Kuopion kaupunki Alustava toimintamalli, Ei julkinen

Transkriptio

1 MÄNTYKAMPUKSEN ALUSTAVA TOIMINTAMALLI Liite 2 alustavaan tarjouspyyntöön

2 1 (5) 1. Yleistä Suomen väestö ikääntyy Euroopan maista nopeimmin. Ikääntyvien toimintakyvyn ja terveyden edistäminen tulevat olemaan keskeisessä roolissa väestön ikääntymiseen varautumisessa. Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua ja asuu kotona sekä nyt että tulevaisuudessa. Myös ikäihmisten omat toiveet ja valtakunnalliset suositukset sekä voimaan astunut ns. vanhuspalvelulaki edistävät kotona asumista. Haasteeseen vastaamiseksi tarvitsemme uusia asumisratkaisuja, joissa esteettömän asumisen ja ympäristön yhteyteen on kytketty monipuoliset kotona asumista tukevat palvelut. Myös hyvin huonokuntoinen ikäihminen kykenee asumaan omassa kotonaan, jos esteetön ja yksilöllisesti muunneltava asunto ja kotiin tuotettavat palvelut ovat kunnossa. Palvelutuotannossa on hyödynnettävä kaikkia toimijoita ja julkisella sektorilla on tehostettava kaikkia hallintokuntia ylittävä toiminta (Uudistettu vanhushuolto, 2007). Uudisrakentamisessa olisi tarpeen hyödyntää kaikki se tieto ja osaaminen, mikä liittyy hyvään senioriasumiseen. Ikääntyvien asumisessa puutetta ei olekaan ideoista, eikä innovaatioista, vaan enemmänkin niiden soveltamisesta, levittämisestä, organisoinnista ja rahoituksesta (Välikangas, 2006). Asuinaluetta valittaessa ikäihmiset pitävät tärkeänä alueen palveluita, terveydenhuoltoa, kirjastoa ja hyviä liikenneyhteyksiä kaupunkikeskustaan. Lisäksi ikäihmiset arvostavat asumisessaan mahdollisuutta ulkoiluun ja mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymisen sekä yhdessä tekemiseen samanikäisten kanssa. Myös asukastoiminnalla on ikääntyneille suurempi merkitys kuin muulle väestölle (Laurinkari, 2005). Toimintakyvyn heiketessä kodin ensisijaisuus korostuu ympäristön saavutettavuuden ja ystävien ja sukulaisten tavoitettavuuden vähentyessä (Tenkanen, 2003). Tämä asettaa suuret vaatimukset kodin viihtyisyydelle, väljyydelle, esteettömyydelle ja muunneltavuudelle. Lisäksi nykyteknologian ansiosta kotiin voidaan luoda mahdollisuudet vastavuoroiseen kanssakäymiseen kodin ulkopuolelle. Ikäihmisten asumisessa on huomioitava elämätilanteiden ja tarpeiden erilaisuus sekä mahdollisuus säädellä yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä (Andersson, 2007). Ikäihmisten erityistarpeita on huomioitu tähän asti vain kapea-alaisesti palveluasumisratkaisuilla. Uusi trendi rakentamisessa on senioritalot. Senioriasunnot ovat asuntoja, joissa esteettömyyden toteutuminen on osa elinkaariajattelua. Senioritaloja rakennettaessa pidetään tärkeänä palvelujen läheisyyttä, kotiin tuotettavien palveluiden mahdollisuutta sekä esteetöntä asumista ja ympäristöä. Lisäksi arvostetaan asumisen ja ympäristön turvallisuutta, rauhallisuutta sekä mahdollisuutta ulkoiluun (Laurinkari ym., 2005). Asuntojen lisäksi yhteisötilat tarjoavat ikäihmisille tärkeää sosiaalista ympäristöä. Tilojen pitäisi olla joustavasti asukkaiden sekä julkisten ja yksityisten palvelutarjoajien käytössä. Tilojen käytön joustavuutta voi lisätä suunnittelulla, mutta myös hallinnollisin järjestelyin esimerkiksi yhteistilojen monikäyttönä (Välikangas, 2006). Hyvä sosiaalinen verkosto yhdistää ikääntyneiden voimavaroja ja lisää yhteisyyden ja turvallisuuden tunnetta.

