LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA l LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla Uudellamaalla, jos jossakin, on hajajätevesiasia akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma. Erityisesti läntisellä Uudellamaalla alati kasvava haja-asutus asettaa haasteita jätevesiasioiden huolelliselle hoitamiselle. Alueelle tyypillistä on, että suuri määrä haja-asutusta sijoittuu nk. erityisalueille, kuten pohjavesialueille ja ranta-alueille, joilla asutus on paikoittain erittäinkin tiivistä. Näillä alueilla jätevesien asianmukainen käsittely on erityisen tärkeää ja myös monella tavalla haasteellista. Alueellamme on myös suora kontakti Suomenlahteen, jonka tilan parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen vesiensuojelun saralla. Laskentatavasta riippuen voidaan todeta, että läntisen Uudenmaan alueella sijaitsee jopa 8-10 % koko Suomen haja-asutuskiinteistöistä. 1. HANKKEEN TAUSTA, HAKIJA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (jatkossa LUVY) on ottanut toiminta-alueellaan ja myös valtakunnallisesti aktiivisen roolin haja-asutuksen jäteveden asianmukaisen käsittelyn edistäjänä. Yhdistys on vuosikymmenten ajan tutkinut ja seurannut toiminta-alueensa vesistöjen tilaa ja osallistunut aktiivisesti ympäristöluvallisten jätevedenpuhdistamoiden toimintatarkkailuun. LUVY on mukana suuremmissa ja pienemmissä hankkeissa, se hallinnoi mm. Hiidenveden kunnostushanketta. Yhdistys on vuodesta 2004 koordinoinut jäsenkuntiensa yhteistoimintaa haja-asutuksen jätevesineuvonnan piirissä. Yhteistyö on parhaimmillaan johtanut neljään hankkeeseen LINKKI 2012 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla (Uudenmaan ELYkeskus/harkinnanvarainen valtionavustus haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan) LINKKI, Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla (Uudenmaan liitto/maakunnan kehittämisraha) Lisäksi LUVY toimii Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n (jatkossa SVYL) vastuuyhdistyksenä hajaasutuksen jätevesiasioissa. LUVY on yhteistyökumppaneidensa kanssa, SVYL:n edustajana organisoinut ympäristöministeriön rahoittamaa neuvonnan pilotointihanketta, Jässi-jätevesihanketta, Etelä-Karjalassa vuonna Vuonna 2012 LUVY osallistui laatuvastaavan roolissa yhteensä neljän Jässi-jätevesihankkeen toteuttamiseen (Lappeenrannan ja Imatran seudun Jässit sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan Jässit).

2 Kuntayhteistyön ja em. hankkeiden myötä LUVY:n toiminta-alueella on toteutettu mm. kuntien käytäntöjen yhtenäistämistä, mm. lomakepohjat ja erityisalueiden jäteveden käsittelyn minimisuositukset, toimintamalli neuvonta- ja tukimateriaaleineen yleisneuvontakampanja, mm. osallistumalla kyläiltoihin ja paikallisiin tempauksiin sekä tarjoamalla puhelinneuvontaa ja konsultointia jätevesitiedotusta sekä lehdistön kautta, että suoraan asukkaille jaettujen tiedotteiden muodossa alueen yhteiset, aktiiviset jätevesiverkkosivut, nyk. osoitteessa ruotsiksi keskitetyn viemäröinnin edistämistä opastamalla orastavia vesihuolto-osuuskuntahankkeita eteenpäin, sekä välittämällä tietoa vesihuolto-osuuskuntien ja kuntien vesihuollosta vastaavien kesken jätevesisuunnittelun kehittämistä ja parannettu ammattimaisen suunnittelun kysyntää yli 1000 kartoitus- ja neuvontakäyntiä erityisalueiden kiinteistöillä, joiden pohjalta on laadittu päivitettävissä oleva lähtötilannetarkastelu