Onko kulttuuri maakunnan palvelu- vai vetovoimatekijä?
|
|
- Irma Sariola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAKUNTAPÄIVÄ Onko kulttuuri maakunnan palvelu- vai vetovoimatekijä? Filosofian tohtori Pekka Uotila Kulttuurituotannon vs. yliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon maakuntapäivä 2012, Olavinlinnan Kongressisali, Savonlinna Kun on oikein tylsää, mikään ei tunnu miltään, aika käy pitkäksi ja askel on raskas. Silloin ihminen koettaa katkaista yksitoikkoisuutensa tekemällä jotakin ilahduttavaa. Jos vain tietäisi mitä se on. Koska ihminen ei voi olla varma, mikä katkaisisi tympeyden ja ankeuden, ihminen tekee jotakin, jolla tyhjyys katoaisi. Hän lähtee ulos, avaa television, etsii lukemattoman kirjan, soittaa kaverille. Mitä tahansa, mikä olisi jotakin muuta kuin ympärillä vallitseva rutiini ja sävytön harmaus. Kulttuurin lähtökohta on tyhjyys, tylsyys ja pitkästyneisyys. Ihmisen luoma perustarina ihmisen suhteesta luontoon ja kulttuuriin on kerrottu luomiskertomuksessa. Siinä tylsistynyt jumala tekee jotakin katkaistakseen täydellisen hiljaisuutensa. Luomiskertomus kuvaa kehittämisen ja luovuuden perusprosessin. Siinä ideana on tekeminen. Kun jotakin on tehty, teko johtaa toiseen tekoon. Syntyy tekojen sarja, jonka lopputulos on kaikkea muuta kuin suunniteltu, huolellisesti innovoitu, strategisesti perusteltu, tiukasti kontrolloitu tai maakunnan yhteistyöryhmässä hyväksytty. Päinvastoin: tapahtuu sarja sattumia ja niistä syntyy ihminen ja syntyy kulttuuri. Kulttuuri on niin kiinteä osa ihmisyyttä, että mikä tahansa kulttuurin määritelmä johtaa aina epätyydyttävään lopputulokseen. Se taas synnyttää vaikutelman jostakin, joka on ihmisen hallitsemien, konkreettisten ja mitattavien asioiden ulkopuolella. Kulttuuri on aina läsnä, mutta samalla se on jotakin niin kaikkialle ulottuvaa, että se voidaan jättää helpommin määriteltävien asioiden ulkopuolelle. Kulttuuri on luonnon hallintaa. Se onnistuu ihmiseltä parhaiten luomalla rinnakkainen järjestelmä, jossa luonto esitetään uudestaan symbolisesti osana ihmisen suvereenisti luomaa ja hallitsemaa kulttuuria. Toisin sanoen kielen avulla ihminen voi nimetä asioita, määrittää asioiden välille yhteyksiä ja saada asiat tapahtumaan puheellaan. Aivan kuten jumala teki luomiskertomuksessa. Tässä nimeämisen työssä kulttuurille on osoitettu paikka, joka on toisaalta hyvin tärkeä symbolisesti mutta kuitenkin jotakin, joka on tavanomaisen ja käytännöllisen elämän ulkopuolella. Tällä periaatteella kulttuuriin lasketaan kuuluvaksi tiettyjä toimialoja, taiteita ja sen sellaista, joihin liittyy jotakin kulttuurimme kannalta tärkeänä pidettyjä asioita. Niitä ovat