3 2 (5) Ikääntyneiden koulutustason ja taloudellisen tilanteen kohoaminen sekä saatavilla olevan tiedon lisääntyminen luovat pohjaa omatahtoiseen toimintaan ja itsehoitoon. Aktiivisen ikääntymisen mahdollisuuksia on tuettava, että osallistuminen toimintakykyä ja terveyttä ylläpitävään toimintaan helpottuu (Olsbo-Rusanen, Väänänen-Sainio, 2003). Kuopion strategiajohtaja teetti vv esiselvityksen uudenlaisen asumis- ja palvelukokonaisuuden mahdollisuuksista osana ikäihmisten palvelujärjestelmää. Esiselvitys tehtiin ajalla ja sen konkreettisina kohteina olivat Männistön koulun alue ja Puijonlaakson kaupunginosa Kuopiossa sekä Siilinjärven keskusta. MÄNTY -esiselvityksessä (Kokkonen, 2008) on esitelty ikäihmisten asumisen järjestelyihin valtakunnallisesti kehittymässä oleva uusi toiminta-ajatus, ns. palvelukampus. Uudessa konseptissa on kyse asumisen ja palveluiden yhdistämisestä niin, että ikääntyville tarkoitettua asumista sijoitetaan tiiviiksi, mutta viihtyisiksi kokonaisuuksiksi tähän tarkoitukseen suunnitelluille alueille. Alueilla asuville varaudutaan järjestämään eri keinoin monipuolinen valikoima eri tahojen tuottamia ja rahoittamia terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Lakisääteiset palvelut järjestetään ja mitoitetaan toimintakyvyltään heikentyneille ja sairauden perusteella niitä tarvitseville niin, että kotona voidaan asua ja selviytyä myös silloin, kun apua tarvitaan ympäri vuorokauden. Pääasiallinen painopiste on kuitenkin normaalipalveluiden toimivuudessa niin, että "korttelista" muodostuu elävä ja viihtyisä yhteisö, jossa asuu eri tavoin osallistuvia ja toimivia seniori-ikäisiä. Osa asukkaista voi olla toiminnan ja keskinäisen avun antajia vapaaehtoispohjalta. 2. Kehämalli Mäntykampuksen ideologiana Mäntykampuksessa kytketään asuminen, toimintamahdollisuudet ja palvelut tiiviiksi kehäksi. Kehämalliin kuuluu "ydin", joka on keskus. Keskuksen ydin tuottaa palveluja ja erilaista tukea ympärillä olevaan asutukseen. Ydin voi olla esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tarjoava palveluasumisen yksikkö. Kehän ulommilla alueilla on tavallista asumista ja monimuotoista yhteisöllisyyttä sekä seniori-ikäisten maailmaan soveltuvia palveluja ja toimintoja. Yksi kehämallin ajatus on turvattomuuden syntymisen estäminen ja turvattomuuden vähentäminen. Tämä toteutuu liikkuvien palveluiden, modernin turvateknologian ja alueelle sijoittuvan kokonaishuolenpidon avulla. Mäntykampuksen senioriasunnot täyttävät esteettömyyden vaatimukset. Palvelukampuksen ytimessä on asianmukainen ja ajantasainen hyvinvointiteknologia. Asuntojen ja lähiympäristön sekä palveluiden pitää tarjota hyvät mahdollisuudet sekä fyysisen että psyykkisen toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Mäntykampuksen rakentumista voi tarkastella VTT:n kehittämän Kehämallin avulla. Kehämalli on teoreettinen viitekehys, jonka avulla senioriasumisen ja vanhuksen kotona asumista tukevia rakenteita voidaan jäsentää. Kehämallin perusyksikkö on solu, joka muodostuu keskuksesta ja sitä ympäröivästä asutuksesta. Solun keskellä sijaitsee palveluja tarjoava ydin. Kehämalliajattelun tavoitteena on kytkeä asukkaat ja asunnot tiiviimmäksi osaksi järjestelmää. Solun ydintä ympäröivillä kehillä sijaitsee toimintakyvyltään erilaisia ikäihmisiä, jotka ovat vuorovaikutuksessa sekä keskuksen että toistensa kanssa (TSA, 2006).