alueen jätevesien käsittelyyn sekä hiottu toimiva ja tehokas kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamalli Valtionavusteisen jätevesineuvonnan myötä alueella tehtiin n. 850 kartoitus- ja neuvontakäyntiä vuonna Taulukko 1. Neuvonnan kokonaistyömäärä, toteutuneet neuvontakäynnit sekä neuvonnan tarve nykyisellä hankealueella. Kunta Haja-asutuskiinteistöjä yhteensä (arvio) Kartoitus- ja neuvontakäynti tehty ( ) Neuvottavia kiinteistöjä jäljellä Hanko kpl 33,9 % 595 Inkoo kpl 7 % Karjalohja kpl 5,5 % Karkkila kpl 7,2 % Lohja kpl 7,7 % Nummi-Pusula kpl 3,9 % Raasepori kpl 1,9 % Siuntio kpl 15,6 % Vihti kpl 6,1 % Yhteensä kpl 6 % Tehdyn laajamittaisen työn tuloksena alueen asukkaat ja kesäasukkaat ovat suhteellisen hyvin tietoisia siitä, että jäteveden käsittelylle on asetettu vaatimuksia sekä siitä, että toimenpiteille on olemassa takaraja. Valtaosa asukkaista on hyvinkin valveutuneita jätevesiasioissa ja haluavat järjestää jätevetensä asianmukaisesti. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että asukkaiden on erittäin hankala tarkastella omaa jätevesitilannettaan ja vetää oikea johtopäätös tarvittavista toimista seikka, joka on johtanut sekä ylilyönteihin, että uudistustoimien hitauteen. Lisäksi mediassa käydyn keskustelun perusteella valtaosalle asukkaista on jäänyt vääristynyt mielikuva lainsäädännön vaatimuksista ja asukkailta edellytetyistä toimista. Yleinen tiedotus ei pysty antamaan asukkaille tarpeeksi eväitä asiassa etenemiseen. Länsi-Uudellamaalla neuvontatoiminnalle haasteita asettaa vaativien luonnonolosuhteiden (mm. erityisalueet, saaristo) lisäksi kaksikielisyys. LUVY:n kymmenestä jäsenkunnasta kuusi on kaksikielisiä, näissä kunnissa sijaitsee yhteensä n. 67 % koko alueen haja-asutuksesta. Kaksikielisyydestä johtuen neuvontamateriaali, verkkosivut, tiedotteet sekä palvelu on pystyttävä tarjoamaan molemmilla kotimaisilla kielillä - suomeksi ja ruotsiksi. 2(8)

3 2. HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT Hankkeen tarkoituksena on turvata puolueettoman, laadukkaan ja kansantajuisen sekä kaksikielisen jätevesitietouden saatavuus hankealueella. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää olennaisesti hajaasutuksen jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ympäristöhaittoja vähennetään tehokkaimmin jokaisen kiinteistön tarpeisiin sopivalla ja toimivalla jäteveden käsittelyllä. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietotaitoa ja valmiuksia asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn ja kannustaa kiinteistönomistajia tarvittaessa uusimaan järjestelmänsä vesiensuojelun kannalta edistyksellisellä tavalla. Keskeistä asiassa on, että asukkaat saavat selkeän käsityksen siitä, kuuluvatko he puhdistusvaatimuksen piiriin vai eivät ja koskeeko heitä jokin kunnan asettama vaatimus. Keskeistä on myös se, onko nykyinen järjestelmä riittävä vaatimustason saavuttamiseksi - jos ei, niin asukkaille annetaan selkeät askelmerkit siitä, millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään. Hanke tukee vahvasti Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategian toteuttamista, joka on hyväksytty kuntiemme toimielimissä vuosina Jotta asukkaat osaisivat toimia tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan täsmällistä, kiinteistökohtaista neuvontaa. Hankkeessa keskitytäänkin jalkautettuun neuvontaan (ns. täsmäneuvonta), joka