SUUNNITTELUOHJE SCHÖCK ISOKORB ILMESTYMISAJANKOHTA: TOUKOKUU RaKMK B4 5 B 256

Transkriptio

1 SUUNNITTELUOHJE SCHÖCK ISOKORB RaKMK B4 ILMESTYMISAJANKOHTA: TOUKOKUU B 256

2 SCHÖCK ISOKORB Suunnittelu ja tekninen tuki Schöckin sovellusinsinöörit auttavat mielellään statiikkaa, rakennetta ja rakennefysiikkaa koskevissa kysymyksissä sekä esittelevät ratkaisuvaihtoehtoja laskelmineen ja yksityiskohtaisine piirustuksineen. Lähetä kaikki suunnitteluasiakirjat (pohjapiirustukset, leikkaukset, rakennelaskelmat) sekä rakennuspaikan osoite meille: Linterm Oy Ruukintie 20 A Espoo Schöck Bauteile GmbH Technical Design Department Vimbucher Straße Baden-Baden Saksa Sovellustekniikka Puhelinneuvonta ja projektien tekninen työstö Puhelin: Puhelin: Faksi: Faksi: Sähköposti: info@schoeck.fi Sähköposti: eng@schoeck.com Suunnitteluohjeiden tilaaminen ja lataaminen Seminaarit ja neuvonta paikan päällä Puhelin: Faksi: Sähköposti: info@schoeck.fi Internet: 2

3 SCHÖCK ISOKORB Sertifikaatti SCHÖCK ISOKORB Sisältö Schöckin lämpöä eristävät, kantavat Isokorb -sarjan tuotteet täyttävät asianmukaiset vaatimukset, mikäli niitä käytetään Suomen Betoniyhdistys r.y.n käyttöselosteen BY 5 B n:o 256 ehtojen mukaisesti. Voit ladata nämä asiakirjat osoitteesta 3

4 SCHÖCK ISOKORB Ominaisuudet Schöck Isokorb betoni-/betonirakenteen eristämiseen eristää ulkopuolella olevat teräsbetonirakenteet termisesti rakennuksesta vähentää lämpöhäviön minimiin puristusbetoniosien (HTE-moduulin) avulla takaa häiriöttömän liikkeen puristusbetoniosien muovivaipan avulla auttaa näin säästämään lämmityskustannuksissa, vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja säästämään luonnollisia energialähteitä Schöck Isokorb Tyyppi K tukevasti integroidut puristusbetoniosat (HTE-moduulit) helpottavat asennusta valmiisiin betonirakenteisiin sekä työtä rakennustyömaalla 4

5 SCHÖCK ISOKORB Sisältö SCHÖCK ISOKORB Sisältö Sivu Rakennusfysiikka 6-13 Kylmäsillat 6-9 Vastaava lämmönjohtavuus λeq Paloluokka R90 12 Huomautuksia/Paloluokka R90 ja R Yleistä 14 Suojabetonipeite/Betonin vaatimukset 15 FEM-standardi Betoni-/Betonirakenteissa käytettävät rakennusaineet 18 Schöck Isokorb -Tyyppi K Tarkistusluettelo 36 Schöck Isokorb -Tyyppi Q Tarkistusluettelo 49 5

6 RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa tasaisesta muodosta ( geometrinen kylmäsilta ), tai siitä, että rakenneosassa on paikallisesti materiaaleja, joilla on suuri lämmönjohtavuus ( materiaalista johtuva kylmäsilta ). Rakennusfysiikka K Kylmäsiltojen vaikutukset Kylmäsillan alueella paikallisesti kohonnut lämpöhäviö johtaa sisäpintojen lämpötilan laskuun. Kun pintalämpötila laskee niin kutsutun homesienelle otollisen lämpötilan T Si alapuolelle, rakennukseen alkaa muodostua hometta. Jos pintalämpötila laskee jopa kastepistelämpötilan T KP alapuolelle, tiivistyy huoneilmassa oleva kosteus kylmille pinnoille kasteeksi. Jos kylmäsillan alueelle on muodostunut hometta, voi huoneeseen vapautuvista homesieni-itiöistä aiheutua asukkaille huomattavia terveydellisiä haittoja. Homesieni-itiöillä on allergisoiva vaikutus, ja ne voivat siksi aiheuttaa ihmisissä voimakkaita allergisia reaktioita, kuten sivuontelotulehduksia, nenän tukkoisuutta ja astmaa. Pitkäaikaisesti huoneistossa oleskeltaessa päivittäinen altistuminen saattaa johtaa siihen, että allergisista reaktioista tulee kroonisia. Kylmäsiltojen vaikutukset ovat siis tiivistettynä seuraavat: Homesienen muodostumisen vaara Terveydellisten haittojen (allergiat jne.) vaara Kosteuden muodostumisen vaara Kohonnut lämmitysenergian häviö Kastepistelämpötila Huoneen kastepistelämpötila T KP on lämpötila, jossa huoneilma ei enää pysty sitomaan kosteutta, minkä seurauksena kosteus tiivistyy vesipisaroiksi. Huoneilman suhteellinen kosteus on tällöin 100 prosenttia. Rakenneosien kylmempien pintojen kanssa suorassa kosketuksessa olevat huoneilman ilmakerrokset jäähtyvät samaan lämpötilaan kuin rakenneosien kylmät pinnat. Jos kylmäsillan alhainen pintalämpötila on kastepistelämpötilaa matalampi, laskee myös kyseisen kohdan ilmanlämpötila kastepistelämpötilan alapuolelle. Tästä on seurauksena, että tässä huoneilman kerroksessa oleva kosteus tiivistyy kylmälle pinnalle kosteudeksi kosteudesta tulee "kastetta". Kastepistelämpötila on riippuvainen ainoastaan huoneilman lämpötilasta sekä huoneilman kosteudesta (katso kuva 1). Mitä korkeampia huoneilman kosteus ja huoneilman lämpötila ovat, sitä korkeampi on myös kastepistelämpötila, eli sitä nopeammin kylmille pinnoille muodostuu kosteutta. Sisätilojen huoneilmaston lämpötila on keskimäärin n. 20 C ja suhteellinen huoneilman kosteus n. 50 prosenttia. Tällöin kastepistelämpötila on 9,3 C. Tätä kosteammissa tiloissa, esimerkiksi kylpyhuoneessa, kosteus voi olla jopa yli 60 prosenttia. Vastaavasti myös kastepistelämpötila on korkeampi ja kosteuden muodostumisen vaara kasvaa. Huoneilman kosteuden ollessa 60 prosenttia on kastepistelämpötila jo 12 C (katso kuva 1). Kuvan 1 käyrän jyrkkyydestä on hyvin nähtävissä, miten riippuvainen kastepistelämpötila on huoneilman kosteudesta: Jo pieni huoneilman kosteuden kohoaminen johtaa huoneilman kastepistelämpötilan huomattavaan nousuun. Tästä on seurauksena tiivistyneen kasteen muodostumisen riskin selkeä kohoaminen rakenneosien kylmillä pinnoilla. 6

7 RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat SCHÖCK ISOKORB Homesienelle otollinen lämpötila Homesienen kasvuun tarvittava rakenneosien pinnan kosteus saavutetaan jo huoneilman kosteuden noustessa 80 prosenttiin. Näin ollen rakenneosien kylmille pinnoille muodostuu homesientä rakenneosan pinnan ollessa niin kylmä, että sen välittömässä läheisyydessä olevan ilmakerroksen kosteus on 80 prosenttia. Lämpötilaa, jossa näin tapahtuu, kutsutaan homesienelle otolliseksi lämpötilaksi T Si. Homesienen kasvu alkaa siis jo kastepistelämpötilan yläpuolella. Kun huoneilmasto on 20 C/50 %, homesienelle otollinen lämpötila on 12,6 C eli 3,3 C korkeampi kuin kastepistelämpötila. Siksi homesienelle otollinen lämpötila on rakennusvahinkojen (homesienen muodostumisen) välttämisen kannalta merkityksellisempi kuin kastepistelämpötila. Ei riitä, että sisäpinnat ovat lämpimämmät kuin huoneilman kastepistelämpötila pintojen lämpötilan on oltava myös homesienelle otollista lämpötilaa korkeampi. Rakennusfysiikka Kastepistelämpötila 20 C 18 C 16 C 14 C 12 C 10 C 9,3 C 8 C 22 C 20 C 18 C Homesienelle otollinen lämpötila 20 C 18 C 16 C 15,3 C 14 C 12,6 C 12 C 10 C 8 C 22 C 20 C 18 C 6 C 6 C 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Huoneilman suhteellinen kosteus ϕ Kuva 1: Kastepistelämpötilan riippuvuus huoneilman kosteudesta ja lämpötilasta Huoneilman suhteellinen kosteus ϕ Kuva 2: Homesienelle otollisen lämpötilan riippuvuus huoneilman kosteudesta ja lämpötilasta 7

