TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

Transkriptio

1 TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

2 Työmarkkinakentästä Työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän muodostaa kolme osaa 1) työmarkkinajärjestöjen oma toiminta 2) työriitojen sovittelujärjestelmä 3) työtuomioistuin

3 Neuvottelujärjestelmä Neljä tasoa, joilla sovitaan työehdoista 1) keskusjärjestötaso tulopoliittiset sopimukset keskitetyt työmarkkinaratkaisut sitoo työmarkkinoiden keskusjärjestöjä yleissopimukset (is-suoja, lm-sopimus) 2) liittotaso työehtosopimukset TUPON jälkeen alkavat työehtosopimusosapuolten - ammattiliittojen ja työnantajaliittojen -neuvottelut, joissa sovelletaan keskitettyä sopimusta kullekin alalle

4 Neuvottelujärjestelmä 3) yritystaso talokohtaiset tessit 4) yksilötaso työsopimukset

5 Keskitetty ratkaisu historiaa? Tupojen satoa jäsenmaksujen perintä palkasta (1969) kokoontumisoikeus työpaikalla (1970) lomaltapaluuraha (1972) äitiysloman pidennys (1974) talviloma (1977) sairauspäivärahauudistus ( ) työttömyysturvauudistus (1984) työajan lyhennys (1985)

6 Keskitetty ratkaisu historiaa? luottamusmiessopimus (1991) vuorotteluvapaa (1995) työelämän kehittäminen (1996, 2001) työeläkeuudistus (2002) uusi työturvallisuuslaki (2002) koululaisten aamu- ja iltapäivähoito (2003) muutosturva (2005) työaikapankki (2005)

7 Työehtosopimukset Normaalisitova työehtosopimus: yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdistys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn työntekijän yhdistyksen kanssa. Järjestäytyneen työnantajan on noudatettava sitä työehtosopimusta, jonka se on solminut tai johon se on sidottu työnantajaliiton jäsenenä. Yleissitova on valtakunnallinen, asianomaisella alalla edustavana pidetty työehtosopimus. Myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava työehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden työsuhteen ehdoissa vähintään valtakunnallisen ja asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista

8 Työehtosopimukset työntekijän järjestäytymisellä tiettyyn liittoon ei ole ratkaisevaa merkitystä sovellettavan työehtosopimuksen kannalta, vaan sillä, millä alalla työnantaja toimii kuitenkin lain tarkoittama "asianomainen ala" määräytyy työnantajan toimialan mukaan

9 TES-määräysten soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdot määräytyvät pääasiassa voimassaolevan lainsäädännön ja työsopimusten perusteella työsopimuksessa voidaan sopia noudatettavaksi jonkin työehtosopimuksen määräyksiä EK (PT+TT) ovat sopineet YTN ry:n kanssa, että ylempiin toimihenkilöihin pyritään noudattamaan soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevia toimihenkilöiden työehtosopimusten mukaisia yleisiä työehtoja siten, että etuudet ovat vastaavat

10 Työtaistelu lakosta tai työsulusta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään 2 viikkoa ennen työtaistelun alkamista työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus muista työtaistelutoimenpiteistä, esimerkiksi ylityökiellosta, ei ole ilmoitusvelvollisuutta valtakunnansovittelija voi esittää työtaistelun lykättäväksi 14 vuorokaudella, jos työtaistelu kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimiin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa (virkasuhteiset 7 vrk)

11 Valtakunnansovittelija Sovittelujärjestelmä perustuu työriitojen sovittelusta annettuun lakiin. Valtio on asettanut sovittelujärjestelmän työmarkkinajärjestöjen käyttöön, jotta riidan osapuolet saadaan neuvotteluratkaisuun. valtakunnansovittelija ja piirisovittelijat avustavat neuvottelukumppaneita työriitasovitteluissa kun työ- tai virkaehtosopimusta ei saada aikaan ilman ulkopuolista apua työriitojen sovitteluun osallistuminen on pakollista, pakkosovittelu, mutta työriitojen pakkosovintoa ei ole

12 Työtuomioistuin / yleinen alioikeus Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu ratkaista kysymykset työehto- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä, laajuudesta, sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin ratkaisee myös laittoman työtaistelun hyvityssakon suuruuden. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen. Työtuomioistuin ratkaisee muutoksenhakutuomioistuimena työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään käräjäoikeudessa. Virkasuhteisten vastaavat riidat käsitellään joko valtion virkamieslautakunnassa tai hallinto-oikeudessa

13 TYÖSOPIMUSLAISTA

14 Työsopimuksen tunnusmerkkejä ovat 1) sopimus työn tekemisestä 2) työnantajan johto- ja valvontaoikeus (direktio-oikeus) 3) työn tekeminen toiselle, työnantajalle 4) työn vastikkeellisuus

15 Alaikäiset työssä 15-vuotias saa itse tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. huoltaja voi purkaa vuotiaan työsopimuksen, jos siitä on haittaa alaikäisen kasvatukselle, kehitykselle tai terveydelle 13-15v työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 h pv ja 35 tuntia/vko yötyö on kielletty alle 15 v., 15 vuotta täyttänyt saa työskennellä kaksivuorotyössä enintään klo saakka laki nuorista työntekijöistä 998/

16 Työsopimuksen muoto ja sisältö Työsopimuksen tekeminen ei edellytä määrätyn muodon noudattamista. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, on kirjallista sopimusta pidettävä ehdottomasti suositeltavampana selvyyden ja todistettavuuden vuoksi. työsopimus voidaan tehdä myös sähköisesti jos sopimus on tehty suullisesti tai kirjallinen työsopimus ei sisällä kaikkia sovittuja ehtoja, on työnantaja velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista, mikäli työsuhde on voimassa toistaiseksi tai sen on tarkoitus jatkua yli kuukauden kestävän määräajan (TSL 2:4) selvitys on annettava ilman eri pyyntöä viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä

17 Työsopimuksen kestoaika työsopimus voidaan solmia joko toistaiseksi tai määräajaksi määräaikaiselle työsopimukselle on oltava aina perusteltu syy tai sen on perustuttava työntekijän omaan aloitteeseen uudessa työsopimuslaissa ei ole enää esimerkkiluetteloa hyväksyttävistä määräaikaisuuden perusteista

18 Työsopimuksen kestoaika Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi: toisen työntekijän sijaisuus, työn luonne, työn kausitai projektiluonteisuus taikka oppi- ja koulutusohjelmiin liittyvä harjoittelu muu edellä mainittuun rinnastettava seikka tai muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvään perusteltu syy toiminnan aloittamiseen liittyvä kysynnän vakiintumattomuus voi myös olla peruste määräaikaiselle työsopimukselle päättäminen ennenaikaisesti vain purkamalla hiljaisesti jatkuminen

19 KKO 1989:100 Työsopimus Määräaikainen työsopimus Kysymys siitä, oliko kaupungilla työnantajana ollut pätevä syy solmia puistotyöntekijän kanssa toistuvasti peräkkäistä määräaikaisia työsopimuksia. H:n kaupungin luonteeltaan kausiluonteisissa puisto- ja katutöissä olleen työntekijän kanssa oli solmittu kuusi määräaikaista työsopimusta, jotka muodostivat lähes kahden vuoden ajan kestäneen katkottoman työjakson. KKO katsoi, ettei työn luonne kuitenkaan tässä tapauksessa ollut perusteltu syy määräaikaisten työsopimusten tekemiseen näin pitkäksi ajaksi, koska eri vuodenajoille tyypilliset työt olivat toistuneet. Työsuhdetta pidettiin toistaiseksi voimassa olevana

20 KKO 1993:70 Työsopimus Määräaikainen työsopimus Vesi- ja ympäristöpiiri oli tehnyt työntekijän kanssa runsaan vuoden aikana yhdeksän peräkkäistä määräaikaista työsopimusta sillä perusteella, että työntekijän palkkaukseen tarvittavat varat oli saatu jaksoittain budjetin määrärahoista. Tämän ei katsottu muodostaneen työsopimuslain 2 :n 2 momentissa edellytettyä pätevää syytä toistuvasti solmia määräaikaisia työsopimuksia. Työntekijän työsopimusta oli kokonaisuudessaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana

21 KKO 1995:13 Työsopimus Määräaikainen työsopimus Ottaen huomioon tienrakennusalan erityisluonne ja alalla vakiintunut käytäntö tielaitoksella oli työsopimuslain 2 :n 2 momentissa edellytetty pätevä syy solmia työntekijän kanssa noin yhden vuoden neljän kuukauden aikana viisi lähes peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. (Ään.) Ks. alan käytännön merkityksestä myös KKO 1980 II 84 ja KKO 1988:9 ja KKO 1985 II

22 KKO 1995:14 Työsopimus Määräaikainen työsopimus Tielaitoksella ei ollut työsopimuslain 2 :n 2 momentissa edellytettyä pätevää syytä solmia työntekijän kanssa yli seitsemän vuoden ajaksi yhteensä 50 lähes peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Sopimukset olivat siten muodostuneet toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi. (Ään.)

23 KKO 1996:105 Työsopimus Määräaikainen työsopimus Kaupunki oli tehnyt työntekijän kanssa runsaan kuuden vuoden aikana yli 90 eri pituista lähes peräkkäistä määräaikaista työsopimusta vanhainkodin vakinaisten viranhaltijoiden tai työntekijöiden sijaisuuksista. Sopimukset oli sidottu vakinaisen viranhaltijan tai työntekijän poissaoloon. Sopimusten tekemisellä ei niiden peruste huomioon ottaen ollut pyritty jatkuvaan työsuhteeseen eikä kaupunki myöskään ollut pyrkinyt kiertämään toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen liittyvää työsuhdeturvaa. Peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen oli ollut työsopimuslain 2 :n 2 momentissa edellytetty pätevä syy, joten sopimuksia ei pidetty toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena

24 Koeaika työsopimuksen voimassaoloajasta osa voidaan sopia koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman laissa säädettyjä purkuedellytyksiä koeajan tarkoituksena on antaa sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia työsuhteen alussa (vrt. KKO 1995:103,1986 II 52) nimenomainen sopimus, näyttövelvollisuus sopijapuolella, joka vetoaa koeaikaan koeaika saa olla enintään 4 kuukauden pituinen jos työnantaja järjestää työntekijälle työsuhteen alussa erityisen, yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta kestävän, työhön liittyvän koulutuksen, koeaika voidaan sopia enintään 6 kuukauden pituiseksi

25 Kilpailevan toiminnan kielto Työsopimuslaissa on kielletty työntekijää luvatta tekemästä sellaista työtä toiselle tai itse harjoittamasta sellaista toimintaa, joka ottaen huomioon työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. KKO 1993:59: työsopimuksen sai purkaa kun oli perusteltua aihetta epäillä johtajan valmistelevan kilpailevaa toimintaa Hyvän tavan vastaisena kilpailutekona on oikeuskäytännössä pidetty tilitoimiston kirjanpitäjän menettelyä, kun hän oli työnantajaltaan salaa ryhtynyt äänettömäksi yhtiömieheksi kommandiittiyhtiönä naapurikuntaan perustettuun uuteen tilitoimistoon. (KKO 1985 II 158.)

