Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset

Transkriptio

1 Suomen koko väestön kattavan laajakaistapalvelun investointikustannukset Kustannusarvio täyden väestöpeiton saavuttamiseksi

2 Analyysin päävaiheet Workshop 1 ( ) Workshop 2 ( ) 1. tason analyysi 2. tason analyysi Workshop 3 ( ) 3. tason analyysi 4. tason analyysi Lähtötietojen kerääminen Nykyisen tilanteen kuvaaminen Markkinaehtoiset projektiot vuoteen 2015 Uudet toimintamallit ja niiden vaikutukset Tarjonnan tason nostamisen kustannukset Data-aineistot Keskustelut / haastattelut Aikaisempien analyysien hyväksikäyttö Teknologioiden road mapit Olennaiset tarjonnan reunaehdot Laajakaistatarjonta eri accesstekniikoilla 2008 Operaattoriliiketoiminnan tuottama laajakaistapalvelu 2015 Kannattavan tarjonnan rajaalueet eri accesstekniikoilla Muut mahdolliset toiminta- ja yhteistyömallit Mahdollisen toiminnan rajaalueet kohtuullisilla kustannustasoilla Markkina- ja yhteisölähtöisen toiminnan ulkopuolelle jäävien alueiden kuvaukset Kyseisten alueiden peittämisen kustannukset FAKTAPOHJAISET ANALYYSIT SKENAARIOIHIN PERUSTUVAT ANALYYSIT 2 Lähde: NAG analyysi

3 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 3

4 Analyysin kuvaus Analyysi selvittää tarvittavien investointien suuruusluokan eri palvelutasoilla (tiedonsiirtonopeuksilla), kun tavoitteena on laajakaistapalvelun ulottaminen haja-asutusalueilla asuvien suomalaisten saataville. Analyysissä oletetaan, että seutuverkkoja palvelevat runkoverkot ym. infra sekä taajamien alueverkkorakenteet ovat olemassa vastaavalla tasolla vuoteen 2015 mennessä. Analyysin tuottama arvio on siis hajaasutusalueiden palvelun edellyttämä inkrementaalinen investointi vuoden 2015 arvioiduksi toteutuvan laajakaistainfrastruktuurin päälle. Saatavilla olo on määritelty valokuidun osalta siten, että kuituverkko kulkee kahden kilometrin etäisyydellä (lähes jokaisesta*) kotitaloudesta. Mobiililiverkko itsessään on liityntäverkko, eli laajakaista on saatavilla kun kotitalous kuuluu laajakaistaisen mobiiliverkon peittoalueeseen. Kiinteän laajakaistaratkaisun saaminen kotitalouksiin edellyttää nyt lasketun saatavilla olon lisäksi liittymäyhteyden toteuttamista. Analyysiin liittyvän karkean arvion mukaan liittymäinvestointien suuruus haja-asutusalueilla on 2 3 kertainen verrattuna saatavilla olon edellyttämiin kustannuksiin. * Analyysissa oletetaan, että noin syrjäisintä kotitaloutta voidaan liittää kuituverkkoon esimerkiksi linkkiratkaisulla, jolloin etäisyys voi olla huomattavastikin suurempi 4

5 Analyysin suorittaminen Markkina-analyysin pohjalta arvioitu saatavuuspeitto Palvelutaso 1-2 Mbs: Saatavuuspeitto (% kotitalouksista) 100% Saatavuuspeiton kasvattamiseksi laadittu skenaario, jolle on laskettu hinta Kaupallinen toteutus Mobiiliskenaario Palvelutaso 2-5 Mbs: Kaupallinen toteutus Mobiiliskenaario 3G Palvelutaso Mbs: Kaupallinen toteutus Muu toteutus Kuituskenaario 5 Lähde: NAG analyysi

