LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 4

Transkriptio

1 MUISTIO 1(8) LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 4 Aika: Tiistaina klo Paikka: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kokoustilat Tehtaankatu 26, Lohja Läsnä: Saija Kajala Hanko Ory Eija Kanninen Lohja Ory Tanja Mikkola Vihti ja Karkkila Try Rolf Oinonen Karjalohja Ory Mari Pihlaja-Kuhna Vihti Ory Patrik Skult Inkoo, Siuntio Ory Maija Toukola Uudenmaan liitto Ory Jaana Lehtonen toiminnanjohtaja LUVY Minttu Peuraniemi projektisihteeri LUVY Karolina Örnmark jätevesineuvoja LUVY Poissa: Paula Mäenpää/sijainen Nummi-Pusula Ory Minna Sulander Karkkila Ory Lohjan rakennusvalvonnan edustaja Lohja Ory 1 Kokouksen avaus Minttu Peuraniemi avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jaana Lehtonen ja sihteeriksi Minttu Peuraniemi. 2 Tilannekatsaus alan ajankohtaisiin asioihin Käytiin läpi hajajätevesiasian ajankohtaisia asioita, lakimuutoksia ja neuvontatyön aloittamista. Lainsäädännön muutokset Hallituksen esitys ympäristönsuojelulain muuttamisesta on hyväksytty ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnan toisessa käsittelyssä. Ympäristöministeriössä valmistellaan uutta asetusta, joka saatetaan voimaan yhtäaikaisesti lakimuutoksen kanssa. Ympäristöministeriöstä saatujen tietojen mukaan asetus kirjoitetaan ympäristövaliokunnan mietinnössä mainitun perusteella ja se tulee pitkälti näyttämään samanlaiselta kuin asetus 542/2003. Mm. selvitysvelvollisuus ja suunnittelun periaatteet tulevat säilymään ennallaan. Mitoitusvaatimuksia saatetaan hieman muuttaa. Ministeriö odottaa lakimuutosten astuvan voimaan jopa jo Sisällöltään hyväksytyt muutokset ovat pääpiirteissään seuraavat:

2 2(8) Jäteveden käsittelyn perusvaatimustasoa lievennetään, kunnat voivat edellyttää tehokkaampaa käsittelyä esimerkiksi ranta- ja pohjavesialueilla Käsittelyvaatimustaso säädetään suunnittelua ja rakentamista ohjaavaksi normiksi Yli 68-vuotiaiden vakinaisesti asuttamat kiinteistöt saavat automaattisesti vapautuksen puhdistusvaatimuksesta Poikkeuksen voi saada myös sosiaalisin perustein viideksi vuodeksi kerrallaan Siirtymäaikaa pidennetään noin kahdella vuodella, siis saakka Valtakunnallisen neuvontatyön käynnistäminen Ympäristöministeriö on tehnyt neuvontapilottien avustuspäätökset. Avustuspäätökset on annettu ehdollisina. Ehtona on lakimuutosten voimaantulo ennen huhtikuun loppua. Varsinais-Suomeen avustuksen saa Valonian ja Natur och Miljö r.f.:n muodostama yhteistyöhanke ja Pohjois-Pohjanmaalla pilottihanketta johtaa Pro Agria, joka ostanee neuvontapalvelut Maveplan Oy:ltä (entinen Salaojakeskus). Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n, Suomen Omakotiliitto ry:n ja Suomen Kylätoiminta ry:n muodostama hankekoalitio on saamassa avustuksen Etelä-Karjalan pilottialueen neuvontahankkeelle, joka on saanut nimen HAJVE-hanke. Kyseinen koalitio haki avustusta kaikilla pilottialueilla toteutettavaan neuvontaan. Kukaan hakijoista ei saanut hakemaansa summaa, vaan esimerkiksi HAJVE-hankkeen budjetti väheni lähes kolmannekseen. HAJVE-hankeen tarkoituksena on, että Etelä-Karjalaan pystytetään Länsi-Uudeltamaalta tuttu neuvontajärjestelmä, joka täydentyy kylä- ja omakoti yhdistysten järjestämillä yleisötilaisuuksilla. Jalkautettu neuvonta tapahtuu Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Alustavien suunnitelmien mukaan Minttu Peuraniemi siirtyy osittain kyseisen hankkeen valmistelutehtäviin, kunhan hankerahoitus varmistuu, mutta toimii osittain Länsi- Uudenmaan hajajätevesihankkeessa myös jatkossa. Työnjako ja aikataulut varmistunevat ennen huhtikuuta. Jaana Lehtonen ja Mari Pihlaja-Kuhna on kutsuttu valtakunnallisen neuvontapilotin ohjausryhmään. Ohjausryhmässä on edustettuina ministeriö, SYKE, Kuntaliitto, MTK, Pirkanmaan ELY-keskus, Oulaisten kaupunki ja LUVY. Lehtonen toimii ohjausryhmässä sekä asiantuntijajäsenenä että HAJVE-hankkeen edustajana. Pihlaja-Kuhna on jäämässä työlomalle, joten hänelle on Ympäristönsuojeluviranhaltijoista ehdotettu tilalle Kauniaisten ympäristöpäällikköä Anna-Lena Granlund-Blomfeltia. Granlund-Blomfelt ei kuitenkaan ehtinyt saada kutsua ja osallistua ohjausryhmän ensimmäiseen kokoukseen Ohjausryhmän seuraava kokous on Keskusteltiin ohjausryhmässä esiin tulleista asioista ja sovittiin, että kokousmuistiot toimitetaan hankkeen ohjausryhmälle tiedoksi. 3 Edellisen kokouksen muistio ja tilannekatsaus Edellinen ohjausryhmän kokous pidettiin Lohjalla. Kokousmuistio on hyväksytty sähköpostin välityksellä. Kokouksessa käsitelty maksatushakemus jätettiin lopulta tekemättä, koska syksyn työmäärä oli runsas ja maksatushakemuksen tekeminen oli jäämässä joka tapauksessa loppuvuodelle. Katsottiin tarpeelliseksi keskittää resurssit hankkeen toteuttamiseen ja hakea alkuvuoden 2010 kulut maksatukseen vasta loppumaksatuksen yhteydessä. Hankkeen kolmas väliraportti on kuitenkin ladattu hankkeen verkkosivuille ja toimitettu myös ohjausryhmälle.

3 3(8) Ohjausryhmässä myös todettiin, että hankkeeseen liittyvä mahdollinen budjetin muutoshakemus tehtäisiin 3. maksatushakemuksen teon jälkeen, jos se on tarpeen. Muutoshakemus tulee tehdä jos kokonaisbudjetissa tai rahoitussuunnitelmissa tapahtuu muutoksia tai jos momenttien välillä tapahtuu yli 10 % siirtoja. Muutoshakemus jäi kuitenkin tekemättä, koska 3. maksatushakemustakaan ei tehty. Uudenmaan liitolta on tiedusteltu, että tulisiko budjetin muutoshakemus tehdä vielä ennen loppumaksatusta vai onko se turhaa, kun hanke on päättynyt ja tulos tiedossa. Uudenmaan liiton mukaan ei luonnollisesti näytä hyvältä, jos alkuperäisestä budjetista poiketaan ilman muutoshakemusta. Kuitenkin tilanteen ollessa tämä, voidaan loppumaksatushakemus tehdä ilman muutoshakemusta, mutta maksatushakemuksessa on käytävä selkeästi ilmi, miksi momenttimuutoksia tapahtui. Jos budjetti ylittyisi, niin budjetin ylijäävä osuus jäisi yhdistyksen kustannukseksi, jota Uudenmaan liiton avustus ei kata. Todettiin vielä, että ohjausryhmässä hyväksyttiin korjattu budjetti vuodelle 2010, ja päätettiin että mahdollisimman paljon varoja kohdennetaan työvoiman palkkaamiseen. 