoittautui erittäin merkittäväksi. Ruuhkamaksukokeilu käynnistyi tammikuussa Liikenne väheni 22% vuoden 2005 tasoon verrattuna, mistä seurasi ruuhkien väheneminen 30-50%.

32 32 Kokemukset Tukholmasta 2/2 Kaikki poliittiset puolueet olivat luvanneet noudattaa Tukholman kansanäänestyksen tulosta. Taitekohtana olivat neuvottelut ruuhkamaksutuottojen käytöstä. Lain mukaan maksu oli valtion vero, joka päätyi valtion kirstuun, mutta Tukholman alue luonnollisestikin väitti tuottojen kuuluvan itselleen. Lopulta paikalliset ja kansalliset poliitikot saivat aikaan valtavan kymmenvuotisen infrastruktuuripaketin, jonka suuruus oli noin 10 miljardia euroa. Sen yhtenä osana sovittiin, että ruuhkamaksutuotot kohdennetaan uuteen Tukholman ohikulkutiehen. Marraskuussa 2013 sekä valtakunnan politiikassa että Tukholman seudulle ruuhkamaksuja vastustaneet, enemmistönä olevat liberaalikonservatiivit ovat päässeet yhteisymmärrykseen maksutason huomattavasta korottamisesta ja uuden maksun tuomisesta läntiselle ohikulkutielle. Tarkoituksena on rahoittaa metron jatketta javähentää ruuhkia edelleen. Vasemmisto-vihreä oppositio on sitä mieltä että ollaan korottamassa liian vähän, liian hitaasti ja liian myöhään. Ajan kuluessa kaikki poliittiset puolueet hyväksyivät, jopa kiittelivät ruuhkamaksuja. Tätä selittää ruuhkien väheneminen, rahoitus infrastruktuurille, mahdollisuus saada valtiolta rahaa ja tasaisesti lisääntyvä ruuhkamaksujen saama tuki julkisuudessa. Median kiinnostus ruuhkamaksuihin hiipui niiden oltua otsikoissa lähes päivittäin neljän vuoden ajan. Poliittisten puolueiden ja muiden sidosryhmien keskustelu siirtyi ruuhkamaksujen kehittämiseen ja tuottojen käyttöön.

33 Mitä Tukholman kokemuksista voi oppia? Millaisia päätöksiä kokeilujakso vaatisi? 33 Tukholman oppeja Tukholman kokemusten perusteella näyttää, että kokeilujakson ruuhkaisuutta vähentävä vaikutus on merkittävä ja autoilijat myös havaitsevat sen. Parantuneet liikennöintiolosuhteet lisäsivät ruuhkamaksujen hyväksyttävyyttä. Näin ollen päätökset tiemaksujen vakiinnuttamisesta on paikallaan tehdä kokeilujakson jälkeen. Ruuhkamaksut ja niiden tuotot on hyvä kytkeä liikenteeseen kohdistuvaan rahoituspakettiin. Järjestely lisää ruuhkamaksujen hyväksyttävyyttä. Voidaankin todeta, että muutosprosessi vaatii aikaa ja konkreettisia tuloksia edetäkseen kokeilujaksolta vakiintuneeksi käytännöksi. Tarvittavia päätöksiä jalinjauksia Kokeilusta on säädettävä lailla. Kokeilun pituus Toimijat ja roolit Tuottojen kerääjä Hinnoittelutason määrittämisen prosessi ja vastuu Jälkiarvioinnin laatimisvelvoite ja tulosten rooli päätöksenteossa Kokeilujakson tavoitteet on määriteltävä hyvin: Millaisia tavoitteita kohdistuu liikennemäärän kehitykseen? Millaisia tavoitteita kohdistuu ruuhkamasutuottoihin? Mihin kokeilujakson ruuhkamaksutuotot käytetään? Kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyvientavoitteiden määrittäminen Järjestelmän mielekkyys kuntien kannalta Miten johtopäätökset kokeilujakson tuloksista tehdään? Millainen rooli on asetettujen tavoitteiden täyttymisellä? Millainen rooli on yleisen mielipiteen muutoksella? Miten muutos mitataan (kansanäänestys, mielipidemittaus, mediajulkisuus)?

