Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty 24.02.2016"

Martta Mikkonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tulevia kirjoja Viimeksi päivitetty TIINA ARPPE: Uskonto ja vã kivalta â Durkheimin perilliset Teos pureutuu yhteen uskonnon sosiologisen tutkimuksen keskeiseen ongelmaan, uskonnon ja vã kivallan suhteeseen. LÃ ntisen maailman turvallisuudentunnetta viime aikoina horjuttanut Ã Ã ri-islamilainen terrorismi on vain yksi historiallinen esimerkki uskonnollisesta vã kivallasta. VÃ kivallalla on merkittã vã asema useissa tunnetuissa uskonnoissa â myã s kristinuskossa. Siksi onkin perusteltua kysyã, mistã vã kiva tulee: onko kytkã s uskonnon ja vã kivallan vã lillã rakenteellinen vai pikemmin historiallinen? Miten uskonnon teoreetikot ovat aihetta kã sitelleet? Teos pohtii tã tã ongelmaa tuomalla tarkastelun keskiã Ã n ranskalaisen uskonnonsosiologian perinnã n, jossa kysymys vã kivallasta on ollut alusta alkaen vahvasti lã snã. Ongelmaa lã hestytã Ã n asettamalla uskonnon sosiologinen tutkimus kulttuuri- ja aatehistorialliseen synty-yhteyteensã ja peilaamalla vã kivallan ongelmaa paitsi teoreettisten kysymyksenasettelujen myã s kulloinkin tarkasteltavan ajanhetken poliittisen ja kulttuurisen tilanteen kautta. Tarkastelun lã htã pisteenã on klassikkososiologi Ã mile Durkheim, jonka uskontoteorian perillisiã ovat myã s muut teoksessa kã sitellyt ranskalaisteoreetikot: paitsi Durkheimin oppilaat, lahjan antropologina tunnettu Marcel Mauss ja kollektiivisen muistin teoriaa kehitellyt Maurice Halbwachs, myã s 1930-luvulla fasismia uskonnon nã kã kulmasta tutkinut Georges Bataille sekã strukturalismin jã lkimainingeissa vã kivallan ja uhraamisen teemat uudelleen uskonnontutkimuksen keskiã Ã n 1970-luvulla nostanut RenÃ Girard. Teos osoittaa, ettã uskonto on edelleen lã nsimaista yhteisã llisyyttã ja sen perustaa koskevan keskustelun ytimessã mutta tavalla, josta vã kivalta ei koskaan ole kaukana. Sosiologian dosentti Tiina Arppe on ranskalaisen yhteiskuntateorian erityistuntija. HÃ nen aiemmat julkaisunsa kã sittelevã t pyhã n, yhteisã llisyyden ja affektiivisuuden ongelmia, joita hã n on tarkastellut muun muassa Rousseaun, Durkheimin, Bataillen, Baudrillardin ja Girardin tuotannossa. HÃ net tunnetaan myã s ranskalaisen filosofian suomentajana, joka on kã Ã ntã nyt suomeksi muun muassa Baudrillardin, Bataillen, Bourdieun, Derridan ja Ferryn tekstejã. Paradeigma-sarja. Isbn Arviohinta 33 euroa. Ilmestyy huhtikuussa 2016.

LÃ ntisen maailman turvallisuudentunnetta viime aikoina horjuttanut Ã Ã ri-islamilainen terrorismi on vain yksi historiallinen esimerkki uskonnollisesta vã kivallasta.

2 2. Jacques RanciÃ re: Vapautunut katsoja Vapautunut katsoja kokoaa yhteen viisi vuosina 2004â 2008 pidettyã esitelmã Ã, jotka kaikki kã sittelevã t kysymystã taiteesta ja politiikasta ja erityisesti katsojan asemasta. Katsojan osa on Platonista Guy Debordiin asti tuomittu passiivisuutensa tã hden. NÃ in ajattelee sekã antiikin filosofi, joka haluaa sijoittaa jokaisen hyvã ssã jã rjestyksessã omalle paikalleen yhteiskunnassa, ettã vallankumouksellinen, joka haluaa repiã alistetut massat irti illuusioista, jotka pitã vã t ne alisteisessa asemassaan. Katsoja on siis opetettava nã kemã Ã n ja hã nestã on muokattava toimija. RanciÃ re haastaa kirjassaan tã mã n ajatuskulun osoittamalla, ettei katsominen ole ajatteluun, tietoon tai toimintaan nã hden jotakin alempiarvoista, tylsistyttã vã Ã ja passivoivaa. PÃ invastoin, katsominen on toimintaa â katsoja havainnoi, tekee valintoja, vertailee ja tulkitsee. Katsojan vapautuminen merkitsee sitã, ettã vahvistetaan katsojan kykyã nã hdã se, mitã hã n nã kee, ja ymmã rtã Ã, mitã siitã ajatella ja mitã sillã tehdã. Vakiintuneiden vastakkainasettelujen â toimijan ja katsojan, aktiivisen ja passiivisen, opettajan ja oppilaan â kyseenalaistaminen liittyykin RanciÃ ren ajattelussa kysymykseen siitã, kenellã on oikeus toimintaan, tulkintaan ja puheeseen, ja keiden osa on jã Ã dã mykiksi ja passiivisiksi. Jos politiikka on ensi sijassa Ã Ã nen antamista nimettã mille ja nã kymã ttã mille, taiteella on poliittista kantavuutta siksi, ettã myã s siinã on kyse erimielisyydestã ja kamppailusta sen suhteen, mitã voidaan nã hdã ja mikã jã Ã nã kymã ttã miin, mitã nã hdystã voidaan sanoa ja ajatella ja kenen on mahdollista osallistua nã iden rajojen mã Ã rittelyyn. Taide voi piirtã Ã uudelleen havaittavissa olevan maailman Ã Ã riviivat â mutta vain sillã ehdolla, ettei sen merkitystã sen paremmin kuin vaikutuksiakaan lyã dã ennalta lukkoon.