8 RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsiltojen lämpötekniset ominaisarvot Kylmäsiltojen lämpötekniset vaikutukset kootaan yhteen seuraavien ominaisarvojen avulla: Lämpötekninen vaikutus Kvalitatiivinen kaavio Ominaisarvot Kvantitatiiviset yksikkötiedot Rakennusfysiikka K Homesienen muodostuminen Kosteuden muodostuminen Lämpökäyrät Lämpöhäviö Lämpövirtalinjat Alin pintalämpötila T S,min Lämpötilatekijä f Rsi ψ-arvo χ-arvo Näiden ominaisarvojen laskeminen on mahdollista ainoastaan konkreettisesti esillä olevan kylmäsillan lämpöteknisen FE-laskennan kautta. Tätä varten rakenteen kylmäsillan geometrinen muoto sekä kyseisessä rakenneosassa käytettyjen materiaalien lämmönjohtavuus mallinnetaan yhdessä tietokoneella. Laskennassa ja mallintamisessa sovellettavat reunaehdot on määritelty DIN EN standardissa. Kvantitaviivisten ominaisarvojen lisäksi FE-laskennassa saadaan selville myös lämmön jakautuminen rakenteessa ( lämpökäyräkaavio ) sekä lämpövirtalinjojen kulkumuoto. Lämpövirtalinjakaavio osoittaa, mitä kautta lämpöhäviö rakenteesta tapahtuu, ja näin ollen kylmäsillan lämpöteknisesti heikot kohdat ovat helposti tunnistettavissa. Lämpökäyrät ovat viivoja tai alueita, joilla on sama lämpötila ja jotka osoittavat lämpötilojen jakautumisen laskennan kohteena olevassa rakenneosassa. Lämpökäyrät kuvataan usein 1 C:n lämpötilavälein. Lämpövirtalinjat ja lämpökäyrät ovat aina kohtisuorassa toisiinsa nähden (katso kuvat 3 ja 4). Lisäkonduktanssit ψ ja χ Viivamainen lisäkonduktanssi ψ ( ψ-arvo ) osoittaa viivamaisessa kylmäsillassa juoksumetriä kohti aiheutuvan ylimääräisen lämpöhäviön. Pistemäinen lisäkonduktanssi χ ( χ-arvo ) osoittaa vastaavasti ylimääräisen lämpöhäviön pistemäisessä kylmäsillassa. Lisäkonduktanssit erotetaan sisämittojen ja ulkomittojen mukaisiin ψ-arvoihin siitä riippuen, käytetäänkö ψ-arvon laskemisessa sisä- vai ulkomittojen mukaisia pintoja. Energiansäästöasetuksen mukaisessa lämpösuojassa on käytettävä ulkomittojen mukaisia ψ- arvoja. Jos ei muuta ole mainittu, ovat kaikki näissä teknisissä tiedoissa annetut ψ-arvot ulkomittojen mukaisia arvoja. Kuva 3: Esimerkki puhtaasti geometrisesta kylmäsillasta. Kaavio lämpökäyristä ja lämpövirtalinjoista (nuolet). Kuva 4: Esimerkki puhtaasti materiaalista aiheutuvasta kylmäsillasta. Kaavio lämpökäyristä ja lämpövirtalinjoista (nuolet). 8

9 RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat SCHÖCK ISOKORB Alin pintalämpötila T S,min ja lämpötilatekijä f Rsi Alin pintalämpötila T S,min on alin kylmäsillan alueella esiintyvä pintalämpötila. Alimman pintalämpötilan arvo on ratkaisevaa sen osalta, tiivistyykö kylmäsiltaan kosteutta tai muodostuuko siihen hometta. Alin pintalämpötila on siis kylmäsillan kosteusteknisten vaikutusten ominaisarvo. Ominaisarvot T S,min und ψ ovat riippuvaisia kylmäsillan rakenteesta (kylmäsillan muodostavien materiaalien geometriasta ja lämmönjohtokyvystä). Alin pintalämpötila on lisäksi riippuvainen välittömässä läheisyydessä olevan ulkoilman lämpötilasta mitä alhaisempi ulkoilman lämpötila on, sitä alhaisempi on myös alin pintalämpötila (katso kuva 5). Vaihtoehtona alimmalle pintalämpötilalle käytetään kosteusteknisenä ominaisarvona myös lämpötilatekijää f Rsi. Lämpötilatekijä f Rsi on ulko- ja sisäpuolen väliseen lämpötilaeroon (T S T u ) suhteessa oleva lämpötilaero alimman pintalämpötilan ja ulkoilman lämpötilan välillä (T S,min T u ): Rakennusfysiikka f Rsi = T S,min T u T S T u f Rsi -arvo on suhteellinen arvo ja sillä on näin ollen se etu, että se on riippuvainen ainoastaan kylmäsillan rakenteesta, ei välittömässä läheisyydessä olevasta ulkoilman ja sisäilman lämpötilasta, kuten T S,min. Kun f Rsi -arvo tunnetaan, voidaan myös laskea ilman sisä- ja ulkolämpötilojen avulla alin pintalämpötila: T S,min = T u + f Rsi (T S T u ) Kuvassa 5 esitetään eri f Rsi -arvoille alimman pintalämpötilan riippuvuus välittömässä läheisyydessä olevan ilman ulkolämpötilasta, kun sisälämpötila on koko ajan 20 C. 25 C T S = 20 C 1,0 20 C 15 C θ min 10 C f Rsi = 0,9 f Rsi = 0,8 f Rsi = 0,7 15 C T S,min = 12,6 C 10 C T S,min 0,8 f Rsi = 0,7 f Rsi 5 C 5 C 0,4 0 C -20 C -15 C -10 C -5 C 0 C Ulkolämpötila Kuva 5: Alimman pintalämpötilan riippuvuus välittömässä läheisyydessä olevasta ulkolämpötilasta. Sisälämpötila jatkuvasti 20 C. 0 C T u = 5 C Kuva 6: f Rsi -arvon määrittely 0,2 0,0 9