4 Maksatushakemus ja loppuraportti Uudenmaan liiton avustus maksetaan takautuvasti hakemuksesta. Maksatusta varten on olemassa maksatushakemuslomake ja siihen liittyvät ohjeet. Maksatushakemukseen on liitettävä erittely hankkeen etenemisestä. Tätä varten on laadittu ja ohjausryhmän kokoukseen kutsutuille lähetetty luonnos hankkeen loppuraportiksi. Keskusteltiin loppuraportin luonnoksesta ja tehtiin hyviä täydennysehdotuksia. Käytiin samalla läpi hankkeen tuottama ohjeistus ja todettiin, että koska aineistot valmisteltiin melkoisessa kiireessä, niin olisi tarpeen virallisesti todeta, että ohjeistus hyväksytään hankkeen ohjeiksi (aineistoa luonnollisesti päivitetään ja täydennetään myös jatkossa tarpeen vaatiessa). Esitys: Erityisalueohjeistus ja menettelytapaohjeet hyväksytään hankkeen ohjeistukseksi. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Esitys: Ory hyväksyy väliraportin luonnoksen ja antaa LUVY:lle valtuudet viimeistellä raportin käydyn keskustelun ja viikon sisällä saatujen kommenttien pohjalta. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Käytiin läpi hankkeen alkuperäinen budjetti ja jakson kulut (ks. taulukot alla). Hankkeen kokonaisbudjetti ylittyi alkuperäisestä suunnitelmasta n. 1 %:lla. Ostopalvelut ja muut menot muodostuivat odotettua pienemmiksi kulueriksi, kun taas erityisesti matkakulut ja toimisto- ja vuokrakustannukset ylittivät alkuperäisen budjetin. Tämä ei ollut ollenkaan yllättävä suuntaus, vaan vuoden 2010 budjettia muutettiin jo ohjausryhmän 2. ja 3. kokouksessa tähän suuntaan (ks. taulukko 2). Ohjausryhmän 3. kokouksessa sovittiin myös satsattavan työvoimaan, joka vaikuttaa välillisesti myös matkakuluihin sekä toimisto- ja vuokrakustannuksiin. Viimeksi mainitut kulut olivatkin oikeastaan ainoat kulut, jotka merkittävästi ylittivät ohjausryhmässä korjatun budjetin.

4 4(8) Taulukko 1. Hankkeen budjetti ja toteutuneet menot vuosina 2009 ja 2010, (luvut pyöristetty) Taulukko 2. Vuoden 2010 alkuperäinen ja korjattu budjetti ( ) ja sen toteuma (luvut pyöristetty) Uudenmaan liiton rahoitusosuus on hankesuunnitelman ja maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti 46, 79 % hyväksyttävistä kuluista, mikä tekisi yhteensä Kuitenkin avustuksen maksimimäärä on , josta vuonna 2009 on käytetty yhteensä Vuonna 2010 käytettäväksi jäi siten , mitä summaa korkeintaan voidaan hakea maksatukseen. Maksatukseen haetaan siis joka vastaa 45,7 % vuoden 2010 kustannuksista. Esitys: Ory antaa LUVY:lle valtuudet tehdä ja viimeistellä maksatushakemuksen Uudenmaan liitolle toimitettavaksi edellä esitetyin kuluperustein. Päätös: Esitys hyväksyttiin. 5 LINKKI-hankeen kulumiset Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on käynnistänyt vuoden alusta yksivuotisen (2011) jatkohankkeen nimeltä Linkki. Hankkeen toimintaa on suunniteltu työryhmän kokouksessa ja käyty läpi työryhmän kokouksessa Hankkeelle on haettu maakunnan kehittämisrahaa Uudenmaan liitosta. Hankehakemusta on käsitelty Uudenmaan liiton hanketiimissä vuoden alussa ja hankkeelle on nimetty valmistelijaksi ympäristösuunnittelija Lasse Rekola. Käsittely etenee ilmeisesti hankeryhmään 8.3. ja sen jälkeen maanantaisin kokoontuvaan johtoryhmään jonka jälkeen maakuntajohtaja tekee asiasta päätöksen. Rahoituspäätöstä saadaan siis odottaa vielä 2-3 viikkoa. Todettiin, että rahoituspäätös olisi