on vaikuttavuudeltaan paras neuvonnan toimintamuoto. Jalkautetun neuvonnan kautta saadaan ensi käden tieto kiinteistöllä muodostuvasta jätevedestä ja nykyisestä käsittelytilanteesta. Jalkautetulla neuvonnalla mahdollistetaan myös henkilökohtainen, täsmällinen neuvonta, joka perustuu kiinteistöllä hankittuihin tietoihin. Tehokkain keino jalkautetun neuvonnan toteuttamiseksi alueellamme on todettu ns. nuohoojatekniikalla toteutetut kartoitus- ja neuvontakäynnit, jolla on tavoitettu jopa 85 % kohdealueiden kiinteistöistä. Kohdealueina ovat olleet kuntien kanssa yhdessä valitut erityisalueet. Valittujen alueiden ulkopuolista väestöä tavoitellaan pääosin yleisen neuvonnan ja tiedotuksen keinoin. Nuohoojatekniikka mahdollistaa myös rajallisen määrän yksittäisiä, valittujen alueiden ulkopuolisia kiinteistökäyntejä. Tekemällä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen, kuten kylä- ja omakotiyhdistysten, kanssa voidaan saavuttaa yleisneuvonnan riittävä kattavuus. Hankkeessa tehdään lähinnä ylläpitävää, kysynnän kattavaa yleisneuvontaa. Määrällisesti hankkeessa pyritään kattamaan lähes haja-asutusalueen kiinteistön tietotarve. Tämä tapahtuu sekä yleisen- että täsmäneuvonnan keinoin. Luonnollisesti täsmäneuvonnan kiinteistökäyntejä ei voida tehdä kuin murto-osaan kohdekiinteistöistä. Kohdealueita priorisoidaan kuntien kanssa aiemmin käytetyn toimintamallin mukaan. Yhteensä täsmäneuvontaa tarjotaan n kiinteistölle ja näistä neuvontakäynti arvioidaan toteutuvan n kohteella.täsmäneuvontaan liittyviä kokoavia tiedotustilaisuuksia järjestetään 2-5 kpl. Yleisneuvonnan osalta pyritään kattamaan asukkaiden puhelin/sähköpostineuvonta- ja yleisötilaisuuspyynnöt. Alueella tehdyn laajan taustatyön johdosta pyyntöjä arvioidaan tulevan suhteellisen vähän, n puhelua ja korkeintaan 10 tilaisuutta. Yleisneuvonnan tukena käytetään verkkosivuja, joiden kävijämääräksi arvioidaan nykyisen kävijämäärän mukainen n. 600/kk. Lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan 2-5 muun tahon järjestämään tilaisuuteen neuvontapisteellä. Tarkoitus on, että kartoitus- ja neuvontakäynnin jälkeen asukas on riittävästi selvillä nykyisen järjestelmänsä rakenteesta ja sen vaatimista huoltotoimista. Asukas pystyy laatimaan selvityksen järjestelmästään joko käynnin yhteydessä tai sen jälkeen. Asukkaalla on käytössään vähintään järjestelmänsä yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet. ymmärtää järjestelmänsä mahdollisen tehostamistarpeen perusteet ja on tietoinen asiassa etenemisen askeleista. Asukkaat, joiden järjestelmä on akuutissa uudistamistarpeessa, osaavat kääntyä ammattilaisen suunnittelijan puoleen. Pienempiä korjaustoimia ja järjestelmän tarkkailua vaativien kohteiden asukkaat voivat ryhtyä parannustoimiin heti. Asukkaat osaavat suhtautua oikein jätevesituotemarkkinointiin, eivätkä näin ollen sorru virhe- tai yli-investointeihin. on tietoinen jätevesijärjestelmävaihtoehtojen suuresta skaalasta ja pääpiirteissään hahmottaa, minkä tyyppiset ratkaisut hänen kohdalleen ja kiinteistölleen sopivat tai ovat mahdollisia. Asukas myös hahmottaa, minkä tyyppistä huoltoa ja tarkkailua erilaiset järjestelmät edellyttävät. Asukkaita 3(8)