10 RAKENNUSFYSIIKKA Vastaava lämmönjohtavuus λ eq λ eq (1-ulott.) W/(K m), Schöck Isokorb -tyyppi K Rakennusfysiikka K laatan paksuus h [mm] Schöck Isokorb - tyyppi 1) F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 K10-CV30 K10-CV30-V8 K20-CV30 K20-CV30-V8 K30-CV30 K30-CV30-V8 K30-CV30-V10 K40-CV30 K40-CV30-V8 K40-CV30-V10 K40-CV30-VV K50-CV30 K50-CV30-V8 K50-CV30-V10 K50-CV30-VV K60-CV30 K60-CV30-V8 K60-CV30-V10 K60-CV30-VV K70-CV30 K70-CV30-V8 K70-CV30-V10 K70-CV30-VV K80-CV30-V8 K80-CV30-V10 K80-CV30-VV K90-CV30-V8 K90-CV30-V10 K90-CV30-VV K100-CV30-V8 K100-CV30-V10 K100-CV30-VV 0,099 0,107 0,126 0,134 0,167 0,180 0,198 0,181 0,193 0,202 0,202 0,212 0,224 0,234 0,234 0,298 0,298 0,307 0,315 0,321 0,322 0,326 0,334 0,345 0,350 0,354 0,364 0,369 0,373 0,375 0,380 0,383 0,119 0,127 0,146 0,155 0,188 0,200 0,218 0,201 0,213 0,223 0,223 0,232 0,244 0,254 0,254 0,318 0,318 0,327 0,336 0,342 0,342 0,346 0,355 0,365 0,370 0,374 0,385 0,390 0,393 0,395 0,400 0,404 0,095 0,103 0,121 0,128 0, 0,171 0,188 0,172 0,184 0,192 0,192 0,201 0,213 0,222 0,222 0,282 0,282 0,291 0,299 0,305 0,305 0,309 0,317 0,327 0,332 0,335 0,345 0,350 0,353 0,355 0,360 0,363 0,114 0,122 0,140 0,148 0,179 0,190 0,207 0,191 0,203 0,212 0,212 0,221 0,232 0,241 0,241 0,301 0,301 0,310 0,318 0,324 0,324 0,328 0,336 0,346 0,351 0,354 0,364 0,369 0,372 0,374 0,379 0,382 0,092 0,099 0,116 0,123 0,153 0,164 0,180 0,164 0,175 0,184 0,184 0,192 0,203 0,212 0,212 0,268 0,268 0,277 0,284 0,290 0,290 0,294 0,301 0,311 0,315 0,318 0,328 0,332 0,335 0,337 0,342 0,345 0,110 0,117 0,134 0,141 0,171 0,182 0,198 0,182 0,193 0,202 0,202 0,210 0,221 0,230 0,230 0,286 0,286 0,295 0,302 0,308 0,308 0,312 0,319 0,329 0,333 0,336 0,346 0,350 0,353 0,355 0,360 0,363 0,089 0,096 0,112 0,119 0,146 0,157 0,172 0,158 0,168 0,176 0,176 0,184 0,194 0,202 0,202 0,256 0,256 0,264 0,271 0,276 0,276 0,280 0,287 0,296 0,300 0,303 0,312 0,316 0,319 0,321 0,325 0,328 0,106 0,113 0,129 0,136 0,163 0,174 0,189 0,175 0,185 0,193 0,193 0,201 0,211 0,219 0,219 0,273 0,273 0,281 0,288 0,293 0,293 0,297 0,304 0,313 0,317 0,320 0,329 0,334 0,336 0,338 0,342 0,345 0,086 0,093 0,108 0,114 0,141 0,151 0,165 0,151 0,161 0,169 0,169 0,176 0,186 0,194 0,194 0,245 0,245 0,253 0,259 0,264 0,264 0,268 0,275 0,283 0,287 0,290 0,298 0,302 0,305 0,307 0,311 0,314 0,102 0,109 0,124 0,131 0,157 0,167 0,181 0,168 0,178 0,185 0,185 0,193 0,203 0,210 0,210 0,261 0,261 0,269 0,275 0,280 0,280 0,284 0,291 0,299 0,303 0,306 0,315 0,319 0,321 0,323 0,327 0,330 1) samat λ eq -arvot tyypeillä CV50 10

11 RAKENNUSFYSIIKKA Vastaava lämmönjohtavuus λ eq SCHÖCK ISOKORB λ eq (1-ulott.) W/(K m), Schöck Isokorb -tyyppi K laatan paksuus h [mm] Schöck Isokorb - tyyppi 1) F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 F 0 F 90 K10-CV30 K10-CV30-V8 K20-CV30 K20-CV30-V8 K30-CV30 K30-CV30-V8 K30-CV30-V10 K40-CV30 K40-CV30-V8 K40-CV30-V10 K40-CV30-VV K50-CV30 K50-CV30-V8 K50-CV30-V10 K50-CV30-VV K60-CV30 K60-CV30-V8 K60-CV30-V10 K60-CV30-VV K70-CV30 K70-CV30-V8 K70-CV30-V10 K70-CV30-VV K80-CV30-V8 K80-CV30-V10 K80-CV30-VV K90-CV30-V8 K90-CV30-V10 K90-CV30-VV K100-CV30-V8 K100-CV30-V10 K100-CV30-VV 0,084 0,090 0,104 0,111 0,136 0,145 0,159 0,146 0,155 0,162 0,162 0,170 0,179 0,186 0,186 0,235 0,235 0,242 0,249 0,253 0,253 0,257 0,263 0,271 0,275 0,278 0,286 0,290 0,292 0,294 0,298 0,300 0,099 0,105 0,120 0,126 0,151 0,161 0,174 0,161 0,171 0,178 0,178 0,185 0,195 0,202 0,202 0,250 0,251 0,258 0,264 0,269 0,269 0,272 0,279 0,287 0,291 0,293 0,301 0,305 0,308 0,309 0,313 0,316 0,081 0,087 0,101 0,107 0,131 0,140 0,153 0,141 0,150 0,157 0,157 0,164 0,173 0,179 0,179 0,226 0,226 0,233 0,239 0,243 0,243 0,247 0,253 0,261 0,264 0,267 0,274 0,278 0,281 0,282 0,286 0,288 0,096 0,102 0,116 0,122 0,146 0,155 0,168 0,156 0,165 0,171 0,171 0,178 0,187 0,194 0,194 0,241 0,241 0,248 0,254 0,258 0,258 0,262 0,267 0,275 0,279 0,281 0,289 0,293 0,295 0,297 0,301 0,303 0,079 0,085 0,098 0,104 0,127 0,136 0,148 0,136 0,145 0,151 0,151 0,158 0,167 0,173 0,173 0,218 0,218 0,224 0,230 0,234 0,234 0,238 0,243 0,251 0,254 0,257 0,264 0,268 0,270 0,271 0,275 0,277 0,093 0,099 0,112 0,118 0,141 0,150 0,162 0,150 0,159 0,165 0,165 0,172 0,181 0,187 0,187 0,232 0,232 0,238 0,244 0,248 0,248 0,252 0,257 0,265 0,268 0,271 0,278 0,282 0,284 0,286 0,289 0,291 0,077 0,083 0,096 0,101 0,123 0,131 0,143 0,132 0,140 0,147 0,147 0,153 0,161 0,167 0,167 0,210 0,210 0,216 0,222 0,226 0,226 0,229 0,235 0,242 0,245 0,247 0,255 0,258 0,260 0,262 0,265 0,267 0,091 0,096 0,109 0,115 0,137 0,145 0,157 0,146 0,154 0, 0, 0,166 0,175 0,181 0,181 0,224 0,224 0,230 0,235 0,239 0,240 0,243 0,248 0,255 0,259 0,261 0,268 0,271 0,274 0,275 0,278 0,281 0,076 0,081 0,093 0,099 0,120 0,128 0,139 0,128 0,136 0,142 0,142 0,148 0,156 0,162 0,162 0,203 0,203 0,209 0,214 0,218 0,218 0,221 0,227 0,233 0,237 0,239 0,246 0,249 0,251 0,253 0,256 0,258 0,089 0,094 0,106 0,112 0,133 0,141 0,152 0,141 0,149 0,155 0,155 0,161 0,169 0,175 0,175 0,216 0,216 0,222 0,227 0,231 0,231 0,234 0,240 0,246 0,250 0,252 0,259 0,262 0,264 0,265 0,269 0,271 Rakennusfysiikka 1) samat λ eq -arvot tyypeillä CV50 11

12 SCHÖCK ISOKORB Paloluokka R 90 Kaikki betoniliitoksiin (teräsbetoni/teräsbetoni) käytettävät Schöck Isokorb -tyypit ovat saatavissa R 90-toteutuksena. Paloluokka R 90 Rakennusfysiikka Mikäli parvekkeiden paloluokkaa koskevat erityiset paloluokkavaatimukset, voidaan Schöck Isokorb -eriste-elementti toimittaa paloluokka R 90-toteutuksena 1) (merkintä esim. Schöck Isokorb -tyyppi K50-CV30-h180-F90). Tällöin tehtaalla asennetaan Schöck Isokorb -eriste-elementin ylä- ja alapuolelle asianmukaiset R 90-materiaalit (katso kuva). liitoksen R 90-luokituksen edellytyksenä on, että myös parvekelaatta ja välikatto täyttävät DIN standardin mukaiset palonkestoluokkaa R 90 koskevat vaatimukset. Eristekerroksen muodostavasta materiaalista valmistetut integroidut paloeristenauhat ja 10 mm Schöck Isokorb -eriste-elementin yläpuolella olevat palosuojalevyt takaavat sen, tulipalon aikana liitoksen saumat pysyvät tiiviinä niin, etteivät kuumat kaasut yllä Schöck Isokorb -eriste-elementin raudoitustankoihin (katso kuva). Näin saavutetaan paloluokan R 90 vaatimukset ilman rakennuksen puoleisia paloturvallisuuteen liittyviä lisätoimenpiteitä (esim. rappaus). Det A Palosuojanauha Det A Palosuojalevy esim.: Schöck Isokorb -tyyppi K50-CV30-h180-F90 1) Braunschweigin teknillisen yliopiston ibmb-laitoksen lausunto 12

