SUUNNITTELUOHJEET 2009

Transkriptio

1 MITTARILUENTAJÄRJESTELMÄ SUUNNITTELUOHJEET 2009 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie Harjavalta Finland Tel (0) Fax +358 (0) Nuijamiestentie 3 A Helsinki Finland Tel (0) Fax +358 (0) VAT no. FI Y Kotipaikka Helsinki IBAN: FI BIC: NDEAFIHH Nordea

2 SISÄLTÖ YLEISTÄ...3 TOIMINTAPERIAATE...4 VERKON SUUNNITTELU...4 RAKENNE...4 KAAPELOINTI...5 LAITTEET...6 KESKUS...6 PÄÄTELAITTEET...7 Pulssinkeruuyksikkö M2...7 Pulssinkeruuyksikkö M m M-Bus moduuli...8 Pulssinkeruuyksikkö M1C...8 Lämpöenergiamittari CF Echo II...9 Muut päätelaitteet...9 LUENTA JA TIEDONSIIRTO PAIKALLINEN LUENTA ETÄLUENTA JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO MÄÄRITTELYT TYÖSELITYSTÄ VARTEN TYÖNJAKO LISÄTIETOJA Mittaustekniikan myynti: Tekninen tuki: Saint-Gobain Pipe Systems Oy Saint-Gobain Pipe Systems Oy Anneli Kuusisto Samuli Riihimaa Nuijamiestentie 3 A, HELSINKI Merstolantie 16, HARJAVALTA Puh Puh anneli.kuusisto@saint-gobain.com samuli.riihimaa@saint-gobain.com 2(16)

3 YLEISTÄ Tässä suunnitteluohjeessa M-Bus järjestelmää käsitellään lähinnä huoneistokohtaisen kylmän ja lämpimän käyttöveden sekä lämmitysenergian mittauksen näkökulmasta. M-Bus (Meter-Bus) on kustannustehokas kenttäväyläratkaisu mittaustietojen siirtämiseen. Yksinkertaisimmillaan väylään liitetään tietokone joka tasomuuntimen välityksellä kerää mittaustiedot väylään liitetyiltä päätelaitteilta. Päätelaitteita ovat esimerkiksi pulssinkeruuyksiköt, energia-, sähkö-, ja kaasumittarit, M-Bus vesimittarit sekä erilaiset anturit ja toimilaitteet. M-Bus protokolla on suunniteltu nimenomaan mittaustietojen siirtämiseen. Tämän johdosta väylä ei suoraan sovellu hälytysten ilmaisemiseen. Päätelaitteilta mahdollisesti luettavat hälytystilat on muutettava hälytyksiksi esimerkiksi kiinteistöautomaatiojärjestelmässä. Yhä useampien valmistajien mittareista ja automaatiojärjestelmistä löytyy tuki M-Bus tiedonsiirtoon. M-Bus protokolla perustuu eurooppalaiseen standardiin EN joka määrittelee lämpöenergiamittareiden tiedonsiirtoa koskevat vaatimukset Järjestelmän suurimpia etuja ovat muun muassa: standardoitu protokolla (EN1434-3) eri valmistajien laitteet sopivat samaan järjestelmään kaksijohdinväylä syöttää päätelaitteiden käyttöjännitteen ei erityisiä vaatimuksia väyläkaapelille (KLM, MHS, LONAK ymv. soveltuvat) lähes kaikki verkkorakenteet ovat mahdollisia (väylä tai tähti sekä näiden yhdistelmät) laaja ulottuvuus (useita kilometrejä) kulutustietojen etäluenta tietoliikenne erilaisten antureiden ja toimilaitteiden kanssa energiankulutuksen seuranta ja optimointi soveltuu niin teollisuuteen kuin yksityissektorille yhteensopivien laitteiden helppo saatavuus ylivoimainen kustannus/suorituskyky suhde etäluenta modeemin avulla lähes mistä tahansa 3(16)