4 opastetaan hyvän suunnittelun merkityksestä, sekä ohjeistetaan hakemaan kunnasta tarvittavat luvat. 3. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hanke toteutetaan LUVY:n toiminta-alueella, jätevesineuvontaan sitoutuneiden kuntien alueilla. Hankkeessa jatketaan hyväksi todettua toimintaa. Toimintaa halutaan laajentaa, jotta neuvonnan kysyntään voitaisiin vastata vastaavilla resursseilla. Hankkeessa keskitytään täsmäneuvontaan ja toteutetaan ylläpitävää yleisneuvontaa. Täsmäneuvontaa tehdään LUVY:ssä kehitetyn ja alueella aiempinakin vuosina käytetyn kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamallin mukaan (lyhyt kuvaus liitteenä), huomioiden ympäristöministeriön laatimassa neuvonnan yleissuunnitelmassa esitetyt periaatteet. Kuva 1. Kartta LUVY:n toiminta-alueesta. Hankkeessa laaditaan/päivitetään tarvittava kaksikielinen neuvontamateriaali hyödyntäen jo olemassa olevaa, LUVY:n ja SVYL:n materiaalia sekä tarpeen mukaan myös ympäristöhallinnon laatimaa materiaalia. Neuvontamateriaali sekä neuvonnassa tarvittavaa tukimateriaalia kehitetään ja hankitaan jatkuvasti havaitun tarpeen mukaan, resurssien rajoissa. Yleisneuvonnassa osallistutaan muiden, paikallisten tahojen järjestämiin jätevesi-iltoihin tai vastaaviin tilaisuuksiin sovittaessa esimerkiksi asiantuntijan luennolla. Neuvontapiste soveltuu esimerkiksi toritapahtumaan paikallisen järjestön tai kunnan osaston yhteyteen. Tilaisuuksia voidaan yhdistää kartoitus- ja neuvontakäyntien yhteyteen tai niiden avulla täydentää neuvonnan kattavuutta. Hanke laatii 5-10 asiapitoista tiedotetta alan ajankohtaisista asioista lehdistön ja yleisön käyttöön. Tiedotteiden tarkoituksena on herättää median kiinnostus asiaa kohtaan ja ohjata heidät puolueettoman ja asiantuntevan tiedon lähteille jotta asukkaiden paikallislehtien kautta saama jätevesitietous olisi mahdollisimman korrektia. Tiedotteita voi myös osaltaan käyttää neuvontamateriaalina. Lisäksi: Hankkeen verkkosivut ohjaavat asukkaat ja alan toimijat puolueettoman ja relevantin tiedon lähteille. Verkkosivuja täydennetään käynnistyvän neuvontatyön tarpeisiin alkuvuodesta. Hanke järjestää erityisesti alan ammattilaisille suunnatun seminaarin, jossa käsitellään hankkeen tuloksia ja alan ajankohtaisia asioita. Hanke hyödyntää LUVY:n paikkatietojärjestelmää sekä tiedon hankinnassa että sen tallentamisessa ja raportoinnissa. Hankkeessa päivitetään yhdessä kuntien kanssa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategia. 4. NEUVONNAN LAATU Neuvonnan laatu hankkeessa perustuu LUVY:n vankkaan asiantuntemukseen jätevesiasioissa sekä pitkään kokemukseen jätevesineuvonnan toteuttamisessa. Neuvonnassa käytetään SVYL:n tuottamaa neuvontamateriaalia sekä LUVY:n, SVYL:n ja ympäristöhallinnon laatimaa neuvonnan tukiaineistoa. Kunta- ja aluekohtainen neuvontamateriaali tuotetaan yhdessä ko. kunnan ympäristövalvonnan kanssa ja jos mahdollista, käytetään kyseisen kunnan olemassa olevaa materiaalia. Toimintamallin ytimessä onkin kiinteä yhteistyö alueen kuntien viranomaisten kanssa, mikä osaltaan takaa myös annettujen neuvojen asianmukaisuuden. 4(8)

