TTIP suomeksi: pohdintoja, faktoja sekä tutkimusaineistoa

Transkriptio

1 TTIP suomeksi TTIP suomeksi: pohdintoja, faktoja sekä tutkimusaineistoa Kun EU:n ja USA:n suunnittelema vapaakauppasopimus esiteltiin pari vuotta sitten, olin lapsellisen innostunut suunnitelmasta. Ajattelin, että tästä seuraa hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun superkaksikko, vähän niin kuin hyvinvoinnin Selänne-Kariya tai Gretzky-Kurri tutkaparit jääkiekossa. Tämä oli mielestäni paras uutinen vuosikymmeniin. Mutta kuten usein käy, sorruin taas helmasyntiin ja unelmoin itseni utopiaan unohtaen sopimuksen kriittisen tarkastelun. Olisiko kannattanut miettiä sopimuksen sisältöä ja potentiaalisia seurauksia tarkemmin? Tehdään tämä analyysi nyt, koska TTIP on paitsi eettisesti hyvin arveluttava ja poliittisesti ajankohtainen, myös taloudellinen atomipommi. Tämän ajatelman tarkoituksena on herättää vaalien alla erityisesti poliitikot arvioimaan TTIP:n hyötyjä ja haittoja analyyttisemmin sekä avata kriittistä keskustelua tärkeän aiheen ympärillä. Kuten aina, voin olla aivan totaalisen väärässä, mutta sinulla vielä on oikeus olla

2 eri mieltä! Ota kantaa, osallistu keskusteluun ja jaa tämä! Kiitos! Tämän osalta toivon todellakin olevani väärässä! Kuinka TTIP liittyy ravintoon ja terveyteen? Ruokasota käsittelee ravintoa ja terveyttä. Liittyykö TTIP millään tavalla Ruokasodan aihepiiriin? Mielestäni TTIP liittyy ravintoon ja terveyteen hyvin perustavalla tavalla. TTIP määrittelee Euroopassa tulevaisuudessa noudatettavat standardit elintarviketurvallisuuden, geenimuunneltujen lajien viljelyn ja myynnin, hormoni- ja antibioottiruokitun liha- ja siipikarjan sekä kasvi- ja tuholaismyrkkyjen käytön osalta. Se voi jopa vaikuttaa siihen, kuka tulevaisuudessa omistaa Suomen huomattavat makean veden varat Nestlén toimitusjohtaja (CEO) Peter Brabeck haluaisi yksityistää makean veden ja tukee vahvasti geenimuuntelua. Tämä maailman 27. suuurin yritys kuuluu TTIP:n nettohyötyjiin ja sen toimitusjohtaja todellisiin voittajiin, jos EU ja USA kauppasopimuksen solmivat. Katso video: Kymmenen tärkeintä ravintoon vaikuttavaa seikkaa: USA:n lihateollisuus haluaa, että EU:ssa liha käsitellään kemiallisesti, esim. kloorilla bakteerien tuhoamiseksi. USA:n lihateollisuus vaatii, että EU poistaa antibioottien kiellon liha- ja siipikarjan rehusta. 80 % USA:ssa myydyistä antibiooteista käytetään eläintuotannossa mm. lihakarjan kasvua lisäävänä tekijänä. Koska väestö altistuu antibiooteille jatkuvasti ravinnon seurauksena, Yhdysvalloissa 2 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain ja kuolee antibiooteille resistenttien infektioiden seurauksena

