EI T A I K A A V A A N T A V A L L I S I A A S I O I T A

Transkriptio

1 Pekka Mertala T I E T O - J A V I E S T I N T Ä T E K N O L O G I A V A R H A I S K A S V A T U K S E S S A EI T A I K A A V A A N T A V A L L I S I A A S I O I T A T U L E V A I S U U D E N TA I K A A S E M I N A A R I O U L U

2 ESIOPS 2014 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGINEN OSAAMINEN VASU 2016

3

4 Genlott, A. A., & Grönlund, Å. (2013). Improving literacy skills through learning reading by writing: The iwtr method presented and tested. Computers & Education, 67,

5 Tietokoneavusteisen kirjoittamalla lukemaan oppimisen (WTR) juuret ovat 1980-luvulla Early test used computer labs, which meant children were taken out of their everyday work practices in the classroom. This limited the amount of time available for the program. [T]eachers have further developed the WTR concept into the iwtr (Integrated Write To Read) method. Integrated means that reading and writing are integrated within the classroom, within a social learning process, and across school subjects. Children cooperate pairwise producing texts, using keyboard, which are then published on a class web site and subjected to discussion among students, teachers, and parents, and subsequently refined in joint efforts. This means all writing has a purpose and an audience, and texts are not static but further developed based on discussions. Genlott & Grönlund 2013

6 Celestin Freinet ( ) Laadimme joka päivä tekstin, josta käyvät ilmi lasten huolenaiheet tai kiinnostuksen kohteet. Oppilaat painavat tekstin. Siitä jopa 5 6 -vuotias selviää helposti. Tietty määrä arkkeja pannaan sivuun joka päivä. Osa niistä painetaan kuun lopussa luokkalehteen, jota lähetetään vanhemmille ja luokan ystäville. Sitä vaihdetaan vastaavanlaisiin lehtiin, joita painetaan tai monistetaan samalla tavalla kymmenissä kouluissa ympäri Ranskaa. Freinet 1986 [1947]

7 OAJ 2016

8

9

10 Ohjelmoinnissa lause on imperatiivisella ohjelmointikielellä tehdyn ohjelman osa, joka suorittaa jonkin tehtävän. Tyypillisiä lauseita ovat asetus, ehtolause, toistolause ja proseduurikutsu. Esimerkki ehtolauseesta If (jos) ryhmäsi lasten käytössä on tablettietokone, nouse seisomaan

11 KASVATUSTIETOISUUS

12

13

14 OPPIMISEN L ÄHTÖKOHTANA OVAT KUNKIN L APSEN AIEMMAT KOKEMUKSET JA HÄNEN OSA AMISENSA. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ UUSILLA OPITTAVILLA TIEDOILLA JA TAIDOILLA ON YHTEYS L ASTEN ARKEEN JA KOKEMUSMAAILMAAN.

15 MITÄ JO TIEDETÄÄN?

16 v. lasten digimedian käyttö vähintään kerran viikossa (%) Kuvaohjelmat Internet Digipelit Kännykkä Radio 0-2v. 3-4v. 5-6v. Suoninen 2014

17 Suoninen 2014

18 0-8 -vuotiaiden suomalaislasten internetinkäyttö Alle 4-vuotiaat lapset käyttävät kännykkää lähinnä pelaamiseen. Suoninen 2014

19 MITEN TÄMÄ TIEDETÄÄN?

20 Suoninen 2014

21 JOS TIEDÄMME, MITEN USEIN MITENKIN MONI LAPSI MITÄKIN TEKEE, TIEDÄMMEKÖ SILTI MITÄÄN SIITÄ, MITÄ TÄMÄ LAPSILLE MERKITSEE?

22 Pikku Kakkonen lähetetään 12 kertaa viikossa: Arkiaamuisin klo 07:00 08:00 Arki-iltaisin klo 17:00 18:00 Viikonloppuaamuisin klo 08:00 09:00 12 lähetyksessä on eri juontajaa sekä yli 50 eri ohjelmaa. Iitu (4-v. ja kaksi päivää) Iitu katsoo yleensä arki-iltojen Pikku Kakkoset. Suorana 1-2 kertaa muulloin YLE Areenasta tai tallenteena. Jos jonkin illan Pikku Kakkonen jää katsomatta, se katsotaan viikonloppuna. Lempiohjelma on Tie tähtiin, koska siinä sanotaan, että linnunrata ja Iitun päiväkodissa on Linnunrata niminen ryhmä. Nallesta, apinasta ja ankasta Iitu ei pidä. Se kelataan yli tai sen aikana tehdään muuta. Isin lemppari on Saara ja sorsa.

