Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot
|
|
- Inkeri Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pauliina Uusi-Penttilä, projektipäällikkö Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Biokaasu liikennepolttoaineena Biokaasua on käytetty liikennepolttoaineena vuosia eri kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tekninen puoli biokaasun hyödyntämiselle on olemassa ja käytännössä testattu. Kehitystyö jatkuu lähinnä laitteiden taloudellisen kilpailukyvyn parantamisen parissa. Polttoaineen palaessa puhtaasti syntyy hiilidioksidia (CO2) ja vettä (H2O). Auton moottorissa palaminen ei kuitenkaan ole täydellistä, vaan pakokaasuissa on myös joukko muita yhdisteitä kuten typen oksideja (NOx), hiilimonoksidia (CO), palamattomia hiilivetyjä (HC), metaania (CH4), typpioksiduulia (N2O), rikkidioksidia (SO2) ja hiukkasia. Liikenteen päästöillä on sekä paikallisia että maailmanlaajuisia vaikutuksia. Maailmanlaajuisista vaikutuksista ilmastonmuutoksen voimistuminen on yksi vakavimmista maapalloa uhkaavista ympäristöongelmista. Liikenne on Suomessakin energiantuotannon jälkeen suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. Alueellisina vaikutuksina ja kaukokulkeutumisen seurauksena tieliikenteen rikkidioksidi ja typenoksidit aiheuttavat happamia sateita sekä ravinnekuormia. Orgaanisten kaasujen ja typenoksidien reaktiotuotteina syntyy alailmakehän otsonia. Liikenteen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia ovat terveyshaitat (sydän- ja keuhkosairaudet), materiaalivauriot ja likaantuminen sekä erilaiset melun ja tärinän aiheuttamat haitat. Tieliikenteen aiheuttamat epäpuhtaudet ovat erityisen haitallisia siksi, että ne syntyvät ihmisten hengitysilman korkeudella. Esimerkiksi Jyväskylän väkiluku kasvoi vuonna 2003 Tilastokeskuksen arvion mukaan 1,8 % eli asukkaalla. Kasvava väkiluku tuo mukanaan myös kasvavat liikennemäärät ja kasvavat liikenteen päästöt. Jyväskylässä liikenteen päästöistä suurin osa kohdistuu kaupunkialueelle. Pääkatujen osuus kaikista liikenteen päästöistä on noin 50 %. Kasvaviin liikennemääriin varautuminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta kaupunki-ilman laatu saadaan pysymään hyvänä. Puhtaalla ilmalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle ja sen myötä alueen vetovoimalle. Biokaasuautojen päästöt Kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen lisääminen sekä raideliikenteen suosiminen matkustuksessa ja kuljetuksissa vähentävät liikenteen päästöjä. Myös hyvällä väyläsuunnittelulla voidaan vähentää liikennetarvetta. Koska kaikkea liikennettä ei voida hoitaa edellä mainituilla tavoilla on vähäpäästöisten kulkuvälineiden kehittäminen ja tukeminen tärkeä osa liikenteen päästöjen vähentämistä. Tekniset keinot vähäpäästöisille kulkuneuvoille ovat jo olemassa. Bensiinin sijasta voidaan suosia vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten maa- ja biokaasua sekä erilaisia biopohjaisia polttonesteitä. Biokaasu on eräs varteenotettava autojen polttoaine. Se on uusiutuva luonnonvara ja siten ilmastonmuutoksen kannalta neutraali polttoaine. Taulukkoon 1 on esitetty biokaasua käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät ajoneuvokilometriä kohden verrattuna diesel-busseihin (EURO 46 TEKNIIKKA ja KUNTA 3/2005
