TYÖSUHDEJURIDIIKKA

Transkriptio

1 TYÖSUHDEJURIDIIKKA Aalto-yliopisto, Katriina Vierula

2 DLA Piper Finland Asianajotoimisto DLA Piper Finland Oy on täyden palvelun liikejuridiikan asianajotoimisto. Tuemme suomalaista ja kansainvälistä elinkeinoelämää sekä julkishallinnon yksiköitä kaikilla liikejuridiikan keskeisillä osa-alueilla. DLA Piper Finland on osa globaalia DLA Piper - asianajotoimistoa, joka palvelee yrityksiä kaikkialla maailmassa ja on edustettuna yli 30 maassa. Pohjoismaiden markkinoilla DLA Piper tukee yrityksiä ja organisaatioita kolmen toimiston (Suomi, Ruotsi ja Norja) ja noin 200 lakimiehen voimin

3 HSE Yritysjuridiikka Työsuhdejuridiikka 32C31000 Kevätlukukausi 2016 Opettaja: AA,VT Katriina Vierula Kirjallisuus: 1) PAANETOJA, J.: Työoikeus tutuksi (2014) 2) ÄIMÄLÄ,M.& KÄRKKÄINEN,M: Yhteistoimintalaki (painos 2015)

4 Kurssin suorittaminen 1) Luennot 24 h, Katriina Vierula Luentojen tavoitteena on antaa kaikille ja erityisesti yritysjohdon ja henkilöstöhallinnon tehtäviin aikoville tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot työoikeuden alaan kuuluvista keskeisistä säännöksistä ja niiden käytännön soveltamisesta. Kurssilla tuodaan esille paljon työelämän käytännön esimerkkejä ja oikeustapauksia. 2) Tentti (100%) kurssikirjallisuudesta ja luennoilla jaettavasta materiaalista. Tentissä ei saa käyttää lakikirjoja. 3) Tenttipäivät kevät ja Ilmoittautuminen: Luennoille ja tenttiin ilmoittaudutaan WebOodilla

5 Alustava luentorunko 1) Ti klo Luentorunko ja käytännön järjestelyt Aloitusluento 2) To klo Työmarkkinajärjestelmät Suomen Ekonomit, organisaatio ja ajankohtaista työelämätutkimuksista 3) Ti 1.3. klo Akava keskusjärjestönä,ytn ja muu työehtosopimuskenttä Muuta ajankohtaista työmarkkinoilta

6 4) To 3.3. klo ja 5) Ti 8.3 klo Työsopimuslain perussäännökset Työsopimuksesta johtuvat velvollisuudet Työsuhteen ehtojen muuttaminen Kilpailukieltosopimus Lomauttaminen Perhevapaista Työsopimuksen päättyminen Irtisanomisperusteet Individuaaliperusteista Muita työsuhteen päättymistilanteita (purkaminen jne.) Oikeustapauksia

7 6) To klo Tuotannolliset, taloudelliset ja uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt Irtisanominen liikkeen luovutuksen ja muiden erityistilanteiden yhteydessä Takaisinottovelvoite Työsopimuksen päättämismenettely, työtodistus Oikeustapauksia

8 7) Ti klo Yhteistoimintalaki Lain tarkoitus ja soveltamisala ja osapuolet Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat Neuvottelumenettely ja neuvotteluajat Tiedottamisvelvollisuus, kanneajat ja hyvitys 8) To klo Työsuhteen päättymissopimuksista työttömyys- ja palkkaturvasta, työeläkeasioista ns. johtajasopimukset; johtajat ja toimitusjohtajat 9) Ti klo Valtion työ- ja virkasuhteen perusasioista Työ/Virkasuhteen alkaminen, koeaika, päättymistilanteet

9 10)To KIIRASTORSTAI: EI LUENTOA 11) TUPLALUENTO Ti klo Työaikalaki ja vuosilomalaki Työaikalain soveltaminen; Säännöllinen työaika, lisätyö ja ylityö, sunnuntaityö, ns. kokonais-palkkasopimukset Vuosilomalain käsitteistä; Loman antaminen Lomapalkka, lomakorvaus, lomaraha Epäasiallinen kohtelu Aluehallintoviraston edustaja? To klo Excursio Työtuomioistuimeen (Itä-Pasila)

10 TYÖLAINSÄÄDÄNNÖSTÄ ONKO MIKÄÄN MUUTTUNUT?

11 EKONOMIT työehtosopimusten piirissä (ARVIO)

12 Merkittäviä muutoksia ylemmän toimihenkilön kannalta lamavuodet 1990-luvulla merkittävän oikeuskäytännön muotoutuminen erityisesti tuotannollistaloudellisissa irtisanomisperusteissa työttömyysturvavakuuttamisen tärkeys huomattiin, myös johtajat liittyivät työttömyyskassaan edunvalvonnan kielto - ajattelutapana lähti vähitellen muuttumaan laman jälkeisinä vuosina työolojen järjestelyt tai työn johtaminen ylityömäärät burn out -käsite tuli tutuksi paljon myös työsopimusten yksipuolisia muutoksia, ehtojen alentamisia, kroonisia lomauttamisia jne