6 Skenaariot Skenaario Toteutus Ominaisuudet Kustannukset 1. Kuitu Alue- / seutuverkot taajamien ja asukastihentymien kautta; yksittäiset taloudet liitetään näihin omalla kuidulla tai linkillä Palvelutaso helposti skaalattavissa; esim Mb/s Uudet taloudet helposti liitettävissä CAPEX suuri harvaan asutulla alueella OPEX, erityisesti inkrementaalinen, on pieni 2. Mobiili Uusia tukiasemia kannattavan liiketoiminnan alueen ulkopuolelle Kaukana tukiasemasta palvelutaso on alhainen Skaalautuu huonosti palvelutarpeen kasvaessa CAPEX hyvin suuri nykyisten GSM-verkkojen ulkopuolella, koska koko site-infra pitää rakentaa OPEX per tukiasema on suuri 3. Kupari Olemassa olevien keskittimien kuiduttaminen Uusien keskittimien rakentaminen Hyvä tai skaalautuva palvelutaso mahdollinen vain lähellä keskittimiä Inkrementaalinen CAPEX ja OPEX lähellä taajamia pieni, mutta kaukana niistä suuri 6 Lähde: NAG analyysi

7 Skenaarioiden riippuvuus toisistaan 2. Mobiili 1. Kuitu 3. Kupari Hyvän palvelutason mahdollistavat siirtoyhteydet suureen osaan maasta Laajakaistan mahdollistavat liityntäpisteet voidaan perustaa alueille, joilla toiminta nykyisellä ekonomiikalla ei ole kannattavaa Sekä mobiili- että kupariskenaarion toteutuminen riippuvat olennaisesti kuituskenaarion toteutumisesta 7 Lähde: NAG analyysi

8 Skenaarioiden vaikutukset kilpailuun ja operaattoreiden talouteen Skenaario Kilpailu Operaattorin talous 1. Kuitu Voidaan toteuttaa alueellisesti Suuressa osassa maata alalle tulon esteet ovat pienet, useat toimijat voivat toteuttaa alue-/ seutuverkon Uudet toimijat olennaisissa kohdissa saman arvoisia kuin inkumbentit Ensimmäisellä kuiduttajalla voi olla huomattava kilpailuetu Uudet liiketoimintamallit voivat luoda uudenlaista taloutta, joka hyödyttää myös muita toimijoita kuin verkko-operaattoria 2. Mobiili Mobiililiiketoiminta edellyttää valtakunnallista toimintaa, joten käytännössä vain kolme nykyistä mobiilioperaattoria voivat toteuttaa mobiilin hajaasutusalueet kattavan verkon 3. Kupari Haastajaoperaattorin mahdollisuudet inkumbenttia vastaan samalla teknologialla ovat olemattomat; kilpailu on mahdollista vain muilla teknologioilla Inkumbentille kupariverkon korvaaminen kuidulla johtaa huomattavaan OPEXsäästöön Kertainvestointi mahdollistaa tulevat palvelutason parannukset Kannattavan liiketoiminnan alueen maantieteellinen kasvattaminen edellyttää toimia, jotka eivät nykyään ole käytössä Suuren OPEX:in vuoksi tukitoimet välttämättömiä nopeammin kuin kiinteissä verkoissa Kuitenkin peittoalueen kasvattaminen lisää koko mobiililiiketoiminnan uskottavuutta Olemassa olevien verkkojen / tehtyjen investointien harvestointimenetelmä 8 Lähde: NAG analyysi

9 Kupariskenaario ei ole realistinen Kupariratkaisu on skaalautuva vain hyvin lähellä keskittimiä; siitä eteenpäin hyvä palvelutaso saadaan vain erittäin korkeilla kustannuksilla Kuituratkaisun tuominen jollekin alueelle pienentää kuparin kilpailukykyä olennaisesti kyseisellä alueella Samalle operaattorille sekä kuidun että kuparin ylläpitäminen on täysin kannattamatonta Kupariratkaisun kannattavuus edellyttää käytännössä mahdollisuutta toteuttaa siirtoyhteydet lähellä olevan kuidun varassa Kuituun perustuvat ratkaisut korvaavat kupariratkaisut 9 Lähde: NAG analyysi