26 Liike- ja ammattisalaisuudet Salassapitovelvollisuus työntekijä ei saa työsopimuksen voimassaolon aikana ilmaista muille eikä itse käyttää hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia liikesalaisuudella tarkoitetaan mm. sekä taloudellisia salaisuuksia, kuten yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia ja hintapolitiikkaa koskevaa tietoa että teknisiä salaisuuksia, kuten rakennetta ja materiaaliyhdisteitä koskevaa tietoa salassa pitämisellä on merkitystä sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on salassapitovelvollisuus on työsopimuslaissa rajattu työsuhteen kestoaikaan säännöksiä myös rikoslaissa (RL 30:5), 2 v. työsuhteen päättymisen jälkeen

27 Kilpailukieltosopimus työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa yrittäjänä kilpailevaa toimintaa vain erityisen painavasta, työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä syystä kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai muutoin harjoittaa ammattiaan enintään (6) kuuden kuukauden ajan

28 KKO 2003:19 Kiinteistönvälitysliikkeen työntekijä oli työsopimuksessaan sitoutunut kuuden kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan muun muassa vastaanottamatta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla sopimuslauseke katsottiin työsopimuslain 16 a :ssä (724/1990) tarkoitetuksi kilpailukieltosopimukseksi, jonka tekemiseen oli ollut laissa edellytetty työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. (Ään.) TSL 16 a (724/1990.)

29 Työsuhteen ehtojen muuttaminen 1) yhteisesti sopien voidaan työsopimusta vapaasti muuttaa ottaen huomioon pakottavan lainsäädännön ja työehtosopimusten määräykset 2) mikäli työsopimuksen jokin ehto muuttuu, jäävät muut ehdot sellaisenaan voimaan, ellei niiden muuttamisesta ole nimenomaan sovittu 3) Työsopimuksen olennaisten ehtojen muuttaminen yksipuolisesti siten, että vanha työsopimus irtisanotaan ja tarjotaan uutta työsopimusta. Irtisanomisperuste vaaditaan ja irtisanomisaikaa noudattaen. 4) työnantaja käyttää kuitenkin työnjohto- ja valvontaoikeuttaan (direktio) alaisiinsa nähden työsuhteen epäolennaisten ehtojen suhteen

30 Lomauttaminen lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa Lomauttamisen tarpeen tulee johtua taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. se voidaan toteuttaa joko keskeyttämällä työnteko kokonaan tai lyhentämällä työntekijän työaikaa (osaaikainen lomautus) lomautusilmoitus on annettava työntekijälle henkilökohtaisesti vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, on lomautetulla työntekijällä työsopimuksen irtisanoessaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa

31 Työsopimuksen päättyminen Määräaikainen työsopimus määräaikainen työsopimus päättyy, ellei toisin ole sovittu, ilman irtisanomista, kun määräaika on päättynyt tai sovittu tehtävä suoritettu määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa työsuhteen kestäessä, ellei irtisanomisoikeudesta ole nimenomaan sovittu mikäli työntekijä purkaa määräaikaisen työsopimuksen perusteetta, saattaa hän joutua vahingonkorvausvelvolliseksi työnantajalle (TSL 12:1 )

32 Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Jollei muusta sovita, Työsuhteen kesto enintään vuosi yli 1v, alle 4v yli 4v, alle 8v yli 8v, alle 12v yli 12v Työsuhteen kesto enintään 5v yli 5 vuotta Työnantajan irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta Työntekijän irtisanoutumisaika 14 päivää 1 kuukausi

33 Työehtosopimuksissa on kuitenkin voitu rajoittaa yksilöllistä sopimisoikeutta, jolloin työsopimuksella ei voi siitä poiketa. Pisin sallittu irtisanomisaika on kuitenkin kuusi kuukautta. työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että irtisanomisaikana työntekijällä ei ole työntekovelvollisuutta työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan korvauksena täyden palkan koko irtisanomisajalta lomakorvauksineen jos työntekijä irtisanoutuu noudattamatta säädettyä tai sovittua aikaa, on hän velvollinen maksamaan kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän

34 Henkilökohtainen irtisanomisperuste Oikeustapauksia

35 Individuaaliperusteet eli työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet työntekijästä johtuvana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä Jos laiminlyönti, annettava varoitus ja varattava tilaisuus menettelynsä korjaamiseen. Ei kuitenkaan kun on kyse vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta. myös työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään, voi oikeuttaa työnantajan irtisanomaan työsopimuksen työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi irtisanomisperusteesta ja käyttää kuulemistilaisuudessa avustajaa

36 KKO 1980 II 117 (Ään.) Poissaolo ja irtisanominen Työntekijän luvaton poistuminen työpaikalla ei ollut sellainen erittäin painava syy, joka oikeuttaisi työnantajan irtisanomaan työsopimuksen. Koska työntekijä oli kuitenkin samanlaatuisesta syystä saanut 3 kuukautta aikaisemmin kirjallisen varoituksen, työnantajalla oli kokonaistilanne huomioon ottaen erittäin painava syy irtisanomiseen

37 KKO 1999:83 Työsopimuksen irtisanominen Pankki oli irtisanonut pankinjohtajan tämän toistuvien luotonannosta annettujen ohjeiden noudattamatta jättämisen vuoksi. Työsuhteen päättämisen edellytyksenä ei pankinjohtajan mainitun menettelyn lisäksi pidetty sitä, että menettelystä olisi aiheutunut pankille vahinkoa. Pankilla oli siten yksinomaan ohjeiden vastaisesta toiminnasta syntyneestä luottamuspulasta johtuen ollut työsopimuslain 37 :n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy pankinjohtajan työsopimuksen irtisanomiseen

38 KKO 1991:2 Työsopimuksen irtisanominen ja HIV-tartunta Ravintolassa toiminut viinuri oli todettu HIVpositiiviseksi, josta seikasta hän oli välittömästi ilmoittanut työnantajalleen. Työnantaja oli muutaman kuukauden kuluttua irtisanonut työntekijän työsopimuksen lähinnä tämän HIV-positiivisuuden vuoksi. HI-viruksen tartuntatavat huomioon ottaen työntekijän työskentely viinurina ei muodostanut tartuntariskiä ravintolan muille työntekijöille eikä asiakkaille. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että työntekijän työkyky olisi olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt. Työnantaja ei ollut myöskään näyttänyt, että työntekijän HIV-positiivisuus olisi tullut ravintolan asiakaskunnan tietoon ja että tieto työntekijän sairaudesta olisi vaikuttanut ravintolan asiakaskäyntien määrään. Työnantajalla ei siten ollut oikeutta työsopimuksen irtisanomiseen