4 3 (5) Kehämallin teoreettiset kehät kuvaavat toimintakyvyltään erilaisia senioreita: o o o Ulkokehällä asuvat seniorit ovat omatoimisia, omassa kodissaan itsenäistä elämää viettäviä vanhuksia. He käyvät Mäntykampuksen keskuksessa aterioimassa ja harrastamassa. Ideaalitapauksessa he ovat kiinnostuneita tuottamaan vertaisohjaajatoimintaa. Solun välikehällä olevien ikäihmisten toimintakyky on hieman alentunut. He saattavat jo tarvita tukea asumiseensa ja käyttävät Mäntykampuksen muita palveluja. Solun ytimessä asuvat seniorit ovat jo riippuvaisia ytimen ympärivuorokautisista palveluista (TSA, 2006). Kehämallissa seniorien asunnot ovat esteettömiä ja riittävän väljiä. Osa asunnoista on ikääntyneille varta vasten rakennettuja senioriasuntoja. Selvästi huonokuntoisemmille on rakennettu palveluasuntoja. Männistön alueelle on rakentumassa eritasoista senioriasumista lähivuosina. Kehämallissa solun ydin toimii sosiaalisena keskuksena, jossa ihmiset kohtaavat spontaanisti ruokaillessaan ja osallistuessaan aktiviteetteihin. Se tarjoaa ateria- ja kahvilapalveluja, maksullisia hemmottelu- ja hyvinvointipalveluja sekä erilaisia harraste- ja kulttuuripalveluja kaikille asiakkaille. Lisäksi ydin toimii palvelupisteenä, jossa ikäihminen voi käydä esimerkiksi saunomassa tai kuntoutuksessa sekä siellä voidaan järjestää dementoituvien ikäihmisten muistitapahtumia. Ytimessä on tiloja, jotka soveltuvat omaehtoisen kerho- ja harrastetoiminnan tarpeisiin. Solun ytimestä käsin tarjotaan hoivaa ja huolenpitoa kaksisuuntaisesti, eli sen kautta on mahdollisuus saada palveluja myös koteihin. Solun ydin tarjoaa tulevaisuudessa myös sähköisiä palveluja. Esimerkiksi solun asukkaita voisi yhdistää yhteinen www-sivusto, jonka kautta he voivat osallistua keskustelupalstoihin, järjestää tapahtumia ja lähettää toisilleen viestejä. Sivustojen kautta viestitään tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista. Tietokoneyhteyksien kautta voidaan rakentaa myös turvaa ja hoivaa luovia järjestelmiä. Solun ydin sijaitsee keskeisellä paikalla, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kuvatun järjestelmän toteutuminen vaatii innovatiivisuutta ja yhteistyötä. Toimiessaan se luo soluun kuuluville asukkailleen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, turvallisuutta ja mahdollisuuden spontaaniin yhteisölliseen toimintaan. Parhaimmillaan järjestelmä voi luoda kannattavaa liiketoimintaa ja säästää julkisen sektorin kustannuksia toimivien prosessien ja vireiden vanhusten muodossa. 3. Männistön koulun ja tontin tausta ja suunnitelma Männistön koulu vapautui koulukäytöstä 2000-luvulla. Koulun isompi siipi on suojelukohde, joka tulee peruskorjauksessa säilyttää. Männistön koulun vanhin osa on rakennettu 1930-luvulla ja sitä on jatkettu 1950-luvulla uusilla luokkahuoneilla sekä luvulla rakennetulla liikuntasali- ja ruokalasiivellä. Luokkahuonesiivessä on neljä varsinaista kerrosta. Alimman kerroksen tilajako on hieman erilainen, mutta tärkeimmiltä osiltaan vastaa muita kerroksia. Kerrokset ovat korkeita ja ikkunat suuria. Tiloihin tulee runsaasti sekä aamu- että iltapäivän valoa.