10 Haja-asutusalueiden laajakaistan polarisaatio Mobiileista siirrytään suoraan kuitupohjaisiin ratkaisuihin Nimellinen laajakaistanopeus Mbit/s nopea kuitu Kuitupohjaiset ratkaisut Kuitu + KTV Kuitu Laajeneva ero 10 Kuitu + DSL Mobiilipohjaiset ratkaisut 70% 80% 90% 100% 10 Lähde: NAG analyysi

11 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 11

12 Laajakaistan saatavuuden lähtökohta-arvio Lähtökohta-arvio kuvaa sekä kiinteän että mobiilin laajakaistan saatavuustilanteen vuonna 2015 olettaen, että operaattorit laajentavat verkkojaan vain sellaisille alueille, joilla heidän liiketoimintansa nykyisellä liiketoimintamallilla on kannattavaa Lisäksi eri toimijoiden yhteistyöllä on syntynyt ja syntyy joitakin alueellisia valokuituverkkoja potentiaalisimmille haja-asutusalueille, joille operaattorit eivät kannattavuusvaatimustensa vuoksi muutoin ulottaisi verkkojaan 12 Lähde: NAG analyysi

13 Digita 450 -projektio vuoteen 2015 Digitan ilmoituksen mukaan 450-verkko tulee kattamaan 99 % kotitalouksista vuoden 2009 lopussa 1 Mbit/s tasolla; peittoalueen ulkopuolelle jää noin kotitaloutta; aukot ovat vähiten asuttuja alueita pääasiassa Oulu- Joensuu linjan pohjoispuolella Näkemyksemme mukaan markkinaehtoisesti verkon kattavuus jää 99 prosenttiin vuoden 2015 loppuun mennessä, mutta Digita on valmis rakentamaan lisäpeittoa 99,99 prosenttiin asti, mikäli sopivat taloudelliset reunaehdot saavutetaan. Mikäli Digitalle myönnetään kolmas nyt vapaana oleva taajuuskaista, voidaan kapasiteettia lisätä 2 Mbit/s:n tasolle; tästä mahdollisuudesta Ficora on tekemässä selvitystä, joka valmistuu mennessä Havainnollistava arvio Digitan 450-verkon maantieteellisestä saatavuusalueesta v Saatavuus v. 2015: 99% kotitalouksista 13 Lähde: Digita, NAG analyysi

14 3G-projektio vuoteen G-verkon projektio perustuu nykyiseen GSMtukiasemaverkkoon ja 900 MHz:n taajuuden käyttöön Laajakaistan tehokkaan käyttöalueen arvioidaan olevan verkkojen äärialueilla noin 70% 3Gtukiaseman puhepeitosta Edellä mainitulla tavalla 3G:n peittoalueeksi on arvioitu noin 93% kotitalouksista vuonna 2015 Tässä arviossa emme katso, että uusilla ennen vuotta 2015 jaettavilla taajuuksilla olisi merkittävää vaikutusta haja-asutusalueiden peittoon Havainnollistava arvio 3G-verkon maantieteellisestä saatavuusalueesta v Saatavuus v. 2015: 93% kotitalouksista 14 Lähde: 3G-operaattorit, NAG analyysi