2 4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä. Tavoiteohjelmat ja verotus Euroopan Unionin laajuisesti tieliikenteen päästöjä on pyritty vähentämään erilaisilla suosituksilla ja strategialinjauksilla. Kaksi merkittävintä biopolttoaineisiin vaikuttaa direktiiviä ovat liikenteen biopolttoainedirektiivi (2003/30/EY) ja polttoaineverodirektiivi (2003/96/EY). Biopolttoainedirektiivin tavoitteiden mukaan jäsenvaltioiden liikenteen energiankulutuksesta tulisi tuottaa biopolttoaineilla 2 % vuonna 2005 ja 5,75 % vuonna Tavoitteet eivät ole sitovia, mutta komission antama mandaatti edellyttää kuitenkin voimakkaampia toimia niiltä mailta, jotka jäävät selvästi tavoitteista. Polttoaineverodirektiivi antaa minimitason, jolla liikenteen polttoaineita tulee verottaa. Toisin kuin fossiilisia polttoaineita, biopolttoaineita ei direktiivin mukaan tarvitse verottaa. Suomessa biopolttoaineiden liikennekäyttöä hankaloittaa tällä hetkellä polttoainemaksu (laki polttoainemaksusta 1280/2003), jota kannetaan moottoribensiiniä tai dieselöljyä lievemmin verotettua polttoainetta käyttävästä ajoneuvosta. Polttoainemaksu on henkilöautolta 330 päivältä, eli noin vuodessa. Lakia muutettiin vuoden 2004 alusta, jolloin biokaasuautot vapautettiin polttoainemaksusta. Lakitekstiin jäi kuitenkin pykälä, jonka mukaan biokaasuauton tulee noudattaa aina seuraavaa voimaantulevaa päästöluokkaa vapautuakseen polttoainemaksusta. Vuonna 2005 voimaan astui EURO4 -päästönormi ja lain mukaan biokaasuauton tulee tästä eteenpäin täyttää EURO5 -normin vaatimukset, jotka astuvat muilla voimaan vuonna Lain ongelmakohdat on jo huomioitu päättäjätasolla ja on todennäköistä, että muutoksia polttoainemaksuun on tulossa. Suomen kannalta tietysti olisi toivottavaa, että muutokset saataisiin aikaan ennen kuin EU puuttuu liikenteen biopolttoaineiden asemaan Suomessa. Biokaasun tuotanto, lähteet ja potentiaali Vuoden 2003 lopussa Suomessa kerättiin biokaasua 27 kaatopaikalta. Biokaasureaktorilaitoksia oli 15 kaupungin jätevedenpuhdistamolla ja kuudella maatilalla. Teollisuuden jätevesiä käsiteltiin anaerobisesti Taulukko 1. Biokaasumetaania käyttävien bussien ja henkilöautojen päästövähenemät verrattuna diesel-busseihin (EURO4) sekä diesel- ja bensiiniautoihin kaupunkiliikenteessä. kolmella laitoksella. Maailman ensimmäinen kiinteiden yhdyskuntajätteiden biojätettä ja mekaanisesti kuivattua yhdyskuntalietettä mädättävä Stormossenin biokaasulaitos aloitti toimintansa Vaasassa jo vuonna Suomessa tuotettiin vuonna 2003 noin 11 % enemmän biokaasua kuin vuotta aikaisemmin. Kasvuun vaikutti tuolloin pääasiassa kaatopaikkakaasujen keräilyjärjestelmien yleistyminen. Kiinnostus biokaasulaitoksia kohtaan ja kaasun hyödyntämiseen on kasvamassa mm. biokaasun liikennepolttoainepotentiaalin vuoksi. Vehmaalla, Halsualla ja Laihialla on otettu uudet biokaasulaitokset käyttöön vuosina Laitokset sijaitsevat Vehmaalla, Halsualla ja Laihialla. Lisäksi Seinäjoella Lakeuden Etappi on tehnyt investointipäätöksen biokaasulaitoksen rakentamisesta. Muita päätösvaiheessa olevia laitoksia on mm. Kaustisilla ja Huittisissa. Muutamat kaupungit ovat selvittäneet biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena. Biokaasumarkkinat ovat kasvamassa sekä kotimaassa että ulkomailla. Biokaasulaitoksia suunnittelevia yrityksiä on Suomessa useita (mm. Watrec, Metener, Citec, MK Protech, Envipro ky ja YIT). Laitossuunnitteluosaamista löytyy kaikista kokoluokista pienistä maatilojen laitoksista suuriin keskitettyihin laitoksiin. Suomalaisella biokaasuosaamisella on mahdollisuuksia kotimaan markkinoiden lisäksi myös ulkomailla. Suomalaisyritykset ovat vieneet alan osaamista jo 10 vuoden ajan. Euroopan osalta suurimmat markkinat näyttäisivät olevan Benelux-maissa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Turkissa ja Itä-Euroopan maissa. Maailmanlaajuisesti suurimmat markkinat ovat Kiina, Japani, Intia ja Yhdysvallat. Suomessa biokaasua tuotetaan nykyisellään noin 580 GWh eli 2,1 PJ vuodessa. Biokaasulla