5 4 (5) Männistön koulun palveluasuminen on helposti muunneltavissa yksilöllisesti niin, että palveluasunnot voivat toimia myös paljon apua tarvitsevan hoivaympäristöinä. Osa Männistön koulun asunnoista tulee olemaan tavallisia vuokra-asuntoja, joista on helposti saavutettavissa koululla olevat yhteiset tilat. Männistön koulun lähipiirissä olevista asunnoista tulee olemaan omistusasuntoja, osa asumisoikeusasuntoja ja osa vuokra-asuntoja. Palvelukampuskonsepti tarkoittaa, että eroa palveluasumisen ja tavallisen asumisen välillä ei ole tarpeen tehdä. Mäntykampuksella asumisen ja ympäristön suunnittelun lähtökohtana on kotona asumisen ja itsenäisen selviytymisen tukeminen. Tavoitetta tuetaan joustavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisella. Tämä voi toteutua esimerkiksi henkilöstön liikkuvuutena. Erilaista teknologiaa tulee hyödyntää kotona asumisen turvallisuuden ja esteettömyyden maksimoimiseksi. Mäntykampuksen hyvinvointiteknologia voidaan jakaa esimerkiksi kommunikaatioteknologiaan ja avustavaan teknologiaan. Kommunikaatioteknologian avulla varmistetaan tiedon välittäminen kampuksen asukkaille kotiin. Vastavuoroista viestintää tukevat kaksisuuntaiset ratkaisut solun ytimen ja asukkaan välillä. Avustava teknologia tuo ratkaisuja asumiseen liittyvissä kysymyksissä, kun toimintakyky heikkenee. Asumisessa tulee olla mahdollista lisätä liikkumiseen liittyvät apuvälineet. Myös valvontaan liittyvät ratkaisut, kuten liiketunnistin tai sähkölaiteiden käyttöä valvovat ratkaisut, tulee olla mahdollisia. Männistössä ja toiminnallisesti kytköksissä olevilla alueilla Linnanpellolla ja Itkonniemellä asuu yhteensä 5706 asukasta. Heistä noin 21 % on 65 vuotta täyttäneitä ja 75 vuotta täyttäneitä on 611. Männistön keskustassa on kauppakeskus, jossa toimii eri yrityksiä. Koulun tontin ja kauppakeskuksen läheisyydessä on myös katolisen seurakunnan kirkko (entinen evankelisseurakunnan Männistön vanha kirkko). Alueella on myös kauniita puistoja. Männistöstä on hyvät liikenneyhteydet keskustaan. Kävelymatka keskustaan on n. 1 km. Alueen uudisrakentaminen lisää Kuopion senioriasumista, jolloin alueen asuntokantaan tulee tarjolle laadukkaita hyvin suunniteltuja ja esteettömiä koteja ikäihmisille. Hyvin toteutettuna myös vanha koulurakennus saa arvoisensa uuden sisällön. Männistön koulun tontti on sijainniltaan hyvin keskeinen ja se antaa hyvät mahdollisuudet ikäihmisten palvelukampuksen toteutukselle. Onnistuessaan tämä kokonaisuus lisää alueen vetovoimaa. 4. Mäntykampuksen palvelut Mäntykampuksella tavoitellaan asumis- ja palvelukokonaisuutta tukipalveluineen (ateria-, turva-, palveluohjaus- ja neuvonta sekä päiväkeskuspalvelut), jossa yhdistyy ikäihmisten monimuotoinen asuminen, toimintamahdollisuudet ja palvelut puistomaisessa ja esteettömässä ympäristössä. Mäntykampuksen toimintamahdollisuudet ja palvelut ovat avoimia kaikille asukkaille. Tarvittaessa kampuksen ydin, toiminta- ja palvelukeskus, tuottaa palvelut asukkaan kotiin.