2 esimerkiksi luovuus, perinteiden ylläpitäminen ja kauneusarvot. Yhteiskunnallisesti kulttuuri on kuitenkin kakkoskategorian asia. Kulttuuri on kaukana talouden ja tuotannon ytimestä. Kulttuuriin liitetyt asiat näyttäytyvät nykykulttuurissamme instituutioina, joita ylläpidetään taloudentuottaman lisäarvon avulla, jonkin yhteiskunnallisen tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi, kun kulttuurista puhutaan, se on aina perusteltava jonkin toisen kautta. Kulttuuri on tarpeellista, jotta ihmiset voisivat paremmin, kulttuuri on tarpeellista, jos se lisää seutukunnan näkyvyyttä, kulttuuriin liitettävä luovuus on tarpeellista, koska se edistää kilpailukykyä ja yhdistää luovaa luokkaa. Mutta ikävä kyllä, kun taloudessa menee huonosti ja tulee tiukka paikka, poliitikot ja talousasiantuntijat toteavat yhdestä suusta: kulttuuri maksaa aika paljon ja siksi joudumme valitettavasti nyt leikkaamaan, jotta saisimme talouden kuntoon. Tällaisen näkemyksen mukaan kulttuuri on yksi monista toimialoista, jotka on edelleen luokiteltu ja nimetty pienemmiksi ja hallittaviksi talous- ja tuotantoaloiksi. Samalla luodaan järjestys, jossa jotkut toimialat ovat toisia tärkeämpiä. Tämän tärkeysjärjestyksen avulla luodaan hierarkia, jossa arvokkaampien asioiden jälkeen seuraa vähemmän arvokkaista asioista huolehtiminen. Klassinen esimerkki tästä ajattelusta on tarvehierarkia. Sinänsä järjestyksen luominen on hauskaa ja perusinhimillistä, mutta järjestys ja tarpeiden kuviteltu hierarkia on kulttuurinen luomus, valintojen summa ja mielikuvituksen tulos. Kulttuuri on yhteiskunnan tärkein moottori, eikä ole olemassa mitään luonnollista tarvehierarkiaa, jonka mukaan kulttuuriin liitettävät tarpeet tulisivat vasta sitten vastaan, kun aamupuuro on syöty, on tehty kahdeksan tuntia kehityshanketta ja on ajettu kotiin marketin, päiväkodin ja terveyskeskuksen kautta. Ikään kuin kulttuuri alkaisi siinä vaiheessa, kun uutisten jälkeen valitaan Teemalta Kaurismäen elokuva. Ei näin. Talous on osa kulttuuria eikä päinvastoin. Jos kulttuuri on kunnossa, talous kukoistaa. Siksi kulttuuri on sekä palvelu että vetovoimatekijä. Mutta se on vielä enemmän. Jos talouden halutaan kukoistavan, on huolehdittava siitä, että ihmisillä on mahdollisuus yllättää ja ylittää itsensä. Mikään ei ole talouden kannalta arvokkaampi kuin tylsistynyt ihminen, joka haluaa tappaa aikansa ja karkottaa ikävän. Sen sijaan tylsistynyt ihminen, joka ei halua tappaa ikäväänsä, on talouden dynamiikan kannalta riskitekijä. Kulttuurin pitäisi olla vaarallista, pelottavaa, haastavaa, ongelmallista, yletöntä, kiihottavaa ja houkuttavaa. Kun kulttuuri on valjastettu innovaatiohankkeiden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin asialle, on kulttuurista tulossa tylsää. Se ei tuota yllätyksiä, se ei pelota tai saa raivostumaan. Kulttuurin perusolemus liittyy vääriin valintoihin, erehdyksiin, sattumaan, kateuteen ja kierrätykseen. Kulttuurin perusprosessi on varastaa, väärentää ja raiskata. Kulttuurin lähtökohta on tuhota ja muokata luontoa ja ympäristöä, jotta ei olisi niin tylsää. Jeesus oli ensimmäinen kulttuurituottaja, kun hän muutti veden viiniksi Kaanaan häissä. Luonnon muuttaminen jonkin ihmisen hallitseman prosessin avulla tuotteeksi, joka antaa ihmiselle elämyksiä, on kulttuurituotannon perustehtävä.