4 TOIMINTAPERIAATE PC Keskus M-Bus Päätelaite Päätelaite Laitteisto koostuu keskuksesta ja väylään liitetyistä päätelaitteista. Tiedonsiirto tapahtuu aina keskuksen käskystä, keskuksen ja päätelaitteen välisinä kysely- ja vastaussanomina. Tiedonsiirto on mahdollista samanaikaisesti vain yhteen suuntaan ja yhden päätelaitteen kanssa. Päätelaitteet eivät kommunikoi keskenään. Keskukselta mittaustiedot voidaan lukea paikallisesti näytöltä, keskusyksikköön liitetyltä tietokoneelta tai modeemin välityksellä etäluentana. VERKON SUUNNITTELU RAKENNE Päätelaitteet voidaan kytkeä tähteen, väylään tai näiden yhdistelmään. Rengaskytkentä ei ole suositeltavaa koska tällöin yhden päätelaitteen vikaantuminen saattaa pysäyttää koko verkon toiminnan. Väylän ja tähden yhdistelmä on yleensä edullisin toteuttaa. 4(16)

5 KAAPELOINTI Verkon suunnittelussa on huomioitava muutamia seikkoja: Signaalien on kuljettava väylässä häiriintymättä. Suorituskyky riippuu verkon laajuudesta (matalampi nopeus = laajempi verkko) Jokaisella verkon päätelaitteella on oltava vähintään 24V jännite Rakentamismääräyskokoelman sekä sähkö- ja paloturvallisuusmääräysten mahdollisesti asettamat rajoitukset kaapeloinnille tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa* Seuraavissa taulukoissa on esimerkkietäisyyksiä erilaisille laiteyhdistelmille: Liikennöintinopeus baud Verkon maks. yhteispituus (@150 nf/km) 1 km 4 km 12 km Keskusyksikkö M-Bus 60 (maksimissaan 60 päätelaitetta) Päätelaitteiden määrä Maksimietäisyys päätelaitteelle laitteet tasaisesti verkossa laitteet verkon loppupäässä 1 8,4 km 8,4 km 10 6,5 km 5,2 km 30 4,1 km 2,7 km 60 2,6 km 1,5 km Keskusyksikkö M-Bus 120 (maksimissaan 120 päätelaitetta) Päätelaitteiden määrä Maksimietäisyys päätelaitteelle laitteet tasaisesti verkossa laitteet verkon loppupäässä 3 3 km 3 km 20 3 km 3 km 60 3 km 1,8 km 120 1,8 km 0,8 km Keskusyksikkö M-Bus 250 (maksimissaan 250 päätelaitetta) Päätelaitteiden määrä Maksimietäisyys päätelaitteelle laitteet tasaisesti verkossa laitteet verkon loppupäässä 3 4 km 4 km 20 4 km 4 km 60 4 km 2 km km 0,9 km 250 0,9 km 0,4 km Esimerkiksi kerrostaloissa verkon laajuus ei yleensä muodostu ongelmaksi. Toistimia käyttämällä verkkoa voidaan laajentaa lähes rajattomasti. Toistimien avulla väylään saadaan tarvittaessa lisää pituutta ja suurempi määrä päätelaitteita. Käytännön kokemus on osoittanut että häiriösuojaus ei M-Bus väylän kaapeloinnissa ole tarpeellista. Kaapelointi on kuitenkin pyrittävä pitämään erillään häiriölähteistä, kuten taajuusmuuttajakäyttöjen ja suurten moottorikäyttöjen kaapeloinneista. Kaapelityypille ei ole erityisiä vaatimuksia, rakennusten sisällä esimerkiksi KLM 2x0,8 soveltuu hyvin. Ulkotiloissa ja maakaapeloinnissa tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvia kaapeleita kuten VMOHBU tai JAMAK ARM. *) HUOM! Huomioitavaa saneerauskohteissa: Standardin SFS mukaan uloskäytäviin (ml. porrashuone) asennettavat muut kuin valaistukseen ja pistorasioihin liittyvät johtojärjestelmät tulee suojata vähintään palonkestävyysluokan EI30 mukaisella rakenteella. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää halogeenittomia, nippupoltonkestäviä, vähän savuttavia kaapeleita (SFS 5564). Myös paikallisten paloviranomaisten mahdolliset rajoitukset tulee huomioida. 5(16)