tuotettiin vuonna 2003 lämpöä 360 GWh, Kuva 2. Suomessa vuosina tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen Kaatopaikkapumppaamot milj.m 3 Kuva 3. Kaasun tuotanto laitostyypeittäin vuonna 2003 sähköä 62 GWh ja mekaanista energiaa 10 GWh. Lisäksi pieni osa biokaasusta (0,02 GWh) käytettiin liikennepolttoaineena. Biokaasua jäi hyödyntämättä noin 150 GWh eli 26 % Biokaasua voidaan valmistaa orgaanisesta jätteestä ja peltobiomassoista biokaasulaitoksissa. Biokaasuenergian teoreettinen maksimipotentiaali Suomessa on noin TWh. Potentiaali syntyy yhdyskuntajätteen biohajoavasta Yhdyskuntien jätevesipuhdistamot; milj.m 3 Teollisuuden jätevesipuhdistamot; milj.m 3 Muut biokaasulaitokset; milj.m 3 osuudesta, elintarviketeollisuuden jätteistä, jätevedenpuhdistamoiden lietteestä, kaatopaikkakaasusta ja maatalous puolella eläinten lannasta ja oljista. Lisäksi biokaasua voidaan tuottaa erikseen tarkoitusta varten kasvatetusta peltobiomassasta. Realistisesti seuraavan 10 vuoden aikana voitaisiin biokaasutuotantoa nostaa noin nelinkertaiseksi nykytuotantoon nähden. Suurimmat potentiaalit ovat maatalouspuolella. TEKNIIKKA ja KUNTA 3/
3 Jätelaji Energia (TWh) Energia (PJ) Yhdyskuntajäte 0,1 0,2 0,4 0,6 Elintarviketeollisuus 0,04 0,064 0,2 Jätevedenpuhdistamoiden liete (+25 %) 0,2 0,6 Lanta ja olki 0,2 0,7 0,5 2,4 Peltobiomassat ( ha) 1,1 3,8 Kaatopaikkakaasu 0,7 2,4 Yhteensä 2,3 3,0 7,9 10,0 Taulukko 2. Arvioitu biokaasun tuotantomahdollisuus vuoteen 2015 Kuva 3. Biokaasun puhdistusketju ajoneuvopolttoaineeksi Biokaasun puhdistus Mädätysreaktorissa syntyvä biokaasu sisältää % metaania, % hiilidioksidia ja lisäksi pieniä määriä muita epäpuhtauksia kuten rikkivetyjä. Kaatopaikalta saatava biokaasu on koostumukseltaan hieman heikompaa polttoainekäytössä. Kaatopaikkakaasu sisältää % metaania ja % hiilidioksidia. Kaatopaikkakaasussa on lisäksi jonkin verran enemmän epäpuhtauksia kuin mädättämökaasussa. Jotta biokaasusta saadaan liikennepolttoainetta, tulee se jalostaa maakaasua vastaavaksi polttoaineeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaasusta poistetaan kosteus, rikkivety ja hiilidioksidi. Puhdistetun kaasun metaanipitoisuudeksi saadaan yli 96 %. Käytännössä puhdistettu biokaasu on samanlainen polttoaine kuin maakaasu, molemmat ovat metaania. Erona on se, että maakaasu on fossiilinen polttoaine, kun taas biokaasusta erotettu metaani on biopolttoaine. Biokaasun puhdistukseen on olemassa useita kaupallisesti saatavilla olevia menetelmiä. Yleisimmin käytössä olevat tekniikat ovat PSA tekniikka ja vesipesurit. Stockholm Vattenilla Ruotsissa on kokemusta sekä PSA laitteistosta että vesipesurista. Puhdistustulokset ja laitteistojen toimivuus on heidän kokemustensa mukaan ollut yhtä hyvä. Kuvassa 3 on esitetty biokaasun puhdistuskaavio. Kuva 4 a) Vesipesuri, Henriksdal, Tukholma. b) PSA tekniikkaan perustuva laitteisto, Bromma, Tukholma. 48 TEKNIIKKA ja KUNTA 3/2005
4 Biokaasun siirto- ja varastointi Biokaasulle soveltuvat samat siirto- ja varastointitekniikat kuin maakaasulle. Myös siirtoon ja varastointiin liittyvät vaatimukset tekniikan ja turvallisuuden suhteen ovat samat. Kaasun siirto tankkausasemalle voidaan toteuttaa putkisiirtona tai säiliöautolla. Putkisiirrossa käytetään tyypillisesti matalaa noin 4 barin painetta. Siirtoputken rakennuskustannukset riippuvat mm. maastosta, johon se rakennetaan. Ennen siirtoa kaasu on kuivattava hyvin, jottei kaasun sisältämä kosteus pääse tiivistymään putken seinämiin ja jäätymään talvella. Ruotsissa on kaasun siirtoon käytetty myös säiliöautoja. Säiliöauto on käytännössä rekan perävaunu, jossa on 30 korkeapainetankkia. Yhteen