39 KKO 1995:80 Työsopimuksen irtisanomisperuste Lukkoliikkeen palveluksessa oleva lukkoseppä oli vaihtanut erään lukon sarjoituksen vastoin työnantajan ohjeita ja määräyksiä. Lukkoseppä oli vaihtanut ystävänsä lukon sarjoituksen veloituksetta vapaaaikanaan kertomatta tai sopimatta asiasta työnantajan kanssa sekä lisäksi vastoin lukon sarjoitusohjeita. Menettelyä ei pidetty perusteena työsopimuksen purkamiseen. Sen sijaan lukkoliikkeellä katsottiin olleen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, koska menettely oli osoittanut kysymyksessä olevassa asemassa olevalta työntekijältä sellaista harkintakyvyn puutetta, että työnantaja oli voinut päätellä tämän olevan sopimaton työtehtäväänsä

40 Työsopimuksen purkaminen TSL 8:1 Purkamisen perusteet Purkamisperuste johtuu aina työsuhteen toisesta osapuolesta. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättymään heti vain erittäin painavasta syystä. käytettävä 14 vrk:ssa työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa lakisääteinen varoitus vain työtehtävien laiminlyöntitilanteissa purkamista ei voida tehdä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla

41 KKO 1985 II 99 Purkuperuste Työntekijän hallusta oli tavattu työnantajalle kuulunutta väripigmenttiä sekä työnantajan asiakkaiden nimiä ja osoitteita sisältävä luettelo. Työsuhteen aikana työntekijä oli luovuttanut työnantajalta hankkimiaan tuotteita veljelleen, joka oli perustamassa samalla alla toimivaa liikettä. Kokonaistilanne huomioon ottaen työnantajalla oli oikeus purkaa työsopimus. (Ään.)

42 KKO 1989:147 Työsopimuksen purkaminen ja näpistys Työntekijä oli työnantajan erään vakuutusyhtiön tiloissa työntekijöilleen järjestämässä tilaisuudessa ottanut vakuutusyhtiön edustajan vaatenaulakossa olleen puseron taskusta lompakon ja anastanut siitä 70 markkaa, minkä johdosta hänen työsopimuksensa oli purettu. Työntekijä oli menettelyllään rikkonut työsopimussuhteessa edellytettävän työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen. Työnantajalla katsottiin olleen työsopimuslain 43 :n 1 momentin mukainen tärkeä syy työntekijän työsopimuksen purkamiseen

43 KKO 1990:152 Työstä kieltäytyminen ja työsopimuksen purkaminen Työntekijä oli toiminut autonkuljettajana kuljetus- ja asiointitehtävissä sekä suorittanut varastomiehen tehtäviä ja siivoustöitä. Työnantaja oli lisäksi määrännyt myös lumityöt työntekijän tehtäväksi. Koska työntekijän työsuhteen ehtojen mukaan hänen toimenkuvaansa ei ollut rajattu koskemaan vain tiettyjä työtehtäviä, työnantajalla oli työnjohto oikeutensa nojalla ollut oikeus tällaisen määräyksen antamiseen. Työntekijän kieltäydyttyä varoituksesta huolimatta lumitöiden suorittamisesta, katsottiin työnantajalla olleen tärkeä syy työsopimuksen purkamiseen

44 KKO 1991:105 Työstä kieltäytyminen ja työsopimuksen lakkaaminen Työnantaja oli siirtänyt työntekijän tämän työsopimuksen mukaisista autonkuljettajan tehtävistä tuotantopuolen tehtäviin. Työntekijän kieltäydyttyä uusista tehtävistä hänen työsopimuksensa oli purettu. Toimenkuvan muuttuminen olisi ollut mahdollista vain, jos työnantajalla olisi ollut peruste lakkauttaa työsopimus. Kun purkamis- tai irtisanomisperustetta ei ollut, työnantajalla ei ollut oikeutta työstä kieltämisen perusteella päättää työsuhdetta. (Ään.)

45 KKO 2000:77 Työsopimuksen purkaminen ja rattijuopumus vapaaaikana VR Osakeyhtiön palveluksessa ollut ratapihakonduktööri oli syyllistynyt vapaa-aikanaan kahteen törkeään rattijuopumukseen, minkä vuoksi hänet oli yhtiössä noudatettavien junaturvallisuutta ja huumaavia aineita koskevien ohjeiden nojalla poistettu junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavasta työtehtävästään. Yhtiöllä katsottiin olevan tämän vuoksi työsopimuslain 37 :n 2 momentissa tarkoitettu työntekijästä johtuva erityisen painava syy irtisanoa ratapihakonduktöörin työsopimus, mutta ei huomioon ottaen vapaa-aikana tapahtuneissa liikennejuopumuksissa aikaisemmin noudatettu käytäntö lain 43 :n 1 momentissa tarkoitettua tärkeää syytä purkaa työsopimus. (Ään.)

46 KKO:2012:89 Työsopimus - Työsopimuksen päättäminen Diaarinumero: S2010/979 Esittelypäivä: Taltionumero: 2217 Antopäivä: Lennolla matkustamohenkilökunnan esimiehenä toiminut purseri oli yhtiön työohjeiden vastaisesti ottanut koneesta mukaansa matkustajatarjoiluun tarkoitettuja alkoholijuomia sekä laiminlyönyt tehdä tullihallituksen määräysten ja yhtiön ohjeiden mukaisen tullausilmoituksen mukanaan tuomistaan savukkeista. Kysymys siitä, oliko työnantajalla työsopimuslain 8 luvun 1 :ssä tarkoitettu erittäin painava syy työsopimuksen purkamiseen vai oikeus työsopimuksen irtisanomiseen. (Ään.) TSL 7 luku 1, TSL 7 luku 2, TSL 8 luku