5 LUVY:ssä työskentelee vastaava neuvoja, joka vastaa neuvojien koulutuksesta ja perehdytyksestä sekä neuvontatyön koordinoinnista/työnjohdosta ja yhteistyöstä kuntaviranomaisiin. Yhdistykseen palkataan neuvontaa toteuttamaan määräaikaisia työntekijöitä. Työntekijöinä voivat olla ympäristöalan osaajat tai opiskelijat, joiden koulutukseen on kuulunut riittävä määrä jätevesiopintoja, tai muut vastaavat jätevesiin liittyvistä taloudellisista intresseistä riippumattomat henkilöt. Työntekijät saavat koulutuksen työhönsä. Koulutus tapahtuu LUVY:n hyväksi todetun, 3-päiväisen perehdytyskoulutuksen kautta. Neuvojat osallistuvat myös aikataulujen salliessa SYKE:n mahdollisesti Uudellamaalla järjestämään neuvojakoulutukseen. Perehdytykseen kuuluu myös 3-10 kiinteistökäyntiä maastossa kokeneen neuvojan kanssa. Neuvojien toiminta kentällä perustuu toimintamalliin eli yhteisiin pelisääntöihin. Neuvojan tukena, puhelinsoiton päässä, on vanhempi neuvoja sekä LUVY:n ja muiden neuvontaa tekevien tukiverkosto. Neuvojat monitoroidaan työn alkuvaiheessa ja monitoroinnista tehdään yhdessä muistio. Monitorointi palvelee sekä neuvojaa ja hänen kehittymistään työssä että toimintamallia, joka saa monitoroinnista suoraa palautetta kentältä. Neuvonnasta kerätään palautetta asukkailta. Kerätyn palautteen perusteella toimintamallia parannetaan jatkuvasti. 5. ALUSTAVA AIKATAULU Hankkeen tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman tarkasti käytettävissä oleva kenttäkausi, mistä syystä toivomme nopeaa rahoituspäätöstä. Kenttäkausi voi parhaassa tapauksessa alkaa jo huhtikuun puolella ja jatkua jopa marraskuulle asti. Yksivuotisen hankkeen valmistelu aloitetaan ja varsinainen toteuttaminen ja neuvonnan tarkempi suunnittelu aloitetaan rahoituspäätöksen saavuttua. Hanke on tarkoitus saattaa päätökseen mennessä. Tavoite on, että neuvontatyötä voisi jatkaa valtionavusteisesti vuosittain ainakin siirtymäkauden loppuun asti jolloin vuoden 2014 puolella voidaan yhtäältä vetää vuoden 2013 tuloksia kokoon ja toisaalta valmistautua seuraavaan kenttäkauteen. Näin ollen hankkeiden välille ei syntyisi toiminnan katkoksia. Taulukko 2. LINKKI-hankkeen alustava aikataulu. 1-4/ / /2013-1/ /2014 Hankkeen suunnittelu ja seuranta Maksatuskausi II (päättyy ) Maksatuskausi III (päättyy ) Kokoukset ja tapahtumat Täsmäneuvonta Avustuspäätöksen myötä hankesuunnitelman ja aikataulujen tarkistus Maksatuskausi I (päättyy ) Maksatuskausi IV ja loppuraportonti (päättyy ) Ory/Try Ory/Try Ory Ory Seminaari hankkeen tuloksista Alueiden valinta, resursointi, aikataulutus Rekrytointi Koulutus/perehdytys Kokoava tiedotustilaisuus Kartoitus- ja neuvontakäynnit käynnissä Monitoroinnit Palautekysely Kokoavia tiedotustilaisuuksia Kartoitus- ja neuvontakäyntien tulosten yhteenveto Kokoavia tiedotustilaisuuksia Vuoden 2014 toiminnan suunnittelu ja mahdollinen käynnistäminen Kokoavia tiedotustilaisuuksia Yleisneuvonta Tiedotus Osallistutaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin puheenvuorolla tai neuvontapisteellä sovittaessa Puhelinneuvontaa työntekijöiden puhelinnumeroissa Tiedotteita tarpeen mukaan työn edistymisestä ja ajankohtaisista aiheista Verkkosivuja päivitetään tarpeen mukaan, pikku-uutisia Sidosryhmien tiedottaminen 5(8)

6 6. HANKKEEN TUOTOKSET Hanke ylläpitää verkkosivustoa ja www. glesbygdensvatten.fi. Hankkeen tuottama ja käyttämä neuvontamateriaali ja tiedotteet toimitetaan niitä tarvitsevien tahojen saataville. Hanke koostaa kartoitus- ja neuvontakäynneiltä alueellista ja kuntakohtaista yhteenvetotietoa. Sovittaessa hanke luovuttaa myös kartoitus- ja neuvontakäynneillä kerättyä jätevesikartoitustietoa asianosaisen kunnan käyttöön selvitysten keräämisen helpottamiseksi. Hanke tuottaa myös paikkatietoaineistoa kartoitus- ja neuvontakäynteihin liittyen. Hankkeen saavutuksista laaditaan loppuraportti ja esitellään toimintaa seminaarissa. Hankkeen tuotokset ja kokemukset ovat sidosryhmien, erityisesti alueellisten vesiensuojeluyhdistysten ja yhteistyöhankkeiden, käytössä kattavan yhteistyöverkoston ansiosta. 