15 Valokuituprojektio vuoteen 2015 Oletukset Lähtökohta-arviossa valokuidun on arvioitu olevan saatavilla kaikilla sellaisilla alueilla, joilla teleoperaattoreiden toiminta saadaan kannattavaksi riittävän suuren kotitaloustiheyden vuoksi; näitä alueita kutsutaan tässä tutkimuksessa yleisnimityksellä taajama (ks. Liitteet) Valokuituyhteys on määritelmän mukaan saatavilla taajamaruutujen lisäksi kaikissa ruuduissa, jotka sijaitsevat 2 km:n etäisyydellä taajamaruuduista Edellä mainittujen lisäksi arvioidaan syntyvän joitakin alueellisia valokuituverkkoja Projektiossa ei käsitellä erikseen kaapeli-tv:tä eikä nopeita dsl-yhteyksiä, sillä näiden teknologioiden saatavuusalue sisältyy arvioituun valokuidun saatavuusalueeseen 15 Lähde: Operaattorihaastattelut, NAG analyysi

16 Valokuituprojektio vuoteen 2015 Taajamaruutujen sijoittuminen kartalle Taajamaruudut kattavat noin 84,5% Suomen kotitalouksista ja 81,3% väestöstä Kahden kilometrin etäisyydellä taajamista asuu lisäksi 9,3% kotitalouksista ja 11,8% väestöstä Kuntien ja operaattoreiden yhteistyöllä syntyvien alueverkkojen arvioidaan tuovan valokuidun lisäksi noin 30 tuhannen* kotitalouden saataville haja-asutusalueilla Eteläja Länsi-Suomen lääneissä Valokuidun saatavuusalueeksi vuonna 2015 muodostuu näin ollen noin 95% Suomen kotitalouksista Saatavuusalueen ulkopuolelle jää noin kotitaloutta 16 * Käytetty oletusta, että seutuverkot kattavat n. 20% haja-asutusseutujen väestöstä Lähde: NAG analyysi Saatavuus v. 2015: 95% kotitalouksista

17 Valokuituprojektio vuoteen 2015 % kotitalouksista Taajama Taajama 0-1 km taajamasta 0-1 km taajamasta 1-2 km taajamasta YHT. +Seutuverkot* Koko maa 84,5% 6,8% 2,5% 93,8% 1,2% Etelä-Suomen lääni 91,4% 4,5% 1,6% 97,5% 1,5% Länsi-Suomen lääni 81,7% 8,9% 3,2% 93,8% 1,8% Itä-Suomen lääni 74,6% 6,6% 3,4% 84,6% - Ahvenmaan lääni 63,3% 18,1% 8,2% 89,6% - Oulun lääni 79,7% 8,2% 2,3% 90,2% - Lapin lääni 76,2% 9,9% 2,7% 88,8% - % väestöstä 1-2 km taajamasta YHT. +Seutuverkot* Koko maa 81,3% 8,8% 3,0% 93,0% 1,2% Etelä-Suomen lääni 89,4% 5,9% 1,9% 97,2% 1,5% Länsi-Suomen lääni 78,0% 11,2% 3,8% 93,0% 1,8% Itä-Suomen lääni 70,0% 8,5% 4,0% 82,6% - Ahvenmaan lääni 58,7% 21,3% 9,0% 88,9% - Oulun lääni 75,3% 11,0% 2,8% 89,1% - Lapin lääni 73,6% 11,8% 3,0% 88,4% - 17 * Käytetty oletusta, että seutuverkot kattavat n. 20% haja-asutusseutujen väestöstä Lähde: NAG analyysi

18 Yhteenvetotaulukko tiedonsiirtonopeuksista ja peitoista teknologioittain 2015 Maksiminopeus Reaalinen nopeus Peitto 2015 (% kotital.) Kokonaispeitto 2,0 Mbs* 1,0 Mbs* 99% 1-2 Mbs 99% Kiinteä WiMax 40 Mbs 5 Mbs** 5% 3G 100+ Mbs 5 Mbs** 93% Mobiili-WiMax 100+ Mbs 5 Mbs** 60% 2-5 Mbs 93% DSL 48 Mbs 2 Mbs** 60% Kaapeli-TV 100+ Mbs 50 Mbs 67% 100+ Mbs Valokuitu Mbs Mbs 95% 95% Haja-asutusalueiden tarkastelun kannalta olennaisimmat ratkaisut tummennettu * Olettaen, että Digita on saanut käyttöönsä kolmannen varten ** Koskee syrjäseutuja 18 Lähde: Operaattorihaastattelut, NAG analyysi