6 LAITTEET KESKUS Keskukset keräävät ja tallentavat päätelaitteilta saatavaa mittaustietoa sekä toimivat yhdyskäytävänä M-Bus väylän ja tietokoneen tai kiinteistöautomaation välillä. Keskuksia on kahden tyyppisiä: - Keskusyksikkö, joka on varustettu muistilla sekä näytöllä ja näppäimistöllä paikallista luentaa varten. - Tasomuunnin, joka ei sisällä muistia eikä paikalliskäyttömahdollisuutta. Tasomuunnin ainoastaan muuntaa M-Bus protokollan PC:n tai automaation ymmärtämään sarjaliikennemuotoon. Keskusyksiköltä mittaustietoja voidaan tarkastella suoraan näytöltä tai ne voidaan ladata PC:lle jatkokäsittelyä varten. Keskusyksiköitä on kolmea eri kokoa, väylässä olevien laitekuormien lukumäärä määrittää käytettävän keskusyksikön: M-Bus 60 keskusyksikköön voidaan kytkeä maksimissaan 60 laitekuormaa. M-Bus 120 keskusyksikköön voidaan kytkeä maksimissaan 120 laitekuormaa. M-Bus 250 keskusyksikköön voidaan kytkeä maksimissaan 250 laitekuormaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty yleisimpien päätelaitteiden maksimimäärät eri keskusyksiköille: Keskusyksikkö Päätelaitteiden (suluissa vesimittareiden) maksimi lukumäärä IS M2 +m CF Echo II M-Bus (120) 60 (120) 60 (60) 60 (*) M-Bus (240) 120 (240) 120 (120) 120 (*) M-Bus (500) 250 (500) 250 (250) 250 (*) * CF Echo II energiamittari varustettava kahden ulkoisen vesimittarin liitännän mahdollistavalla optiokortilla Päätelaitteiden tarkemmat kuvaukset ja valintaperusteet löytyvät edempää tästä ohjeesta. Mittaustietojen siirtämiseksi PC:lle on saatavissa sekä ilmaisia että maksullisia ohjelmistoja. Lisäksi laitevalmistajien omia ohjelmistoja käyttämällä saattaa olla mahdollista lukea esimerkiksi laitteiden vikaantumis- ja hälytysilmoituksia. Mittaustiedot voidaan ladata puhelin- tai GSM-modeemiyhteyttä hyödyntäen ja siirtää M-Bus NET Internet-järjestelmään josta asuntokohtaiset kulutustiedot saadaan helppokäyttöisinä Excel-raportteina. M-Bus 60 keskusyksikkö M-Bus 120/250 keskusyksikkö 6(16)