6 5 (5) Mäntykampuksessa toteutuu ikäihmisille tärkeät asiat, kuten oma tahto, yksityisyys ja yhteisöllisyys. Mäntykampuksen ydin on kouluun sijoittuva toimintakeskus, joka yhdistyy esteettömällä reitillä Vanhustenkotiyhdistyksen tiloihin. Myös muut lähialueen asuinrakennukset ovat yhteydessä kampuksen yhteistiloihin. Toimintakeskuksen sijainti houkuttelee harrastamaan ja toimimaan myös Männistön muita asukkaita. Mäntykampuksen ytimessä voisi toimia matalan kynnyksen neuvontapiste, joka voi toimia vaikka toimintakeskuksen ravintokeskuksen yhteydessä. Mäntykampuksella voisi olla toimivat lääkäripalvelut. Mäntykampuksessa tulee korostua hyvät, ennalta ehkäisevät käytännöt sekä laadukkaat kotiin annettavat palvelut. Tämä voidaan varmistaa yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Toiminnoiltaan monipuolinen, viihtyisä ja palvelusisällöiltään tulevaisuuteen tähtäävä kokonaisuus houkuttelee myös työntekijöitä kampukselle työhön. Tämä on merkittävä lisäarvo huomioiden tämän hetken ja tulevaisuuden hoitohenkilökunnan rekrytointiin liittyvät haasteet. Lisäksi isompaan asumiskeskittymään palvelut voidaan tuottaa kustannustehokkaammin. Männistöön rakentunut Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry:n vuokratalokokonaisuus tukee alueelle kehittyvää muuta senioriasumista. Mäntykampuksen kehittämisessä huomioidaan toimijoiden toiveet ja parannusehdotukset. Tavoitteeksi asetetaan Mäntykampuksen toteuttaminen innovatiivisena ja laadukkaana kokonaisuutena. Ikäihmisten palveluissa on otettava käyttöön hyviksi todetut terveyttä edistävät toimet, kuntalaisten neuvontaa on lisättävä muun muassa matalan kynnyksen neuvontapisteillä, joihin on mahdollisuus kytkeä palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Kotihoidon tulee olla kuntouttavaa. Laadukas kotihoito on ennakoivaa ja toiminta perustuu kattavaan toimintakyvyn arviointiin ja reagoi muutoksiin nopeasti. Tavoitteena on, että kotihoitoa tarjotaan ympärivuorokautisesti. Ei-lääketieteellinen pitkäaikaishoito vuodeosastoilla korvataan asumispalveluna kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Vanhusten, yli 75-vuotiaiden, palvelurakenteen valtakunnallisina määrällisinä tavoitteina on ollut, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä: % asuu kotona (kanta-kuopiossa 92,78 %) % saa säännöllistä kotihoitoa, % saa omaishoidon tukea, % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja - enintään 3 % on hoidossa vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa hoidossa vuodeosastoilla. Laadukkaassa palvelutoiminnassa palvelu on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa asiakkaan ja omaisten osallistumisen palvelua koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja arviointiin. Palvelun on oltava vaikuttavaa ja palvelut on tuotettava yhdessä asiakkaan, eri palvelutuottajien sekä omaisten kanssa (ks. Ikäihmisten laatusuositus 2008).