19 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 19

20 Kuituskenaarion investointikustannukset Kuituinfra koko haja-asutusalueelle; MEUR 202 Yhteensä 202 Yhteensä 21 Laitteistot 22 Etelä-Suomi 37 Liityntäpisteet 47 Länsi-Suomi 49 Itä-Suomi 144 Kuitu 39 Oulu 46 Lappi

21 Vertailu Ruotsin vastaavaan arvioon * Suomi Kuituskenaario Ruotsi Basinfrastrukturalternativet Suhde Suomi / Ruotsi Verkon piirissä olevat henkilöt; lkm Rakennettavan verkon pituus; km , ,53 Liityntäpisteiden lkm ,46 Kokonaiskustannukset; MEUR Yksikkökustannukset Kuitu; EUR/m Liityntäpiste/ EUR/kpl ,26 3, ,12 0,98 * Bredband till hela landet; SOU 2008:40, Stockholm 2008

22 Investointikustannusten muodostuminen ja katettava väestö Yhteensä Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Kuituverkon pituus; km Haja-asutuskotitalodet Liityntäpisteiden lukumäärä

23 Verkon investointikustannuksia kuvaavia tunnuslukuja Hinta / km; keur Hinta / talous; keur 5,6 5,4 5,5 4,9 5,1 5,2 4,7 2,0 1,2 1,4 0,9 0,9 Lappi Oulu Itä- Suomi Länsi- Suomi Etelä- Suomi Yhteensä Lappi Oulu Itä- Suomi Länsi- Suomi Etelä- Suomi Yhteensä Liityntäpisteitä / 100 taloutta Kuitua / talous; m 13, ,4 11,9 11,6 11,2 11, Lappi Oulu Itä- Suomi Länsi- Suomi Etelä- Suomi Yhteensä Lappi Oulu Itä- Suomi Länsi- Suomi Etelä- Suomi Yhteensä

24 Kuituskenaario A Koko haja-asutusalue Lappi Oulu Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Yhteensä Kotitaloudet Taajamat Tihentymät Yksittäistaloudet Alue; sqkm Verkon pituus; km Access point yhteensä Haja-asutusalueilla Kustannukset; MEUR Kuidut Access pontit 2,5 4, Laitteistot Hinta / kotitalous haja-asutus 4,9 2,0 1,2 0,9 0,9 1,4 Hinta / kilometri 4,7 5,1 5,6 5,4 5,5 5,2 Kuitua; m / kotitalous Keskittimiä/ 100 kotitalouttta 12,4 11,6 13,2 11,2 11,2 11,9

25 Kuituskenaario B: 20% haja-asutusalueen väestöstä katettu 2015 mennessä vaihtoehtoisin ratkaisuin Kustannusten alaraja Lappi Oulu Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Yhteensä Ero skenaario A:han Kotitaloudet Taajamat Tihentymät Yksittäistaloudet Alue; sqkm Verkon pituus; km Access point yhteensä Haja-asutusalueilla Kustannukset; MEUR Kuidut Access pontit 2,4 4, Laitteistot Hinta / kotitalous haja-asutus 5,1 2,1 1,2 0,9 0,9 1,5 Hinta / kilometri 4,7 5,2 5,8 5,6 5,8 5,3 Kuitua; m / kotitalous Keskittimiä/ 100 kotitalouttta 13,1 12,7 14,5 12,1 12,2 13,0

26 Kuituskenaarioiden vertailu Haja-asutuspeitto Investoinnit; MEUR Alaraja Yläraja Kuituskenaario A 100 % 202 Kuituskenaario B 80 % Erotus -20% -13% -7%

27 Arvio nopean laajakaistan kokonaisinvestointien suuruudesta HAVAINNOLLISTAVA Kotitalouksien lkm Keskimääräinen kustannus; keur Kokonaiskustannus; MEUR Saatavuus (alue- ja seutuverkot toteutettu kuidulla) Liityntä toteutettu kuidulla toteutettu esim. linkillä) , Yhteensä

28 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 28

29 @450:n (1-2 Mbit/s) laajentaminen koko maahan 1 Mbit/s:n skenaario Lähtökohtaarvio 1. laajennus 99,95% (1200) 2. laajennus 3. laajennus* 99,99% (200) 100% (0) Lisäinvestointi (M ) Lisäinvestointi per katettu kotitalous (EUR) ,0% (22000 jää ulkop.) Mbit/s:n skenaario Kolmannen taajuuden käytöllä on merkittävä vaikutus 2 Mbit/s:n saatavuusalueeseen sekä kustannuksiin. Tähän liittyvät investoinnit arvioidaan Ficoran selvityksessä, joka valmistuu mennessä. Arviomme mukaan tämä on kuitenkin selkeästi edullisin tapa nostaa laajakaistan palvelutasoa kaukaisilla haja-asutusalueilla. * Vaatii talouskohtaiset mastot ja antennit Lähde: Digita & NAG analyysi

30 3G:n (2-5+ Mbit/s) laajentaminen koko maahan Oletukset Mastokohtaiset investoinnit - Masto + tilat keur (90%) - Tukiasemalaitteet 30 keur - Transmissio 20 keur Skenaariot* 1. Yhden operaattorin skenaario - n. 200 tukiasemaa - Investoinnit: 90% * 130 keur * Yhteensä keur / mastopaikka 10% * 30 keur * 200 = 24 MEUR - Lisäksi 2000 kotitaloudelle linkkiratkaisu á 15 keur = 30 MEUR * Perustuu oletukseen UMTS900-verkon laajentamisesta kattamaan koko maan. Alempien taajuuksien käyttö voi vähentää investointitarvetta. Lähde: NAG analyysi

31 3G:n (2-5+ Mbit/s) laajentaminen koko maahan Lisäinvestointi (MEUR) Lisäinvestointi per katettu kotitalous (EUR) Laajennus Laajennus 100% Laajennus 99,9% (2000) Lähtökohtaarvio 99% (22000) % ( jää ulkop.) * Perustuu oletukseen UMTS900-verkon laajentamisella. UMTS900-peitto voi saavuttaa 95-98% peiton kotitalouksista, mutta suuremmat nopeudet saavutetaan vain 93% alueella Lähde: NAG analyysi

32 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 32

33 HAVAINNOLLISTAVA Koko väestölle saatavissa olevan nopean laajakaistan syntyminen Peitto (% kotital.) 100% Teleoperaattoreiden liiketoiminnalla markkinaehtoisesti syntyvä verkkorakenne Spontaanisti ilman yhteiskunnan tukea syntyvä alueverkkorakenne Yhteiskunnan edistävillä toimenpiteillä ilman rahallista tukea syntyvä verkkorakenne Verkkorakenne, jonka yhteiskunta voi muuttaa kannattavaksi tukitoimin Lisäksi vaadittavat kotitalouskohtaiset tukitoimet 33 Lähde: NAG analyysi

34 Nopean laajakaistan kysynnän ja tarjonnan edistäminen Käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi subventiota Kysynnän edistäminen Vaatimus liittyä verkkoon, kun se tulee saataville Saatavuudesta tiedottaminen kotitalouksille ja yrityksille Kysyntätiedon kartoitus ja ylläpito Keskeisten asiakkaiden aktivointi, Kunnat, PK-yritykset ja aktiivikotitaloudet Tarjonnan edistäminen Open access ja open infra -malli (kuitu) tai yhteisverkko (mobiili) Kuntien sitoutuminen hankeen synnyttämän palvelun käyttäjäksi Avointen toimintamallien edistäminen ja koulutus Uusien toimijoiden mukaantulo, esim. sähköja vesiyhtiöt Public-private partnership: julkinen taho omistaa tai takaa investoinnin osaan infrasta, operaatiot ja palvelut tuotetaan yritysten toimesta Erilaiset yhteistoimintamallit Nopea takaisinmaksu toimijoille = tehokkuus ja vähentyneet suorat tukitarpeet Edellytykset, joilla tarjontaa luovia investointeja voidaan perustella 34

35 Mobiililaajakaistan kysynnän ja tarjonnan edistäminen Käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi subventiota 1-2 Mbit/s osalta voidaan tutkia kolmannen taajuuden selvitys ja sen vaikutukset 2-5 Mbit/s (3G) osalta mastoinfran ja kuidun korkeat hinnat hajaasutusalueilla tuovat toimijoille korkeat käyttökulut ja vähentävät halukkuutta investointeihin; olisi hyvä selvittää mahdollisuudet edistää avoimen infran ja yhteisverkkojen käyttöä haja-asutusalueilla Myös matkaviestinverkkojen osalta on mahdollista sitouttaa julkisen sektorin asiakkaita pitkillä sopimuksilla, joka voi lisätä halukkuutta investointeihin Mahdollista on myös osoittaa matalia taajuuksia haja-asutuspeiton laajentamiseksi, esim MHz 3G-käyttöön

36 Agenda 1. Analyysin lähtökohdat ja perusekonomiikka 2. Laajakaistan saatavuus vuonna 2015: lähtökohta-arvio 3. Kuituskenaario 4. Mobiiliskenaario 5. Toimenpiteet laajakaistan saatavuuden edistämiseksi 6. Yhteenveto 36

37 Yhteenveto nettoinvestoinneista Vaadittavat nettoinvestoinnit palvelu- ja saatavuustasoittain (miljoonaa euroa) Palvelutaso Toteutustapa Lähtökohtaarvio %:n saatavuus 99,9%:n saatavuus 1 99% 0 99,95%: 7-8 M 99,99%: M 100%:n saatavuus 20 M 2-5 Mbs 3G 93% 8 M 24 M 54 M Mbs Valokuitu 95% 202 M Ei mielekästä määritellä 37 Lähde: NAG analyysi

38 Yleiset johtopäätökset Mikäli laajakaistaverkolta vaaditaan tulevaisuudessa skaalautuvuutta, viimeisestä access-teknologiasta riippumatta vaaditaan mahdollisimman kattava valokuituun pohjautuva perusinfra; kuituverkon olemassaolo pienentää myös mobiiliratkaisujen hintaa Valokuituverkon rakentamiseen kaikkien kotitalouksien saataville vaadittavat (inkrementaaliset) investoinnit ovat kohtuulliset Korkean tason laajakaistapalveluiden saaminen kotitalouksiin vaatii kuitenkin myös access-verkon rakentamisen kustannukset, jotka ovat moninkertaiset valokuidun saataville tuomiseen verrattuna On olemassa joukko kotitalouksia (arviolta kpl), joiden osalta ei ole järkevää rakentaa kuitua saataville, vaan hoitaa yhteys linkeillä tai muilla liityntäratkaisuihin kuuluvilla kotitalouskohtaisilla järjestelyillä (esim. linkkiratkaisut) On olemassa toimijoiden (muutkin kuin teleoperaattorit) toimintaedellytyksiin vaikuttavia valokuituverkon rakentamista edistäviä toimenpiteitä, joiden selvittäminen ja tehokas hyödyntäminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää 38