23 ME VOIDAAN KYSYÄ. MUSTA SE ON TÄRKEETÄ, ETTÄ LAPSI VOI ITSE KERTOA, ETTÄ MITÄ TÄÄ NYT ON Mertala & Salomaa 2016

24 Kertomus ja kertominen kietotuvat toisiinsa dynaamiseksi prosessiksi, jossa myös kuuntelijalla on tärkeä osuus. Lasten kertomuksissa ruumillisuus, moniaistinen kertominen, on luonteenomaista. Vaikka kertomisessa sanat ovat tärkeitä ja lapsen kasvaessa niiden merkitys korostuu, muut kertomisen tavat säilyvät. Kertominen tarvitsee aikaa ja vaati paikan, jossa kertominen on mahdollista. Estola, Karlsson, Puroila & Syrjälä 2016

25 Tietokone Tabletti Kamera Älypuhelin Televisio Yht. 73 / 71% 50 / 49% 48 / 47% 17 / 17% 11 / 11% Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 39 / 81% 34 / 62% 18 / 38% 32 / 58% 29 / 60% 19 / 36% 14 / 29% 3 / 6% 5 / 10% 7 / 12% Yht. Pelaaminen Tuottaminen Vastaanottaminen Vuorovaikutus Mertala 2015; Suoninen 2014

26 MIKSI PELIT JA PELAAMINEN OVAT LAPSILLE MERKITYKSELLISIÄ?

27

28 Tää on vähän niinku yks peli meillä kotona, mutta mää muokkasin sitä hiukan Täällä pitää varoa kaloja Sitten voi olla sellaisia virtauksia, niin siitä on vaikeaa päästä kun se puhaltaa sut kalaan. Tää tyyppi ei oo oikeesti tämmöinen, eikä siellä oo merkilevää. Tää on joku semmonen tyyppi, jonka voi ite muokata ja antaa sille nimen ja saa päättää vaatteet ja silleen. Täällä on putki, josta pääsee maalle. Merilevästä ei tapahdu mitään

29

30 Tää on New Yorkin vapaudenpatsas Zombiet yrittää syödä Steven. Ne haluaa tulla isommaksi. Nää on metsässä. Minecraftissa aika paljon zombeja piileskelee metsissä. Tykkään välillä leikkiä Minecraft-leikkejä. Tykkään olla Enderman kun se pystyy teleportaamaan ja se on pitkä. Ei oo Minecraftia kotona. Toivoin joululahjaksi, mutta en saanut. Ehkä saan synttärilahjaksi. Steve hakkaa zombieta hakulla Tulee monta yötä ja monta päivää ja välillä sataa vettä ja välillä on ukkosta. On Enederman, Steve, zombeja, hämähäkkejä, luurankoja, tavallisia ihmisiä ja monstereita, Voi rakennella ja aina kun tulee zombie tai hämähäkkejä tai jotain ihme tyyppejä, ne tuhotaan Jos Steve tuohoaa zombin niin se saa uusia palikoita tai uuden aseen

31

32 KOKEMUSTEN HUOMIOIMINEN TARKOITTAA MYÖS KOKEMUSMAAILMAN MAHDOLLISEN RAJOITTUNEISUUDEN HAHMOTTAMISTA

33 0-8 -vuotiaiden suomalaislasten internetinkäyttö PIKAUUSINTA Alle 4-vuotiaat lapset käyttävät kännykkää lähinnä pelaamiseen. Suoninen 2014

34 PIKAUUSINTA Tietokone Tabletti Kamera Älypuhelin Televisio Yht. 73 / 71% 50 / 49% 48 / 47% 17 / 17% 11 / 11% Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 39 / 81% 34 / 62% 18 / 38% 32 / 58% 29 / 60% 19 / 36% 14 / 29% 3 / 6% 5 / 10% 7 / 12% Yht. Pelaaminen Tuottaminen Vastaanottaminen Vuorovaikutus Mertala 2015

35

36

37

38 LUKEMISTA Estola, E., Karlsson, L. Puroila, A-M. & Syrjälä, L. (2016). Lapsen katseen edessä yhteenveto ja uusia avauksia. Teoksessa: Karlsson, L., Puroila, A-M. & Estola E. (toim.) Välkkeitä, valoja ja varjoja Kertomuksia lasten hyvinvoinnista. N-Y-T NYT Oy., Freinet, C. (1987 [1946]). Ihmisten koulu. (suom. L. Oksanen). Helsinki, Elämänkoulu ry. Mertala, P. (2015). Tieto- ja viestintätekniikka esiopetuksessa mitä sanovat lapset. Saatavilla: Mertala, P. & Salomaa, S. (2016). Kasvatuskeskeinen näkökulma varhaisvuosien mediakasvatukseen. Teoksessa: Pekkala, L., Salomaa, S. & Spisak, S. (toim.) Monimuotoinen mediakasvatus. Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti, Saatavilla: Suoninen, A. (2014). Lasten mediabarometri vuotiaiden lasten mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisuja 75. Saatavilla: Opetushallitus (2014). Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.