5 5(8) hyvä saada mahdollisimman pian, jotta maastotöiden edellyttämät rekrytoinnit saataisiin käyntiin. Hankerahoituksen varmistumisesta sovittiin informoitavan kuntia ja ohjausryhmää sähköpostitse. Hankkeen etenemistä seurataan työryhmässä, kun taas ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa hankkeen aikana hyväksymään maksatushakemusten perusteet. Kuntien toivotaan ilmoittavan, jos kuntien edustuksessa ohjausryhmässä tapahtuu muutoksia. Näillä näkymin Tanja Mikkola tulee edustamaan Vihtiä (ja ehkä myös Karkkilaa) Mari Pihlaja-Kuhnan sijaisena. Nummi-Pusulassa on myös tiedossa edustajan muutos, kun Paula Mäenpää on siirtynyt Karkkilan palvelukseen ja Pirkko Kainiemi on Mäenpään sijaisena Nummi-Pusulassa. Muissa kunnissa ei ole tällä hetkellä tiedossa muutoksia. Kuten mainittu, hankkeen toteuttaminen on kuitenkin aloitettu hankesuunnitelman mukaisesti. Meneillään on palautekysely viime kesän neuvontakäynneistä. Palautekysely lähetettiin Tervalammelle, Isosaareen ja Lappersiin, eli jokaisen neuvojan alueelle. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 108 kappaletta ja toistaiseksi vastauksia on tullut n. 20 kpl. Vastausaikaa on annettu 4.3. asti niille, ketkä haluavat osallistua arvontaan. Arvonnan palkintoa ei voida rahoittaa maakunnan kehittämisrahasta, mutta LUVY on lupautunut sponsoroimaan palkinnon. Palkintona arvonnassa on Fiskarsin 50 arvoinen puutarhatyökalupaketti. Kyselyjen tuloksista tehdään yhteenveto ja kesän toiminta suunnitellaan saadun palautteen mukaisesti. Esimerkiksi kirjallisen palautteen antamista jätevesijärjestelmän kunnosta ja kokoavaa tiedotustilaisuutta on harkittu testattavan tämän vuoden toiminnassa. Alustavien laskelmien mukaan, olettaen että maakunnan kehittämisraha hankkeelle myönnettäisiin, kiinteistökäyntejä voitaisiin tehdä yhtä paljon kuin viime vuonnakin. Myös kuntien välinen työmäärän jako voitaisiin tehdä viimevuotiseen tapaan: 2 viikkoa, eli kiinteistön alue pienissä kunnissa ja 4 viikkoa eli kiinteistöä suuremmissa kunnissa. Tämän lisäksi kuntien osoittamilla lisämäärärahoilla voidaan tehdä vastaava määrä käyntejä määrärahojen suuruuden mukaan. Lisämäärärahoja ovat varanneet Inkoo (5 000 ), Vihti (3 500 ) ja Siuntio (5 000 ). Yhteensä voitaisiin näillä resursseilla tehdä käyntiä, ks. alla oleva taulukko. Taulukko 3. Alustava kesän 2011 jalkautetun neuvonnan resurssien jako kuntien kesken. Resurssit hankkeen Lisäresurssit Resurssit yhteensä puolesta Kunta Viikkoa Kiinteistöä Viikkoa Kiinteistöä Viikkoa Kiinteistöä Hanko Inkoo , , Karjalohja Karkkila Lohja Nummi Pusula Siuntio , , Vihti , , Vaikka rahoitus ei vielä ole varmistunut, pyritään että kesällä tehtäisiin mahdollisimman paljon kiinteistökäyntejä niin että uudet toimintamallit ja päivitetyt neuvontamateriaalit saataisiin testattua. Siksipä kuntien olisi hyvä valita kohdealueita mahdollisimman pian ja toimittaa kohdealueiden tietoja hankkeen käyttöön. Näin saadaan kesän työt käyntiin