13 SCHÖCK ISOKORB Huomautuksia/Paloluokat R 90 ja R 30 SCHÖCK ISOKORB Huomautuksia Schöck Isokorb -eriste-elementtiä ympäröiviä rakenteita ei saa kiinnittää alempaan Schöck Isokorb -palosuojalevyyn esim. ruuveilla tainauloilla. Jos R 90-mallinen Schöck Isokorb -eriste-elementti asennetaan osin huoneen puoleisiin seiniin tai välipohjaan (esim. tyyppi K), on rakennuksen puoleinen lisäeriste valmistettava mineraalivillasta, jonka sulamispiste on > 1000 C (esim. Rockwool). Paloluokka R 30 Paloluokan R 30 vaatimukset täyttyvät jo Schöck Isokorb -peruselementeillä (ilman palosuojalevyjä). Tätä varten Schöck Isokorb - eriste-elementti on asennettu seinän sisään. Muut esimerkkiä Schöck Isokorb -tyyppiä K koskevat reunaehdot on esitelty seuraavissa kuvissa. Rakennusfysiikka laatoitus + laasti rappaus laatoitus + laasti A1-materiaali (esim. mineraalivilla) rappaus rappaus Esimerkki R 30 -rakenteesta seinän alueella Schöck Isokorb -tyypissä K Esimerkki R 30 -rakenteesta oven alueella Schöck Isokorb -tyypissä K 13

14 SCHÖCK ISOKORB Yleistä Uudet Schöck Isokorb K-liitososat antavat rakennesuunnittelijalle mahdollisuuden valita liitososa eri rasitusluokkiin. Tämän mahdollistaa liitososien useat eri suojabetonipeitevaihtoehdot. Liitososatyypeissä K on mahdollista valita vetotankojen betonipeitteen nimellisarvoksi 30 mm tai 50 mm. Näin ollen tuotteen merkintään on otettu mukaan betonipeitteen paksuuden ilmoittava luku (esim. K50-CV30-osilla on 30 mm suojabetonipeite vetotankojen osalta). Suojabetonipeite Parvekkeet kuuluvat tyypillisesti rasitusluokkiin XC4 ja XF1, joista rasitusluokalla XC4 on merkitystä suojabetonipeitepaksuuteen. Suomen Betoniyhdistys ry:n (BY) Schöck Isokorb tyyppi K ja Q-osille myöntämän varmennetun käyttöselosteen mukaan betonipeitteen mimellisarvo parvekelaatan osalta on 50 v. käyttöikävaatimuksella 30 mm ja toleranssi 10 mm. Näin ollen voidaan käyttää liitososia, joiden merkintä on muotoa CV30, esim K50-CV30. Jos parveke kuuluu rasitusluokkaan XS tai XD on betonipeite määriteltävä RakMK B4 kohdan mukaan. Betonin vaatimukset Suomen Betoniyhdistys ry:n (BY) Schöck Isokorb tyyppi K ja Q-osille myöntämän varmennetun käyttöselosteen mukaan on liitososaan liittyvien rakenteiden valmistuksessa käytettävä vähintään K45-2 lujuusluokan betonia parvekelaatan osalta ja vähintään K30-2 lujuusluokan betonia välipohjan osalta. Kiviaineksen ylänimellisraja on 16 mm. 14

15 SCHÖCK ISOKORB Suojabetonipeite/Betonin vaatimukset SCHÖCK ISOKORB Jotta saavutetaan RakMK B4:n säilyvyyttä koskevat vaatimukset on kyseisiä säilyvyyssuunnittelumääräyksiä noudatettava. Tyypilliset rasitusluokat valittu liitososan suojabetonipeite XC4, XF1 betoni väh. K45, sementti väh. 270 kg/m3, suurin v/s-suhde 0.60 c nom = 30 mm CV30 XD1, XS1 betoni väh. K40, sementti väh. 300 kg/m3, suurin v/s-suhde 0.50 c nom = 40 mm CV50 Esimerkki tilausmerkinnästä (merkintää käytetään sekä rakennesuunitelmissa että tilauksen yhteydessä) esim. kun h = 180 mm Schöck Isokorb tyyppi Tyyppi + kuormituskestävyys Suojabetonipeite [mm] Leikkausvoimaraudoitus Parvekkeen paksuus [mm] Paloluokka K50-CV30-V8-h180-F90 Suomessa Schöck Isokorb -liitososia voidaan käyttää paloluokissa R 30 ja R 90. Paloluokka R 30 saavutetaan vakioliitososilla. Jos liitososan tulee täyttää paloluokan R 90 vaatimukset, on rakennesuunnitelmissa ja tilauksessa käytettävä merkintää F 90. Jotta rakenne kestää R 30-luokan vaatimukset, on sivun 13 ohjeita noudatettava. 15

16 SCHÖCK ISOKORB FEM-standardi l b l k Kun Schöck Isokorb -eriste-elementtiä mitataan ja valitaan FEmenetelmän mukaisesti, suosittelemme seuraavia toimintatapoja: l k = järjestelmän ulokepalkin pituus l b = geometrinen ulokepalkin pituus Schöck Isokorbin ulkoreunasta (eriste) F l b l k = l b + 80 mm (Schöck Isokorb ) mm l k F Irrota parvekelaatta rakennuksen kantavasta rakenteesta. Määritä liitosalueet, joiden kautta parvekkeen kuormitus johdetaan rakennukseen Schöck Isokorbin avulla. Käytä Schöck Isokorb -elementin riittävänä likiarvona seuraavia jousivakioita: knm/rad/m (vääntöjousi) kn/m 2 (pystyjousi) Hyötykuorma Omakuorma Kantavan rakenteen (katon/seinän) tukipintojen jäykkyydet oletetaan ensi kädessä loputtoman jäykiksi Määritä niiden perusteella Schöck Isokorb -eriste-elementillä tehtävän parvekeliitoksen voimasuureet. = v ed ; m ed

17 SCHÖCK ISOKORB FEM-standardi SCHÖCK ISOKORB v ed ; m ed K20-CV30-h200 Valitse ilmoitettujen leikkausvoimien mukaan Schöck Isokorb -eriste-elementin tyyppi ja kantavuus. Lasketut arvot v ed ja m ed asetetaan rakennuksen kantavan rakenteen uloimmiksi reunakuormiksi. K30-CV30-h200 K50-CV30-h200 K70-CV30-h200 17

18 SCHÖCK ISOKORB Betoni-/Betonirakenteissa käytettävät rakennusaineet Schöck Isokorb Betoniteräs BSt 500 S, DIN 488, EN Ruostumaton harjateräs BSt 500 NR, (US standardi AISI 316Ti) sekä (US standardi S32304), Kuitubetoni Eristeaine Palosuojaus HTE-moduli (puristusbetoniosa mikroteräskuidulla vahvistetusta korkealujuusbetonista) Polystyreeni (EPS) Sementillä kiinnitetyt palonsuojalevyt, mineraalivilla sekä integroidut palosuojanauhat Liittyvät rakenteet Betoniteräs A500HW tai B500K, SFS 1215 Betoni laatan ympäristön rasitusluokka XC4 ja XF1. Suojabetonipeitteen nimellisarvo 30 mm, toleranssi 10 mm. Suunnittelukäyttöikä 50 v. laatan betonin lujuusluokka väh. K45-2 ja välipohjalaatan betonin lujuusluokka väh. K

19 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K SCHÖCK ISOKORB K Schöck Isokorb -tyyppi K30-CV30 Sisältö Sivu Esimerkkejä elementtien ryhmittelystä ja leikkauksista 20 Pohjapiirustukset 21 Tuotevaihtoehdot/Merkinnät 22 Tuotekuvaus 23 Mitoitustaulukot Esikorotus/Mitoitusesimerkki/Huomautuksia 31 Liikuntasauman leveys/saumaesimerkki 32 Rakennuksen puoleinen raudoitus 33 Asennus kuorielementtirakenteiden liitoksiin 34 Asennusohjeet 35 Tarkistusluettelo 36 Palonestoluokat F90 ja F