perävaunuun mahtuu koko bussikannan päivän polttoainetarve. Etuna rekkasiirrossa on myös se, ettei rekan ja tankkausaseman välillä ole juurikaan painehäviöitä. Kaasun vaatima tilavuus riippuu lämpötilasta ja paineesta siten, että tilavuutta voidaan pienentää painetta nostamalla tai lämpötilaa laskemalla. Tilavuuden pienentäminen vaatii energiaa ja näin ollen kaasun varastointi vaatii osan biokaasun sisältämästä energiasta. Kaasuvarastona voi toimia kaasukello, PVC-säkki, muovikalvo tai paineistettu metallisäiliö Tankkauspisteet Kaasuajoneuvon tankkaus tapahtuu paineistetun liitännän avulla. Tankkaukseen on olemassa kaksi erilaista menetelmää. Yksinkertaisempi ja hitaampi tapa perustuu kompressorijärjestelyyn, joka siirtää kaasua matalapaineisesta kaasuverkosta suoraan auton säiliöön. Tällä menetelmällä tankkaus kestää vähintään kuusi tuntia ja on yleensä käytössä bussivarikoilla. Nopeammalla, paine-eroon perustuvalla tankkaustavalla, ajoneuvon tankkaus kestää 3-6 minuuttia. Paine-ero kaasuvaraston ja tankin välille saadaan muodostettua joko kompressorilla tai suurehkolla kaasuvarastolla, jonka paine on suurempi kuin ajoneuvosäiliöiden täyttöpaine. Kuva 5. Biokaasun siirtoon käytettävä rekan perävaunu, Henriksdal, Tukholma. (kuva Saija Kinnunen) Kuva 6. Shellin biokaasun ja etanolin tankkauspiste Tukholman keskustassa. Biokaasun tankkaussuutin. TEKNIIKKA ja KUNTA 3/
5 Kuva 7. Erilaisia kaasulla toimivia ajoneuvoja: a) Stockholm Vattenin kuorma-auto tankkaamassa Henriksdalin puhdistamolla. b) Linköpingin bussivarikko. c) Linköpingin jäteautoja. d) Bi-fuel henkilöauto. Biokaasuautot Kaasuautoja on käytössä runsaasti eri puolilla maailmaa ja useimmilla autonvalmistajilla on mallistossaan kaasua polttoaineenaan käyttäviä ajoneuvoja. Ajoneuvoja löytyy kaikista ajoneuvoluokista. Yleisimmät moottorityypit Euroopassa ovat dedicated eli vain metaanille tarkoitettu ottomoottori ja bi-fuel eli kaksipolttoainejärjestelmällä varustettu ottomoottori. Vain metaanille tarkoitetut moottorit ovat tyypillisiä raskaammissa ajoneuvoissa kuten busseissa, rekoissa ja jäteautoissa. Lähimmät esimerkit tällaisista busseista ovat Helsingin maakaasubussit. Henkilöautokäyttöä varten sarjavalmistetaan nykyään lähes pelkästään kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja bi-fuel autoja. Niissä on tavanomaisen puristussuhteen ottomoottori, jota voidaan käyttää myös metaanilla. Bi-fuel autoissa on kaksi erillistä polttoainetankkia ja erilliset polttoaineen syöttöjärjestelmät. Polttoaineen vaihto tapahtuu automaattisesti, toisen polttoaineen loputtua. Polttoaineen voi myös halutessaan vaihtaa itse ohjauspaneelissa olevasta napista. Kaasuautojen turvallisuus on tehokkaiden testien ansiosta vähintään yhtä hyvä kuin vastaavien bensiini- tai dieselkäyttöisten ajoneuvojen. Tankit ovat rakenteeltaan huomattavasti perinteisiä tankkeja vahvempia ja tankeissa on turvaventtiili, joka automaattisesti sulkee kaasun syötön vuototilanteessa. Metaanikaasu on ilmaa kevyempää ja vapautuessaan tankista se kohoaa välittömästi ylöspäin. Mahdollisesta kaasuvuodosta aiheutuva tulipaloriski on erittäin pieni. Perinteisen bensiinin raskaat höyryt hajaantuvat hitaasti ja siten kipinöillä on huomattavasti enemmän aikaa ja suurempi todennäköisyys sytyttää bensiinihöyry. Saksassa tehdyissä törmäystesteissä tavanomaiset bensiini- ja diesel-tankit syttyivät palamaan herkimmin, metaani seuraavaksi ja vety kaikkein epätodennäköisimmin. Biokaasu maailmalla Euroopan Unionin sekä useiden maiden lainsäädäntö ja säädökset olivat pitkään epäsuotuisat biokaasun käyttöönotolle. Tästä huolimatta muutamat Euroopan maat ja kaupungit käynnistivät biokaasun liikennekäyttöä edistäviä projekteja. Biokaasun liikennekäytön edelläkävijämaita Euroopassa ovat olleet Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Islanti ja Italia. Maat ottivat biokaasulla toimivat autokannat (busseja, kuormaautoja ja henkilöautoja) käyttöön 1990-luvulla. Ruotsissa, joka on kaikkein pisimmällä biokaasun liikennekäytössä, on nykyisin noin kaasukäyttöistä henkilöautoa, 225 raskasta 50 TEKNIIKKA ja KUNTA 3/2005
6 ajoneuvoa ja 550 bussia. Määrä kasvaa jatkuvasti. Tankkausasemia Ruotsissa on 65, joista 47 on julkisia ja 18 erilaisten kuljetusyritysten omia asemia. Myydystä kaasusta noin 45 % on biokaasua ja loput 55 % maakaasua. Eniten kaasuautoja Ruotsista löytyy Malmöstä, Göteborgista, Tukholmasta ja Linköpingistä. Linköping on ensimmäinen kunta, jossa koko paikallisbussiliikenne siirtyi biokaasun käyttöön. Nykyisin Linköpingissä on 64 biokaasu bussia ja 470 biokaasulla toimivaa henkilöautoa. Biokaasu tuotetaan yhteismädättämössä elintarviketeollisuuden jätteistä ja ympäröivien maatilojen eläintenlannasta. Mittaustulokset Linköpingissä ovat osoittaneet huomattavan parannuksen ilmanlaadussa biokaasun käyttöönoton jälkeen. Biokaasu Suomessa Suomessa kaasubusseja on Helsingin seudulla noin 80. Helsingin bussit kulkevat maakaasulla. Suomen ensimmäisen biokaasua polttoaineenaan käyttävän henkilöauton omistaa Erkki Kalmari. Kalmari tuottaa biokaasua autolleen maatilallaan Laukaassa. Biokaasu puhdistetaan liikennepolttoainekäyttöön Kalmarin itsensä kehittämällä puhdistuslaitteistolla. Kiinnostus biokaasua kohtaan on kasvamassa voimakkaasti eripuolilla Suomea. Jätteenkäsittelyn yhteydessä saatava arvokas polttoaine voi parantaa käsittelyn kannattavuutta huomattavasti. Biokaasun hyödyntäminen on aina optimoitava tapauskohtaisesti. Alueelliset olot ja energiantarpeet vaikuttavat suuresti siihen, miten kaasusta saadaan paras hyöty. Sähkön- ja lämmöntuotantoa tukevat alhaisemmat investointikustannukset, sillä kaasua ei tarvitse puhdistaa ennen käyttöä. Toisaalta ongelmakohtia ovat Suomen alhaiset sähkön- ja lämmön hinnat sekä kesäajan vähäinen lämmöntarve. Biokaasua syntyy melko tasaisesti ympäri vuoden ja siten kesäaikana voidaan kaasua joutua polttamaan soihdussa. Liikennepolttoainekäyttö on melko tasaista ympärivuoden ja lisäksi myytävästä polttoaineesta saadaan huomattavasti parempi hinta kuin sähkön- ja lämmöntuotannossa. Liikennekäytön ongelmana ovat kaasun puhdistuslaitteiston kalliit investointikustannukset. Myös tankkausinfrastruktuurin rakentaminen vaatii melkoisesti työtä. Jyväskylän seudulla tehtiin vuoden 2004 alussa esiselvitys biokaasun liikennekäyttömahdollisuudesta. Esiselvityksessä pyrittiin tarkastelemaan biokaasun tuotanto- ja käyttöpotentiaaleja alueella. Melko helposti saavutettavaksi biokaasupotentiaaliksi saatiin noin 45,2 GWh eli henkilöauton tai 150 bussin vuosikulutusta vastaava kaasumäärä. Pelkällä jätevedenpuhdistamon tuottamalla biokaasulla voitaisiin Jyväskylän liikenteen fossiilisista polttoaineista korvata 3,0 %. Luku kasvaa huomattavasti, jos otetaan mukaan myös muu potentiaalinen biokaasuntuotanto. Esiselvitys osoitti, että biokaasu on hyvä vaihtoehto liikenteen fossiilisille polttoaineille. Aiheen ympärille ollaankin nyt valmistelemassa jatkotoimenpiteitä yhteistyössä Vaasan ja Seinäjoen kanssa. Biokaasun liikennekäytön hyödyt Biokaasun liikennekäytöstä on Linköpingissä todettu olevan huomattavia hyötyjä. Paikallisten ja globaalien ympäristönäkökohtien lisäksi biokaasusta on saatu alueella kannattavaa liiketoimintaa. Paikallisen polttoainetuotannon etuina on ollut uusien työpaikkojen syntyminen, alueen osaamisen kehittyminen sekä yhteistyön parantuminen maanviljelijöiden kanssa. Uusiutuvana energiana biokaasun käyttö myös tukee EU: n tavoitteita. Biokaasun liikennekäyttö on Ruotsissa pitkälle käytännössä testattua ja hyvin toimivaa tekniikkaa. Uuden tekniikan alkuhankaluuksista on jo päästy yli ja nyt tekniikka vain odottaa puhtaammasta liikenteestä kiinnostuneita uusia toimijoita. Monet Ruotsissa koetut hyödyt voitaisiin saavuttaa myös Suomessa. Lisätietoja: Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla, esiselvitys: Pauliina Uusi-Penttilä, pauliina. uusi-penttila@jsp.fi 200 m TEKNIIKKA ja KUNTA 3/
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotKokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset
Kokoeko-seminaari Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset 12.2.2019 GASUMIN VUOSI 2017 LIIKEVAIHTO 925 milj. LIIKEVOITTO 114 milj. INVESTOINNIT 58,1 milj. MAAKAASULIIKETOIMINNAN MYYNTI
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä
Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry
Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
Lisätiedot24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1
24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja
LisätiedotMiten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa?
Miten bussiliikenne saatiin kulkemaan biokaasulla Vaasassa? Johan Saarela, Ab Stormossen Oy Puh. +358 (0)50 376 5054 S-posti. johan.saarela@stormossen.fi BioE-logia, Liminka, 25.9.2014 Sisältö Historia
LisätiedotBiokaasua Espoon Suomenojalta
Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
LisätiedotKehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon
Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet
LisätiedotBiokaasu ajoneuvokäytössä. BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy
Biokaasu ajoneuvokäytössä BioE-logia Biokaasuseminaari Liminka, 27.2.2014 Janne Kilpinen Suomen Bioauto oy Liikennebiokaasu Miksi biokaasua autojen tankkeihin? Kaasuliikenteen mahdollistavat tekniikat
LisätiedotEdullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.
TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu
LisätiedotStormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers
Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotKaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi
Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet. Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä
Kaasukäyttöisen liikenteen mahdollisuudet Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 6.4.2017 06/04/2017 Jukka Metsälä 2 KAASUKÄYTTÖINEN LIIKENNE SUOMESSA Tällä hetkellä Suomessa on noin 2 500 kaasua polttoaineena
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotYmpäristönäkökohdat - maatalous
Ympäristönäkökohdat - maatalous 1. Biokaasun tuotanto ja hyötykäyttö energiaomavaraisuus (riippumaton ulkopuolisesta energiasta) fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasun palotuotteena vettä ja
LisätiedotTutustumismatka biokaasun liikennekäyttöön Ruotsissa Järjestelyt: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Pauliina Uusi-Penttilä ja Marika Ryyppö
TIIVISTELMÄ 1(5) Tutustumismatka biokaasun liikennekäyttöön Ruotsissa 12-14.1.2005 Järjestelyt: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Pauliina Uusi-Penttilä ja Marika Ryyppö Tukholma, Stockholm Vatten 12.1.2005
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotLyhyt opas kaasuauton hankintaan. Pohjois-Savon energianeuvonta
Lyhyt opas kaasuauton hankintaan Pohjois-Savon energianeuvonta Oppaan sisältö Perustietoa kaasuautosta 3 Kaasun tankkaus 4 Toimintasäde ja kaasun hinta.. 5 Kaasuauton huoltaminen 6 Kaasuauton hankinta.
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotLiikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Jakeluinfradirektiivi (2014/94/EC) Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys. Pauliina Uusi-Penttilä
Biokaasun liikennekäyttö Jyväskylän seudulla Esiselvitys Pauliina Uusi-Penttilä Jyväskylä 31.3.2004 1 Esipuhe Tämä esiselvitys on kaksiosainen raportti biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksista Jyväskylän
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotBiokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella
Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella Biokaasu liikenteessä, teollisuusprosesseissa ja energiantuotannossa 16.10.2019 Oulu Ari Suomilammi Sisältö - Gasum lyhyesti - Biokaasusta
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotBiokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013
Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman
LisätiedotBIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY
BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT MARKUS KAARLELA KEHITYSPÄÄLLIKKÖ GASUM OY GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ LNG-tuotantolaitos LNG-terminaali LNG-terminaali
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotBiokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto
Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus
Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania
LisätiedotLisää kaasua Keski-Suomeen?
10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
4.4.2017 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 4.4.2017 Uudistuva liikenne, Joensuu 1 Biokaasuekosysteemiä kehitettiin yhteistyössä Sitran kanssa vuonna 2016 Keski-Suomen
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotBIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi
BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Gasum l Ari Suomilammi 22.10.2015 Gasum Kaasuratkaisut muodostavat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Gasum kehittää pohjoismaista kaasuekosysteemiä
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotPaketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista
Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista 9.5.2019 Kaksi tulevaisuuden kehityspolkua Perusennuste perusennusteessa ensirekisteröintikehitys
LisätiedotLIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1
LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi
Lisätiedot9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1
9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto
LisätiedotHanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi
25.4.2019 Hanna Kunttu Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi 25.4.2019 1 Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030 Kannustetaan hyvien esimerkkien kautta toimimaan - opitaan muilta. Teemoiksi
LisätiedotLiikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,
Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotBIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA
BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA BioG: Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Mikko Aalto, Oamk Kuva: Lea Ruotsalainen, Ammattiopisto Lappia BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA
LisätiedotPetri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ
Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne
LisätiedotPienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto
Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien
LisätiedotKAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ
KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea
LisätiedotBiokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen
Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
LisätiedotLiikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
LisätiedotBIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN
BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotSuomen kaasuyhdistyksen syysseminaari Kaasuautokonversio. Tommi Kanerva
Suomen kaasuyhdistyksen syysseminaari 2017 Kaasuautokonversio Tommi Kanerva Esitelmän sisältö 1. Kaasuautoilun Suomi historia 2. Mikä on kaasuauto 3. Kaasuauton tekniikka 4. Turvallisuus ja luvat 5. Kaasuautoilun
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä
Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotKaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä. Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum
Kaasun mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämisessä Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum LIIKENTEEN POHJOISMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ EU- ja kansalliset tavoitteet ohjaavat koko liikennesektoria
LisätiedotBiokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari
Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista
LisätiedotMAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ
1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotBussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus
Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotGASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.
GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotMatkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010
Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen
LisätiedotILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA
ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotKaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050
Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin
MAAKAASU LIUSKEKAASU BIOKAASU SYNTEETTINEN BIOKAASU (BIO-SNG) EKOKAASU (sis. mm. erilaisia hiilivetyjä) NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG) PAINEISTETTU MAAKAASU (CNG) TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden
LisätiedotTransEco -tutkimusohjelma 2009 2013
TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum
Biokaasua liikenteeseen Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin 4.2.2019 Jukka Metsälä Vice President, Traffic Gasum GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ
LisätiedotKeski-Suomen biokaasuekosysteemi
20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotBiokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7
LisätiedotKohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä
Kohti päästötöntä liikennettä 2045 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä 23.1.2018 1 Liikenteen päästövähennystavoitteet energia- ja ilmastostrategiassa ja Kaisussa Liikenteen päästöjä tulee
LisätiedotBiokaasusta energiaa Keski-Suomeen
Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotLiikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita
Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
Lisätiedot