3 (Centers for Disease Control and Prevention). 3. USA:n lihateollisuus vaatii, että EU hyväksyy eläintuotannossa Ractopaminen (epäonnistunut astmalääke) käytön eläinten kasvuhormonina. Kyseinen kasvuhormoni on kielletty 160 maassa tuskin aiheetta. 4. USA:n GMO-teollisuus haluaa, että Eurooppa lopettaa geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja lajikkeiden sääntelyn. EU:ssa geenimuuntellellut tuotteet ovat käytännössä kiellettyjä, joskin maissi ja soija tuodaan yleensä maista, joissa n. 90 % kyseisten lajien viljelmistä tuottaa geenimuunneltua satoa. EU:ssa saa ymmärtääkseni käyttää GMO-rehua eläinten ruokinnassa. 5. USA:n elintarviketeollisus haluaa, että EU hyväksyy teurasjätteiden käyttämisen lemmikkien ruoissa ja karjan rehuna. Teurasjätteiden käyttäminen rehuna on johtanut laajoihin eläinten tautiepidemioihin, kuten hullun lehmän tautiin ja suu- ja sorkkatautiin. 6. EU haluaa rajoittaa kloonattujen eläinten käyttämistä liha- ja meijeriteollisuudessa, koska niiden alkuperää ei voida selvittää luotettavasti. 7. USA:n elintarviketeollisuus vaatii, että liha- ja meijerikarjan hyvinvointia säätelevät säännökset EU:n alueella ajetaan alas. 8. USA: elintarviketeollisuus haluaa poistaa tullit mm. hormoni- ja antibioottiruokittujen liha- ja siipikarjapakasteiden osalta. 9. USA haluaa TTIP:n nojalla poistaa liian tiukkoina pitämiään EU:n elintarviketurvallisuuden standardeja mm. kemikaalien, tuholais- ja kasvintorjuntaaineiden osalta. 10. USA:n Elintarviketuottajat ja 76 Yhdysvaltojen kongressin jäsentä vaativat, että EU:n noudattamia elintarviketurvallisuuden säädöksiä on laskettava jopa WTO: ssa sovittua tasoa sallivammiksi. Käytännössä USA siis haastaisi TTIP:n toteutuessa EU:n suoraan, jos EU ei luopuisi USA:n elintarviketeollisuutta haittaavista EU:n tiukoista elintarviketurvallisuus-säädöksistä.

4 Suomen lyhytnäköinen omistuspolitiikka: Suomi on myynyt valtavasti kansallisomaisuutta ja politiikka kansallisten etujen suhteen on hyvin leväperäistä ja lyhytnäköistä. Strategisesti tärkeitä tontteja myydään ilman minkäänlaista harkintaa ja jopa Presidentti Niinistö on tähän ottanut kantaa. Kaivosvarauksia ja -oikeuksia on myönnetty kansainvälisille kaivosyhtiöille kaksi kertaa Belgian kokoisen alueen verran. Suomen maaperässä on valtavasti rikkauksia, jotka kansainvälinen kaivosyhtiö voi hyödyntää käytännössä veroja maksamatta. Hyöty Suomelle olisi nimellinen: työtä olisi tarjolla tuhansille, mutta kaivoksen ehdyttyä sen ympäristöhaitat jäisivät meidän maksettaviksi (vrt. Talvivaaran ympäristötuhot). Haluammeko oikeasti sitä? Ja kannattaisiko kansainvälistä kaivostoimintaa Suomessa ainakin verottaa pääomatuloa ankarammin? Kaivostoiminta on ympäristöuhka, uhka kansallismaisemille ja uhka kesäasumisellesi tämä voi kuulostaa veikeältä, mutta, totta se on: Kaivostoiminnan harjoittaja voi hankkia kaivostoimintaa varten tarvittavan alueen omistus- tai käyttöoikeuden joko sopimusteitse tai hakea lupaa (kaivosaluelunastuslupa) käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena. Lähde: vero.fi