7. HANKKEEN ORGANISAATIO JA RESURSSIT Hankkeen toteutuksesta vastaa LUVY ja toimintaa suunnataan ohjausryhmässä, joka koostuu osallistujakuntien, toteuttajan ja rahoittajan edustajista. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kuntien lisäksi SVYL:n jäsenyhdistysten hajajätevesiasiantuntijat, erityisesti neuvontahankkeet Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten hankkeiden ja jätevesisuunnittelijoiden sekä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan paikallisten kylä- ja omakotiyhdistysten kanssa. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Jaana Pönni, joka tarjoaa hankkeen käyttöön vesiensuojelun asiantuntemusta. Lisäksi hän osallistuu hankkeen suunnitteluun ja seurantaan. Hankkeen projektipäällikkönä ja neuvonnasta vastaavana toimii Minttu Peuraniemi, joka on yhdistyksen asiantuntija haja-asutuksen jätevesiasioissa. Projektipäällikön tehtäviin kuuluu Neuvonnan koordinointi ja työnjohto Kuntayhteyksien ylläpito ja tiedonvaihto Neuvontamateriaalin kokoaminen, tuottaminen ja päivitys Neuvojien rekrytointi, koulutus ja perehdytys, sekä monitorointi Tiedotus ja mediaesiintyminen, tilaisuuksien järjestäminen ja koordinointi Hankkeen suunnittelu ja raportointi Hankkeelle palkataan 2 kpl määräaikaisia työntekijöitä, nimikkeellä vanhempi neuvoja, joiden tehtäviin kuuluu kartoitus- ja neuvontatyön suorittaminen ja raportoiminen vastuualueellaan neuvojien työnjohto vastaavalle neuvojalle kanssa sovittavilta osin neuvojien perehdyttäminen työhönsä maastossa, uusien neuvojien mentorointi toimintamallin kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa työstä raportointi projektipäällikölle yleisneuvontaan ja tiedotukseen osallistuminen sovitun mukaisesti tilaisuuksien, materiaalien ja raporttien valmisteluihin osallistuminen sovitun mukaisesti muut mahdolliset hankkeen edellyttämät tehtävät Hankkeelle palkataan myös 5-10 kpl määräaikaisia työntekijöitä/harjoittelijoita, nimikkeellä jätevesineuvoja, joiden tehtäviin kuuluu kartoitus- ja neuvontatyön suorittaminen ja raportoiminen vastuualueellaan toimintamallin kehittäminen yhdessä vanhempien neuvojien ja projektipäällikön kanssa työstä raportointi vanhemmalle ja/tai projektipäällikölle yleisneuvontaan ja tiedotukseen osallistuminen sovitun mukaisesti tilaisuuksien, materiaalien ja raporttien valmisteluihin osallistuminen sovitun mukaisesti muut mahdolliset hankkeen edellyttämät tehtävät Hankkeen toteutukseen osallistuu myös LUVY:n toimisto- ja taloushallintohenkilökuntaa ja paikkatietoasiantuntija. 6(8)

7 Taulukko 3. Hankkeen alustavat työntekijäresurssit. Tehtävänimike Työpanos yhteensä, htkk Vastuullinen vetäjä 1,3 Projektipäällikkö 9 Vanhempi jätevesineuvoja 24 Jätevesineuvoja 25 Toimisto- ja taloushallintohenkilöstö 1,3 Paikkatietoasiantuntija 1 Yhteensä 61,6 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat pääasiassa palkka- ja henkilöstökuluista (n. ¾). Kokonaiskuluiksi arvioidaan muodostuvan , alla olevan taulukon mukaisesti. Hanke on tarkoitus rahoittaa Valtion harkinnanvaraisista jätevesineuvontaan suunnatuista avustuksista, joita haetaan Uudenmaan ELYkeskuksesta. Koska neuvonnan tarve perustuu jätevesisäännöksiin ja niiden muutoksiin, eikä neuvontaa ilman valtion tukea alueellamme