47 Purkautuminen TSL 8:3 jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana pätevää syytä poissaololleen, on työnantajalla oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien jos työntekijä myöhemmin osoittaa, että poissaololle oli pätevä syy ja ilmoittaminen on jäänyt tekemättä hyväksyttävän esteen vuoksi, peruuntuu purkautuminen

48 Tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste oikeustapauksia

49 Tuotannolliset, taloudelliset, toiminnan uudelleenjärjestelyt kuinka paljon työ on vähentynyt tai tulee vähentymään is-ajan puitteissa ja miksi on perusteltua vähentää voidaanko irtisanomiselta välttyä koulutuksella tai uudelleensijoittamisella työnantajan liikkeenjohtovalta ; oikeus lopettaa, supistaa tai laajentaa liiketoimintaansa, myös kannattavakin työn hyödyllisyys tai tuloksellisuus ei este työtehtävien uudelleenjärjestelylle

50 Työn ja tarjolla olevan työn vähentyminen tarjolla olevan (palkka)työn ja työn tarjoamisen edellytysten vähentyminen vähentymissyyllä ei sinänsä merkitystä kyse työntekijän työsopimuksen mukaisen työn pysyvästä ja olennaisesta vähentymisestä

51 Olennaisuus / pysyvyys olennaisuus ei ole tarkka määritelmä, kuitenkin oltava vähäistä suurempaa työntekijän ensisijaisten ja pääasiallisten tehtävien oleellisen vähentymisen pysyvyys ei tarkkaa määritelmää, kokonaisharkinta edellytykset täytyttävä viimeistään työsuhteen päättymisajankohtana

52 Taloudellinen peruste kannattavuutta on sen luotettavuuden varmistamiseksi seurattava aina riittävän pitkältä ajalta arviointiperusteena ei voida käyttää vain talousarvion toteutumista syntyvillä kustannussäästöillä tulee olla olennainen vaikutus taloudellisen tilan korjaantumiseen yrityksellä ei ole velvollisuutta kattaa jonkin toimialan tai toiminnan tappioita muiden toimialojen voitoilla (eri toimintakokonaisuus) oikeus irtisanoa työntekijöitä myös voitollisen toiminnan tappiolliseksi muodostumisen välttämiseksi mittarit?

53 Tuotannollinen peruste pelkkä tuotannollinen syy riittävä, ei selvitystä yrityksen taloudellisesta tilanteesta tai kustannussäästöstä toiminnassa tai organisaatiossa tapahtuneet muutokset mahdollistavat perusteen, ellei simuloidussa tarkoituksessa liikkeenjohtovalta mahdollistaa pitkälle, rationalisointitoimia mahdollista tehdä myös voitollisissa yrityksissä, esim. tehtävien yhdistämisten tai lakkauttamisten kautta työnantaja ratkaisee, mitkä työt ovat tuotannollisesti kannattavia, koska se kantaa taloudellisen riskin työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus päättää tuottamiensa palvelujen tai toiminnan lakkauttamisesta tai yhdistämisestä

54 Toiminnan ja töiden uudelleenjärjestely HE 157/2000 ei esimerkkejä ero tuotannolliseen hämärä esim. vuokratyöhön siirtyminen, onko uuden työntekijän ottamista ei välttämättä, jos aito liikkeenjohdollinen ratkaisu

55 Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus (TSL 7:4) kiinteä osa irtisanomisperustesäännöstä Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 :ssä säädetyllä tavalla. uudessa työsopimuslaissa korostuneempi merkitys, ei kuitenkaan varsinaista vastuunläpimurtoa konsernissa

56 Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus (TSL 7:4) KKO:1998:77 A oli työskennellyt toimistosihteerinä konsernin emoyhtiön tilitoimistossa, jossa oli muun ohella sisäisenä hallintopalveluna hoidettu tytäryhtiöiden kirjanpitoa. Korkeimman oikeuden tuomiossa tarkemmin kerrotussa tilanteessa, jossa uudelleenjärjestelyn yhteydessä muun muassa tytäryhtiöiden kirjanpitoa oli siirretty hoidettavaksi tilitoimiston sijasta tytäryhtiössä, työnantajan katsottiin A:n toimistosihteerin toimen lakkautettuaan olevan velvollinen selvittämään, oliko A sijoitettavissa uudelleen konsernin piirissä työsopimuslain 37 a :n 1 momentissa säädetyllä tavalla

57 KKO 1993:145 Tehtävänimikkeen, työsopimuksen mukaisen työnkuvan tai työstä maksettavan palkan määrän eroavaisuudet eivät poista työnantajan velvollisuutta (R:lle tuli tarjota lääkintävoimistelijan työtä). HHO S 03/337 Yhtiö on kuitenkin näyttänyt, ettei E henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi ole ollut soveltuva tehtävään vaaditun tietokoneohjelmaosaamisen sekä paineen- ja kiireensietokyvyn puuttumisen vuoksi ja ettei E:tä olisi voitu kohtuudella kouluttaa tehtävään. HHO S 99/252 Kielitaitoa koskeva edellytys oli perusteltu, eikä R ollut koskaan opiskellut englannin kieltä. Hovioikeus katsoo, ettei R:ää ole voitu kielitaitoonsa nähden kohtuudella kouluttaa uuteen tehtävään

58 Koulutusvelvoitteen asiallinen laajennus kohtuuden mukaan ja vain työhön, jota tarjolla täydennys-, jatko- tai uudelleenkoulutus työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta ei ole rajoitettu alueellisesti (HE 157/2000 vp, s. 103) työnantajan velvollisuus tarjota muuta työtä ja koulutusta siihen on laajempi kuin työntekijän työsopimuksen mukainen velvollisuus vastaanottaa työtä työsuhteensa aikana velvoite on aikaisemman oikeuskäytännön mukaan voinut ulottua myös yrityksen ulkomailla tehtävään työhön (HHO S 04/1340)