20 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Esimerkkejä elementtien ryhmittelystä ja leikkauksista Tyyppi K Tyyppi K K Kuva 1: Rungon ulkopuolinen parveke Kuva 2: Kolmelta sivulta tuettu parveke h 180 mm Tyyppi K Kuva 3: Ulkonurkassa oleva parveke 1 x tyyppi K-CV50 (2. kerros) Tyyppi K Tyyppi K Kuva 4: Kahdelta sivulta tuettu parveke Tyyppi K-VV 1 x tyyppi K-CV50 (2. kerros) Tyyppi K Katto Katto Elastinen sauma Kuva 5: Yksiosainen muuraus katon tasalla olevassa parvekkeessa Kuva 6: Ulkoeristyksellä varustettu muuraus katon tasalla olevassa parvekkeessa Katto Katto Elastinen sauma Kuva 7: Kaksiosainen muuraus katon tasalla olevassa parvekkeessa 20 Kuva 8: Yksiosainen muuraus ja rullakaihdinkotelo katon tasalla olevassa parvekkeessa

21 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Pohjapiirustukset SCHÖCK ISOKORB K Pohjapiirustus Schöck Isokorb -tyyppi K30-CV Pohjapiirustus Schöck Isokorb -tyyppi K50-CV Pohjapiirustus Schöck Isokorb -tyyppi K60-CV Pohjapiirustus Schöck Isokorb -tyyppi K80-CV30-V8 21

22 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Tuotevaihtoehdot/Merkinnät Tuotevaihtoehdot Perustyyppi Leikkausvoimataso V6 ^= perusvarustus, ei mainita tyyppimerkinnässä. esim.: K50-CV30 parvekelaatan paksuudelle h = 250 mm K Merkintä suunnitteluasiakirjoissa (Statiikka, tarjouspyyntö, toteutussuunnitelmat, tilaus), esim. kun h = 180 mm Tyyppi/kantavuus Betonipeite laatan paksuus K50-CV30-h180 Vaihtoehdot: Leikkausvoimataso esim.: K50-CV30-V8... (= leikkausvoimatangot 6 P 8) K50-CV30-V10... (= leikkausvoimatangot 8 P 8) K50-CV30-VV... (= leikkausvoimatangot 4 P 8 positiivinen + 4 P 8 negatiivinen) Betonipeite esim.: K50-CV30... K50-CV50...(= 2. kerros) v (= nimellisarvo vetotangot c v = 30 mm) (= nimellisarvo vetotangot c v = 50 mm) Palosuoja esim.: K50-CV30...F90 Merkintä suunnitteluasiakirjoissa (Statiikka, tarjouspyyntö, toteutussuunnitelmat, tilaus), esim. kun h = 180 mm Tyyppi/kantavuus Betonipeite Leikkausvoimavaihtoehto laatan paksuus Palosuoja K50-CV30-V8-h180-F90 22

23 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Tuotekuvaus SCHÖCK ISOKORB Schöck Isokorb -tyyppi K10 K20 K30 K40 Elementin pituus [m] 1,00 1,00 1,00 1,00 Vetotangot 4 P 8 8 P 8 12 P 8 13 P 8 Leikkausvoimatangot V6 4 P 6 4 P 6 6 P 6 6 P 6 Leikkausvoimatangot V8 4 P 8 4 P 8 6 P 8 6 P 8 Leikkausvoimatangot V10 8 P 8 8 P 8 Leikkausvoimatangot VV 4 P P 8 Puristusbetoniosa (kpl) K50 1,00 16 P 8 6 P 6 6 P 8 8 P 8 4 P P 8 10 K Schöck Isokorb -tyyppi K60 K70 K80 K90 K100 Elementin pituus [m] 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Vetotangot Leikkausvoimatangot V6 Leikkausvoimatangot V8 Leikkausvoimatangot V10 Leikkausvoimatangot VV Puristusbetoniosa (kpl) Ripustusteräkset 9 P P P 12 6 P 6 6 P 6 6 P 8 6 P 8 6 P 8 8 P 8 8 P 8 8 P 8 8 P P 8 8 P P 8 8 P P P 12 6 P 8 8 P 8 8 P P P 12 6 P 8 8 P 8 8 P P ) ) ) ) Schöck Isokorb -tyyppit K10 - K50 Schöck Isokorb -tyypit K60 - K100 1) 50 mm tyypissä CV50 2) mm tyypissä CV50 23

24 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot Betonin lujuus K30-2 Betonipeite c v 30 Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). K10-CV K20-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] -7,4 0,9-14,7 0,9 K ,2-9,1 0,8 0, ,4-18,1 0,8 0, ,9 0, ,8 0, , , , , ,4 0, , ,2 0, ,5 0, laatan paksuus h [mm] ,1-14,9 m Rd [knm/m] 21,2 23,6 K30-CV V 8 V 10 VV 0,5 0,4 Korotuskerroin tan α 1) [%] 0,9 0, laatan paksuus h [mm] ,2-29,8 m Rd [knm/m] 24,0 26,7 K40-CV V 8 V 10 VV 0,5 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] 0,9 0, ,0 0, ,4 0, ,4 0, ,1 0, , , , , , , ,1 0, ,0 0, ,5 0, ,7 0, ,9 0, ,5 0,5 Schöck Isokorb -tyyppi K-CV50 (2. kerros) Mitoitusarvot sivuilla Tyyppi K Tyyppi K-VV 1 x tyyppi K-CV50 (2. kerros) Tyyppi K Sisänurkkatoteutus 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 24

25 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot K30-2 c v 30 SCHÖCK ISOKORB Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). K50-CV K60-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] ,5 32,8 36,2 39,5 42,9 46,2 49,6 53,0 56,3 59,7 m Rd [knm/m] 40,5 45,2 50,0 54,7 59,4 64,1 68,8 73,5 78,2 82,9 K70-CV V 8 V 10 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 0,9 0,8 0,8 0,7 0,5 0,5 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,9 0,8 0,7 0,7 0, laatan paksuus h [mm] ,5 40,7 45,0 49,2 53,4 57,7 61,9 66,2 70,4 74,6 m Rd [knm/m] 44,6 49,8 55,0 60,1 65,3 70,5 75,7 80,9 86,1 91,2 K80-CV V 8 V 10 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 1,0 0,9 0,8 0,7 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,8 0,7 0,5 K ) ) 30 2) 30 2) 15 Schöck Isokorb -tyypit K10-CV30 - K50-CV30 Schöck Isokorb -tyypit K60-CV30 - K80-CV30 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 2) 50 mm tyypissä CV50 3) mm tyypissä CV50 25

26 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). Betonin lujuus K30-2 Betonipeite c v 30 K laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] 48,6 54,3 59,9 65,6 71,3 76,9 82,6 88,2 93,9 99,5 Betonin lujuus K40-2 Betonipeite c v 30 K90-CV V 8 V 10 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,9 0,8 0,7 0,7 0, Schöck Isokorb -tyypit K90-CV30 K100-CV30 Sisänurkkatoteutus Tyyppi K Tyyppi K-VV 1 x tyyppi K-CV50 (2. kerros) Tyyppi K Schöck Isokorb -tyyppi K-CV50 (2. kerros) Mitoitusarvot sivuilla K100-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] 52,7 58,8 64,9 71,1 77,2 83,3 89,4 95,6 101,7 107,8 V 8 V 10 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,9 0,9 0,7 0,7 0,5 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 26

27 SCHÖCK ISOKORB Muistiinpanoja SCHÖCK ISOKORB K 27

28 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot Betonin lujuus K30-2 Betonipeite c v 50 Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). K10-CV K20-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] K ,4 0, ,7 0, ,2 0, ,4 0, ,1 0, ,1 0, ,9 0, ,8 0, , , , , laatan paksuus h [mm] ,4 13,2 m Rd [knm/m] K30-CV V 8 V 10 VV 0,5 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] ,8 26,5 m Rd [knm/m] K40-CV V 8 V 10 VV 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] ,2 0, ,0 0, ,6 0, ,7 0, ,0 0, ,4 0, ,4 0, ,1 0, , , , , , , ,1 0, ,0 0,5 * Schöck Isokorb -tyypin K-CV65 (2. kerros) tiedustelut: Schöck sovellustekniikka, puh. (09) Tyyppi K-CV50 Tyyppi K-CV50-VV 1 x tyyppi K-CV65* (2. kerros) Tyyppi K-CV50 Sisänurkkatoteutus 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 28

