Suomen Uimaliiton HuimaSeura-kriteerit

Transkriptio

1 Suomen Uimaliiton HuimaSeura-kriteerit Kansainvälisesti kilpailukykyistä laatua suomalaisen huippu-uinnin arkeen! Oman seuratoiminnan kehittäminen kohti laadukasta seuratoimintaa Vesitaituriksi Uimaseurassa. Sinettiseura-laatujärjestelmä täydentyy Huimaseura-prosessissa. Uimaliiton Sinettiseurakriteerit ovat arvopohjana HuimaSeurojen arkipäivän toiminnalle. Sinettikriteerit, kuten HuimaSeura-kriteeritkin, toimivat seuran kehittämisen apuna ja laadun arvioinnin työkaluna. HUIMASEURA TOIMINTAMALLINA TAUSTAA HuimaSeura-kriteerit ovat yksi huippu-uintiurheilun kehitystyön tärkeä työväline. 1. Ne kuvaavat tunnuspiirteet laadukkaalle huippu-uintiseuralle. 2. Ne ovat kehitystä ohjaava työväline sekä lajin että yksittäisen seuran kehittämistyöhön. 3. Ne luovat viitekehystä ja yhteistä tavoitetilaa liiton ja seurojen väliseen yhteistyöhön. Kriteerien luominen on tapahtunut edellä kuvatuista lähtökohdista vuosien aikana. Tekemiseen ovat osallistuneet ne seitsemän huippuuintiseuraa, joiden kanssa Uimaliitto on toteuttanut ensimmäisen HuimaSeura -prosessin aikana. Aurajoen Uinti Cetus Helsingfors Simsällskap Raision Uimarit Swimming Turku Espoo Helsinki Raisio Jyväskylä

2 TaTU Tampere UintiTampere Tampere Tampere KRITEERIEN KAUTTA TAHDOTAAN MUUTOSTA Kriteerit ovat työkalu, jolla halutaan muuttaa suomalaisen huippu-uintiurheilun laatua erityisesti paikallisessa arkitoiminnassa paremmaksi, jotta lajin ja seuran kansainväliset menestystavoitteet voivat toteutua. HuimaSeurojen ja liiton yhdessä rakentama kehitysprosessin malli (jonka tärkeä osa nämä kriteerit ovat) korostaa seurojen välistä yhteistyötä, seurojen ja liiton yhteistyötä, seurojen ja kuntien hyvää ja avointa vuorovaikutusta ja jatkossa entistä vahvemmin myös paikallisen osaamisen kehittämistä erityisesti urheiluakatemioiden kanssa. Muutostyön onnistumisen tulee näkyä erityisesti uimarin arkiympäristön parantumisessa. Tätä kautta halutaan paikalliseen huippu-uintiarkeen erityisesti seuraavia oleellisia muutoksia: Kunnianhimoisempaa arkilaadun kehittämistä Ammattimaisempaa seurajohtamista Lisää päätoimisia ammattilaisia Vahvempaa yhteistyötä Roolien selkiyttämistä Parempaa valmennusosaamista Olosuhteiden määrätietoisempaa kehittämistä Resurssien vahvistamista

3 HUIMASEURA STATUS - YDINKOHDAT 1. Statuksen saamisen edellytyksenä on HuimaSeura -kehitysprosessin läpikäyminen ja kriteerien täyttyminen. 2. Status on määräaikainen. Se myönnetään vuodeksi kerrallaan. Status on lunastettava hyvällä toiminnalla uudelleen. Olympiadi tuo pitkäjänteisyyttä ja korostaa huippu-urheilun korkeinta tavoitetilaa. Ensimmäinen auditointikierros käynnistyi keväällä Status sisältää oikeuksia ja velvollisuuksia. Oikeudet ja velvollisuudet koskevat ja haastavat jatkuvasti sekä seuraa että liittoa. Oikeudet velvoittavat ja velvoitusten täyttäminen oikeuttaa liiton HuimaSeura-tukeen. Tuen sisältö ja taso määritellään 2 vuodeksi kerrallaan. UIMALIITON HUIMASEURA-TUET 2015 Tuen tavoitteena on valmennusosaamisen kehittäminen koko uimarinpolulla. Uimaliitto antaa koulutustukea seuralle huippu-uinnin kansainväliseen klinikkaan tai seminaariin hakemusten perusteella, kerran kalenterivuodessa ja yksi koulutustuki/seura (500 ). Hakemuksessa tulee selvitä, miten koulutus tukee seuran omaa valmennusprosessia ja osaamisen kehittymistä seurassa Hakemuksessa on lisäksi määriteltävä kustannukset, seminaariohjelma ja raportointitapa. Koulutuksen jälkeen osallistujalla on raportointivelvollisuus. Uimaliitto kustantaa osanottomaksun yhdelle seuran edustajalle ja toiselle 50% alennuksen vuosittaiseen Valmentaja-ja ohjaajafoorumiin kahden hengen huoneessa.