59 Uudelleenkoulutusvelvollisuus kohtuusharkintaa - sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena perehdyttämiseen verrattavaa, henkilökohtaiset ominaisuudet voidaan ottaa huomioon laajuus riippuvainen myös yhtiön koosta KKO 1995:42 Teollisuussähkö- ja elektroniikkaasentaja oli koulutettava kylmäkoneasentajan työhön TT 2000:53 (3 kk 6 kk koulutus / ei kohtuullista)

60 Työntekijä ja tarjottu työ työntekijä voi kieltäytyä tarjotusta työstä työnantajalla oikeus irtisanoa, jos muut is-edellytykset täyttyvät työnantajan tarjottava työtä myös ylikoulutetuille tehtävänimikkeen, toimenkuvan tai palkan määrän ero ei poista työnantajan TSL 7:4 mukaista velvollisuutta

61 Takaisinottovelvollisuus työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla tai tuotannollisilla tai saneerausmenettelyssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen; ei tarvitse olla työtön 9 kk kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin Työnhakualueena koko maa, suppeampi kuin 7:4 HE: Sellainen ammattitaito ja kokemus sekä muut työnteon edellytykset, että hänen kaltaisensa työntekijä voitaisiin olettaa tulevan valituksi ko. tehtävään, jos muita työnhakijoita ei olisi tässä :ssä ei työnantajalla ole kuitenkaan koulutusvelvoitetta

62 KKO 1990:156 Työsopimus Irtisanotun työntekijän takaisinottaminen Osuuskunta A oli irtisanonut palveluksessaan myyjänä toimineen B:n työsopimuksen muusta kuin B:stä johtuvista syistä. B:n työsuhteen päätyttyä A:n palveluksessa oli työskennellyt määräaikaisin työsopimuksin uusina työntekijöinä eräässä liikkeessä huhti-toukokuussa 1986 myyjäharjoittelija ja toisessa liikkeessä touko-elokuussa 1986 yksi kassaharjoittelija ja yksi myyjäharjoittelija. Nämä työntekijät olivat olleet vastaavissa tehtävissä kuin B oli ollut työsuhteensa aikana sekä työskennelleet useita pitkiä työpäiviä kerrallaan. A oli näin ollen tarvinnut työvoimaa kuuden kuukauden kuluessa B:n työsuhteen päättymisestä samoihin tai samanlaisiin tehtäviin kuin B:n työtehtävät. A:n olisi tullut menetellä työsopimuslain 42a :ssä säädetyllä tavalla. Kun osuuskunta oli tämän laiminlyönyt, se velvoitettiin suorittamaan B:lle vahingonkorvausta

63 Irtisanottavan valinta työsopimuslakiin ei sisälly säännöstä irtisanomisjärjestyksestä TSL 2:2: tasapuolinen kohtelu tasa-arvolain 8.2 sukupuolen perusteella TSL 7:10:n luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun ja 7:9:n perhevapaalla olevien erityinen irtisanomissuoja työehtosopimuksissa usein määräyksiä irtisanomis- eli vähentämisjärjestyksestä, TES:siin sidottu joutuu noudattamaan (TT ) KKO 1995:20: edellytetään, ettei työnantaja menettele irtisanottavan valinnassa: epäasiallisesti yhtiön tarpeet, työntekijöiden soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat huomioon ottaen

64 Työsopimuksen päättämisilmoitus työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot niin hyvissä ajoin kuin mahdollista Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, ei tekstiviestinä. vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty vapaan aikana henkilökohtaisesti toimitettu päättämisilmoitus: tietoon heti, muutoin vasta ensimmäisenä päivänä työhöntulon jälkeen

65 Kuulemis- ja selvitysvelvollisuus TSL 9:2, 9:3 irtisanoessaan työntekijän henkilöön kohdistuvilla syillä tai purkaessaan työsopimuksen, on työnantajan varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteesta työntekijällä on kuulemistilaisuudessa oikeus käyttää avustajaa (myös ulkopuolinen mahdollinen) työnantajan on selvitettävä työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot ennen kuin hän irtisanoo työntekijän taloudellisella ja tuotannollisella perusteella mikäli työnantaja on velvollinen käymään yhteistoimintaneuvottelut, selvitystä ei tarvitse erikseen antaa kuulemisen suorittaminen on hyvä kirjata irtisanomisilmoitukseen

66 Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä laissa 3-24 kk palkka (tu-ta syyt voi olla alle 3 kk), luottamusmiehelle/-valtuutetulle maksimi 30 kk työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, ansionmenetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen työntekijän ja työnantajan olot yleensä ja muut näihin rinnastettavat seikat HUOM: työttömyysturvavaikutukset

67 YT-menettelyn kulku - taustan ja perusteiden läpikäynti - alustava toimenpidesuunnitelma ( YT-kokousten aikataulut) - alustava suunnitelma muutosturvasta (työvoimaviranomaiset mukaan) - henkilöstön kysymykset Neuvottelu alkaa Neuvotteluesitys 8.9. Neuvotteluaika 6 viikkoa Neuvottelut päättyvät VKO KK Syyskuu Lokakuu Marraskuu - toimintasuunnitelman tarkentuminen - mahdollisten vaihtoehtojen käsittely - henkilöstön kysymyksiin vastaaminen - työllistyminen ja uudelleensijoittuminen tarkentuu - muutosturvan käsittely Työnantaja tekee päätöksen Lomautus Osa-aikaistaminen Irtisanominen Muut päätökset

68 Erityistilanteita yrityssaneeraus konkurssi työnantajan kuolema liikkeen luovutus osa-aikaistaminen raskaus ja perhevapaa luottamusmies/ts-valtuutettu

69 Raskaus ja perhevapaa raskaus ei estä irtisanomista myöskään tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä näillä perusteilla ei kuitenkaan voida irtisanoa äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan aikana, ellei työnantajan toiminta pääty kokonaan perhevapaalta työhön palaavalla työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä (TSL 4:9 ) jos aikaisempaan työhön palaaminen ei ole mahdollista, on työnantajan tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä mikäli tällaistakaan työtä ei ole tarjolla, on työntekijälle tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä

70 Työtodistus työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työtodistus työntekijän sitä vaatiessa todistuksesta on ilmettävä työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu (ns.lyhyt kaava) työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä on todistus laadittava ns. pitkän kaavan mukaiseksi työsuhteen päättymisen syy ja arvolause työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä työnantaja ei saa panna todistukseen mitään sellaista merkkiä tai antaa sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoituksena on antaa työntekijästä muita tietoja kuin todistuksen sanamuodosta käy ilmi työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen milloin tahansa 10 vuoden kuluessa työsuhteen lakkaamisesta

71 Vanhoja oikeustapauksia

72 KKO 1987:79 Työsopimus Työsopimuksen lakkaaminen Työntekijä oli irtisanottu tuotannollisten ja taloudellisten syiden nojalla. Uuden työvoiman tarvetta oli kuitenkin yllättäen ilmennyt jo irtisanomisaikana ja kohta sen jälkeenkin. Kun irtisanomisajan päättyessä ei siten enää ollut tuotannollisista ja taloudellisista seikoista johtunutta erityisen painavaa syytä työntekijän irtisanomiseen, työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle irtisanomisesta aiheutuneesta ansionmenetyksestä johtunut vahinko

73 KKO 1988:67 (Ään.) Työsopimus Työsopimuksen lakkaaminen Kahvilaliikettä pitäneen kommandiittiyhtiön toiminta oli ollut tappiollista. Kahvilan vastaavana hoitajana toiminut kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies oli ryhtynyt lisäämään omaa työpanostaan vähentäen siten ulkopuolisen työvoiman tarvetta. Toiminnan tappiollisuuden ja yrityksen koon huomioon ottaen yrityksellä oli ollut erityisen painava syy kahvilaemäntänä toimineen työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen

74 KKO 1989:96 Työsopimus Työsopimuksen lakkaaminen A oli ollut erään osuuskunnan auto-osaston tulosvastuullisena päällikkönä noin 7 kuukautta. Osaston tulos tuolta ajalta ei ollut niin huono, että se olisi oikeuttanut A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Ottaen huomioon A:n johtavan aseman ja tulosvastuun osuuskunnalla oli kuitenkin ollut erityisen painava syy irtisanoa työsopimus, kun A:n suhteet alaisiin ja autojen toimittajiin olivat huonontuneet niin, että osaston toiminta oli häiriintynyt ja tulosennuste heikentynyt

75 KKO:1993:145 Lakkauttaessaan lääkäri- ja kuntoutusaseman johtajan toimen kuntoutusyhtiö oli irtisanonut toimen haltijan, jolla oli myös lääkintävoimistelijan koulutus. Koska hänen sijoittamisensa tällaisiin tehtäviin ei olisi ollut työnantajan kannalta kohtuutonta eikä työyhteisön kannalta epätarkoituksenmukaista, yhtiön katsottiin olleen velvollinen irtisanomisen sijasta tarjoamaan hänelle lääkintävoimistelijan työtä

76 KKO 1994:17 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Työntekijä saatiin irtisanoa taloudellisista ja tuotannollisista syistä vaikkeivät hänen omat työtehtävänsä olleen vähentyneet, kun nuo tehtävät tappiollisen kokonaistuloksen parantamiseksi oli uudelleenjärjestelynä liitetty muiden työntekijöiden tehtäviin eikä työnantaja sen jälkeen voinut tarjota työtä sanotulle työntekijälle

77 KKO 1994:90 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Suurehkon yhtiön tuoteryhmäpäällikön työsopimus oli työn vähentymiseen liittyneen organisaatiomuutoksen yhteydessä irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Samoihin aikoihin yhtiöön oli palkattu ulkopuoliset henkilöt myyntipäällikön ja markkinointijohtajan tehtäviin. Kysymys oli tuoteryhmäpäällikön työsopimuksen irtisanomisen laillisuudesta. Tapauksessa toimihenkilön tehtävät olivat uudelleenjärjestelyjen vuoksi vähentyneet vähäistä suuremmassa määrin eikä toimihenkilöä voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa niihin tehtäviin, joihin hän olisi suostunut. Toimihenkilö oli kieltäytynyt hänelle tarjotusta muusta työstä

78 KKO 1995:20 (Ään.) Työsopimus Työsopimuksen lakkaaminen Sähköliike oli laman vuoksi joutunut saneeraamaan toimintaansa ja oli siinä yhteydessä irtisanonut työsopimuslain 37 a :ssä tarkoitetulla tavalla kahdeksan sähköasentajaa sekä varastomiehenä ja autonkuljettajana toimineen A:n, jonka tehtävät oli siirretty niitä aikaisemminkin hoitaneelle sähköasentaja B:lle. Liikkeellä katsottiin olleen oikeus irtisanoa A, kun ei ollut ilmennyt, että liike näin tehdessään olisi menetellyt epäasiallisesti ottaen huomioon liikkeen tarpeet, A:n ja B:n soveliaisuus uudelleen järjestettyihin työtehtäviin sekä muut seikat

79 KKO 1995:93 Työntekijä, joka oli ollut ensin yhtiön A ja sitten yhtiön B palveluksessa, siirtyi yhtiöiden B, C ja D edustajien yhteisesti työntekijälle tekemän tarjouksen perusteella niin sanottuna vanhana työntekijänä C:n palvelukseen. D maksoi osan työntekijän palkasta. Yhtiöt A, B, C ja D olivat samojen omistajien määräysvallassa. Yhtiöillä oli yhteinen henkilöstöpolitiikka ja niiden toimialat olivat samanlaiset. Työntekijän työn loppuessa C:llä oli velvollisuus selvittää, olisiko työntekijä työsopimuksen irtisanomisen sijasta voitu sijoittaa uudelleen työhön muissa yhtiöissä