jatku, haemme tavanomaista suurempaa valtion osuutta. Omarahoitusosuudeksi esitämme n. 2 % kokonaiskuluista, eli Avustusta haetaan siis yhteensä Taulukko 4. Hankkeen kokonaiskustannusarvio ajalle Kustannusarvio, Yhteensä Palkka- ja henkilöstökulut Vuokrakulut Matkakulut Hallinnon kulut Yhteensä Rahoitussuunnitelma, Yhteensä Omarahoitus Valtion avustus Yhteensä Hankealueelle haettavan avustuksen suuruutta puoltavat alueen haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen määrä, hankesuunnitelman ensimmäisellä sivulla mainitut erityiset olosuhteet, vesistöjen tila, sekä kaksikielisyys. Toivomme myös pitkän kokemuksemme neuvonnasta ja toimintavalmiuden laskettavan hyväksemme hakemusta käsiteltäessä. 7(8)

8 9. LÄHTEITÄ Autti Heini. Harmaiden jätevesien käsittely Tarve, merkitys, ongelmat ja vaihtoehdot. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna s. Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Tampere Joensuu Ilona et. al. Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2010. Helsinki s. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. Uudenmaan maakuntaohjelma s + liitteet ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma , 27 s + liitteet. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille Lohja s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Porvoo Peuraniemi Minttu, Nikulainen Anu, Mäensivu Kirsi, Tiainen Niina. Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä- Karjalassa loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 227. Lohja s. + liitteet 9 kpl. Peuraniemi Minttu, Sahi Virpi, Marttila Jaana. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 190. Lohja s. Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmie nlaadun kartoitus Länsi-Uudellamaalla. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry s. Peuraniemi Minttu. LINKKI Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen loppuraportti. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 229. Lohja s + liitteet 5 kpl. Peuraniemi Minttu. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 213. Lohja s + liitteet 5 kpl. Peuraniemi Minttu. Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen väliraportti 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s + liitteet 4 kpl. Peuraniemi Minttu. Raportti Raaseporissa, Lohjalla, Nummi-Pusulassa ja Siuntiossa tehdyistä jätevesikartoituksista ja neuvontatyöstä alustavat tulokset. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Lohja s. Pulssi 3/2011, Uudenmaan liiton verkkolehti. Vesiensuojelun tavoiteohjelma Suomen Ympäristö 55/2006 Ympäristöministeriö. Haja-asutuksen jätevedet Lainsäädäntö ja käytännöt. Ympäristöopas Helsinki s. Ympäristöministeriö. Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan järjestäminen vuonna 2013 yleissuunnitelma. Ympäristöministeriön kuulutuksen liite. 7 s. 8(8)

9 KARTOITUS- JA NEUVONTAKÄYNTIEN TOIMINTAMALLI Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankkeissa kehitetty kartoitus- ja neuvontakäyntien toimintamalli mahdollistaa yhtäaikaisesti asukkaiden puolueettoman ja tapauskohtaisesti räätälöidyn neuvonnan ja asiantuntevan tiedonkeruun haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä koskien. Toimintamallin lähtökohtana on, että kiinteistökäynnit tehdään systemaattisesti alueittain säästäen tällä tavalla matkustamisesta aiheutuvia kuluja, helpottaen työn hallintaa ja mahdollistaen alueittaisen