13 Merkittäviä muutoksia ylemmän toimihenkilön kannalta työsuhdeturva ei tuntunut vahvalta, prosessaamiskynnys korkea outplacement, maksulliset uudelleensijoituspalvelut syntyivät markkinoiden myötä niiden jatkeena v ns. muutosturva kaikille käynnistettiin liittojen työllistämishankkeita, työttömien yhdistyksia jne

14 Merkittäviä muutoksia ylemmän toimihenkilön kannalta suuria muutoksia työelämän laeissa: työttömyysturvalakimuutokset koko 1990-luvun ajan työaikalaki 1996 työsopimuslaki 2001 työturvallisuuslaki 2002 yksityisyydensuoja työelämässä 2001 tasa-arvolaki 2005 vuosilomalaki 2005 yhteistoimintalaki 2007 ylempien toimihenkilöiden asema ollut tapetilla kaikissa lakimuutoksissa johtamiseen osallistuva lain ulkopuolella

15 Uudet tuulet? Työaika Ylempien harrastuksena on työpaikalla työnteko omalla ajalla. Ei enää itsestäänselvyys? tietoisuus sopimuspalkan laillisesta soveltamisalasta parempi Ylityökorvausten maksamiskäytännön muuttuminen? asennemuutokset: työ / muu elämä AVI (ent.työsuojelupiirien) säännönmukaiset alakohtaiset tarkastuskäynnit, joilla tarkistetaan yritysten työaikakirjanpito ja ylityökorvauskäytännöt

16 Syrjintäsäännökset, raskaus ja vanhemmuus vankka lainsäädännöllinen tausta, oikeudet hyvin tiedossa työsopimuslain syrjintäsäännökset, ongelle -case myös tasa-arvolaki tunnetaan laajemmin yhdenvertaisuuslakia ei vielä tunneta

17 työnhakuhaastattelu > HHO S 03/ v. lupausta ei pidetty varovaisuus nähtävissä: ei valikointia sukupuolen mukaan, kuten ei myöskään iän tms. irtisanomistaikka organisaatiomuutostilanteissa määräaikaisen sopimuksen uusimatta jättäminen syrjintäväite

18 Häirintä / syrjintä työelämässä julkisuus tuo keskusteluun esille sekä sukupuolisen että seksuaalisen häirinnän jonka kokee vastenmielisenä taikka ei-toivottavana myös henkinen työsuojelu saatu lakiin työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja häirinnästä tiedon saatuaan laiminlyö ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi seuraamukset työntekijälle (häiritsijälle) työjärjestelyt, varoitus, työsuhteen päättyminen (TT ) seuraamukset työnantajalle vahingonkorvaus, hyvitys

19 Myös rikoslakia käytetään 47:3 Työsyrjintä Työnantaja tai tämän edustaja, joka asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntauksen, uskonnon tai yhteiskunnallisen mielipiteen taikka poliittisen tai ammatillisen toiminnan perusteella, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. myös viranomaiset (työsuojelupiirit) aktiivisia joko erikseen tai siviiliprosessin rinnalla

20 Huolehditaan osa-aikaisista ja määräaikaisista työntekijöistä määrä- ja osa-aikaiset samoilla työsopimusehdoilla kuin muut, ellei tähän ole asiallisia ja hyväksyttäviä perusteita tarjottava osa-aikatyöntekijöille työtä, jos tarvitaan lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville sopiviin tehtäviin ylittää takaisinottovelvollisuudenalaiset koulutusvelvollisuus ( työntekijän soveltuvuus huomioon ottaen voidaan kohtuudella järjestää ) työnantajan tiedotettava yhtiössä vapautuvista työpaikoistaan

21 Työsuhteen päättymistilanteet entisellään Kuten määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa, ellei irtisanomisajoista ole sovittu toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy joko omaan irtisanoutumiseen tai työnantajan tekemään irtisanomiseen, irtisanomisajat työsopimuslain muutos yleinen eroamisikä eli työsuhde päättyy viimeistään 68-vuotiaana, eläkeikä joustava v. kertakorvaus; erokorvaus; kultainen kädenpuristus; eroraha

22 Irtisanomisen perusteet Individuaaliperusteet eli työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet työntekijästä johtuvana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä jos laiminlyönti, annettava varoitus ja varattava tilaisuus menettelynsä korjaamiseen, ei kuitenkaan kun on kyse vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta varoituskäytäntö vilkasta, mielletään usein ensi askeleena irtisanomiseen luottamuspula irtisanomisperusteena - haetaan määritelmää

23 Kollektiiviset eli tuotannolliset ja taloudelliset perusteet työsopimus voidaan irtisanoa, jos tarjolla oleva työ on vähentynyt sekä olennaisesti että pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä olisi sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin irtisanomisperusteen oltava asiallinen ja painava käytäntö edelleenkin vaihteleva, monimielinen :n sisältö ei paljon uutta KKO taikka TT oikeuskäytäntöä

