Laatua ja liikettä -juhlaseminaari Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa strategian ytimessä

Transkriptio

1 Varapääjohtaja Anneli Pauli Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto Euroopan Komissio Laatua ja liikettä -juhlaseminaari Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa strategian ytimessä Arvoisat presidentit, Hyvä rehtori, Kutsuvieraat, Euroopan unioni on linjannut tulevaisuuden strategiansa vuoteen 2020 asti. Se viitoittaa tien tulevaisuuteen, joka perustuu älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tässä strategiassa on koulutuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla keskeinen merkitys. Yksi Eurooppa strategian lippulaivoista on innovaatiounioni-aloite, joka tähtää tutkimuksen ja innovaatioiden keskinäisen yhteyden vahvistamiseen, ja tätä kautta osaamiseen perustuvan yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen Euroopassa. Mitään täysin uutta ei voida luoda ilman tutkimusta. Tutkimusta taas ei voida tehdä ilman riittävää määrää erinomaisia tutkijoita. Lisäksi on koulutettava tutkimustietoa ymmärtäviä ja hyödyntäviä asiantuntijoita, insinöörejä ja valistuneita kansalaisia. Siksi Suomen ja koko Euroopan menestys tulevaisuudessa riippuu sen inhimillisestä pääomasta. On hyvin tärkeää pitää huoli siitä, että henkiseen pääomaan investoidaan ja jätetään ne leikkureiden ulottumattomiin. Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso totesi Eurooppa-päivän puheessaan Firenzessä, että Euroopassa on nyt tehtävä muutamia kohdennettuja investointeja, mainiten ensimmäisenä tutkimuksen ja innovaatiot. Lahjakkuuksien ja luovuuden tukemisessa on yliopistoilla luonnollisesti aivan keskeinen rooli: kouluttavathan ne tulevaisuuden osaajia työmarkkinoille. Tutkijoilla on oltava oikeat tiedot ja taidot myös sellaisten kysymysten käsittelyyn, joita ei vielä osata edes kysyä. Tutkijoilla pitää olla paitsi oman alan asioiden syvää osaamista myös kykyä nähdä laajoja kokonaisuuksia, yhdistellä asioita uudella tavalla ja tehdä yhteistyötä yli kaikenlaisten rajojen. 1

2 Syyskuussa 2011 komissio julkaisi tiedonannon yliopistojen ja korkeakoulujen roolista Eurooppa strategian toteuttamisessa. Siinä korostetaan, että ollaan siirtymässä uuteen kasvumalliin, jossa uuden tiedon luominen ja sen siirtäminen käytäntöön on keskeistä kaikessa kehityksessä. Tiedonannossa todetaan, että yliopistot ovat Euroopan kasvustrategian ydintoimijoita. On vahvistettava niin sanottua osaamiskolmiota eli koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välisiä yhteyksiä, ja edistettävä tutkijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistymistä. Nämä asiat ovat Suomen tiede- ja innovaatiopolitiikalle tuttuja, mutta eivät toki epärelevantteja, sillä on vielä paljon tehtävää kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimpiä kehittämiskohteita suomalaisissa yliopistoissa ovat kansainvälistymisen lisääminen ja laadun parantaminen. Tämä koskee sekä koulutusta että tutkimusta. Innovaatiounionin keskeinen osa on eurooppalainen tutkimusalue (ERA). ERA merkitsee tiedon yhteismarkkinoiden luomista sekä tutkijoiden ja tiedon vapaata liikkumista Euroopan unionin alueella - aivan samoin kuin toisella isolla markkina-alueella, nimittäin Yhdysvalloissa - on ollut aina. Erityisesti nyt kun koko Euroopan talous ja hyvinvointi ovat vaakalaudalla, tarvitsemme parhaat aivot tuottamaan sellaista tietopohjaa ja sellaisia innovaatioita, jotka auttavat ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja takaamaan kansalaisten hyvinvoinnin ja työpaikat. ERA on siten osa myös talouspolitiikkaa. Isoja ongelmia, jotka usein ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, ei voida ratkaista yhden yliopiston tai yhden maan voimin, vaan tarvitaan yhteistyötä yli rajojen. Tämä pätee myös tutkimukseen. Yhteistyön lisäksi tarvitaan kuitenkin myös avointa kilpailua. Suomessa kilpaillun rahoituksen osuus on jo hyvin suuri, lähes puolet julkisesta rahoituksesta. Euroopan tasolla näin ei ole laita. Komission Tutkimuksen puiteohjelma on suurin yksittäinen euroopanlaajuisen kilpailun takaava rahoitusohjelma, mutta senkin osuus on vain kuutisen prosenttia Euroopan julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. Vain hyvin pieni osa kansallisesta rahoituksesta on yhteisten tutkimusohjelmien kautta yhteisessä eurooppalaisessa kilpailussa. Tämä on yksi ERAn pääheikkouksista, ja tähän tulisi puuttua tutkimuksen laadun parantamiseksi ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn takaamiseksi. 2