7 PÄÄTELAITTEET Väylän päätelaitteena voivat toimia erilaiset mittarit, pulssinkeruuyksiköt, anturit sekä toimilaitteet. Analogiset anturit voidaan liittää käyttämällä sopivaa A/D-muunninta. Yleisimpiä päätelaitteita ovat: pulssinkeruuyksiköt joihin liitetään tavalliset impulssivesimittarit vesimittarit jotka on varustettu M-Bus moduulilla energiamittarit jotka on varustettu M-Bus moduulilla (kaukolämpö, kaukokylmä, sähkö) Huoneistokohtaisessa käyttövedenmittauksessa käytetään yleisimmin tavallisia impulssivesimittareita jotka kytketään ohjelmoitavaan pulssinkeruuyksikköön (huoneistoyksikkö). Yleensä huoneistoyksiköt saavat käyttövoimansa M-Bus väylästä ja niiden toiminta sähkökatkon aikana on varmistettu varakäyntiparistolla. Haihtumaton EEPROMmuisti varmistaa tiedon säilymisen paristonvaihdon yhteydessä. Pulssinkeruuyksikkö M2 Yksikköön voidaan kytkeä kaksi impulssivesimittaria tai yksi potentiaalivapaalla pulssilähdöllä ja tariffinohjauksella varustettu sähkömittari. Yksiköt ohjelmoidaan mittareita vastaavalle pulssivakiolle sekä osoitteistetaan jolloin ne ovat luettavissa väylän kautta. Huoneistokohtaisessa mittauksessa yleisimmin käytetty pulssivakio on 10 litraa/impulssi. Yksiköiden laskurit voidaan tarvittaessa ohjelmoida samaan alkulukemaan kuin mekaanisetkin mittarit ja ne voidaan ohjelmoida toimimaan mekaanisten mittareiden sarjanumeroilla. Virransyöttö tapahtuu M-Bus väylästä ja toiminta on varmistettu varakäyntiparistolla. Esimerkiksi 10 vuoden toiminnan aikana sähkökatkoja voi vakioparistolla olla 18 päivää vuodessa (erikoisparistolla 110 päivää). Molemmat mittarit ovat toiminnaltaan itsenäisiä. Pulssinkeruuyksikkö M2 vastaa yhtä laitekuormaa, joten esimerkiksi keskusyksikköön M-Bus 60 voidaan liittää 60 kappaletta pulssinkeruuyksiköitä eli yhteensä 120 vesimittaria. Pulssinkeruuyksikkö M4 Yksikkö on toiminnaltaan samankaltainen kuin M2, mutta siihen voidaan liittää neljä impulssivesimittaria tai kaksi potentiaalivapaalla pulssilähdöllä ja tariffinohjauksella varustettua sähkömittaria. Laite on DIN-kiskoon asennettava mallia ja tarvitsee erillisen koteloinnin tai se on sijoitettava sähkökeskuksen yhteyteen. Laitteessa on lisäksi näyttö josta jokaisen neljän mittarin lukemia voidaan seurata. Pulssinkeruuyksikkö M4 vastaa kahta laitekuormaa, joten esimerkiksi keskusyksikköön M-Bus 60 voidaan liittää 30 kappaletta pulssinkeruuyksiköitä eli yhteensä 120 vesimittaria. 7(16)

8 +m M-Bus moduuli +m M-Bus moduuli on huoneistokohtaiseen EVK +m tai EVW +m vesimittariin liitettävä lisälaite joka mahdollistaa mittarinlukeman luennan M-Bus väylään. Laite on M-Bus protokollan lisäksi varustettu optisella tiedonsiirtomahdollisuudella paikallisluentaa ja ohjelmointia varten. Laitteesta voidaan lukea mekaanisen mittarin lukema yhden litran tarkkuudella, edellisen kuukauden viimeisen päivän lukema sekä mittarin valmistajan ohjelmistoilla 18 edellisen kuukauden loppulukemat. Laite toimii litiumparistolla ja pariston käyttöikä luentatiheydellä 1 krt/vuorokausi on noin 12 vuotta. Moduuli vastaa yhtä laitekuormaa, joten esimerkiksi keskusyksikköön M-Bus 60 voidaan liittää 60 kappaletta +m moduulilla varustettua vesimittaria. Pulssinkeruuyksikkö M1C M1C on toiminnaltaan samankaltainen kuin M2, mutta siinä on liitäntä vain yhdelle impulssimittarille tai S0 ulostulolla varustetulle sähkömittarille. Laite on DIN-kiskoon asennettava ja tarvitsee erillisen koteloinnin tai se on asennettava sähkökeskuksen yhteyteen. Käytettäessä impulssimittaria laite saa virtansa M-Bus väylästä ja varmistusparisto takaa toiminnan 7 vuoden ajan ilman väylää. Käytettäessä S0-signaalin luentaan laite on varustettava erillisellä 24 V tasajännitesyötöllä (esim. NT011 DIN-kiskoon). Pulssinkeruuyksikkö M1C vie keskusyksikön kapasiteetista yhden paikan, joten esimerkiksi keskusyksikköön M-Bus 60 voidaan liittää 60 kappaletta pulssinkeruuyksiköitä joihin on kytketty yhteensä 60 vesimittaria tai S0-sähkömittaria. 8(16)

