Median murros digivallankumouksessa. Mikä muuttuu ja mikä ei? Mitkä ovat mittasuhteet? Jakeluverkkojen näkökulma

Transkriptio

1 Median murros digivallankumouksessa Mikä muuttuu ja mikä ei? Mitkä ovat mittasuhteet? Jakeluverkkojen näkökulma 1

2 Internet ja uudet päätelaitteet muuttavat markkinaa 2

3 Painettu media hiipuu Sekä sanomalehtien että aikakauslehtien tilaajamäärät laskevat tämä on ollut trendi jo vuosia Mainonnan muutos syyskuu 2013 Lehtien digitaaliset versiot verkossa lisäävät suosiotaan, mutta: Printin digitaalinen euro on 20 senttiä verkossa sisältö on totuttu saamaan ilmaiseksi Lehtimainonta sakkaa levikin laskua nopeammin 3

4 TV sinnittelee -verkko ja uudet toimijat haastavat TV:ta katsotaan edelleen paljon Verkko haastaa TV:n arvoa mainosmediana TV tavoittaa huonommin tavoitelluimpia nuoria kohderyhmiä Ansainta verkkopalveluilla on mahdollista, mutta vaikeampaa - kuten printilläkin Ns. second screen PC, ipad ja kännykkä - uhka ja mahdollisuus Maksu-TV:n kasvu on pysähtynyt penetraatio jäänyt 30 %:n tuntumaan Uudet maksu-tv:n haastajat laajakaistan kautta, ns. OTT-palvelut verkon yli: Netflix, HBO, Pienet kanavat maksukortin taakse? - ns. mini-pay Googlen YouTube -> Google-TV Kaupallinen radio on pieni, mutta vakaa radio on erilainen media TV-kanavien katselu min/ vrk (1 9/2013) - kokonaiskatselu 177 min/ vrk 4 Lähde: Finnpanel

5 Mittakaavaa: Sähköisen median markkinat 2010 Arvio sähköisen median markkinan arvosta tällä rajauksella 2924 M Mediamainonta 1347 M Verkkokauppa 4150 M TV- ja radio mainonta 324 M, Nettimainonta 200 M Televiestintä 4820 M Sosiaalinen media < 10 M Mainonta n. 5 M Kiinteä laajakaista, Mobiili laajakaista, KTV perusmaksut noin 970 M Kotimainen TV-tuotanto ja ulkomaiset TVsisältöjen hankinnat 415 M (sis. myös mediatalojen oman tuotannon) Televisio TV-lupamaksut 398 M Mainosrahoitteinen TV 266 M Maksu-TV 185 M 849 M Tekijänoikeusjärjestöt 87,7 M /37,4 M Kaupallinen Yle TV-katseluun soveltuvat päätelaitteet 813 M Radio 58 M 67 M Nettilehdet 0,1 M Sähköinen media ja sen lähi-ilmiöt Printtimedia (lehdet) 1672 M Kirja 520 M ekirja OnLine- Pelit 154 M pelit Sis. Konsolit OnLine- ja varusteet n. 16 M pelit OnLinemusa Musiikki 65 M n. 13 M VoD Elokuvateatterit ja Netistä videot 172 M 5 M Punaisella merkityt erilliset liikevaihtokomponentit yhteensä 2924 M - harmaalla merkityt luvut osin päällekkäisiä muiden kanssa 5

6 Globaalien pelureiden toimintamallit Globaalit pelurit, kuten Google, HBO, Netflix, pyrkivät suoraan loppuasiakassuhteeseen ja ohittamaan perinteiset mediatalot ja teleoperaattorit arvoketjussa mahdollisimman pitkälle. Globaalipelureiden tavoitteena on saada vahva ote kuluttajasta ja päästä asettamaan agenda sille, mitä kuluttaja katsoo ja ostaa Irrottautuminen perinteisen median tuottamasta ohjelma-agendasta ja EPG:stä Hakukonepohjainen videopalvelujen kulutus (AV-kulutus) Kuluttajan henkilökohtaisen profiiliin perustuviin suosituksiin pohjaava AV-kulutus Sosiaalisen median suosituksiin perustuva AV-kulutus ( Ystäväsi katsovat juuri ) Tavoitteena hyödyntää vanhat mediabrandit oman brandin alla niin, että kuluttaja kokee ensisijaisesti katsovansa google-tv:ta ja sieltä vaikkapa jotakin Ylen ohjelmaa Suurimmat rakentavat omaa jakeluverkkoa taatakseen jakelun laatua Googlen YouTube palvelimet teleoperaattoreiden kellareihin lähelle käyttäjiä YouTube tyyppiset videopalvelut edustavat jo luokkaa % verkkoliikenteestä 6