3 Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on euroopanlaajuisen, tutkimuksen huippulaatuun perustuvan toimintansa vuoksi menestystarina, josta on otettava oppia koko eurooppalaisessa tutkimusjärjestelmässä ja -rahoituksessa. Entistä avoimempi ja rajattomampi ERA voi tuoda yhteen eri maiden tutkijoita ja ideoita ja tarjota uusia mahdollisuuksia, uusia tutkimus- ja toimintaympäristöjä sekä lisätä tutkimusjulkaisujen ja aineistojen avointa saatavuutta. Tämä voi johtaa radikaaleihin ideoihin ja innovaatioihin, jotka eivät kotiyliopistossa tai oman maan tutkijoiden yhteisössä tulisi mieleen. Avoimen eurooppalaisen tutkimusalueen aikaansaaminen on tärkeätä myös yrityksille. Tutkijat ovat eurooppalaisen tutkimusalueen ydin. Tutkijoiden määrä on Suomessa Euroopan huippuluku, kun määrä suhteutetaan asukaslukuun. Tilanne ei kuitenkaan pysy hyvänä ilman jatkuvia investointeja. Lisäksi on muistettava, että lukumäärä ei saa korvata laatua. Suomen yliopistojen ongelma on suuri opiskelijamäärä yhtä opettajaa kohti. Tämä pitäisi korjata laadun takaamiseksi. Mieluummin vähemmän ja parempaa kuin päinvastoin. Eurooppalaisten yliopistojen on tultava entistä houkuttelevammiksi ensinnäkin oman maansa parhaille kyvyille, ja toiseksi niiden pitäisi olla vetovoimaisia myös Euroopan ulkopuolisille lahjakkaille tutkijoille. Komission keskeinen ajatus on, että yliopistojen tulee olla omien alueidensa innovaatiokeskuksia, jotka tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoa yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden ja kansalaisten kanssa. Liikkuvuus on hyvin keskeinen elementti tutkijoiden koulutuksessa ja työssä. Liikkuvuudelle yliopistojen välillä, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä, yli sektorirajojen ja yli maiden rajojen on kuitenkin useita käytännöllisiä esteitä. Siksi liian monet tutkijat pysyvät edelleen turvallisesti omassa alma materissaan. Kaikkia näitä esteitä eivät yliopistot yksin voi poistaa, vaan siihen tarvitaan kansallisen ja EU-tason toimenpiteitä. Laadukas ja riittävä tutkijankoulutus on yksi eurooppalaisen tutkimusalueen kulmakivistä. Tutkijankoulutuksen pitäisi täyttää kolmen englanninkielisistä sanoista tulevan i:n vaatimus: innovative, intersectoral and interdisciplinary. Lisäksi koulutusohjelmilla tulisi olla riittävä kriittinen massa, niiden olisi tarjottava sellainen tietopohja, jota voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin yhteiskunnassa, erilaisten työnantajien tarpeita vastaavasti. 3