9 Lämpöenergiamittari CF Echo II CF Echo II on kompakti ultraääniperiaatteella toimiva lämpöenergiamittari. Laite soveltuu energianmittaukseen kohteissa joissa lämmönsiirtoaineena toimii vesi. Laitetta on saatavissa kokoja DN20 DN50 nimellisvirtausalueilla 0, m³/h. Esimerkiksi koko DN20/1,5 soveltuu hyvin rivitalokohteiden huoneistokohtaiseen energianmittaukseen. Laite voidaan varustaa optiokortilla joka mahdollistaa joko M-Bus tiedonsiirron ja pulssilähdöt energia- ja vesimäärälle tai M-Bus tiedonsiirron ja kahden ulkoisen vesimittarin liitännän. Energiamittaustiedot kuten kumulatiivinen energia- ja vesimääräkertymä sekä meno- ja paluulämpötilat sekä lämpötilaero ovat luettavissa M-Bus väylän kautta. Käytettäessä kahden ulkoisen vesimittarin liitäntää, CF Echo II toimii myös impulssivesimittareiden päätelaitteena. Vesimittareiden lukemat ovat tällöin luettavissa myös energiamittarin näytöltä. Jos esimerkiksi rivitalokohteissa mitataan huoneistokohtaisesti myös energiankulutus, voidaan impulssivesimittareiden päätelaitteena käyttää energiamittaria eikä vesimittareille tarvita erillistä huoneistoyksikköä. Laitetta on saatavissa sekä paristo- että verkkokäyttöisenä. Energiamittari vastaa yhtä laitekuormaa, jolloin M-Bus 60 keskusyksikköön voidaan kytkeä 60 huoneiston energiamittarit sekä optiokortilla kaksi vesimittaria per huoneisto. Laitetta on saatavissa myös erikoismallina joka soveltuu jäähdytysenergianmittaukseen. Muut päätelaitteet Järjestelmään on saatavissa myös mm. analogiamuuntimia jotka mahdollistavat 0(4) 20 ma virtaviestin lukemisen esim. lämpötila- tai paineantureilta tai sähkömittareiden S0-signaalin lukemisen. Lisätietoja tiedusteltaessa. PadIn 4 AnDi 1/2/3/4 TSENSA/TSENSI THI sisälämpötila- Koskettimien tilan 0/4 20 ma Ulko/sisälämpötila- ja ilmankosteusseuraamiseen virtasignaalien luentaan anturit yhdessä AnDin anturi näytöllä kanssa 9(16)

10 VESIMITTARIT Huoneistokohtaisina käyttövesimittareina voidaan käyttää esimerkiksi Aquarius P impulssivesimittareita tai EVW +m vesimittareita jotka varustetaan +m M-Bus moduulilla. Käytettäessä impulssivesimittareita, on mittarit aina kytkettävä päätelaitteena toimivaan pulssinkeruuyksikköön (tai energiamittariin). Aquarius P impulssivesimittari EVW +m vesimittari Huoneistokohtaisten vesimittareiden kohdalle tulee asentaa vähintään 500x500mm huoltoluukku jotta mittarit ovat tarvittaessa helposti luettavissa ja huollettavissa. Asukkaan epäillessä kulutustaan mittarin tarkkuutta voidaan helposti arvioida laskemalla vettä mitta-astiaan (esim. 10 litran ämpäri) ja tarkkailemalla mittarin lukemaa. Mikäli käytössä on lämpimän käyttöveden kiertojohto, on jokaisen kulutuspisteeseen asennettava oma vesimittarinsa. Mittaustapa jossa kulutusta pyritään mittaamaan kahden kiertojohdossa olevan mittarin erotusta tarkkailemalla, ei täytä vakauslain edellytyksiä ja on siten laskutuskäytössä lainvastainen! Mikäli rakennuksessa on liike- tai teollisuustiloja joissa putkistot ovat kooltaan suurempia, käytetään suurempia mittareita kuten kylmävesimittari Polaris MNKi sekä kuumavesimittari MTHi. Kuumavesimittari MTHi 10(16)