4 HUIMASEURA-KRITEERIT Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit osoittavat seuran urheilullisen tason ja luovat seuran tavoite- ja tahtotilan. Peruskriteerit toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden avulla. PERUSKRITEERIT 1. Seuran uimarit ovat viimeisen olympiadin aikana saavuttaneet kansallista ja kansainvälistä menestystä (aikuiset ja nuoret) vähintään 3 vuoden aikana. Prioriteettijärjestyksessä: 1.1. Nimeämiset Uimaliiton maajoukkueryhmiin (MJ / NMJ / IKMJ /RJ) 1.2. Menestys kv. arvokilpailuissa - Ensisijaisesti semifinaalitaso OK, MM, EM, NOK, NEM kilpailuissa (50m allas) - Toissijaisesti LRMM, LREM, EYOF 1.3. Menestys ikäluokan pääkilpailuissa ja Suomen mestaruuskilpailuissa kautta linjan (Paras seura Rollokilpailuissa, Ikäkausimestaruuskilpailuissa, Nuorten SM- ja aikuisten SM-tasolla) - Aikuiset / nuoret, mitalit sekä pisteet (50m / 25m allas)

5 2. Seura on sitoutunut huippu-uinnin määrätietoiseen ja kunnianhimoiseen edistämiseen Huippu-uinti näkyy seuran strategiassa ja arvopohjassa 2.2. Huippu-uintitoiminnan kehittämisen lähtökohtana on laadukkaan arkiharjoitteluympäristön rakentaminen kansainväliselle huipulle tähtääville uimareille.

6 LAATUKRITEERIT Laatukriteerit jakautuvat kolmeen kehään. Ytimessä, I-kehällä on valmentautumisprosessi seurassa. Tämä on laatukriteeristön tärkein elementti. II-kehä käsittelee seuran toiminnan organisointia ja toimintakulttuuria. III-kehällä ovat seuran toimintaedellytyksiin ja edunvalvontaan liittyvät seikat. I Valmentautumisprosessi seurassa 1. Uimarinpolku 2. Valmennuskäytännöt 3. Arkiharjoittelun tukitoimet II Seuran toiminnan organisointi ja toimintakulttuuri [osaamisen kehittäminen] 4. Valmentajien osaaminen ja sen kehittäminen 5. Seuran hallinto ja johtaminen 6. HuimaSeura työpaikkana 7. Seuran talous III Seuran toimintaedellytykset ja edunvalvonta 8. Seuran suhteet 9. Mainekuva, markkinointi ja viestintä Laatukriteerien taso riittävä tulee täyttyä kaikissa kohdissa, jotta status voidaan myöntää. Näistä muodostuvat HuimaSeuran minimikriteerit.

7 I SEURAN VALMENTAUTUMISPROSESSI 1. UIMARINPOLKU Toteutustaso Sisältö: Uimarinpolku On/ei Kuvaus 1.1. Uimarinpolku on kuvattu ja se sisältää urheilulliset osaamistavoitteet Uimarinpolun kuvaus on sidottu ryhmien toimintaan: osaamistavoitteet ohjaavat valmennuksen toteutusta Uimarinpolku on viestitty valmentajien lisäksi myös jäsenistölle Seuran uimarinpolussa on yhteneväinen linja liiton uimarinpolun kanssa Urheilullisten tavoitteiden lisäksi eri ikäryhmien kasvatukselliset tavoitteet on kuvattu. 1.6 Seurassa on kilparyhmä ja huippuryhmä erikseen, polut eriytyvät valintavaiheen lopussa. Erinomaisesti 1.7 Seurassa on olemassa toimintatapa, jolla arvioidaan toiminnan onnistumista arvioidaan suhteessa polun tavoitteisiin.

8 2. VALMENNUSKÄYTÄNNÖT Toteutustaso Sisältö: Valmennuskäytännöt On/ei Kuvaus 2.1. Uimarimäärät eri ikäluokissa ovat oikeassa suhteessa ohjaajien ja valmentajien määrään, huipulle tähtäävän uimarin polun mukaisesti Huippuvaiheen valmennuksessa huomioidaan yksilöllisyys ja erikoistuminen (ei massavalmennusta huipuille). Seuralla on selkeä ryhmä, joka tähtää kansainväliselle huipulle ja kansallinen toiminta on erikseen Uimarikohtaiset tavoitteet määritellään uimarin kanssa yhdessä keskustellen Valmentajat keskittyvät ryhmän valmentamiseen, ja muut tehtävät on osoitettu toisille toimijoille. Tehtävänkuvaukset tukevat tätä Seuralla on yhteisesti sovittu ja viestitty toimintamalli siitä, miten seuran valmentajien ja uimareiden vanhempien yhteistyöstä huolehditaan Seuralla on toimintatapa, miten ratatilan käyttö optimoidaan sisäisesti Seurassa on kirjatut toimenpiteet, joilla seurataan tavoitteiden ja harjoittelun toteutumista (esim. testisarjat) ja mitataan kokonaiskuormituksen määrää sekä kokonaisliikuntamäärää (kyselyt, harjoituspäiväkirja, tms.) Valmentajien osaamisen tasosta (koulutus ja valmennuskokemus) on kokonaiskäsitys seuran tasolla. Tämä on dokumentoitu esimerkiksi osana seuran koulutussuunnitelmaa tai seuralla on käytössä valmentajakortti Jokaisessa seuran ryhmässä ja polun vaiheessa on vähintään yksi kokenut valmentaja. Hän varmistaa osaamiseen siirtymisen uusille valmentajille. Erinomaisesti 2.10 Seura tekee valmennuksellista yhteistyötä periaatteella, parhaat parhaiden kanssa, esimerkiksi akatemiayhteistyö

9 2.11 Seuralla on eri-ikäisille uimarin polusta johdetut kasvatus- ja osaamistavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan puolen vuoden välein. 3. TUKITOIMINNOT Toteutustaso Sisältö: Arkiharjoittelun tukitoimet On/ei Kuvaus 3.1. Kasvukauden alussa olevilla uimareilla on vuosittaiset fysioterapeutin tapaamiset. Näihin voi sisältyä esim. lihastasapainokartoitus. Kasvukauden huippu on tytöillä 11,3-12,2 vuoden iässä ja pojilla 13,3-14,4 vuoden iässä. 3.2 Seurassa on osoitettu taho, jonne voi ohjata urheilijan, jolla on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä Seuralla on antidopingtyöstä vastaava henkilö ja antidopingtoimenpiteet (seurassa kaikki ovat yhteisvastuullisia). Erinomainen 3.4. Valintavaiheen ja huippuvaiheen urheilijoille on säännöllinen terveydentilan seuranta Valmentaja hyödyntää seuraavia asiantuntijoita valmentautumisprosessissa: - fysioterapeutti - lääkäri - ravitsemusterapeutti - psyykkinen valmentaja 3.6. Urheilijalla on henkilö, jonka kanssa hänellä on mahdollisuus keskustella elämänhallintaansa liittyvistä seikoista. Tämä voi olla seuran valmentaja tai muu urheilun tunteva henkilö Valintavaiheen ja huippuvaiheen urheilijoille on säännölliset terveystarkastukset 3.7. Asiantuntijat ovat osa seuran huipulle tähtäävien urheilijoiden valmennustiimiä.

10 II SEURAN TOIMINNAN ORGANISOINTI JA TOIMINTAKULTTUURI 4. VALMENTAJIEN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Toteutustaso Sisältö: Valmentajien osaaminen ja sen kehittäminen On/ei Kuvaus 4.1 Seuralla on koulutuksen vastuuhenkilö. 4.2 Seura sitoutuu tarjoamaan koulutusta potentiaalisille valmentajille I-III tasoille Valmentajat ovat itse arvioineet valmennusosaamistaan valmennuspäällikölle esim. koulutussuunnitelman tai valmentajakortin kautta Seura järjestää valmentajille sisäisiä koulutus- tai keskustelutilaisuuksia. 4.5 Jokaisessa ryhmässä on vähintään yksi täysi-ikäinen vastuuvalmentaja, jolla on kokemusta ja osaamista kyseisen ikäisten valmennuksesta (lajitaidot, urheiluosaaminen, vuorovaikutustaidot). 4.6 Seuran valmentajilla on oma osaamisen kehittämisen suunnitelma ja sitä arvioidaan yhdessä valmennuspäällikön ja muiden valmentajien kanssa. (valmennussuunnitelma tai valmentajakortti). Erinomaisesti 4.7 Seuran valmentajilla on toimiva yhteistyö paikallisen urheiluakatemian kanssa. 4.8.Seura järjestää valmentajille mahdollisuuksia vertaisoppimiseen tai mentorointiin Seura järjestää valmentajille mahdollisuuksia kansainväliseen oppimiseen (seminaari, vierailu, tms.).

11 5. SEURAN HALLINTO JA JOHTAMINEN Toteutustaso Sisältö: Seuran hallinto ja johtaminen On/ei Kuvaus 5.1 Seuralla on kirjattuna organisaatiokaavio sekä päivittyvät tehtävänkuvat ja vastuualueet, joista informoidaan avoimesti jäsenistöä. 5.2 Seura noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. 5.3 Seura toteuttaa säännöllisesti palautekyselyjä jäsenistölleen (esim. Oman Seuran Analyysi) ja kehittää niiden pohjalta seuran toimintaa. 5.4 Seuralla on toimintakäsikirja ( joka sisältää ohjesäännön yms). Erinomaisesti 5.5. Seura tiedottaa jäsenistöään hallitustyöskentelystä ja keskeisistä asioista, esimerkiksi hankkeista, tms Seurassa on toimintatapoja, joilla kiinnitetään huomiota yhteisöllisyyteen: yhteiset asut, yhteiset tilaisuudet ja juhlat, facebook-sivu, jne Seuralla on toimintamalleja vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen (esim. vapaaehtoisten säännöllinen perehdyttäminen) Seuralla on päätoiminen toiminnanjohtaja tai muu koko seuran toiminnasta vastaava ammattilainen Seuran vuosikello on kuvattu ja viestitty jäsenistölle Seuralla on strategia tai suunnitelma, josta selviää, miten seuraa kehitetään pitkällä aikavälillä Seuran toiminnan arviointi on kuvattu osana vuosikelloa.

12 6. HUIMASEURA TYÖPAIKKANA Toteutustaso Sisältö: HuimaSeura työpaikkana On/ei Kuvaus 6.1. Seura työnantajana noudattaa työnantajan lakiin sidottuja velvollisuuksia Seura on selkeästi osoittanut työntekijöilleen yhden esimiehen Seuran työntekijöiden kanssa käydään säännölliset kehityskeskustelut. Erinomaisesti 6.4. Seurassa keskustellaan valmentajien työnkuvasta, jaksamisesta ja kauden tavoitteista säännöllisesti Seura tekee toimenpiteitä valmentajien toimintaympäristöön ja työtehtäviin, jos ilmenee haasteita (työaika, vapaa-aika, lomat) Seuralla on selkeä perehdytyssuunnitelma uusille työtekijöille Seuralla on henkilöstösuunnitelma (osaamistarpeet, rekrytointi, jne.), esimerkiksi osana toimintakäsikirjaa.

13 7. SEURAN TALOUS Toteutustaso Sisältö: Seuran talous On/ei Kuvaus 7.1. Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti Seuran talouden kehittäminen tukee huippu-uinnin arkea Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. Erinomaisesti 7.4. Seuralla on olemassa huippu-uintiin liittyvä tukijärjestelmä, joka on dokumentoitu ja viestitty selkeästi Seuralla on strategiaan liittyvä pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jossa on läpinäkyvästi huomioitu huippuurheilu. III SEURAN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA EDUNVALVONTA 8. Seuran suhteet Toteutustaso Sisältö: Seuran suhteet On/ei Kuvaus 8.1. Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet kunnan päättäjiin Seuran ratavuorojen käyttö on optimoitu. Vuorojen käyttöastetta seurataan. Käyttämättömistä vuoroista tiedotetaan etukäteen liikuntatiloista vastaaville Kilpailujen järjestämisestä keskustellaan kaupungin, uimahallin päällikön tms kanssa, ennen kuin kansallisia arvokisoja haetaan Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet Uimaliittoon Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet urheiluakatemiaan Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet paikallistoimijoihin (esimerkiksi aluejärjestö, yhteistyökoulut, akatemia, muut seurat). Erinomaisesti 8.7. Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet sponsoreihin.

14 9. MAINEKUVA, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Toteutustaso Sisältö: Mainekuva, markkinointi ja viestintä On/ei Kuvaus 9.1. Seuralla on nettisivut, joita päivitetään jatkuvasti ja jotka tarjoavat riittävän informaation seuran jäsenistölle ja ulkopuolisille (esim. miten seuran toimintaan pääsee mukaan ja miten seura toimii) Seura tuottaa toiminnastaan mainos- ja markkinointimateriaalia (esim. kilpauimarikoulun flyer, kilpailumainokset, jne.) 9.2. Seuralla on omalla logolla varustettuja tuotteita 9.3. Seuralla on markkinointi- ja viestintä suunnitelma (esimerkiksi osana vuosikelloa tai strategiaa) Erinomaisesti 9.3. Seuralla on näkyvyyttä omassa paikallisympäristössään, paikalliset ihmiset tunnistavat seuran Seura osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan, esimerkiksi osallistumalla paikallisten tapahtumien järjestämiseen 9.4. Seuralla on käytänteitä tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen

15