5 Makean veden arvo lähentelee lähitulevaisuudessa öljyn arvoa, sillä sitä tarvitaan maanviljelyn lisäksi nesteyttämään pian 9 miljardiin kasvava maailman populaatio ja sen syömät viljelykasvit ja karja. Voisiko Suomi realisoida makean veden varat samaan tapaan kuin maaperän rikkaudet? Kyllä voisi mielestäni kyse on vain ajasta. Kysymys: myisikö Norja öljy- ja kaasuvaransa? Mitä tekisivät Saudi-Arabia ja Venäjä kansallisomaisuudellaan? Vastaus on: Eivät myisi, vaan olisivat valmiita vaikka sotimaan puolustaessaan omaansa. Tämä asenne näkyy pohjoisten napaalueiden ympärillä käytävistä kiivaista neuvotteluista; tiedetään, että syvällä napa-alueiden alla on valtavat öljyja kaasuvarat ja siksi Venäjä perustaa jo arktiseen toimintaan erikoistuneita sotilasjoukkoja ja osuutta pohjoisista napaalueista vaativat ainakin Kanada, USA, Venäjä, Norja ja Tanska. Kansallisomaisuudesta pidetään yleensä kiinni kynsin ja hampain, eikä sitä solidarisoida lyhyen syklin taloudellisten hyötyjen vuoksi. Me suomalaiset olemme naiiveja, hyväntahtoisia ja idealistisia maailmanparantajia. Jaamme kansallisomaisuutemme hyväntahtoisesti ja nimelliseen hintaan kansainvälisille suuryrityksille ajattelematta ratkaisujen pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on leväperäistä, lyhytnäköistä ja kestämätöntä talouspolitiikkaa. Entä miten Suomi on varautunut Koillisväylän avautumiselle rahtiliikenteelle? Ei mitenkään! Norja rakentaa jo satamaa Jäämeren rannalle. Koillisväylän merkitys Aasiaan suntautuvassa rahtiliikenteessä on valtava: Suezin kanava on tukossa, Afrikan sarven ympäristö on turvaton ja Afrikan kiertäminen ideana täysin absurdi. Rahtiliikenne Aasian ja Euroopan välillä kasvaa. Norjalaiset toivovat suomalaisista kumppaneita, mutta kiinnostusta investointeihin ei löydy, vaikka Suomi voisi olla läpikulkumaana logistisesti merkittävä keskus. Onhan rautatien rakentaminen lapista Etelä-Suomeen (ja toivon mukaan merenalaista tunnelia pitkin Tallinnaan) paljon helpompaa,

6 kuin rautatien rakentaminen vuoristoisen Norjan läpi Eurooppaan. Entä miten nämä esittämäni seikat liittyvät käsiteltävään aiheeseen? Edes lainsäädäntö ei turvaa Suomen kansallisomaisuutta, jos TTIP hyväksytään, koska vesi- tai muita luonnonvaroja havitteleva yritys voi haastaa Suomen valtion ja EU:n investointisuojan takaaman välimiesoikeuden käsittelyyn. Vesivarat, aivan kuten muutkin luonnovarat yksityistetään ja mahdollisia luonnonvaroja sisältävät tontit sekä tontit, jotka ovat tärkeän tuotantolaitoksen tai liikenneväylän tiellä, pakkolunastetaan. TTIP:n jälkeen päätökset eivät ole meidän vallassamme. Niistä päättää kolmen hengen välimiesoikeustribunaali. Se on demokratian loppu! Sori! Matkalla taloudelliseen darwinismiin? TTIP johtaisi toteutuessaan taloudellisesti merkittävään murrokseen. Seurauksena voisi olla keynesiläisen talousteorian nopea hylkääminen ja Joseph Schumpeterin talousteorian mukaisen luovan tuhon prosessin alku. Joseph Schumpeter ja John Maynard Keynes ovat aikamme tärkeimmät talouden teoreetikot. Pitkällä ajallisella syklillä Schumpeterin malli voisi luoda merkittävää taloudellista kasvua uusien innovaatioiden ja yrittäjäkeskeisyyden myötä, mutta pahimmassa tapauksessa se halvaannuttaa Suomen ja Euroopan sosioekonomisen kehityksen vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Erityisen haavoittuva on euroalue. Kauppasopimuksesta seuraa ainakin alkuvaiheessa sosiaalisten etujen ja järjestelmien (julkisen terveydenhuollon, ilmaisen koulutuksen, sosiaalisten etujen) alasajo ja yksityistäminen sekä työttömyyden merkittävä lisääntyminen Euroopassa ja yritysten kiihtyvä siirtyminen edullisemmille ja logistisesti järkevämmille alueille.