11 LUENTA JA TIEDONSIIRTO Vaikka laskutusta ei suoritettaisikaan joka kuukausi, tulee mittarilukemia seurata kuukausittain jotta poikkeavat kulutukset (vuodot, mittarin jumiutumiset) ja laitteistoviat havaitaan ajoissa. PAIKALLINEN LUENTA Yleinen tapa suorittaa mittareiden luenta on mennä paikan päälle ja kirjata keskusyksikön näytöltä lukemat käytössä olevaan lomakkeeseen. Mittarilukemat voidaan siirtää myös PC:lle käyttäen keskusyksiköiden sarjaporttia ja sopivaa luentaohjelmistoa. Laitetoimittajalta on saatavissa ilmaiset suomen- ja englanninkieliset versiot FServiceohjelmasta, jonka avulla tallennetut mittarilukemat voidaan ladata PC:lle ja tallentaa CSV- tai HTML-muodossa jatkokäsittelyä varten. Maksullisella M-Bus Arkki -ohjelmalla mittarilukemat voidaan viedä Excel-yhteensopivaan muotoon selkeämmässä muodossa, jonka lisäksi mittarit voidaan ohjelmassa nimetä esimerkiksi asunnoittain. Laitetoimittajalta on saatavissa maksuton demoversio, jossa tallennus- ja tulostustoiminnot on poistettu käytöstä. Eri mittarivalmistajilla on lisäksi olemassa omia maksuttomia ja maksullisia ohjelmistoja joiden avulla mittareista voidaan lukea esimerkiksi hälytys-, huippuarvo- ja historiatietoja. ETÄLUENTA M-Bus järjestelmä voidaan varustaa puhelin- tai GSM-modeemilla jolloin mittarilukemat voidaan kerätä luentaohjelmistoa käyttäen etäluentana esimerkiksi huoltoyhtiön tai isännöitsijän toimistolta. GSM-modeemissa käytettävän GSM-liittymän on oltava data/fax ominaisuudella varustettu. GSM-modeemina voidaan käyttää esimerkiksi Siemensin TC35i modeemia. Myös PC:n puolella toimistossa on suositeltavaa käyttää GSM-modeemia. Kun järjestelmä on varustettu modeemiyhteydellä, mittarilukemat voidaan ladata ja siirtää M- Bus NET Internet-järjestelmään, jossa kulutustietoja on helppo tarkastella asuntokohtaisesti graafisina kuvaajina tai halutulta aikaväliltä muodostettavina Excel-raportteina. M-Bus NET järjestelmä on tarkemmin kuvattu M-Bus NET esitteessä. 11(16)

