SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ilmatar Somero Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite SOMERON TUULIVOIMA- HANKE MELUMALLINNUS

2 SOMERON TUULIVOIMAHANKE MELUMALLINNUS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Tuuli Tolonen Melumallinnus tuulivoimahankkeen ympäristöselvitystä varten Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2013 aineistoa. _ Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HANKEALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 1 3. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 4. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Laskentamallin epävarmuus Melulaskenta Maastomalli Tuulivoimalatiedot 4 5. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mallinnuksen tulokset Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 6 LIITTEET Liite 1 Meluvyöhykekartta, tuulennopeus 8 m/s 10 m korkeudella

4 MELUMALLINNUS 1 1. JOHDANTO Ilmatar suunnittelee tuulivoimalaitosten sijoittamista Someron päätaajaman pohjoispuolelle. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan hankkeen ympäristöselvitykseen. Työ on tehty Ilmatar Somero Oy:n toimeksiannosta, josta yhteyshenkilönä on ollut Mauri Toivanen. Meluselvityksen laatimisesta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen ja raportoinnin on tehnyt suunnittelija ins.(amk) Arttu Ruhanen. Ympäristöselvityksen projektipäällikkönä Rambollissa toimii johtava asiantuntija FM Raino Kukkonen. 2. HANKEALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Hankealue sijaitsee Someron päätaajaman pohjoispuolella. Asutusta sijaitsee vähintään reilun kilometrin etäisyydellä kaikissa ilman suunnissa. Lähin nykyinen asutus sijaitsee noin 700 metriä suunnitelluista tuulivoimaloista lounaaseen Palman suunnalla. Alueen kaavoituksen tilasta on esitetty tiedot ympäristöselvitysraportissa, jonka liitteeksi tämä meluselvitys on laadittu. 3. MELUN OHJEARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista.

5 MELUMALLINNUS 2 Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot L Aeq, enintään Ulkona Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden 55 db 50 db 1) välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä 55 db 45 db 1) läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet 45 db 40 db 2) taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu ) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista.

6 MELUMALLINNUS 3 Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Taulukko 3. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz L Leq, 1h / db , Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). 4. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamalli Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää Nord2000- melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta. Malli huomioi 3-ulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet sekä säätiedot. Nord2000-laskentamallin on todettu soveltuvan aiemmin käytettyjä laskentamalleja (esim. Pohjoismainen yleinen melulaskentamalli vuodelta 1982 sekä ISO 9613 teollisuusmelun laskentamalli vuodelta 1993) paremmin tuulivoimalaitosten melun mallintamiseen erilaisissa sääolosuhteissa merialueella sekä maa-alueilla (Di Napoli 2007). Nord2000 laskentamallissa äänenpainetaso tiettyyn laskentapisteeseen voidaan laskea oktaavikaistoittain tai 1/3 oktaavikaistoittain välillä 25 Hz ja 10 khz. Nord2000 laskentamalliin liittyvät laskentamallin kuvaukset on löydettävissä DELTA:n wwwsivuilta osoitteesta: equency+noise/nord2000+reports+from+delta.page? Nord2000 -laskentamallin yleiskuvaus on esitetty raportissa 1719/01 (Nordic Environmental Noise Prediction Methods, Nord 2000, Summary Raport; DELTA , revised ). Tarkempaa tietoa laskentamallista saa projektiraporteista AV 1849/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 1: Propagation in an Atmosphere without Significant Refraction; , revised ) ja AV 1851/00 (Nord2000. Comprehensive Outdoor Sound Propagation Model. Part 2: Propagation in an Atmosphere with Refraction; , revised ). Laskentamallin täydellinen kuvaus esitetään raportissa AV 1106/07 (Proposal for Nordtest Method: Nord2000 Prediction of Outdoor Sound Propagation; , revised ).