tarkastelun. Toimintamallia voi verrata vaikkapa nuohoojatoimintaan: asukkaille lähetetään kirje jossa ehdotetaan ajankohtaa ilmaiselle kiinteistökäynnille. Kirjeessä kerrotaan myös neuvontatoiminnasta sekä lainsäädännöstä. Kiinteistökäynti on vapaaehtoinen ja asukkaalla on mahdollisuus myös esittää hänelle paremmin sopivaa ajankohtaa. Kohdealueiden valinta ja neuvonta tehdään tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Neuvonta-alueita priorisoidaan vesien- ja ympäristönsuojelullisin ja maankäytöllisin perustein. Neuvonnan resurssit eivät riitä kaikkien alueiden läpikäymiseen, vaan käynnit kohdennetaan erityisen herkille alueille ja työn edetessä laajennetaan muille alueille. Kunnan kanssa tehdään yhteistyötä kiinteistöjen yhteystietojen hankkimisessa. Kunta saa käyttöönsä kartoituksessa kerätyt tiedot niiden kiinteistöjen osalta, joiden omistaja on antanut luvan tietojen luovuttamiseen. Kunnan omaa neuvontamateriaalia käytetään hyväksi jos mahdollista, muutoin laaditaan tarvittava kuntakohtainen neuvontamateriaali. Vastaava neuvoja toimii linkkinä toiminta-alueen kuntien ja neuvojien välillä ja neuvojat vastaavat kenttätöiden toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Näin ollen neuvojat voivat keskittyä yhden tai parin kunnan kohdealueiden erityispiirteisiin. Toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tavoittaa valtaosa, jopa %, neuvontaalueen asukkaista. Kartoitus- ja neuvontakäyntejä on tehty Länsi-Uudellamaalla noin kahdelle tuhannelle kiinteistölle vuosien aikana ja lähes yhtä monelle kiinteistöille muualla Suomessa, mm. Jässi-hankkeissa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla. Kartoitus- ja neuvontakäynteihin ollaan asukkailta kerätyn palautteen mukaan oltu tyytyväisiä ja sitä voikin pitää hyvänä ja tehokkaana tapana hoitaa jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla. Alueittainen jätevesikartoitus mahdollistaa mm. luotettavien lähtötilannekuvausten laatimisen sekä hajakuormituksen tarkemman arvioinnin paikallistasolla.

10 2 / 2 Toimintamallin toteutus edellyttää hieman asiaan perehtymistä. Toimintamalliin liittyy kuitenkin tarvittava määrä valmiita asiakirjamalleja ja niiden käyttämiseen on mahdollista saada koulutusta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. Asiakirjamallit ja tarkemmat selostukset toimintamallista ja sen tuottamista tuloksista löytyvät seuraavista raporteista, julkaisuista ja linkeistä: LINKKI Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen - Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s + liitteet 5 kpl. Jässi-jätevesihanke Neuvontapilotti Etelä-Karjalassa Loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lohja s. + liitteet 9 kpl. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke loppuraportti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry: julkaisu 213. Lohja s + liitteet 5 kpl. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeen verkkosivuilta löytyy suurin osa em. asiakirjoista sekä muuta neuvontaan liittyvää asiaa. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kartoitetaan nykyinen järjestelmä, luokitellaan järjestelmä uudistamistarpeen mukaan ja annetaan räätälöidyt ohjeet etenemiseen. Kuvat: Anu Nikulainen ja Minttu Peuraniemi. Lisätietoa antaa: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Asiantuntija, haja-asutuksen jätevedet Minttu Peuraniemi puh: s-posti: vesiensuojelu.fi