12 JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Käyttöönottotarkastus on tärkeä osa toimivan luentajärjestelmän asennuskokonaisuutta. Käyttöönottotarkastuksen yhteydessä varmistetaan, että kaikki väylään liitetyt laitteet löytyvät kuten pitääkin. Tarkastuksen yhteydessä voidaan tilaajan niin halutessa suorittaa mekaanisten mittareiden ja päätelaitteiden lukemien synkronointi. Tämä saattaa olla tarpeen jos vesimittarit on asennettu ennen pulssinkeruuyksiköitä ja vesimittareihin on jo saattanut kertyä kulutusta jota ei ole rekisteröity pulssinkeruuyksikköön. Käyttöönottotarkastuksen yhteydessä annetaan myös laitteiston käytönopastus joten loppukäyttäjän edustajan tulee olla paikalla. Sekä putki- että sähköurakoitsijan on oltava tavoitettavissa käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Ennen käyttöönottotarkastuksen tilaamista järjestelmätoimittajalta, putki- ja sähköurakoitsijoiden on hyvä varmistua muutamista seikoista: kaikki toimitetut päätelaitteet ja vesimittarit on kytketty järjestelmään ja asennettu oikeisiin asuntoihin keskusyksikköön on kytketty jännite ja M-Bus väylän kaapelointi GSM-modeemille on varattu oma pistorasia päätelaitteet on asennettu niin, että niihin päästään tarvittaessa käsiksi vesimittarit on asennettu niin, että ne ovat vaivattomasti luettavissa mikäli laitteet on sijoitettu asuntoihin ja asukkaat ovat jo muuttaneet, asukkaiden kanssa on sovittava asuntoihin pääsystä tarvittaessa Käyttöönottotarkastus on tilattava hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua ajankohtaa. 12(16)

13 MÄÄRITTELYT TYÖSELITYSTÄ VARTEN Kohteeseen asennetaan kylmän ja lämpimän käyttöveden (energian) huoneistokohtaisen mittauksen mahdollista M-Bus mittariluentajärjestelmä. Järjestelmä koostetaan seuraavista laitteista: Huoneistokohtaiset vesimittarit: Kylmän- ja lämpimänkäyttöveden mittaus 2 kpl kylmä/lämminvesimittari Aquarius P 10l/p DN15 SGPS tuotenumero kpl kierreliitinpari DN15 ¾x1/2 LVI-numero tai 2 kpl kylmä/lämminvesimittari EVW 5i DN20 10l/p LVI-numero kpl kierreliitinpari DN20 1x¾ LVI-numero Vain kylmän tai lämpimän käyttöveden mittaus 1 kpl kylmä/lämminvesimittari Aquarius P 10l/p DN15 LVI-numero 1 kpl kierreliitinpari DN15 ¾x1/2 LVI-numero tai 1 kpl kylmä/lämminvesimittari EVW 5i DN20 LVI-numero kpl kierreliitinpari DN20 1x¾ LVI-numero Mittauksen erikoistapaukset, esim. lämmin käyttövesi otetaan kiertojohdosta tai asunnossa useampia nousulinjoja Lisätään kulutuspisteitä vastaava määrä mittareita ja huoneistoyksiköitä. Huoneistokohtaiset pulssinkeruuyksiköt (1 kpl/mittauspiste): Kylmän- ja lämpimänkäyttöveden mittaus 1 kpl pulssinkeruuyksikkö M2 kahdelle vesimittarille, LVI-numero Vain kylmän- tai lämpimänkäyttöveden mittaus 1 kpl pulssinkeruuyksikkö M2 kahdelle vesimittarille, LVI-numero Huoneistokohtaiset energiamittarit: 1 kpl CF Echo II DN20/0,6 + optiokortti LVI-numerot / tai 1 kpl CF Echo II DN20/1,5 + optiokortti LVI-numerot / tai 1 kpl CF Echo II DN20/2,5 + optiokortti LVI-numerot / (16)