29 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot K30-2 c v 50 SCHÖCK ISOKORB Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). K50-CV K60-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] laatan paksuus h [mm] ,5 32,8 36,2 39,5 42,9-46,2 49,6 53,0 m Rd [knm/m] 40,5 45,2 50,0 54,7 59,4 64,1 68,8 73,5 K70-CV V 8 V 10 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 0,9 0,8 0,8 0,7 0,5 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,9 0,8 0,7 0, laatan paksuus h [mm] ,5 40,7 45,0 49,2 53,4 57,7 61,9 66,2 m Rd [knm/m] 44,6 49,8 55,0 60,1 65,3 70,5 75,7 80,9 K80-CV V 8 V 10 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 1,0 0,9 0,8 0,7 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,8 0,7 K Schöck Isokorb -tyypit K10-CV50 - K50-CV50 Schöck Isokorb -tyypit K60-CV50 - K80-CV50 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 29

30 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Mitoitustaulukot Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa (katso sivu 31). Betonin lujuus K30-2 Betonipeite c v 50 K laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] 48,6 54,3 59,9 65,6 71,3 76,9 82,6 88,2 Betonin lujuus K40-2 Betonipeite c v 50 K90-CV V 8 V 10 VV 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 Korotuskerroin tan α 1) [%] 1,0 0,9 0,9 0,8 0,7 0, Schöck Isokorb -tyypit K90-CV50K100-CV50 Sisänurkkatoteutus Tyyppi K-CV50 Tyyppi K-CV50-VV 1 x tyyppi K-CV65* (2. kerros) Tyyppi K-CV * Schöck Isokorb -tyypin K-CV65 (2. kerros) tiedustelut: Schöck sovellustekniikka, puh. (09) K100-CV laatan paksuus h [mm] m Rd [knm/m] V 8 V 10 VV Korotuskerroin tan α 1) [%] ,7 58,8 64,9 71,1 77,2 83,3 89,4 95,6 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 49,8 1,0 0,9 0,9 0,9 0,7 0,7 1) Sovellettava sivun 31 esimerkin mukaista korotuskerrointa. 30

31 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Esikorotus/Mitoitusesimerkki SCHÖCK ISOKORB Esikorotus Mitoitustaulukoissa (s. xx - xx) annetut esikorotusarvot ovat peräisin yksinomaan Schöck Isokorb -eriste-elementin taipumasta teräksen jännityksen fyd = 435 N/mm prosenttisen hyödyntämisen yhteydessä. Lopullinen esikorotus saadaan, kun lasketaan rakenteesta johtuva taipuma ja Schöckliitososasta johtuva taipuma yhteen.kantavien rakenteiden suunnittelijan tai rakentajan toteutussuunnitelmissa mainitsema parvekemuotin esikorotus (perustana: laskettu ulokelaatan, välipohjalaatan reunan vääntökulma ja Schöck Isokorb -elementin yhteistaipuma) suunniteltava niin, että suunnitelman mukainen vedenpoistosuunta säilyy. Korotus (ü) Schöck Isokorb -eriste-elementillä ü = [taulukkoarvo l k (müd /m Rd )] 10 [mm] Mitoitussuureet koskevat seinän keskiosaa. K l k m üd m Rd Ulokkeen pituus [m] Määräävä taivutusmomentti Schöck Isokorb -eriste-elementillä toteutettavan korotuksen selvittämiseksi Tähän käytettävän kuormitusyhdistelmän voi päättää lujuuslaskelmien tekijä. Schöck Isokorb -tyypin K maksimaalinen mitoitusmomentti (katso sivut 24-30). Mitoitusesimerkki valittu: Betonilaatu K45-2 parveketta varten Betonilaatu K30-2 välipohjaa varten Betonipeite c v = 30 mm Ulokkeen pituus l k = 1,90 m laatan paksuus h = 180 mm Oletuskuorma laatta ja kate g = 5,7 kn/m 2 Oleskelukuorma I = 1,5 kn/m 2 Reunakuorma (kaide) g R = 1,5 kn/m Voimasuureet Taivutusmomentti m Ed = 28,6 knm/m Leikkausvoima v Ed = +28,1 kn/m valittu: l k b/2 b/2 Schöck Isokorb -tyyppi K50-CV30-h180 m Rd = 36,3 knm/m (katso sivu 25) > m Ed = kn/m (katso sivu 25) > v Ed tan α = 0,8 (katso sivu 25) valittu kuormitusyhdistelmä korotusta varten Schöck Isokorb -eriste-elementillä: g + q/2 m üd = [(γ G g +γq q/2) lk2 /2 + γ G gr lk ] m üd = [(1,35 5,7 + 1,5 1,5/2) 1,9 2 /2 + 1,35 2,0 1,9] = 21,1 knm/m ü = [tan α l k (müd /m Rd )] 10 ü = [0,8 1,9 (21,1/36,3)] 10 = 9 mm 31

32 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Huomautuksia Huomautuksia Eri betonilaatujen yhteydessä (esim. parveke K45-2, välipohja K30-2) Schöck Isokorb -mitoituksessa on määräävänä heikompi betoni. Ulokepalkkiliitokset Schöck Isokorbilla valmistajan suositus tarkoituksenmukaiseen käyttöö Isokorbin staattisen mitoituksen ohella suosittelemme myös tarkoituksenmukaisuuden selvittämistä suhteessa parvekelaatan värähtelyyn. Standardin DIN kohdassa mainitaan tähän liittyen luotettava, yksinkertaistettu arviointi, joka määrittää suurimman sallitun ulokkeen suhteessa parvekelaatan paksuuteen. Oheinen taulukko perustuu kyseiseen luotettavaan arviointiin sekä lisäksi Isokorbin aikaansaaman yhtenäisen jäykkyyden vaikutukseen verrattuna monoliittiseen laattaliitokseen. Jotta rakenteen värähtely säilyy hyväksytyissä rajoissa, suosittelemme seuraavien geometrioiden enimmäisarvojen noudattamista: Betonipeite c v = 30 mm c v = 50 mm 1,75 1,45 Poikkeaminen näistä suositusarvoista on suunnittelijan harkinnassa ja hänen vastuullaan. Näistä arvoista poikkeavia maakohtaisia standardeja voidaan noudattaa. Tarkoituksenmukaisen käytön selvitys ei liity mitoitussuureisiin. Balkonplattendicke h (mm)- laatan paksuus h [mm] Betondeckung - Betonipeite 2,00 1,70 laatan paksuus h [mm] ,25 1,90 2,50 2,10 2,70 2,40 32

33 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Liikuntasauman leveys/saumaesimerkki SCHÖCK ISOKORB Lämpötilan vaihdellessa myös ulkopuolella olevien parvekelaattojen pituus vaihtelee. laattojen pitenemisen ja lyhenemisen vuoksi lämpöeristeen läpi kulkevat kantavat elementit vaihtavat paikkaa jopa useita millimetrejä. Jotta tangot kestäisivät vahingoittumattomina tuhansia lämpötilanvaihteluita, ei määritettyjä taivutusrasitusarvoja saa ylittää. Liike aiheuttaa puristusbetoniosiin sivusuuntaisia siirtymiä. Laatta Lämpötilaeron aiheuttama siirtyminen Vetotangot P 8 5,00 m Vetotangot P 12 7,00 m Tyyppi K Schöck Isokorb K10-K50 maksimipituus 5 m Schöck Isokorb K60-K100 maksimipituus 7 m Liikuntasauman vaarnoitus esim. Schöck Dorn ESD-K 2,50 m 3,50 m Liikuntasauma Tyyppi K 1 x Tyyppi K-CV50 (2. kerros) Tyyppi K P 8 2,50 m P 12 3,50 m l k Liikuntasauman leveys Schöck Dorn ESD-K liukuholkissa e R e R UV-säteen kestävä PUR-tiiviste Pohjanauha Vetotankoja Schöck Isokorb reunaetäisyydellä e R 50 mm e R 150 mm Saumaesimerkki elastinen saumamateriaali Paikallavalu 33