7 Muutosten omaksumisnopeudessa on suuria eroja 7

8 TV:n laajakaistajakelu Laajakaista-TV??? On se jännää tuo IPTVkehitys Kohta mobiili hoitaa kaiken Loppuukohan maanpäällinen jakelu kokonaan? 8

9 Asumisen rakenne Suomessa 50 % asuu täällä ja muut 50% täällä 9

10 Laajakaistajakelu: Kansakunnan kahtiajako pelkistetysti Miljoona kotitaloutta asuu kerrostalo-alueilla ja niiden liepeillä - kaapelissa Näille on tarjolla kaikki kilpailtuun hintaan Nopea laajakaista on näiden alueiden normaalia kiinteistötekniikkaa Kaapeli-TV, huippunopea laajakaista ja palvelut sen päällä Nopean laajakaistaliittymän lisämaksu on kuitenkin 200+ euroa vuodessa Toinen miljoona asuu yhden perheen kiinteistöissä antennijakelussa Vain yksi kiinteän verkon operaattori Tarjolla vain kuparilaajakaista ja mokkula Yle Areena toimii kaikille ja suurin osa saa HDkuvaakin laajakaistan kautta, mutta eivät kaikki Ei verkkokilpailua korkeammat nopean laajakaistan hinnat: euroa per vuosi Lisäksi vapaa-ajan asunnot ja tilapäinen/ portaabeli vastaanotto 10

11 Kiinteän laajakaistan saatavuus suuntaa-antavasti Kupariverkkojen purku lisää niiden talouksien osuutta, joilla ei ole TV-palvelujen saatavuutta laajakaistan kautta Kuvan koodauksen Kupariverkkojen parantuminen parantaa purku lisää TVpalvelujen talouksien saatavuutta osuutta, näille niiden joilla 3 5 ei vuoden ole TV-palvelujen siirtymäajalla saatavuutta (päätelaitteiden laajakaistan kautta lähetyslaiteiden uusiminen) Oheinen laajakaistan saatavuuden kokonaiskuva muuttuu hyvin hitaasti osin huononee, osin paranee Kotitalouksien kuidutus haja-asutusalueilla etenee hyvin hitaasti. Jos ikkunasta näkyy kerrostaloja, kaikki on mahdollista : => Nopea laajakaista ja hyvät TV-palvelut ovat saatavilla (maksua vastaan) 11

12 Mutta mobiili hoitaa jatkossa kaiken? Mobiilissa on vallalla erittäin suuri megabitti-inflaatio : Teoreettiset hetkelliset siirtonopeudet optimioloissa yhdelle käyttäjälle ovat suuria, mutta TV-käytölle tunnusomaiset, tunnista toiseen jatkuvat 2 6 Mbit/s bittivirrat per käyttäjä eivät sovi mobiiliverkoille, jos samalla alueella on paljon käyttäjiä. Lineaarilähetykset ovat mahdollisia ns. multicasting- tekniikalla verkon kapasiteettia säästäen, mutta ao. standardeja ei ole toteutettu mobiiliverkkoihin eikä päätelaitteisiin. Mobiilioperaattoreiden kaupallinen intressi puuttuu (vrt. DVB-H). Datasiirtoa koskevien nopeuslupausten lunastaminen on jatkossakin hyvin haastavaa mobiilioperaattoreille Kuitu tulee kaikille tukiasemille, jotta mokkulat ja kännykät voidaan hoitaa Vaikka kuitu on tukiasemalla, sen vieminen sieltä koteihin maksaa paljon Jo pelkkien pienten ruutujen palveleminen tyydyttävästi on suuri haaste mobiiliverkoille (älypuhelimet, tabletit ja PC:t) Mobiiliverkot eivät jatkossakaan hoida massajakelua suurille ruuduille 12

13 Laajakaistajakelu kuluttajan kannalta Laajakaistaliittymien tarjonta polarisoituu Kerrostalovaltaisilla alueilla on paljon edullista ja toimivaa laajakaistatarjontaa Muualla on kapasiteetti- ja laatupuutteita enemmän tai vähemmän - ja kalliimpaa Laajakaistapalvelujen kysyntä polarisoituu osa haluaa kaiken uuden heti osa ei halua koskea siihen, mikä toimii, eikä maksa TV-jakelusta yhtään ylimääräistä Laajakaistajakelu on mukava lisä monille, mutta vanhasta, tutusta ja turvallisesta perusjakelusta luopuminen arveluttaa, koska se ei tuo mitään säästöä. Koko kansan siirto pakotettuna laajakaistajakeluun olisi todella iso ja radikaali liike pakollinen 100 euron digiboksi aikanaan oli pikku juttu tähän nähden. 13

14 Antennijakelu säilyttää asemansa Laajakaistajakelu ja IPTV ovat toistaiseksi lähinnä perusjakelua täydentävää rinnakkaista lisätarjontaa Satelliittijakelu on marginaalista ja osin rinnakkaista perusjakeluille Antennijakelu koskee noin miljoonaa yhden perheen kiinteistöä ja lisäksi vapaa-ajanasunnot, asuntoautot yms. yhteensä luokkaa 1,5 milj. kohdetta Kaikkien vakinaisten asumusten kuiduttaminen olisi yli 4 miljardin euron urakka, jolle ei ole maksajaa näkyvissä lähivuosina Kupari- ja kuitulaajakaistan kautta % voisi saada jonkinlaisen TV-kuvan (ainakin yhden kanavan kerrallaan per kiinteistö) loput jäävät paitsi, koska mokkula ei suurille ruuduille riitä Antennijakelu on edelleen kustannustehokkain tapa HD-kanavan jakelu maksaa n. 5 M / vuosi 1 milj. taloutta kohden 5 euroa per vuosi per talous koodauksen tehostuessa hinta periaatteessa laskee vielä tästä DNA:n matkapuhelinmastoihin tukeutuva VHF-verkko on varsin kustannustehokas kilpailija Digitalle, mutta sen haasteena on, miten saada vastaanottoantennit katoille Asennusurakan potentiaali: 0,5 1 milj. kohdetta á 200 (?) => M (VHF-, HD-, JA LTE-valmiudet keralla kuntoon ja määräysten mukaisiksi) 14

15 Median murros tuo isoja muutoksia: Yhteenvetoa Lehdet ja perinteiset TV-talot menettävät asemiaan vääjäämättä TV:n vahvuuksina kotimaisuus, uutiset ja ajankohtaisohjelmat, tapahtuma-tv sekä urheilu Globaalit pelurit rynnistävät päätelaitteilla, verkkopalveluilla ja uusilla toimintatavoilla Sosiaalinen media muuttaa ihmisten ajankäyttöä ja mediakulutusta Syntyy samanmielisten kuplia, joissa mielipiteet vahvistavat toisiaan => riskit? Ihmiset ovat valmiit myymään yksityisyyttään vastineena ilmaisille palveluille ja sisällöille Syntyykö tälle jossakin vaiheessa vastavoima? Yksityisyyden uusi arvonnousu, uudet urkintavapaat päätelaitteet ja verkkopalvelut? Vai tuliko seuranta jäädäkseen? Kaikki ei kuitenkaan muutu ainakaan heti: Hype-käyrä: Ilmiöiden vaikutus yliarvioidaan lyhyellä tähtäimellä, mutta usein se aliarvioidaan pitkällä tähtäimellä. Perinteinen sanomalehti ja TV elävät vielä pitkään, mutta niiden suuruuden ajat on nähty Laajakaistaverkkojen merkitys median jakelussa kasvaa yhä nopeampia ja parempia kiinteitä verkkoja tarvitaan Sekä julkisia verkkoja että kiinteistöverkkojen saneerausta ja uusintaa TV:n antennijakelu jatkaa vielä pitkään VHF-verkko tuo kasvua asennuksiin 15