7 TTIP:n tapauksessa yritysten toimintojen siirtyminen Euroopasta USA:an näyttää todennäköiseltä, koska USA:ssa yritystoimintaa säännellään vähemmän kuin Euroopassa ja työntekijöiden oikeuksien turvana ei ole toimivaa sosiaalidemokratian suojaverkkoa ja vahvaa AY-liikettä, kuten Euroopassa. Vaihtoehto on, että yritykset pysyvät Euroopassa, mutta ajavat investointisuojaan vedoten työntekijöiden oikeuksia ja nykyistä työlainsäädäntöä alas välimiesoikeudessa, jossa valtiot ovat kirjaimellisesti häviäjiä ja veronmaksajat maksumiehiä. On myös mahdollista, että TTIP ja NAFTA ajetaan tulevaisudessa lähemmin yhteen. NAFTA:n myötä Yhdysvalloista katosi noin miljoona työpaikkaa, vaikka se lupasi satojatuhansia uusia työpaikkoja. Ei niin, että NAFTA olisi epäonnistunut. Se lisäsi talouden dynaamisuutta Pohjois-Amerikassa ja kasvatti suurimpien yritysten reaalituottoja. Toisaalta Schumpeterin mallin myötä pienipalkkaiset työt voisivat lisääntyä nopeasti ja Euroopan veroaste laskea lähelle USA:n tasoa, koska ilman riittävää sosiaaliturvaa, työmarkkinoita säätelisi yhä selvemmin kysynnän ja tarjonnan lait. USA:ssa monet pienituloiset joutuvat jo tekemään 2-3 työtä samanaikaisesti selvitäkseen perheen perustarpeista. Keskituloisten työpäivät venyvät helposti tuntisiksi, eikä eurooppalaistyylisistä lomista edes unelmoida. Japanissa yritysuskollisuuden nimissä valkokaulustyöntekijät paahtavat aamunkoitosta yömyöhään, koska yritys ja toimiminen sen osana, on päämäärä sinänsä. Lähitulevaisuudessa yritys ei kilpaile palkoilla muuten, kuin aivan aivan tulopyramidin huipulla, hallinnollisessa portaassa. Vaikka olen poliittiselta suuntautumiseltani oikeistoliberaali, herättää tämä pre-marxilainen yrityskulttuuri ja darwinilainen survival of the fittesttalouspolitiikka minussa suurta huolta ja pelkoa. Enkä ole ainoa. Ympäri Eurooppaa on järjestetty suuria TTIP:a vastustavia mielenilmauksia ja sopimusta vastustavaan

8 vetoomukseen on kerätty liki 2 miljoonaa nimeä. Linkki vetoomukseen löytyy tästä ja artikkelin lopusta. TTIP:n voittajat ja häviäjät Varhaisessa vaiheessa sopimuksen hyötyjiä ovat monikansalliset suuryritykset ja häviäjiä (+/-) nollatuloksen kanssa kamppailevat pk-yritykset (jotka syödään nopeasti ja tehokkaasti suurten korporaatioiden osiksi). Demokratia, hyvinvointiyhteiskunta ja kansallisvaltioiden lainsäädäntävalta ovat myös TTIP:n häviäjiä. Luova tuho toimii kuin kaskeaminen, jossa poltetaan vanhat ja paikoilleen kuolleet instituutiot uusien innovaatioiden ravinteikkaaksi kasvualustaksi: ts. siirrytään epäorgaanisesta ja säännellystä keynesiläisestä talouspolitiikasta dynaamiseen ja orgaaniseen darwinilaiseen talouden evoluutioon. Keynesin talousteoriasta poiketen Schumpeter edellyttää elvytyksen ja vanhojen yritysten tukemisen sijaan niihin käytettävien varojen ohjaamista uusiin investointeihin. Yrityksen arvo lasketaan taloudellisesti, ei yhteiskunnallisin tai humanistisin perustein. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kannattamattomien toimialojen ja yritysten annetaan kaatua (mukaan lukien julkisen sektorin palvelut, jotka siis pyritään