6 6(8) mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sovittiin, että kunnat valitsevat kohdealueensa seuraavaan työryhmän kokoukseen mennessä. Tietoa voi toimittaa jo etukäteen: Vihti on jo valinnut kohteensa ja toimittaa niitä koskevan dokumentin hankkeen käyttöön mahdollisimman pian. Kohteiden valinta voidaan tehdä hankkeen asiantuntijan avustuksella, eli asiasta voidaan hyvin järjestää tapaaminen jokaisen kunnan kanssa. Toinen vaihtoehto on, kuten mainittu, että kunta toimittaa tarvittavat tiedot hankkeelle ja tietoa alueesta vaihdetaan esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostitse. Työryhmän kokouksessa 3.2. keskusteltiin jo alustavasti mahdollisista kohdealueista. Näiden lisäksi vaihtoehtoina esiin nousivat: - Lohjalla rakennettavan siirtoviemärin varrella olevat mahdolliset liittyjät - Hangossa Täktomin ojakunnostushankkeen alueella sijaitsevat kiinteistöt, joilla mahdollisuus liittyä viemäriin - Inkoossa Degerbyn kyläalue - Siuntiossa Herrdalin alue Alustavan arvion mukaan hankkeeseen voitaisiin palkata kaksi neuvojaa Karolinan lisäksi. Vihdin ja Karkkilan neuvoja voidaan niin sovittaessa sijoittaa Vihdin kunnantalolle jos neuvontatyö tehdään kesäaikaan. 6 Liete-asia Haja-asutuksen jätevesistä aiheutuvan kuormituksen vähentäminen edellyttää paitsi toimivia käsittelyjärjestelmiä, ennen kaikkea niiden huolellista huoltoa. Huollon perustoimiin kuuluu ylijäämälietteen tyhjennys oikeastaan kaikissa jätevesijärjestelmissä. Tällä hetkellä lietteiden kuljetus hoidetaan siten, että asukkaat tilaavat (jos tilaavat) niin halutessaan lietetilan tyhjennyksen lietekuljettajalta. Lietekuljettaja toimittaa lietteen joko jäteveden puhdistamolle tai muualle. Kokonaisuudessaan lietteiden kuljetus on tällä hetkellä alueellamme hallitsematonta ja muodostaa siten ison haasteen vesiensuojelulle. Lietteet lasketaan lainsäädännössä asumisessa syntyväksi jätteeksi, jonka asianmukainen kuljetus ja käsittely ovat kunnan vastuulla. Länsi-Uudellamaalla asumisessa syntyvistä jätteistä huolehtii kuntien (ja jätelautakunnan) kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti Rosk n Roll. Sopimuksissa on kuitenkin lietteet suljettu ulkopuolelle, ja ne ovat siten jääneet kuntien vastuulle. Yksittäiset kunnat eivät kuitenkaan asian hoitamiseksi mitään tehneet. Nyt asiaan on kuitenkin tulossa muutos. Rosk n Roll on käynnistämässä hanketta, jossa lietteen tyhjennyksistä tehdään rekisteri ja lietetyhjentäjien ja vesilaitosten kanssa tehdään sopimukset lietteen asianmukaisesta kuljetuksesta ja käsittelystä. Tämä on ensimmäinen askel hallitumpaan lietteen kuljetukseen ja käsittelyyn. Hankkeesta on pidetty yksi suurempi sidosryhmien kokous vuonna 2010, jossa nimettiin hankkeelle