3 Tämä tehtävä vaatii jatkuvaa kokeilemista, riskien ottamista, epäonnistumisia ja lievää hulluutta. Asioita o sekoitettava, jotta niistä syntyisi jotakin, mikä ei olisi tylsää. Se, mitä se on, sitä ei kukaan voi tietää, ennen kuin se on tehty. Tämä linna todistaa erinomaisella tavalla, miten kulttuuri toimii. Linnan rakennutti paikalla koskaan käymätön ruotsalainen kuningas, sen rakentamisesta vastasi tanskalainen projektipäällikkö ja asiantuntijat tuotettiin Tallinnasta. Raskaan työn tekivät paikalliset. Monikulttuurisesti tuotettu, raja-aktiviteettejä piristänyt hanke oli aikanaan huippuluokan sotilasteknologiaa. Varmaankin samankaltainen ponnistus, kuin on ydinvoimalan rakentaminen nyt. Sittemmin linnasta on tullut ase- ja puolustusteollisuuden ongelmajätettä. Se on onnistuttu kuitenkin palauttamaan osaksi paikallista taloutta erotiikan avulla. Kun keskiaikaiseen bunkkeriin on sijoitettu maailman eroottisin taidemuoto, ooppera, on syntynyt jotakin, mikä on vastustamattoman kiihottavaa ja maailmanluokassa ainutlaatuista. Näin toimii kulttuuri talouden moottorina. Se muodostaa kulttuurisen ekosysteemin, jossa lähtökohtana on ihmisen uteliaisuus ja ikävän katkaiseminen. Kulttuurinen ekosysteemi on monenlaisten tuotannollisten toimijoiden, palveluiden ja tuotteiden verkosto, joka saa käyttövoimansa kulttuurista. Se muokkaa luontoa ja palauttaa tuotantonsa uudeksi kulttuuriksi. Miten Etelä-Savossa ja sen kulttuurisessa ekosysteemissä voidaan muuttaa vesi viiniksi nyt? Olen vuosien varrella tehnyt tulevaisuustyöpajoja opiskelijoitteni ja maakunnassamme vaikuttavien asiantuntijoiden kanssa ja olemme pohtineet sitä, mitkä ovat maakuntamme kulttuurisia vahvuuksia kulttuuriviennin näkökulmasta. Yleensä tulokset ovat aika lailla samankaltaisia: vahvuuksiamme ovat järvet, luonto ja luomuruoka. Tulos ei todellakaan ole yllättävä, oikeastaan se on melkein masentava, sillä täsmälleen samat vahvuudet on Helsingillä, Jyväskylällä, Tampereella, Nurmeksella, Pyhtäällä, Porilla ja niin edelleen. Puhtaat vetemme ovat myös arvovaltaisen maabrändityöryhmän linjausten mukainen Suomen virallinen vetovoimatekijä. Kulttuurin kannalta ongelma on siinä, että luonto sinänsä ei oikein kelpaa vetovoimatekijäksi, koska luonto on tylsää ja jotta se olisi vetovoimaista, sille on tehtävä jotakin. Harva matkustaa Lappiin nähdäkseen mäen, sinne mennään laskemaan mäkeä avohakatun tunturin rinteeseen, jonka liepeille on rakennettu täysin mukavuuksin varustettu aito alppikaupunki, jonne voi lentää Vantaalta suihkukoneella vajaassa tunnissa. Etelä-Savossakin on valittava, miten luonto muutetaan kulttuuriksi ja millaisia mahdollisuuksia meillä on muuttaa hiipuvaa kulttuuria luonnoksi ja uusiksi kulttuurisiksi elämyksiksi, uusiksi kulttuurisiksi ekosysteemeiksi. Pienet siirrot tuskin riittävät. On uskallettava investoida ja tehdä valintoja. Suuntaan tai toiseen. Kulttuurinen ekosysteemi on herkkä ja siinä vaikuttavien toimijoiden väliset yhteydet ovat vaikeasti hahmotettavia. Joskus ekosysteemistä pulpahtaa jotakin kiinnostavaa, joskus taas ei. Keskiaikaisia linnoja on maailmassa satoja, laadukasta oopperaa esitetään kautta koko maailman, järviä ja raitista ilmaa on aikamonessa paikassa. Silti juuri Savonlinnan Oopperajuhlat on suuri menestys ja rohkenen väittää, että
4 Savonlinnan Oopperajuhlat on seutukuntansa veturi, ei vain taiteensa ansiosta vaan sen kaikkialle ulottuvien muiden vaikutusten vuoksi. Ooppera vie, muut tulevat perässä. Mikä sitten lienee kulttuurin merkitys ja asema yleensä Etelä-Savossa? Savonlinnassa Oopperajuhlien merkitys on tunnustettu. Sen välittömät taloudelliset vaikutukset ovat suuret, sen muut vaikutukset vielä suuremmat. Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos Oopperajuhlia ei olisi? Kulttuuri on epäilemättä vetovoimatekijä. Mikkelissä, Mäntyharjulla ja Punkaharjulla on tapahtumia ja perinnettä hyödyntäviä käyntikohteita, joilla on kansallisesti suuri vetovoima. Matkailijoita tulee ja he jättävät seutukunnille rahaa ja sitä kautta kulttuuri lisää vähittäiskaupan, matkailun ja monien muiden toimialojen myyntiä. Se on kulttuurivientiä, joka lisää maakuntaan tulevan rahan määrää. Samaan aikaan kun maakunnan vetovoimaiset kulttuurikohteet ja tapahtumat tuottavat maakuntaan työtä ja toimeentuloa, on maakunnassa jouduttu leikkaamaan monista kulttuurin peruspalveluista. Museoita, kirjastoja ja soittokuntia on lakkautettu, orkesterit ja teatterit ja taidetoimikunnat pysyvät otsikoissa, kun kehitellään keskittämistä ja suunnitellaan säästämistä. Kulttuurialan koulutusta on vähennetty roimasti. Onko näillä asioilla mitään yhteyttä? Mitään tuskin tapahtuu huomenna tai ylihuomenna. Teatterit toimivat, ooppera vetää yleisöä ja Salmelan parkkipaikka on täynnä mersuja. Silti uskon, että kulttuurin kasvualustan heikentäminen tulee vaikeuttamaan myös kulttuurin vetovoimaisten kohteiden elämää. Kyse on hieman kuin