7 MELUMALLINNUS Laskentamallin epävarmuus Laskentamallin epävarmuus on noin ±2 db, kun melulähteen ja laskentapisteen välinen etäisyys on maksimissaan 1500 metriä. Nord2000 laskentamallin käyttäminen tuulivoimalamelun laskennassa on validoitu vuonna Epävarmuus on määritetty selvityksessä standardipoikkeamana. Raportti Nord2000 laskentamallin vertailumittaukset tuulivoiman melulaskennan osalta on esitetty raportissa "Validation of the Nord2000 propagation model for use on wind turbine noise; DELTA " ja joka on löydettävissä www-osoitteesta: frequency+noise/noise+and+energy+optimization+of+wind+farms.page 4.3 Melulaskenta Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Laskennoissa käytettiin tuulennopeutta 8 m/s, joka on ns. "referenssituulennopeus" ja jota käytetään yleisesti tuulivoiman yhteydessä. Mallinnusohjelma laskee tuulennopeuden voimalaitosten napakorkeudella logaritmisen tuulennopeusprofiilin mukaisesti. Taulukko 4. Tuulivoimamelun laskennassa käytetyt parametrit Laskentamalli Laskentaverkko Laskentaetäisyys Heijastusten lukumäärä 3 Maanpinnan absorptio (Representative flow resistivity ) Ilman absorptio Sääolosuhteet Tuuli Nord x 50 m välein 2 m korkeudella pinnasta max 4000 m melulähteestä - maanpinta 200 knsm -4 (impedanssiluokka D, akustisesti pehmeä) - vesialueet knsm -4 (impedanssiluokka G, akustisesti kova) standardin ISO 9316 mukainen - ilmanpaine 1013,25 mbar - suhteellinen kosteus 70 % - lämpötila 15 C 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta (downwind) Esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia. 4.4 Maastomalli Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta, jossa korkeuskäyrät ovat 2,5 metrin välein. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. 4.5 Tuulivoimalatiedot Mallinnuksessa huomioitiin 4 tuulivoimalaitosta (layout päivitetty ), joiden koordinaatit on esitetty taulukossa 5. Voimalaitosten napakorkeutena käytettiin 120 metriä. Taulukko 5. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y

8 MELUMALLINNUS 5 Koska laitostoimittajaa tai laitosmallia ei ole vielä valittu, käytettiin tuulivoimalaitoksen äänitehotasona hankevastaavan määrittelemää arvoa L WA 105 db, kun tuulennopeus on 8 m/s 10 m korkeudella maanpinnasta. Melupäästöarvot syötettiin melumalliin oktaavikaistoittain usean 2-3 MW tuulivoimalaitoksen keskimääräisen taajuusjakauman mukaisesti. Taulukko 6. Äänitehotaso oktaavikaistoittain (A-painotettu), tuuli 8 m/s 10 m korkeudella Hz Yht L WA, db 81,5 92,4 96,1 100,1 100,1 96,4 89,2 85, TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Mallinnuksen tulokset Lasketut melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Mallinnetut meluvyöhykkeet on esitetty liitteessä 1. Meluvyöhykkeiden taustalle on lisätty nykyinen asutus Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Voimakkaimmillaan melutaso on lounaispuolen lähimpien asuintalojen luona Palman alueella noin 38 db. Vakituisia tai yksittäisiä loma-asuntoja ei sijoitu 40 db meluvyöhykkeen sisäpuolelle. Muutama yksittäinen loma-asunto on 35 db rajalla, mutta yhtenäiset loma-asutusalueet jäävät 35 db vyöhykkeen ulkopuolelle. 5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat päivä- ja yöaikaiset VNp 993/1992 ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuntoalueiden kohdalla. 5.3 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin Vakituisten asuintalojen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla melutasot alittavat laskentaepävarmuus huomioituna päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db. Tiheämmällä loma-asutuksen kohdalla melutasot jäävät päiväajan suunnitteluohjearvon 40 db alle. Yöajan suunnitteluohjearvoihin verrattuna melutasot alittavat vakituisen asutuksen ja yksittäisten loma-asuntojen kohdalla 40 db ja tiheämmän loma-asutuksen luona 35 db. Ympäristöministeriön mukaan häiritsevyyskorjauksia (mahdollisen impulssimaisuuden, kapeakaistaisuuden tai erityisen voimakkaan amplitudimodulaation vuoksi) ei lisätä automaattisesti mitattuun tai laskettuun melutasoon, vaan ainoastaan siinä tapauksessa, että melun voidaan todeta olevan ko. kriteerit täyttävää. Tällaisia tilanteita esiintyy tyypillisesti vain poikkeavissa sääolosuhteissa ja niiden esiintyminen voidaan luotettavasti todeta ainoastaan mittauksilla. Koska nykyiset tuulivoimalaitokset eivät aiheuta merkittävää kapeakaistaista melua ja kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä.

9 MELUMALLINNUS Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Kuva 1. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-10 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso vaihtelee tuulisuuden mukaan ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavat äänekkäämpää laitaa vaihteluvälistä. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen. Hankealueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tuulen käydessä sektoreiden suunnasta voimakkain melu leviää poispäin hankealueen lähimpien asuintalojen suunnasta, jotka sijaitsevat voimaloiden 1 ja 2 lounais- /länsipuolella. Tällainen tilanne on Tuuliatlaksen tietojen mukaan noin % vuodesta. Lahdessa 27. päivänä kesäkuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen suunnittelija

10