9 yksityistämään). Tästä seuraa myös eurooppalaisen yhteiskunnan selkeämpi bilateraalinen jako menestyjiin ja häviäjiin myös koulutuksen osalta, koska varakkaammilla on aina edellytykset kustantaa jälkipolven koulutus laadukkaammissa opinahjoissa kuin köyhemmillä ja tämä, kuten tiedetään, kertautuu sukupolvesta seuraavaan. Tämä on toteutunut USA:ssa. Tätä siis tarkoitetaan kansantaloudellisesti kannattamattomien toimialojen luovalla tuholla ja se on talouden orgaanisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Se voi olla ideologisesti ja pitkällä aikajaksolla jopa järkevä taloudellinen malli, mutta siinä unohdetaan yksi keskeinen muuttuja: ihminen! Ihmisoikeuksien ja hyvinvointivaltioiden kannalta Schumpeterin malli on kyyninen ja jopa brutaali. Sitä se on myös ekologisesti. TTIP:n vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Oletan TTIP:n toimivan rahan ja vallan anti- Magna Cartana, jossa talouden välineet palautetaan marxilaisuuteen pohjautuvasta sosiaalidemokratiasta poiketen takaisin äärikapitalistisille sijoittajille ja omistavalle yhteiskuntaluokalle. TTIP ei lupaa tasa-arvoa, vaan yhteiskuntasopimuksen totaalista uudelleenkirjoittamista.

10 Schumpeterin talousteorian: luova tuho : Schumpeterin taludellisesta darwinismista ollaan toki montaa mieltä, mutta mielestäni teorian soveltaminen TTIP:n kohdalla nimenomaan darwinilaisessa merkityksessä on loogista. Schumpeterin mallia uumoilen Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen kivijalaksi, koska valtaa halutaan karsia kansallisilta toimijoilta ja instituutioilta (julkinen sektori) ja siirtää talouden rattaiden pyörittämisen vastuu kansallisvaltioista riippumattomille toimijoille lähinnä monikansallisille suuryrityksille. Keynesin mallissa valtiolla, julkisella sektorilla ja valtion/valtioliiton talouspolitiikalla on yhä merkittävä rooli talouden sääntelijänä, mutta Schumpeterin mallissa vastuu investoinneista ja yhteiskunnan hyvinvoinnista on dynaamisempaa valtioista ja julkisista palveluista riippumatonta. Rahaliikennettä ei enää valvota ja TTIP antaa vapaat kädet pankkien finanssipolitiikalle. Schumpeterin teoria sisältää ainakin implisiittisesti ajatuksen talouden evoluutiosta ja talousdarwinismista, jossa heikompien taloudellisten toimijoiden annetaan kuihtua vahvempien ravinnoksi. Monikansalliset suuryritykset ohjailevat jo nyt valinnoillaan ja päätöksillään maailmaa. Tavallaan. Sillä mihin korporaatio perustaa seuraavan massiivisen tuotantolaitoksen, on todella suuri merkitys minkä tahansa kansallisvaltion tai alueen taloudelle. Suurimmat yritykset alkavat olla pienten kansallisvaltioiden kokoisia sekä liikevaihdon että työntekijöiden yrityksen asukkaiden määrän suhteen. Schumpeter korostaa yrittäjyyttä ja kilpailua innovaatioiden ja siten myös taloudellisen kasvun ja luovan tuhon (Schöpferische Zerstörung) polttaineena. Schumpeterin luova tuho voi olla välttämätön osa talouden kehitystä. Sitä voi verrata kasvien kuolemaan, joka muodostaa kasvualustan