14 Keskusyksikkö: Maksimissaan 60 päätelaitetta 1 kpl keskusyksikkö M-Bus 60, LVI-numero Sisältää GSM-modeemin tarvikkeineen (ei SIM-korttia) Maksimissaan 120 päätelaitetta 1 keskusyksikkö M-Bus 120, LVI-numero Sisältää GSM-modeemin tarvikkeineen (ei SIM-korttia) Maksimissaan 250 päätelaitetta 1 kpl keskusyksikkö M-Bus 250, LVI-numero Sisältää GSM-modeemin tarvikkeineen (ei SIM-korttia) Mittareiden etupuolelle asennetaan sulkuventtiili sekä suodatin, jonka silmäkoko on maks. 1,5mm (jos suodatin ei kuulu itse mittariin). Mittarit asennetaan siten, että mittaritaulu on vaivattomasti luettavissa ja mittari on tarvittaessa helppo huoltaa. Vesimittareiden kohdalla tulee olla vähintään 500x500 mm kokoinen huoltoluukku. Huoneistoyksikkö M2 asennetaan vesimittareiden välittömään läheisyyteen niin, että se on helposti luokse päästävissä. Järjestelmätoimittaja toimittaa pyydettäessä maksuttoman FService-luentaohjelman. 14(16)

15 TYÖNJAKO On suositeltavaa hankkia kaikki järjestelmän laitteet yhden urakoitsijan tai rakennuttajan toimesta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: LVI-urakoitsija: - hankkii vesimittarit, kierreliitinparit, huoneistoyksiköt, (energiamittarit) sekä keskusyksikön - hankkii tarvittavat sulkuventtiilit - toimittaa sähköurakoitsijalle huoneistoyksiköt ja keskusyksikön asennusohjeineen - asentaa vesimittarit (ja energiamittarit) - huolehtii putkiston huuhtelusta ennen käyttöönottoa - tilaa käyttöönottotarkastuksen järjestelmätoimittajalta hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa ennen toivottua ajankohtaa - huolehtii laitteiston käyttöönotosta tilaajan edustajan läsnäollessa ja laatii toimenpiteestä pöytäkirjan - huolehtii käytönopastuksesta laitteiston haltijalle Sähköurakoitsija: - hankkii ja asentaa väyläkaapeloinnin asennustarvikkeineen - asentaa huoneistoyksiköt merkintöjen mukaisesti oikeisiin huoneistoihin - kytkee mittarit huoneistoyksiköihin ohjeiden mukaisesti - tarkastaa kytkennät ennen käyttöönottotarkastusta Rakennusurakoitsija: - tekee vesimittareiden sijoituspaikkaan riittävän suuren, kuitenkin vähintään 500x500 mm kokoisen huoltoluukun Rakennuttaja: - hankkii tarvittaessa puhelin- tai GSM-liittymän mikäli järjestelmä liitetään etäluentaan 15(16)

16 LISÄTIETOJA Laitteiden asennus- ja käyttöohjeita löydät internet-sivuiltamme osoitteesta Suunnittelu- ja asennuskirjasto Mittaustekniikka Alla linkkejä yleisimpiin dokumentteihin: M-Bus järjestelmän suunnitteluohjeet M-Bus periaatekaavio Toimenpiteet ennen M-Bus järjestelmän käyttöönottoa M2 pulssinkeruuyksikön asennusohje IS pulssinkeruuyksikön luentaohje M-Bus 60 keskusyksikön asennus- ja käyttöohjeet M-Bus 60 keskusyksikön luentaohje M-Bus 120 ja 250 keskusyksiköiden asennus- ja käyttöohjeet M-Bus 120 ja 250 keskusyksiköiden luentaohje CF Echo II energiamittarin esite CF Echo II energiamittarin asennusohjeet CF Echo II energiamittarin optiokortin asennusohje Aquarius P vesimittareiden asennusohje ja tekniset tiedot EVW/Unimag vesimittareiden esite FService ohjelman käyttöohje MBSheet ohjelman käyttöohje M-Bus NET Internet-luentaohjelman esite (huom. tiedostokoko 3,3 Mt) M-Bus NET Internet-luentaohjelman esittely internetissä 16(16) Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie Harjavalta Finland Tel (0) Fax +358 (0) Nuijamiestentie 3 A Helsinki Finland Tel (0) Fax +358 (0) VAT no. FI Y Kotipaikka Helsinki IBAN: FI BIC: NDEAFIHH Nordea AS/MIT/8325/80170/ OSR