24 Yleistäen Helpointa nostaa kanne, jos esim. irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin tehtäviin. Ajallinen kesto? helpointa irtisanoa, kun pystytään perustelemaan työnantajan liikkeenjohdollinen päätös / organisaation uudelleen järjestely, joka on työn vähentymisen syynä, kunhan se ei johdu työntekijän henkilöstä muistettava uuden työn tarjoaminen taikka kohtuullinen uudelleenkoulutus työnantajan vastuulla (TT 2005:77 Nokia-case)

25 Kilpailukieltosopimus, aina muodissa? koskee työsuhteen jälkeistä aikaa Kannattaako sopimukseen suostua? Onko sopimus pätevä vai mitätön, osaksi? Onko sopimus kokonaisuudessaan kohtuuton, onko sovittelun mahdollisuutta? OikTL 36, 38 onko sopimusta rikottu, mikä on kilpailevaa toimintaa, toimialan määrittely samat teemat, aina ajankohtaisia Uusi kysymyksenasettelu: Sitooko sopimus eli mistä syystä työsuhde päättyi?

26 TSL 3:5 Kilpailukieltosopimus työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa yrittäjänä kilpailevaa toimintaa vain erityisen painavasta, työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä syystä 6 kuukauden ajan, käytössä laajalti, mutta myös lyhyempiä aikoja (alakohtaisuus)

27 TSL 3:5 Kilpailukieltosopimus max. 6 kuukauden ajalta, kuitenkin jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi max. 6 kk palkkaa vastaava sopimussakko kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamismääräykset ja sopimussakon enimmäismäärä eivät koske ylintä johtoa

28 Muistellaan kilpailukieltosopimisen edellytyksiä HE: otettava aina huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa Erityistiedot yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijalle ei ole yleisesti käytössä työnantajalla oltava perusteltu tarve estää tärkeiden tietojen ja tietämyksen siirtyminen kilpailevaan toimintaan sallittavampaa sellaisissa työtehtävissä, joissa tiedon nopea uudistuminen ja tekniikan kehittyminen ovat tuotantotoiminnan olennaisia tekijöitä

29 Asiakasintressit asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle, kuten esim. yrityksissä joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta Liike- ja ammattisalaisuudet kilpailukieltosopimuksella voidaan turvata myös yrityksen tai yhteisön asiakkaan liike- ja ammattisalaisuuksien säilymistä

30 Asema ja tehtävät perusteltua, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista tavallisempaa työnantajan organisaatiossa ylempänä oleville työntekijöille yleensä perustellumpaa solmia kilpailukieltosopimus (vrt. KKO 2003:19)

31 KKO 2003:19 Kiinteistönvälitysliikkeen työntekijä oli työsopimuksessaan sitoutunut kuuden kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan muun muassa vastaanottamasta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. erityisen painava syy (Ään.) TSL 16 a (724/1990) ei estänyt työllistymästä, Tampere sen verran iso kaupunki kilpailukieltoa on pidettävä pätevänä ja sen rikkomisesta määrättyä seuraamusta (6 kk palkka) kohtuullisena uusi KKO 2014:

32 Esiin tulleita erityistilanteita kilpailukiellossa 1) liikkeen luovutus (KKO 2005:50) 2) lomauttaminen 3) määräaikaisuus 4) osa-aikaiset/vuokratyöntekijät 5) koeaikapurku 6) työsuhteen ehtojen muutostilanteet/työsuhteen kestäessä sopiminen/työsuhteen päättäminen sopimuksella

33 Muita kieltoja, sitoumuksia työsopimuksissa OikTL rajoitteena rekrytointikielto / houkuttelukielto sivutoimikielto koulutuskustannussitoumukset näiden lisänä vielä työsuhteen päättymisen jälkeiset sitoumukset liittyen liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskieltoon rajoitteet, sitoumukset lisääntyneet

34 Muita teemoja Yksityisyyden suojaan työelämässä liittyvät teemat sähköpostikysymykset liittyvät ennen kaikkea työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan yhtiössä olisi pelisäännöt sovittava YT-menettelyssä YT-menettelyasiat ns. muutosturvasäännökset tuoneet jonkin verran painetta menettelytapoihin, sisältö voi jäädä syrjään uuden YT-lain sovellettavuus eri tilanteissa

35 Onko sitten jotain muuttunut? itse työelämän peruskysymykset pysyneet yksilötasolla entisenkaltaisina, joissa pohdinnat ja tulkinnat liittyvät työsopimuksen ehtoihin huomioidaan ympärillä oleva yhteiskunta paremmin yritykset eivät halua kyseenalaista mainetta esim. harjoittamalla huonoa henkilöstöpolitiikkaa tai muutoin saamalla negatiivista julkisuutta asiat koetetaan myös sopia aina kun mahdollista

36 Onko sitten jotain muuttunut? työelämässä on kuitenkin on paljon sellaista kehitystä, joka väistämättä tarkoittaa työnteon muodon muuttumista määräaikaisuudet, ulkoistamiset, alihankintaan siirtymiset taikka työn teettäminen vuokratyönä tai kokonaan muualla kuin Suomessa liiketoimintakaupat ovat arkipäivää, oikeuskäytännöstä ja sääntelystä huolimatta ne aiheuttavat usein muutoksia työsopimukseen ja työsuhteeseen

37