ryöstökalastuksesta: jos pikkukalat häviävät, ei isojakaan kohta ole tai vaikutus on jotakin muuta, jonka ymmärrämme vasta sitten, kun ekosysteemiä entisenkaltaisena ei enää ole. Kulttuurista säästäminen on aina riski, koska kulttuuri vaikuttaa niin moneen, niin paljon, niin syvälle, mutta tunnemme tuon ekosysteemin toimintaa ja sen vaikutuksia kuitenkin melko kehnosti. Kulttuuri kokemuksena, yllätysten tuottamisena, outoina yhdistelminä ja ikävyyden karkottamisena on kaiken inhimillisen toimeliaisuuden ydin. Suomi ei elä teknologiateollisuudesta, hienopaperista tai telekommunikaatiolaitteista. Suomi elää siitä kateudesta, joita paperille painetuista värikkäistä ja kauniista kuvista syntyy, kun miljoonat ihmiset lukevat formulamiljonäärin törttöilyistä huvijahdillaan. Suomi elää siitä tylsyydestä, jonka karkottaakseen miljoonat ihmiset ampuvat kännyköittensä kosketusnäytöillä lintuja, ilmapalloja tai mitä tahansa, vain saadakseen jotakin ajankulua ruokatunneilleen. Suomi elää siitä ikävästä, minkä vuoksi pitkät eläkepäivät on katkaistava loistoristeilijällä nähtävään taikurinäytökseen. Ei Etelä-Savokaan elä hirsimökeistä, vaan kadonneen luonnon kaipuusta. Me rakennamme viidennen ydinvoimalan, jotta voisimme rakentaa laivoja, kaataa metsää, keittää sellua ja tehdä paperia, joilla katkaistaan ikävä, karkotetaan tylsyys tai tunnetaan jotakin. Kunhan ei olisi niin tylsää. Kyse ei ole siis vain siitä, että talous olisi muuttumassa entistä enemmän elämystaloudeksi tai symbolitaloudeksi. Talous on aina ollut elämyksellistä ja symbolista, koska tuotanto ja talous ovat osa kulttuuria. Ei siis päinvastoin. Nyt on vain käymässä niin, että asemamme kulttuurin ekosysteemissä ja siihen sisältyvässä
5 tuotannon ravintoketjussa on muuttunut. Koneet ja laitteet tehdään halvemmalla muualla. Tarvitaan jotakin uutta. Siksi kannattaa investoida kaikkeen siihen, mikä tuottaa yllätyksiä. Ei siihen, minkä tiesimme jo. Siksi on virhe uskoa siihen, että talous tai mikä tahansa toimiala pelastaisi meidät kurjuudesta. Se on kuin heittäisi rahansa toivomuskaivoon. Vain kulttuuri voi pelastaa talouden. Tämän vuoksi taantuvilla alueilla ja hidastuvassa taloudessa on aivan ensiarvoisen tärkeää taata se, että mahdollisuudet yllätyksiin on maksimoitu. Miten yllätyksen mahdollisuuden voi maksimoida? Investoimalla kulttuuriin. Ottamalla riskejä, lisäämällä toimeliaisuutta, jonka tavoitteet ovat epäselviä, investoimalla organisaatioihin ja hankkeisiin, jotka epäilevät, kyseenalaistavat ja ovat kaikin puolin hankalia ja epämukavia suhteessa vallitseviin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Kannattaa panostaa luottamukseen kontrollin sijasta. Luottamus lisää innostusta ja innostunut ihminen yllättää. On järkevää panostaa yhdistelmiin, jotka vaikuttavat ensi alkuun kummallisilta ja hankalilta. On fiksua panostaa koulutukseen, jossa kulttuuria tarkastellaan taloutena ja taloutta kulttuurina. On hyödyllistä huolehtia siitä, että kulttuurin ekosysteemi on monipuolinen, koska emme voi tietää, mikä yhdistelmä menestyy huomenna. Tarvitsemme erilaisia ääniä ja ristiriitoja, sillä kulttuuri voi huonosti siellä, missä totuus on yksin. Moniäänisyyttähän Etelä-Savossa riittää, mutta riittääkö meillä uskallusta asettaa maakunta palvelemaan kulttuuria ja tehdä maakunnasta vetovoimainen uudelle kulttuurille? Puhe perustuu julkaisuun Kulttuuri kyydittää Kulttuuriekosysteemi ja matkailu. Kokoomateosta, johon kirjoitukseni sisältyy, on saatavilla printtinä maakuntapäivillä ja Internetistä osoitteessa: otila_web.pdf
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotYleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.
Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita
Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for
LisätiedotMillainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano
Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotRohkee, mutta sopii sulle
Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotSaimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme
Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotMenestyksen porkkanoita
Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun
LisätiedotMitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa
LisätiedotLUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala
LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,
LisätiedotLataa strategiset työkalut
Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis
LisätiedotSuur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén
Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.
Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotVerkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot
Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA
RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta
LisätiedotK3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset
K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja
LisätiedotArvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin
Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa
LisätiedotSeuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.
BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.
LisätiedotSaarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi
Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.
MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien
LisätiedotKANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN
KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotLuottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014
Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotDOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:
lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa
LisätiedotSUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA
SUOMEN ARKKITEHTUURIOHJELMA Oulu, kaupunkisuunnitteluseminaari Oulun imago raikas vai tunkkainen? 7.10.2015 Leena Rossi Suomen arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja Kuka tai mikä on Oulun pahin kilpailija?
LisätiedotVärijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.
Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan
LisätiedotRikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLeirikirjan omistajan muotokuva:
Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotLUOMINEN JA EVOLUUTIO
LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotMaailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala
Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotJEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät
LisätiedotMissio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?
Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus
Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016
ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset
LisätiedotPuhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä
Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on
LisätiedotLeader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LisätiedotKokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013
Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962
LisätiedotTietoa kesätyönhausta
Tietoa kesätyönhausta 8.2.2011 Urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/ Eric Carver www.helsinki.fi/yliopisto 8.2.2011 1 Tänään 1.Kesätyönhaun sykli 2.Urataidot työnhaun perustana 3.Erilaiset
LisätiedotAnna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!
Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa
LisätiedotOikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu
Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?
LisätiedotFINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho
FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotKIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ
KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotHaluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi
Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotJOS ET SINÄ, NIIN KUKA?
JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo
Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotHyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa
Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotSuomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä
Suomalainen työelämä paras Euroopassa miten sen teemme? Tuottavuuden pyöreä pöytä Työelämän kehittämisstrategian tavoite on asetettava korkealle Tuottavuuden pyöreä pöytä on osallistunut aktiivisesti työelämän
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotLuovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011
Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
LisätiedotPeruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009
Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
LisätiedotMuutoksen kourissa vai kehityksen ohjaksissa Mitä uusi työelämä vaatii ja tarjoaa? VTT Pekka Mattila. Uusi työ?
Muutoksen kourissa vai kehityksen ohjaksissa Mitä uusi työelämä vaatii ja tarjoaa? VTT Pekka Mattila Uusi työ? 1 Työelämän luisu Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden
LisätiedotPelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.
Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä
LisätiedotHigh Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille
High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Arja Huotari Kulttuuritalon johtaja Kulttuuripalvelupäällikkö 21.3.2019 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS Cultural Climate Change ROHKEASTI REUNALLA Hinterland
LisätiedotKokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli
Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Hakkerismin lyhyt oppimäärä Entä todellisuudessa? Uuden luominen, kehittäminen ja parantaminen Sovellukset Laitteet
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
Lisätiedot