NÃ in ajattelee sekã antiikin filosofi, joka haluaa sijoittaa jokaisen hyvã ssã jã rjestyksessã omalle paikalleen yhteiskunnassa, ettã vallankumouksellinen, joka haluaa repiã alistetut massat irti

3 Kirja on tã rkeã avaus maamme nykyisessã kulttuuripoliittisessa ilmastossa, jossa taide nã hdã Ã n usein lã hinnã elinympã ristã n viihtyvyyttã tai elã mã nlaatua parantavana ilmiã nã tai siihen suhtaudutaan suorastaan vihamielisesti. Usko taiteen poliittisiin mahdollisuuksiin on syystã kin koetuksella. Vapautunut katsoja tarjoaa uuden tulokulman keskusteluun taiteen ja politiikan suhteesta, poliittisen taiteen mahdollisuuksista ja siitã, mitã taiteen politiikka voisi olla. Jacques RanciÃ re (s. 1940) on merkittã vimpiã europpalaisia nykyesteetikkoja ja politiikan filosofeja. HÃ n on kirjoittanut myã s esimerkiksi aatehistoriasta, pedagogiikasta ja ihmisoikeuksista. Alkuteos Le spectateur Ã mancipã ilmestyi vuonna Paradeigma-sarja. Suomentaneet Janne Porttikivi ja Anna Tuomikoski. ISBN Nid. n. 150 s. Arviohinta 28 euroa. Ilmestyy toukokuussa Paul de Man: Esteettinen ideologia Amerikkalaisen dekonstruktion tã rkeimmã ksi edustajaksi mainitun kirjallisuudentutkijan ja teoreetikon Paul de Manin (1919â 1983) kokoelma Esteettinen ideologia paneutuu huolella filosofisen estetiikan klassikoihin, Kantiin, Schilleriin ja Hegeliin, ja niiden ideologisiin kytkã ksiin. Se on osa de Manin retoriikan, epistemologian, estetiikan ja ideologian keskinã isiã suhteita tarkastelevaa laajaa tutkimushanketta. Kirja ilmestyi postuumisti vuonna 1996 Andrzej Warminskin toimittamana, ja siihen on koottu de Manin kirjoituksia ja luentoja hã nen elã mã nsã viimeisiltã vuosilta 1977â Esteettinen ideologia on yksi havahduttavimmista, vakavimmista ja merkittã vimmistã ideologian kã sitteen tarkasteluista sitten Louis Althusserin tekstien julkaisun. SiinÃ De Manin esteettisen analyysi on vastaestetiikkaa, joka purkaa esteettisen, mutta osoittaa myã s sen keskeisyyden filosofiassa ja teoriassa. Kant ja Hegel pyrkivã t estetiikan kautta viemã Ã n filosofiset jã rjestelmã nsã pã Ã tepisteeseen, mutta siinã tarkoituksessa joutuivat turvautumaan radikaaliin kielelliseen materialismiin, joka purkaa esteettisen. Friedrich Schiller edustaa de Manilla Kantin vã Ã rintulkintaa, esteettiselle synteesille pohjautuva mallia, joka on puhdasta idealismia ja ideologiaa. De Manin kã sityksen mukaan kirjallisuuden ja taiteentutkimuksen nykyteoriat pohjautuvat juuri Schillerin mallille. NÃ in EsteettisessÃ ideologiassa tapahtuva paluu Kantin, Hegelin ja Schillerin kirjoituksiin on samalla oman

Vapautunut katsoja tarjoaa uuden tulokulman keskusteluun taiteen ja politiikan suhteesta, poliittisen taiteen mahdollisuuksista ja siitã, mitã taiteen politiikka voisi olla. Jacques RanciÃ re (s.

4 aikamme teorioiden ideologisen perustan purkamista. SisÃ llys: 1. Johdanto: Allegoriat viittaussuhteesta 2. Metaforan tietoteoria 3. Pascalin allegoria vakuuttamisesta 4. Fenomenaalisuus ja materiaalisuus Kantilla 5. Merkki ja symboli Hegelin Estetiikassa 6. Hegel ylevã stã 7. Kantin materialismi 8. Kant ja Schiller 9. Ironian kã site

Pascalin allegoria vakuuttamisesta 4. Fenomenaalisuus ja materiaalisuus Kantilla 5.

5 10. Vastaus Reumond Geusille Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. Suomentanut Vesa PynttÃ ri. ISBN Nid. n. 300 s. KL 86.01, 11. Arviohinta 34 euroa. Ilmestyy syyskuussa LisÃ tiedot ja ennakkotilaukset: puh.(09) tai osoitteesta StenbÃ cinkatu 4 A, Helsinki.

Arviohinta 34 euroa. Ilmestyy syyskuussa 2016. LisÃ tiedot ja ennakkotilaukset: www.

Samankaltaiset tiedostot

Toimintakertomus 2007

Toimintakertomus 2007 SUOMEN TUTKIJALIITTO R.Y. TOIMINTAKERTOMUS 1.1.â 31.12.1997 1 JULKAISUT Paradeigma-sarjassa ilmestyi vuoden aikana seuraavat kirjat: 1) Gilles Deleuze: KriittisiÃ ja kliinisiã esseitã