4 Komissio pitää hyvin tärkeänä, että eurooppalaista tohtorinkoulutusta uudistetaan, jotta voidaan entistä paremmin kilpailla parhaista aivoista päivä päivältä tiukkenevassa globaalissa kilpailussa. Tätä varten on yhteistyössä jäsenmaiden edustajien kanssa kuvattu innovatiivisen tohtorinkoulutuksen periaatteet, joita Suomenkin yliopistot toivottavasti jo soveltavat tai tulevat soveltamaan. Tärkein kaikista tutkijankoulutuksen periaatteista on tietenkin tutkimuksen laatu. Myös tutkimuksen vaikuttavuus perustuu laatuun: huono tutkimus tuskin voi tuottaa merkityksellisiä tuloksia. Laadukas tutkijankoulutus tuottaa luovia, kriittisiä ja itsenäisiä riskinottajia, jotka kykenevät etenemään tiedon eturintamassa. On myös hyvin tärkeää, että tutkijoiksi koulutettaville ja tutkijoille tarjotaan hyvät työskentelyolot, jotta tutkijan ammatti houkuttaisi ja pitäisi parhaat kyvyt luovassa työssä. Tutkimusympäristöjen pitäisi mahdollistaa luova ajattelu, joka voi rajustikin poiketa vallitsevasta paradigmasta. Lisäksi yliopistojen pitäisi kouluttaa sellaisia tutkijoita, jotka kykenevät jo varhain ottamaan vastuuta projektinsa suunnasta ja etenemisestä. Yliopistojen tulisi myös taata erinomaisille tutkijoilleen hyvät urakehitysmahdollisuudet. Ne yliopistot, jotka soveltavat eräitä hyvän henkilöstöhallinnon keskeisiä periaatteita, kuten esimerkiksi avoin ja ansioihin perustuva rekrytointi tai tasa-arvo, voivat saada komissiolta logon HR Excellence in Research. Tällä hetkellä yli 90 eurooppalaisella organisaatiolla on tämä logo, ja määrä kasvaa koko ajan. Valtaosa näistä on brittiläisiä yliopistoja. Kansainvälisesti logo viestii tutkijoille: Tulkaa tänne, me kunnioitamme hyviä henkilöstöhallinnon periaatteita. Logo on siis kilpailuetu. Komissio voi avustaa yliopistoja laatimaan ja toteuttamaan nämä kriteerit täyttävät strategian. Jyväskylän yliopisto on Aino Sallisen ansiosta mukana tässä kärkijoukossa. Avoin ja luova tutkimusympäristö ja salliva kulttuuri edesauttavat eri tieteenalojen kohtaamista ja rajapinta-alueiden tutkimista, josta voi löytyä jotain todella uutta ja jännittävää, myös pohjaa radikaaleille innovaatioille. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö on Suomessa viime vuosina edistynyt, mutta vuorovaikutus on edelleen liian vähäistä, kuten Euroopassa yleensäkin. Pelkkä tutkijarahoittajasuhde ei riitä tuottamaan yhteistä ymmärrystä tiedon tuottajien ja sen käyttäjien välille. Yritysten henkilöstön ja tutkijoiden välinen vuorovaikutus hankkeiden suunnittelusta niiden loppuun asti on paras tapa siirtää tietoa käytäntöön. Tiedon käyttäjien ei pitäisi 4