34 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Rakennuksen puoleinen raudoitus Poikkileikkaus Betonilaatu K45-2 (XC4:n tapauksessa) A Välipohja Betonilaatu K30-2 Leikkaus A-A Leikkausvoimatangot Schöck Isokorb Vetotangot Schöck Isokorb Verkon pitkittäistangot Pos. 1 Pos. 2 Pos. 2 Pos. 1 Verkon poikkitangot K A Puristusbetoniosat Schöck Isokorb Verkon pitkittäistangot Ylempi raudoitus betoniterästangosta tai verkosta 1) Verkon poikkitangot Verkon pitkittäistangot Pos. 1 P 8/150 Alempi verkkoraudoitus Pos. 2 P 10 Pos. 1 P 8/150 1) Ylemmän raudoituskerroksen mitoitus tapahtuu tavanomaisia teräsbetonirakentamisen lasken tamenetelmiä (esim. k d -menetelmää) käyttäen. Rakennuksen puoleinen raudoitus suoran tuen yhteydessä. Ehdotus rakennuksen puoleiseksi lisäraudoitukseksi Vaihtoehto A: Vaihtoehto B: Vaihtoehto C: Verkon poikkitangot Pos. 1 P 8/150 Verkon pitkittäistangot Kiinnitys ainoastaan betoniteräsverkon B500K kanssa. Kiinnitys ainoastaan betoniterästankojen A500HW kanssa. Betoniteräsverkon B500K ja betoniterästankojen A500HW yhdistetty kiinnitysraudoitus. Valitun betoniteräsverkon jakoraudoitus kattaa 1/5 pääraudoituksesta. Pos. 2 P 10 Ehdotus lisäraudoitukseksi Schöck Isokorb -eriste-elementtiä varten maksimaalisen mitoitusmomentin arvon ollessa 100 % betonilaadulla K30-2, c v = 30 mm tai c v = 50 mm Schöck Isokorb -tyyppi K10 K20 K30 K40 K50 K60 K70 K80 K90 K100 Vaihtoehto A #6-150 Rakennuksen puoleinen lisäraudoitus 1) Vaihtoehto B P 8/150 mm #8-150 P 10/150 mm # P 10/125 mm P 10/100 mm P 10/90 mm P 12/110 mm P 12/100 mm P 12/90 mm P 12/80 mm P 12/75 mm Vaihtoehto C # P 8/150 mm # P 8/125 mm # P 8/100 mm # P 10/100 mm # P 10/90 mm # P 10/90 mm # P 12/100 mm # P 12/100 mm # P 12/100 mm 1) Myös vaihtoehtoisen lisäraudoituksen käyttö on mahdollista. Vaadittavan ulokkeen pituuden vähentäminen vaadittavalla a s / olemassa olevalla a s on sallittua. Ulokkeen (l s ) tekemiseen voidaan Schöck Isokorb -eriste-elementtien tyypeissä K10 - K50 käyttää 530 mm pitkiä vetotankoja ja tyypeissä K60 - K100 puolestaan 765 mm pitkiä vetotankoja. 34

35 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Asennus kuorielementtirakenteiden liitoksiin SCHÖCK ISOKORB Suora kerrostus: levynpuoleinen painesauma Välillinen kerrostus: levynpuoleinen painesauma Levy Levy 100* 100* 1) 30 1) 30 K Valu valmisrakenteeseen Painesauma* Valu valmisrakenteeseen Painesauma* * Valubetonikaistale on rakenteen staattisuuden kannalta välttämätön, täytä ja tiivistä painesauma huolellisesti! Schöck Isokorb -tyypin K/KF asennus elementtilevyihin (tässä tapauksessa: h 200 mm), painesauma levyn puolella. * Valubetonikaistale on rakenteen staattisuuden kannalta välttämätön, täytä ja tiivistä painesauma huolellisesti! Schöck Isokorb -tyypin K/KF asennus elementtilevyihin (tässä tapauksessa: h 200 mm), painesauma levyn puolella. Suora kerrostus: levynpuoleinen painesauma 1) Valu valmisrakenteeseen 100* Levy Painesauma* 30 Välillinen kerrostus: levynpuoleinen painesauma 1) Valu valmisrakenteeseen 100* Levy Painesauma* 30 * Valubetonikaistale on rakenteen staattisuuden kannalta välttämätön, täytä ja tiivistä painesauma huolellisesti! Schöck Isokorb -tyypin K/KF asennus valmisparvekkeeseen ja elementtilevyyn, painesauma levyn puolella. * Valubetonikaistale on rakenteen staattisuuden kannalta välttämätön, täytä ja tiivistä painesauma huolellisesti! Schöck Isokorb -tyypin K/KF asennus valmisparvekkeeseen ja elementtilevyyn, painesauma levyn puolella. Painesaumat ovat saumoja, joihin kohdistuu täysi puristus epäedullisimmassa mahdollisessa rasitusyhdistelmässä. Ulokeparvekkeen alapuoli on aina puristusaluetta. Jos siis ulokeparveke on valmisparveke tai elementtilevy ja/tai levy on ele menttilevy, standardin määritelmä pätee täysin. Valmisosien väliset painesaumat on aina valettava valubetonilla. Tämä koskee myös Schöck Isokorbin yhteydessä olevia paine saumoja! Painesauma on tällöin Schöck Isokorbin ja valmisosien välissä. Suosittelemme, että valmisosien ja Schöck Isokorbin välisiin painesaumoihin valetaan noin 100 mm:n levyinen valubetoni- tai valukaistale. Jos ulokeparveke on elementtilevy, pätee standardin painesaumaa koskeva sääntö myös elementtiparvekkeen ja Schöck Isokorbin välissä. Suosittelemme siksi Schöck Isokorbin asentamista ja parvekkeenpuoleisen painesauman valamista jo valmisrakenteisiin. Jos Schöck Isokorb lisätään ja asennetaan valmislevyjen käytöstä huolimatta vasta rakennustöiden yhteydessä, elementtilevyt (ulko- ja sisäpuolella) on sijoitettava Isokorbista erilleen ja väliin on valettava noin 100 mm:n levyinen valubetonikaistale. Painesaumat on merkittävä laudoitus- ja raudoituspiirustuksiin. 1) 2 x betoniteräs P 8 35

36 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI K Asennusohjeet K 1 4B 3A 2 3B 4C 5 3C 3D 6 4A 36

37 SCHÖCK ISOKORB Tarkistusluettelo SCHÖCK ISOKORB Onko Schöck Isokorb -liitoksen mitoitustason voimasuureet määritetty? Käytettiinkö määrityksessä järjestelmän ulokepalkin pituutta? Otettiinko mitoitustaulukon valinnassa huomioon betonipeite ja määräävä betonilaatu? Onko liikuntasaumojen sijoittelu otettu huomioon? K Otettiinko rakenteen taipumalaskelmissa koskevassa laskelmassa huomioon myös Schöck Isokorb -eriste-elementistä aiheutuva taipuma? Huomioitiinko valun aikaisen korotuksen laskennassa parvekkeen vedenpoistosuunta? Tarkistettiinko V Rd -arvon yhteydessä laatan kantokyvyn kulloinenkin raja-arvo? Onko kulloinenkin liitosalue otettu huomioon? Onko tarvittavat rakennuksen puoleiset lisäraudoitukset määritelty? Onko säädettävään kynnykseen tai seinään tehtävissä liitoksissa käytettävissä tarvittava rakenteiden geometria? Onko palosuojaa koskevat vaatimukset selvitetty ja otettu huomioon valitussa tyyppimerkinnässä (-F 90)? 37

38 38

39 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI Q SCHÖCK ISOKORB Q Sisältö Schöck Isokorb -tyyppi Q30 Sivu Esimerkkejä elementtien ryhmittelystä ja leikkauksista 38 Mitoitustaulukot ja leikkaukset Pohjapiirustukset 41 Käyttöesimerkit Rakennuksen puoleinen raudoitus 44 Epäkeskisestä kiinnityksestä aiheutuvat momentit / liikuntasauman leveys 45 Huomautuksia/asennusohjeet 46 Asennusohjeet rakennustyömaalle Tarkistusluettelo 49 Palonkestoluokat R30 ja R