ohjausryhmä. Tuolloin ryhmään nimettiin mm. LUVY:ltä Minttu Peuraniemi ja kuntien hajajätevesityöryhmästä Mari Pihlaja-Kuhna. Tätä ryhmää kutsutaan nykyisellään työryhmäksi. Työryhmä kokoontui ensi kertaa ja paikalla oli Lohjan vesihuoltopäällikkö, Lohjan ympäristölautakunnan sihteeri, Lohjan ympäristötarkastaja, LUVY:n edustaja sekä jätelautakunnan ja Rosk n Roll:n väkeä. Kokousmuistio ja hankesuunnitelma toimitetaan hankkeen ohjausryhmälle tiedoksi, jollei niitä jo ole toimitettu. Kokouksessa käytiin läpi mm. seuraavaa hajajätevesihanketta kiinnostavaa asiaa:

7 7(8) Mari Pihlaja-Kuhna jää pian työlomalle ja hänen sijaisekseen toivottaisiin hajajätevesityöryhmästä edustajaa työryhmään. Pohdittiin, mitä tietoja tulevaan rekisteriin tulisi sisällyttää, jotta se palvelisi mahdollisimman monen tahon tarpeita, hajajätevesityöryhmästä toivottiin kannanottoa asiaan. Pohdittiin kuntien omien tietojärjestelmien kuten Factan ristikkäistä käyttöä tulevan rekisterin kanssa. Kunnilta toivottiin tietoa käytössä olevista rekistereistä. Todettiin, että ympäristölautakuntien lausunto hankkeesta olisi tarpeen saada joka kunnasta, mutta että aikataulu on tiukka ja siksi kunnista olisikin hyvä saada tieto siitä, että millä aikataululla lausuntoja olisi saatavilla. Lausuntopyynnön pohjana käytettäneen hankesuunnitelmaa ja LUVY:n aikoinaan tekemää aloitetta hankkeesta. Keskusteltiin yllämainituista seikoista ja päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: Patrik Skult nimettiin tämän työryhmän edustajaksi hankkeeseen. Todettiin, että hanke voi valmistella esityksen rekisteriin sisällytettävistä tiedoista, hankkeen keräämää tietoa ja menettelytapaohjeista voisi pitää rekisterin pohjana. Tähän liittyy pikainen tutustuminen kuntien tietojärjestelmiin. Ympäristölautakuntien lausunnot eivät ehdi maaliskuulle, mutta huhtikuu voisi olla mahdollinen. Tämä edellyttää lausuntopyyntöä. Sovittiin, että Patrik ja Minttu valmistelevat yhteneväistä lausuntoa jota viilataan yhdessä muun työryhmän kanssa. Todettiin myös, että käynnistyvä hanke on askel oikeaan suuntaan lieteasiassa. 7 Muut asiat 8 Kokouksen päättäminen Miljömässa 9.3. YH Novialla Tammisaaressa järjestetään ympäristömessut energia- ja Itämeri-teemoilla. LUVY Hiisi-maskotteineen osallistuu messuille. Lisätietoa verkko-osoitteesta: SYKEn hajajätevesipäivä 6.4. ELY-keskuksille tarkoitettu koulutuspäivä, jonne myös kuntaihmiset tervetulleita. Jätevesiviikko vko 18 Jätevesiviikkoa vietetään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Tietoa eri tahojen osallistumisinnokkuudesta ei vielä ole, mutta hanke osallistunee viikkoon ainakin tiedotuksellisesti. Ajankohta sopii mainiosti kesän neuvontakierroksista tiedottamiseen. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo kiittäen kaikkia osallistujia antoisasta hankkeesta. Linkki-hankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidetään klo Seuraava työryhmän kokous on klo 9-12 Raaseporissa.

8 8(8) Pöytäkirjan vakuudeksi Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry