Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Transkriptio

1 Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

2 Poikkeukselliset sääolot Talvi oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako?

3 Lontoossa Thames jäätyi monasti - kuva vuodelta 1677

4 Jan Grifierin maalaus The Great Frost on the Thames v:lta 1683

5 ILMASTON AINAINEN MUUTOSTILA Ilmasto on MAAPALLOMME KOKO HISTORIAN AIKANA vaihdellut äärimmäisyyksistä toiseen ja TEKEE NIIN MYÖS JATKOSSA. Keskiajalla Eurooppa kukoisti pääosin miellyttävässä ilmastossa. Pienen jääkauden aikana luvulla Euroopassa kärsittiin usein vilua ja nälkää (mm. suuret katovuodet Suomessa) luvulla ilmasto oli yleensä miellyttävän lämmintä luvulla maapallon keskilämpötila yllättäen kylmeni. Jotkut tutkijat päätyivät ehdottamaan uuden jääkauden alkua. Noin 1970 maapallon keskilämpötila kääntyi hienoiseen nousuun. Alkoi vuodesta 1989 Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ennen näkemätön pelottelu ja uhkailu äärevillä sääilmiöillä.

6 Jääkauden jälkeistä nopeata lämpenemistä seurasi koko joukko nykyistä huomattavasti lämpimämpiä mutta myös kylmempiä jaksoja

7 Uusimpiin tutkimuksiin perustuva käyrä näyttää miten maapallon keskilämpötila on vaihdellut ajanlaskumme alusta lähtien ajoittain hyvinkin kohtalokkaasti. Keskiajan lämpökauteen kuului mm. viikinkien asuttama Gröönlanti. Seuraavien vuosisatojen aikana ilmasto muuttui hyvin epävakaaksi ja kylmeni kunnes uusi lämpeneminen alkoi 1800-luvulla jatkuen meidän päiviimme saakka.

8 Maapallon ilmaston vaihtelu on totta, mutta mikä sitä säätelee? Todisteita ilmaston vaihtelusta löytyy yhtälailla geologian, antropologian, arkeologian kuin historiankin aikakirjoista. (mm. J. P. Lunkan Maapallon ilmasto ) Vaikka aurinko on kiistatta ilmastomme pääsäätelijä, geologisesti aktiivisen maapallon sisäisillä tapahtumilla on oma merkityksensä (mantereiden liikkeet, merivirrat, j.n.e.). Aurinkokuntamme muilla taivaankappaleilla (kuu, planeetat), kuten myös ulko-avaruuden tapahtumilla, on omat vaikutuksensa ilmastoomme. On myös totta, että ihminen on muuttanut merkittävästi ympäristöään niin maalla kuin merellä. Ympäristön likaamista pidetään suurena uhkana, mutta maankäyttöön liittyvät toimenpiteet (vesistömuutokset, metsien raivaukset, asvalttiviidakoiden kasvu, jne.) aiheuttavat todellisia, usein lähes peruuttamattomia, paikallisia muutoksia. Ihmisen vaikutus globaaliin ilmastoon on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin mitä tuomiopäivänjulistajat väittävät. Muutosta ei torjuta päästörajoituksilla, eikä hiilidioksidi ole se väitetty mörkö.

9 Hiilidioksidi? Käyrien samanaikainen vaihtelu on IPCC:n mukaan todiste siitä, että lämpötila seuraa tarkalleen hiilidioksidipitoisuutta. Valitettavasti uusimmat analyysit osoittavat, että CO2 kyllä seuraa lämpötilaa, mutta useiden satojen vuosien viiveellä. Selityksenä on meriveteen liuenneen hiilidioksidin vapautuminen ilmaan veden lämpenemisen myötä. (Vrt lämpöön jätetty vichy-pullo)

10 Maapallon arvioitu keskimääräinen energia budjetti Lähde: Trenberth, K., Fasullo, J., Kiehl, J. (2009). Earth s global energy budget. Bulletin of the American Meteorological Society.

11 Pelkistetty energiamalli arvioituna koko maapallolle Mallissa näkyvät vain lämpöenergian virrat auringosta maahan ja takaisin avaruuteen. Maapallon katsotaan olevan termisessä tasapainossa. 21 W/m2 poistuu lämmenneen ilmavirran mukana ja 82 W/m2 sitoutuu haihtumiseen. Kasvihuonekaasujen lämpöabsorptio rajoittuu lämpösäteilynä poistuvaan energiamäärään, eli mainittuun 60 W/m2. Siinäkin vesihöyry on merkittävin absorboija. Osa lämmöstä (236:sta) poistuu avaruuteen suoraan ilmakehän läpi, toisen osan poistuessa kasvihuonekaasujen säteilyn kautta.

12 Miten tähän ilmastonmuutoshysteriaan on päädytty? Maailmalla on luotu useita kymmeniä hyvin monimutkaisia ilmastomalleja, joita pyöritetään kaikkein nopeimmissa supertietokoneissa. Valtavasta laskentatehosta huolimatta malleissa lukuisat liian monimutkaiset tai puutteellisesti tunnetut prosessit on jouduttu parametrisoimaan tai sovittamaan (tuunaamaan) haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Koska eri mallit antavat toisistaan poikkeavia ennusteita IPCC pyrkii keskiarvoistamaan tulokset, jotka sitten kirjataan kohua herättäviin arviointiraportteihin. TAUSTALLE ON TUOTU VAROVAISUUSPERIATE? Eli, ryhdytään kaikkiin ajateltavissa oleviin keinoihin rahaa säästämättä torjuaksemme ilmastouhkan(?) vaikka emme todellisuudessa tiedä mikä ilmastoa säätelee ja miten mahdolliset toimenpiteet vaikuttavat. SURULLISINTA ON, ETTÄ POLIITTISET PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN ONTUVIEN MALLIENNUSTEIDEN PERUSTEELLA.

13 Esimerkki ilmastomallien ennustevirheestä Ilmakehän lämpötila eri korkeuksissa mallien ja todellisten satelliittimittausten perusteella. Ilmastomallit ennustavat, että ihmisen toiminnasta lisääntyneet kasvihuonekaasut aiheuttavat troposfäärin lämpötilan nousun. Todellisuudessa satelliittimittaukset eivät osoita minkäänlaista lämpenemistä, eivätkä mallit siis ainakaan tältä osalta pidä paikkaansa.

14 Maapallon alemman ilmakehän keskilämpötila Vuoden 1998 poikkeuksellisen voimakas Tyynenmeren el Niño-ilmiö nosti hetkel-lisesti maapallon keskilämpötilaa usealla asteen kymmenyksellä. Tällä vuosituhannella lämpötilan aiempi nousu on tasaantunut ja jopa osoittaa jonkinasteista alenemista. Olemmeko pelottelusta huolimatta menossa kohti kylmempiä aikoja?

15 Auringon magneettinen aktiviisuus Aurinkopilkkuina ilmenevä magneettinen aktiivisuus heijastuu maapallon ilmastossa. Pienen jääkauden surkeimmat ilmat osuivat Maunderminimiin. Tänään aktiivisuuden hiipuminen näkyy syklin 23 venymisenä yli normaalin 11-vuoden jakson ja mikäli kehitys jatkuu Dalton minimin tapaan, edessä on useita kylmiä vuosikymmeniä. Timo Niroma: hyvin kylmää nälkävuodet lämmintä kylmää nälkävuodet lämmintä ?kylmää?

16 Jätämmekö kaiken poliittikkojen käsiin? Luonnon säätelemän ilmastonmuutoksen hyödyttömän vastustamisen sijaan ihmiskunnan tulisi keskittyä ympäristön vaalimiseen ja puhtaan veden ja hengitysilman varmistaminen maapallon yhäti kasvavalle ihmismäärälle. Siihen ihmiskunnan voimavarat ehkä riittäisivät. Asiaa edesauttaisi energian säästö ja vähemmän kuormittavien energiamuotojen kehittäminen.