40 SCHÖCK ISOKORB -TYYPPI Q Esimerkkejä elementtien ryhmittelystä ja leikkauksista 1) 2) HPB-moduuli Tyyppi Q Tyyppi Q Tyyppi QP HPA-moduuli (pistemäinen) Pilari Pilari Pilari Sauma eristetään rakennuksen puolelta Pilari Tyyppi QP (pistemäinen) Q Kuva 1: tukipilareilla Kuva 2: tukipilareilla, pistemäisesti kiinnitettynä 2) Tyyppi QPZ (pistemäinen) Tyyppi Q+Q Sauma eristetään rakennuksen puolelta lisäteräkset 3) alapinnassa Tyyppi QP (pistemäinen) Kuva 3: Kolmelta sivulta tuettu laatta, jossa lisäteräkset ja esiintyy nostavia tukivoimia Välipohja Tyyppi Q Pilari HPB-moduuli Tyyppi Q Tyyppi QP+QP (pistemäinen) Tyyppi Q Kuva 4: Kahdelta sivulta ja pilarilla tuettu laatta, jossa esiintyy nostavia tukivoimia Välipohja Kuva 5: Massiivitiiliseinään rajoittuva parveke samassa tasossa välipohjan kanssa Kuva 6: Eristettyyn massiivitiiliseinään rajoittuva parveke samassa tasossa välipohjan kanssa Tasanne Välipohja Välipohja Elastinen sauma Kuva 7: Kuorimuuraus+kantava tiiliseinä, parveke samassa tasossa välipohjan kanssa Kuva 8: Porrastasanteen liitos välipohjaan 1) Jos ulkoseinän suuntaisesti esiintyy vaakasuuntaisia voimia, rakenteeseen on kiinnitettävä myös Schöck HP-moduuleja. 2) Sivuvoimia suurempien, suorassa kulmassa ulkoseinään muodostuvien vaakasuuntaisten vetovoimien tapauksessa on rakenteeseen kiinnitettävä myös Schöck HP-moduuleja. 3) Laatta, jossa lisäteräkset alapinnassa katso huomautukset. 40

41 SCHÖCK ISOKORB -TYYPIT Q, QP Mitoitustaulukot ja leikkaukset SCHÖCK ISOKORB Leikkausvoimatanko P 6 mm: välipohjan puolella lenkki Välipohja Puristusbetoniosa Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit Q10 ja Q50 Leikkausvoimatanko P 10, 12, 14 mm Välipohja Puristusbetoniosa min K F0 64 Mitoitusleikkausvoimat Positiivisten leikkausvoimien siirtämiseksi jatkuvalla tuella Schöck Isokorb -tyyppi Raudoitus Q10 Q20 Q30 Q40 4 P 6 5 P 6 6 P 6 8 P ,00 1,00 1,00 1,00 +33,3 +41,7 +50,0 +66,6 Q50 10 P 6 4 1,00 +83,3 Q70 Q90 Q110 6 P 8 6 P 10 6 P Elementin pituus [m] 1,00 1,00 1,00 min K F 0 [mm] K ,9 +137,6 +137,6 Q Leikkaus: Leikkausvoimatangot P 10, 12, 14 mm; min K Leikkausvoimatanko P 8 P 12 mm: välipohjan puolella suora tanko min K F Cu F0 Välipohja Puristusbetoniosa 80 Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit Q70, Q90 ja Q110; min K F 90 Leikkausvoimatanko P 8 P 14 mm: välipohjan puolella suora tanko min K F0 86 Cu F0 80 Välipohja Puristusbetoniosa 80 Leikkaus: Leikkausvoimatangot tyyppi QP, P 10, 12, 14 mm; min K Leikkausvoimatanko P 8 P 14 mm: välipohjan puolella suora tanko min K F Välipohja Puristusbetoniosa Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit QP10 ja QP90, min h F 90 Schöck Isokorb -tyyppi Q10 ja Q70 Q90 Q110 Positiivisten leikkausvoimien siirtämiseksi pistemäisellä tuella Schöck Isokorb -tyyppi QP10 QP20 QP30 QP40 QP50 QP60 QP70 QP80 QP90 Schöck Isokorb -tyyppi QP10 QP20 QP30 QP40 QP50 QP60 min K 1) [mm] Raudoitus 2 P 8 3 P 8 4 P 8 2 P 10 3 P 10 2 P 12 3 P 12 2 P 14 3 P 14 min K 1) [mm] ) c u [mm] F 0 F Leikkausvoimatangot Puristusbetoniosat Leikkausvoimatangot Puristusbetoniosat 1 P 12 2 P 12 2 P 12 1 P 14 2 P 12 2 P 12 3 P 12 2 P 14 3 P 14 2) c u [mm] F 0 F Elementin F 90 vähimmäiskorkeus, betonipeite c u jatkuvalla tuella 1) F 90 2) min K Elementin pituus [mm] Schöck Isokorb -tyyppi QP70 QP80 QP90 1) F 90, 2) min K min K F 0 [mm] min K 1) [mm] K30-2 V Rd [kn] +29,6 +44,4 +59,2 +46,2 +69,3 +66,6 +100,0 +90,3 +135,5 2) c u [mm] F 0 F Elementin F 90 vähimmäiskorkeus, betonipeite c u jatkuvalla tuella 41

42 SCHÖCK ISOKORB -TYYPIT Q+Q, QP+QP, QPZ Mitoitustaulukot ja leikkaukset Q Leikkausvoimatangot P 6 mm: välipohjan puolella lenkki min. h 250 min K F min K F Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit Q10+Q10, Q30+Q30 ja Q50+Q Välipohja Leikkausvoimatangot P 812 mm: välipohjan puolella suorat tangot Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit QP10+QP10 ja QP70+QP70, min K F 0 Välipohja Leikkausvoimatangot P 812 mm: välipohjan puolella suorat tangot Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit QP10+QP10 ja QP70+QP70, min K F 90 Välipohja Leikkausvoimatangot P 8 14 mm: välipohjan puolella suora tanko 30 Leikkaus: Schöck Isokorb -tyypit QPZ10, QPZ40, QPZ60, QPZ80 80 Välipohja Mitoitusleikkausvoimat Schöck Isokorb positiivisten ja negatiivisten leikkausvoimien siirtämiseksi jatkuvalla tuella Schöck Isokorb -tyyppi Q10+Q10 Q30+Q30 Q50+Q50 Schöck Isokorb -tyyppi Schöck Isokorb -tyyppi QP10+QP10 QP40+QP40 QP60+QP60 QP70+QP70 min K 1) [mm] Raudoitus Raudoitus Elementin pituus [m] 1,00 1,00 1,00 Elementin pituus [mm] min K [mm] min K F 0 [mm] K30-2 ±33,3 ±50,0 ±83,3 Schöck Isokorb positiivisten ja negatiivisten leikkausvoimien siirtämiseksi pistemäisellä tuella K30-2 V Rd [kn] QP10+QP10 QP40+QP40 QP60+QP60 2 x 2 P 8 2 x 2 P 10 2 x 2 P 12 1 P 12 1 P 14 2 P ±29,6 ±46,2 ±66,6 QP70+QP70 2 x 3 P 12 3 P ±100,0 Elementin vähimmäiskorkeus F 90:n tapauksessa edellyttää pistemäistä tukea Schöck Isokorb positiivisten leikkausvoimien siirtämiseksi pistemäisellä tuella, jossa ei esiinny puristusta Schöck Isokorb -tyyppi 1) F 90 Leikkausvoimatangot 2 x 4 P 6 2 x 6 P 6 2 x 10 P 6 Puristusbetoniosat Leikkausvoimatangot Puristusbetoniosat Raudoitus Leikkausvoimatangotoniosat Puristusbe- 2 P 8 2 P 10 2 P 12 Elementin pituus [mm] min K F 0 [mm] K30-2 V Rd [kn] QPZ10 QPZ40 QPZ ±29,6 ±46,2 ±66,6 QPZ80 2 P ±90,3 42

43 SCHÖCK ISOKORB -TYYPIT Q, QP, QP+QP, QPZ Pohjapiirustukset SCHÖCK ISOKORB Välipohja Välipohja Q Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi Q Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi Q50 Välipohja Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi QP Välipohja Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi Q70 Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi QP70+QP70 Välipohja Välipohja Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi QP40+QP40 Pohjapiirustus: Schöck Isokorb -tyyppi QPZ80 (Z = liitososa ei siirrä puristusta) 43