39 Suositukset toimenpiteistä 1. Peruslaajakaistan edistäminen 1-2 Mbit/s Kolmannen taajuuden selvitys Mahdollisuudet edistää viimeisen prosentin kattavuutta 2-5 Mbit/s (3G) Mahdollisuudet edistää avoimen infran ja yhteisverkkojen käyttöä haja-asutusalueilla 2. Nopean laajakaistan edistäminen Mbit/s (kuitu + johdannaiset) Kuidun rakentamisen edistäminen kaikin keinoin Avoimet ratkaisut Em. kuidun kysynnän ja tarjonnan edistämiseen liittyvien toimenpiteiden selvittäminen 39

40 40 LIITTEET

41 Taajamaruudun määritelmä Taajamaruutu (250*250m) määritellään analyysissä seuraavasti: Ruudussa asuu vähintään 4 kotitaloutta (~10 henkeä) Ruudussa ja sitä välittömästi ympäröivissä ruuduissa (yht. 750*750m) asuu yhteensä vähintään 12 kotitaloutta (~30 henkeä); vastaa karkeasti ottaen asumistiheyttä (60 as/km 2 ) Taajamaruudut kattavat noin 84,5% Suomen kotitalouksista ja 81,3% väestöstä 41

42 Herkkyysanalyysi operaattoreiden kannattavuusvaatimukset Mikäli operaattoreiden tuotto- ja kannattavuusvaatimukset nousevat, niin operaattorit ovat valmiita rakentamaan valokuituverkkoa vain arvioitua tiheämmin asutuille alueille Mahdollisten vaikutusten arvioimiseksi taajamaruudun (250*250m) määrittelyssä käytetyt kotitalouksien määrät kaksinkertaistetaan: Ruudussa asuu vähintään 8 kotitaloutta (~20 henkeä) Ruudussa ja sitä välittömästi ympäröivissä ruuduissa (yht. 750*750m) asuu yhteensä vähintään 24 kotitaloutta (~60 henkeä); vastaa karkeasti ottaen asumistiheyttä (120 as/km 2 ) % kotitalouksista Taajama 0-1 km taajamasta 1-2 km taajamasta YHT. Koko maa, 4/12 84,5% 6,8% 2,5% 93,8% Koko maa, 8/24 79,3% 7,3% 2,8% 89,4% Erotus -5,2% +0,5% +0,3% -4,4% 42 Lähde: NAG analyysi

43 Valokuituverkon saatavuus maakunnittain 2015 (% kotitalouksista) Taajama 0-1 km taajamasta 1-2 km taajamasta YHT. Ahvenanmaa 63,3% 18,1% 8,2% 89,6% Etelä-Karjala 83,1% 5,9% 2,7% 91,6% Etelä-Pohjanmaa 67,7% 16,8% 5,8% 90,3% Etelä-Savo 72,9% 5,9% 2,7% 82,2% Itä-Uusimaa 73,6% 17,3% 5,1% 96,0% Kainuu 74,2% 5,1% 2,3% 81,5% Kanta-Häme 81,8% 7,9% 3,8% 93,5% Keski-Pohjanmaa 77,2% 14,2% 3,6% 95,0% Keski-Suomi 79,8% 6,6% 3,2% 89,6% Kymenlaakso 86,7% 6,5% 2,3% 95,5% Lappi 76,2% 9,9% 2,7% 88,8% Pirkanmaa 87,1% 5,5% 2,3% 94,9% Pohjanmaa 78,7% 14,5% 3,1% 96,3% Pohjois-Karjala 72,7% 8,2% 4,2% 85,1% Pohjois-Pohjanmaa 81,0% 8,9% 2,4% 92,3% Pohjois-Savo 77,0% 6,0% 2,8% 85,8% Päijät-Häme 87,2% 5,3% 2,3% 94,9% Satakunta 81,2% 9,9% 3,3% 94,4% Uusimaa 95,9% 2,7% 0,8% 99,4% Varsinais-Suomi 84,4% 7,4% 3,1% 94,9% Koko maa 84,5% 6,8% 2,5% 93,8% 43