16 TV-palvelut ja muu media vain pelimerkki jättiläisten kisassa? Menossa on globaalien jättiläisten kisa siitä, kuka hallitsee kuluttajien profiilitietoja ja ohjaa kuluttajan käyttötottumuksia, kulutusta, mediakäyttöä ja viimekädessä sitä, mitä kautta kuluttajan rahat ohjautuvat ja mihin. Google, Apple, Facebook, Amazon, Microsoft (?), Lähde: The Economist Pelissä on koko kaupankäynnin arvoketju - mainonta, verkkokauppa, logistiikka, ja mediakulutus siinä mukana TV-sisältöjen kauppa ja jakelu on vain pieni osa tätä kokonaisuutta Globaalipelureiden logiikkana on saada oma käyttöliittymänsä/ käyttöjärjestelmänsä jokaiseen tietokoneeseen, padiin, jokaiseen taskuun ja telkkariin ja tätä kautta kaikki tieto kuluttajasta Vastikkeena ilmaiset palvelut ja sisällöt Käykö niin, että TV-sisällöt ja muu media toimii vain sisäänheittotuotteena markkinoinnin, mainonnan ja sähköisen kaupan uudessa arvoverkossa? 16

17 Liite: TV-palvelujen verkkojakelun käsitteistöä 17

18 TV-palvelun eri perustyypit käyttäjän kannalta Lineaari-TV = Ennakkoon annetun ohjelmalistan mukaan tiettyyn aikaan tapahtuva lähettäminen Kuten periteinen antenni- tai kaapeli-tv Sama lähetys yhtä aikaa kaikille (yhdeltä monelle = multicasting ) Voi olla maksutonta tai maksullista Tilausvideo (On Demand) Katsoja valitsee, milloin ohjelma katsotaan Ohjelma toimitetaan yksilöllisesti vain ao. katsojalle (jokaiselle omansa = unicasting ) Toimii kuten nettiselailu Voi olla maksutonta tai maksullista 18

19 Laajakaistajakelun eri perustyypit verkkojen kannalta IPTV on Kaapeli-TV-verkko laajakaistaverkon sisällä teknisessä mielessä Suljettu verkko, johon vain verkon omistavalla operaattorilla on pääsy Vaatii oman set top boxinsa - toimii suurille ruuduille kotona Taattu palvelun laatu laatu ei riipu verkon muusta kuormituksesta Taatun laadun lineaarijakelu multicasting-menetelmällä Netti-TV on liikkuvan kuvan jakelua avoimessa internetissä Toimii kuten nettiselailu kuluttaja voi hakea videoita mistä vain Sisältö voi olla juuri nyt lähetettävää lineaarilähetystä tai ajasta riippumatonta on demand -lähetystä Ei tarvita set top boxia toimii suoraan selaimessa Verkko-operaattorilla ei ole kontrollia siihen, mitä ja mistä kuluttaja katsoo; kilpailijat voivat tuoda tarjontansa vapaasti verkkoon (ns. OTT-palvelut) Kuormittaa verkkoja, koska jokaiselle käyttäjälle on oma erillinen bittivirtansa verkossa Ei palvelun laatutakuuta verkon kuormitus vaikuttaa laatuun Kun käyttö kasvaa, verkkoon tarvitaan lisää jakelupalvelimia lähemmäs käyttäjiä, jotta laatu voidaan varmistaa Jakelupalvelimet muodostavat ns. CDN-verkon (Content Delivery Network) Huom.: Kaupallisissa IPTV-tuotepaketeissa voi olla mukana myös perinteistä TV:tä ja netti-tv:tä - tämä on IPTV:n laajempi kaupallinen tulkinta 19