80 KKO 1995:141 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Henkilöstöhallinnon alalla toimineen konsulttiyhtiön liikevaihto muodostui pääasiallisesti sen palveluksessa olevien konsulttien tekemästä konsulttipalvelusten myyntityöstä ja sen tuloksena hankittujen toimeksiantojen hoitamisesta. Konsultti A:n työnteosta oli kertynyt yhtiölle enemmän tuloja kuin hänestä oli aiheutunut työvoimakustannuksia. Yhtiön toiminta konsulttiyrityksenä oli kuitenkin perustunut siihen, että konsulttien työhön perustuvalla laskutuksella kyettiin kattamaan kaikki yhtiön toiminnasta aiheutuvat kulut. A:n työskentelyyn perustuva laskutus oli ollut yhtiön muiden konsulttien toiminnan tuottamaa laskutusta vähäisempää. Yhtiöllä oli toimintansa tappiollisuuden johdosta kustannusten säästämiseksi ja tuloksensa parantamiseksi työsopimuslain 37 a :n 1 momentissa edellytetyt taloudelliset ja tuotannolliset syyt irtisanoa A:n työsopimus

81 KKO 1996:88 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Taloudellisissa vaikeuksissa ollut pienyhtiö oli tilausten vähenemisestä johtuneen työn vähyyden perusteella irtisanonut kaksi työntekijäänsä. Yhtiö oli työntekijöiden irtisanomisaikojen päättyessä saanut kaksi uutta tilausta, joita koskeneet tarjoukset olivat perustuneet aikaisempaa pienempiin työpalkkakustannuksiin. Yhtiö oli tarjonnut työtä irtisanotuille työntekijöille aikaisempaa alhaisemmilla palkoilla. Työntekijöiden kieltäydyttyä työstä tarjotuilla palkoilla yhtiö oli teettänyt työtä alihankkijalla. Yhtiöllä katsottiin olleen irtisanomisiin työsopimuslain 37 a :ssä edellytetty taloudellinen peruste

82 KKO 1996:89 Työsopimus Työpalkka Työsopimuksen ehtojen muuttaminen Yhtiön taloudelliset edellytykset tarjota työtä entisin ehdoin olivat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisanomisaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettävissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yhtiön toimintaedellytysten turvaamiseksi

83 KKO:1997:118 Kunta oli irtisanonut työntekijöitä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Pian työsuhteiden päätyttyä se oli palkannut yhteensä 41 nuorta, joista neljä oli 2-6 kuukautta kestäneissä työsuhteissa tehnyt osittain samoja töitä kuin irtisanotut kaksi teknisen osaston työntekijää olivat tehneet. Työvoimaviranomaiselta ei ollut tiedusteltu, olivatko irtisanotut hakemassa työtä. Työllistetyt oli otettu määräaikaisiin työsuhteisiin valtion työllistämisvarojen turvin. Kunnalle työllistettävää kohden aiheutuneet kulut olivat olleet vähäiset. Työllistetyt olivat tehneet töitä, jotka muussa tapauksessa olisi teetetty kunnan työntekijöillä normaalin työajan puitteissa tai jätetty tekemättä. Nuorten palkkaaminen ei ollut johtunut lisätyövoiman tarpeesta eikä se osoittanut, että kunnan omille työntekijöille tarjottavissa ollut työ ei olisi vähentynyt

84 KKO 1998:14 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Yhtiö X:n ostaessa yhtiö Y:n osakekannan olivat A ja B työskennelleet X:n palveluksessa sen omistaman hotellin keittiössä. Yhtiö Y:n hotellin keittiötoimintojen vähennyttyä oli sen kolme työntekijää siirtynyt työhön X:n hotellin keittiöön. Kun sittemmin oli ilmennyt, ettei yhtiö X:n hotellin keittiössä riittänyt työtä viidelle työntekijälle, oli X:llä oikeus taloudellisista ja tuotannollisilla perusteilla vähentää keittiönsä työvoimaa. Työvoiman vähentämistä kohdennettaessa olivat kaikki viisi yhtiö X:n hotellin keittiön työntekijää samassa asemassa. Yhtiö X ei ollut menetellyt työsopimuslain 37 a ja 39 a :n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen ja muuttaessaan B:n työsopimuksen osa-aikaiseksi

85 KKO 2000:59 Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Uudelleen sijoittaminen Työnantaja ei ollut näyttänyt, että taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottua A:ta ei olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa tai kouluttaa uudelleen niihin työtehtäviin, joihin työnantaja oli vähän ennen A:n irtisanomista, hänen irtisanomisaikanaan ja pian A:n työsuhteen päättymisen jälkeen palkannut uusia työntekijöitä. Työnantajalla ei katsottu olleen ilmoittamaansa taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvaa perustetta irtisanoa A:ta. Irtisanomisen katsottiin tosiasiassa tapahtuneen henkilökohtaisten syiden vuoksi ja työnantaja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta työsopimuslain 47 f :n nojalla

86 KKO 2000:64 Työsopimus Syrjintä Työsopimuksen lakkaaminen Työnantaja oli irtisanoessaan paperitehtaalta työntekijöitä taloudellisin perustein kohdistanut irtisanomisen muun muassa yli 55-vuotiaaseen vuoromestari A:han sillä perusteella, että hänellä oli ollut mahdollisuus päästä työttömyyseläkkeelle sen jälkeen, kun työttömyys oli kestänyt 500 päivää. A:n työsuhteen päättymisen jälkeen hänen ennallaan säilyneisiin työtehtäviinsä oli siirretty eräs työnantajan palveluksessa ollut paperityöntekijä, joka oli täytynyt kouluttaa noihin työtehtäviin. Tämän työntekijän työtehtäviä oli puolestaan ryhtynyt hoitamaan eräs lomautettuna ollut työntekijä. Työnantajan katsottiin irtisanoneen A:n työsopimuslain 37 a :n vastaisesti ja työnantaja velvoitettiin suorittamaan A:lle vahingonkorvausta työsopimuslain 51 :n 1 momentin nojalla

87