5 kuitenkaan olla sanelijoina, vaan aitoina yhteistyökumppaneina. Yhteistyön esteet tulisi pikaisesti analysoida ja laatia konkreettinen strategia ja toimintaohjelma, miten saadaan lisää liikettä yliopistojen ja yritysmaailman välille. Tällaisen yhteistyön lisäämisen ohella yliopistojen tulisi vahvistaa institutionaalisia tiedonsiirtomekanismejaan. Yksi hyvä yhteistyön muoto on yritysten tai julkisen sektorin asiantuntijoiden käyttö opetuksessa ja osallistuminen tutkimuksen ohjaamiseen tai mentorointiin. Suomessa dosenttilaitos tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet, samoin alumniverkostot. Elävät yhteistyösuhteet potentiaalisiin tiedonkäyttäjiin takaavat tiedon siirtymisen käytäntöön reaaliaikaisesti. Tutkimustiedon hyödyntäminen on avainsana luotaessa talouden uusia kasvuuria sekä Suomessa että Euroopassa yleisestikin. Yksi hyvän tohtorinkoulutuksen tunnusmerkki on, että se tarjoaa systemaattisesti mahdollisuuksia kansainväliseen verkottumiseen ja yhteistyöhön eri tavoin, mukaan lukien työn yhteisohjaus sekä kaksois- tai yhteiset tutkinnot. Liikkuvuutta tulisi siis rohkaista ja kaikin tavoin myös käytännössä tukea. Samoin pitäisi taata se, että ulkomailta palaavalle on paikka, minne palata! Tässä yhteydessä en malta olla toteamatta, että Suomessa olisi myös oman maan sisäisessä liikkuvuudessa parantamisen varaa: sekä yliopistojen kesken että yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Tutkimuksen teon lisäksi tutkijanalkujen on opittava useita yleishyödyllisiä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Tällaisia taitoja ovat muun muassa kyky työskennellä erilaisissa ryhmissä, ymmärtää yritysmaailmaa, osata johtaa projekteja, kyky hallita eettiset kysymykset, immateriaalioikeudet, standardointiasiat. Erityisesti haluaisin korostaa miten tärkeätä on osata viestiä tutkimuksesta erilaisille kuulijoille, joista veronmaksajilla on erityisasema. Tulokset on osattava kertoa ymmärrettävästi myös päättäjille ja niille, jotka niitä ehkä voivat käyttää. Komissio antanee parin viikon kuluttua tiedonannon Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisesta. Tavoitteena on luoda Eurooppaan tiedon yhteismarkkinat, jotka voivat nopeuttaa uusien innovaatioiden syntyä, ja tätä kautta auttaa Euroopan talouden elpymistä ja pääsyä takaisin kasvu-uralle, ja siten viime kädessä taata kansalaisten hyvinvoinnin. 5

6 Yliopistot ja niiden tutkijat ovat keskeisiä kumppaneita tiedon yhteismarkkinoiden luomisessa, yhdessä muiden toimijoiden sekä jäsenmaiden hallitusten ja komission kanssa. Jäsenmaiden ja komission tehtävänä on luoda olosuhteet, jossa tutkijoiden ja tiedon vapaa liikkuvuus on nykyistä helpompaa. Tiedonanto tullee syksyllä jäsenmaiden käsittelyyn. ERA voi olla merkittävä tietoyhteiskunnan osa-rakenne, jos eurooppalaiset niin päättävät. Näinä taloudellisesti hyvin vaikeina aikoina tällaisella päätöksellä on jo kova kiire! Arvoisat kuulijat, lopuksi haluaisin todeta, että rehtori Aino Sallisen työn pohjalta on hyvä jatkaa! Aino Sallisen ansiokkaan rehtorikauden pohjalta Jyväskylän yliopistolla on hyvät mahdollisuudet kehittyä alueensa innovaatiokeskukseksi ja tulla kansainvälisesti tunnetuksi tutkimusyliopistoksi muutamilla kärkialoillaan. Laadukas tutkimus ja hyvin organisoitu monipuolinen tutkijankoulutus luovat pohjaa myös tutkimusperustaisille innovaatioille, joita Suomi kipeästi tarvitsee. Yliopisto toimii olennaisena osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää, osana eurooppalaista tutkimusaluetta sekä globaalia tiedeyhteisöä. Tämä kaikki edellyttää Ainon kauden jälkeenkin määrätietoista toimintaa ja viisaita investointeja. Haluan lämpimästi kiittää Ainoa hänen viisaasta ja pitkäjänteisestä tiedepoliittisesta työstään Suomen tieteen parhaaksi! 6