34 34 Esimerkkejä erilaisten uudistusten valmistelusta ja niistä syntyneestä julkisesta keskustelusta (vaikutus mm. prosessinkestoon) Espoon matkustajainfojärjestelmäelmi joskus 1990-luvunalkupuolella HS:n pääkirjoitus kyseenalaisti satelliittien ampumisen taivaalle matkustajainfon vuoksi, kun samaan aikaan säästetään vanhusten vaipoista. ELMI perustui GPS-paikannukseen ja se otettiin käyttöön Tekninen virkamiesvalmistelu, joka tähtäsi suoraan toteutuspäätökseen Ihmiset kokivat palvelun parantumisena Työryhmä, jolla arvostettu puheenjohtaja Kosketti ihmisten yksityisyyttä eikä muodostunut selvää käsitystä liikkumisen kustannuksen kehityksestä Ollilantyöryhmä: Kokeiluin kohti kilometriverotusta (2013) Keskustelu taisi painottua teknologiaan?? Kansalaiset km-verosta: Kallis, kyttäävä ja kurjistava (IS ) Matkakortin valmistelu pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla Nostettiin esiin huoli, että puoliso voi selvittää matkakorttitietojen avulla, millaisia matkoja toinen on tehnyt. Tekninen (pitkä) virkamiesvalmistelu, päättäjät tekivät välipäätöksiä Kosketti ihmisten yksityisyyttä Kaksi selvityshenkilöä (LVM:n virkamiehet Haapasalo ja Korte), selvitys tuli yllätyksenä kaikille. Organisaatiomuutokset eivät yleensä kosketa tavallista kansalaista Tie auki taivasta myöten (2002) Ehdotti Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhdistämistä ja VR:n varallisuuden käyttöä infrainvestointeihin. Julkinen keskustelu käytiin VR:n taseen höyläämisestä. Liikennevirasto ja Trafi perustettiin Tärkeää on kyetä selkeyttämään uudistuksen päämäärä ja vastaamaan kriittisiin kysymyksiin

35 35 Julkiseen keskusteluun liittyviä kysymyksiä Tiemaksujen valmisteluprosessia ja päätöksentekoa suunniteltaessa on hyvä ottaa vaalien lisäksi huomioon se, että tiemaksuista käynnistyvän julkisen keskustelun kohdentumisella on merkitystä. Jos keskustelu käydään yksityiskohdista eikä kokonaisuudesta, se vaikeuttaa päätöksentekoa. Edellisessä diassa on joitakin esimerkkejä eri tavoin valmistelluista uudistuksista ja niistä syntyneistä keskusteluista. Esimerkkien perusteella voi todeta, että on tärkeää kyetä selkeyttämään uudistuksen päämäärä ja vastaamaan kriittisiin kysymyksiin sekä välttämään organisaatioiden keskinäinen valtakamppailu. Merkitystä kuntavaalien yhteydessä käytävän keskustelun osalta on sillä, kohdistuuko argumentointi pelkästään tiemaksuihin vai nähdäänkö se seudun toimivuuden näkökulmasta: vähemmän ruuhkia ja päästöjä. Tulevat pormestariehdokkaat saattavat olla keskustelun suunnannäyttäjiä. Eduskuntavaalit ovat perinteisesti nollanneet edellisellä hallituskaudella tapahtuneen valmistelun. Tuleekin pohtia, millaisella menettelyllä lainvalmistelua edeltävä selvittely voisi säilyttää arvonsa. Avainasemassa lienee se, että keskeisistä ratkaisuista saataisiin mahdollisimman laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys ja virkamiesverkosto toimii yhtenäisesti kunkin hallituskokoonpanon poliittisia valintoja kunnioittaen. Kuva 6. Tiemaksuista voidaan käydä keskustelua monen teeman yhteydessä.

36 7. Johtopäätökset ja selvitettävät asiat 36

37 37 Johtopäätökset ja selvitettävät asiat Tiemaksut ovat uusi elementti liikennejärjestelmän hallinnassa. Siksi niiden selvittäminen ja suunnittelu kannattaa nähdä muutosprosessina, jonka ytimeen on paikallaan koota keskeiset valtio- ja kuntaosapuolet. Muutosprosessi edellyttää aina osapuolten keskinäistä luottamusta. Luottamuksen merkitys on tiemaksujen selvittämisessä erityisen merkittävä, sillä se tapahtuu verkostoympäristössä vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja vastavuoroisuuteen nojaten. Johtajuuden mandaatti on saatava verkostolta. Selvitettävä asia: Miten valtio suhtautuu tiemaksujen selvittämiseen yhteisenä prosessina ja millaisena valtio näkee prosessin pääkohdat ja aikataulun? Tiemaksut liittävät MAL-prosessin moniin kuntien ja koko seudun kannalta kauaskantoisiin asioihin ja rahaan. Tämän vuoksi valtion ja kuntien organisaatioiden johdon roolia MAL-prosessissa on vahvistettava. Selvitettävä asia: Miten johto näkee asian? Lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset kootusti s. 29. Tarvitaan yhteinen visio siitä, millaiseksi seutua halutaan kehittää. Tiemaksut on yksi keino muiden joukossa. Selvitettävä asia: Miten ja kenen käynnistämänä yhteinen visio saadaan aikaiseksi?

38 Lisätietoja 38 Lauri Vuorio Hanna Eriksson Sini Puntanen HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09)