11 mullan uusille kasveille. Lainaan Ajatuspaja Liberan artikkelia: Eurojäsenyydestämme ja yhteiskuntarakenteestamme johtuen kustannuskilpailukyvyn palauttaminen tulee mitä ilmeisimmin tapahtumaan kilpailukyvyttömiksi muuttuneiden työpakkojen hävittämisen, eli kasvavan työttömyyden, kautta. Vaikka vanhan tuho on yhtä luonnollinen ja tärkeä osa talouden toimintaa kuin uuden luominen, se ei suinkaan ole kivutonta. Nyt kohtaamamme luovan tuohon inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta tulee olemaan hyvinkin korkea. TTIP-vapaakauppasopimuksesta ja lisääntyneestä transatlanttisesta kilpailusta on siis turha odottaa ihmelääkettä Suomen ja muiden kilpailukykynsä menettäneiden euromaiden vakavaksi äityneeseen euroskleroosiin, edes vuosien tähtäimellä. Vakava tauti vaatii karvaita lääkkeitä, olkoon se sitten nykyinen työttömyysdevalvaatiokuuri tai lääkekaapissa odottava valuuttaeliksiiri. Vaalit lähestyvät, mutta ehdokkaiden kannat tulevan eduskunnan ja hallituksen tärkeimpiin kysymyksiin vaikuttavat heppoisilta tai olemattomilta. Mielestäni tulevien vaalien tärkeimmät teemat ovat talous, työllisyys, turvallisuus ja TTIP. Näiden neljän kantavan teeman lisäksi on muitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten ympäristönsuojelu, kansalaispalkka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vientiteollisuus sekä väistämätön rakennemuutos, mutta kanta Transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen sisältää vastauksen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin, myös ympäristön, elintarvike- ja kemikaaliturvallisuuden sekä teollisuuden ja työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen osalta. Kysymys on fundamentaalisen tärkeä. Se on vaikutuksiltaan samaa kokoluokkaa kuin Euroopan Unioni ja Euroopan talous- ja rahaliitto.

12 Tiivistelmänä: Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership / TTIP), josta neuvotellaan EU:n ja USA:n välillä tavoittelee markkinaalueiden välistä kauppaa sääntelevien lakien ja sääntöjen osittaista tai täydellistä purkamista ja yhtenäistämistä. Näin taloudelle annettaisiin ikään kuin steroideja. Se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, koska tämä päläpäläsopimus lupaa satojatuhansia työpaikkoja ja hyvinvointia Atlantin molemmin puolin, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Nämä lupaukset ovat vain katinkullan kimallusta. Virallisesti sopimus on lottovoitto läntiselle maailmalle ja me olemme kaikki voittajia. Ihanaa! Vai onko? NAFTAn investointisuojaan vedonnut Kanadalainen paperiyhtiö AbitibiBowater sai kiristettyä Kanadan valtiolta 122 miljoonaa dollaria veronmaksajien varoja. Jos kuvittelet, ettei sellaista täällä voi tapahtua, olet väärässä: Britannia hävisi terveydenhuoltoa koskevan kiistan Fujitsulle ja englantilaiset veronmaksajat joutuvat nyt maksamaan 700 miljoonaa puntaa sanktioita. Lue BBC:n uutinen tästä! TTIP ei ole lottovoitto veronmaksajille, vaan järkyttävä tappio maailmantalouden ruletissa. Voittajia ovat monikansalliset yritykset ja häviäjiä demokratia ja veronmaksajat. Sopimuksen tavoitteisiin ja etenemiseen voi tutustua tästä! TTIP:n todellinen päämäärä on vähentää sääntelyä maatalous-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä helpottaa kaupankäyntiä USA:n ja EU:n välillä säädöksiä poistamalla. Sääntelyn vähentminen on yleensä hyvä asia, mutta, jos se uhkaa luontoa ja ihmisiä, siihen pitää suhtautua varauksella. Ensimmäinen sopimusta koskeva kysymys on: Miksi sopimus neuvotellaan salassa ja ketkä siitä todella hyötyvät? TTIP pelottaa minua ja äänestäisin sitä vastaan, jos vain voisin, mutta sopimus solmitaan salassa EU:n ja USA:n kansalaisten mielipiteistä riippumatta. Ainoa mitä voimme tehdä, on yrittää

13 MEP:it (Members of European Parliament) tajuamaan sopimuksen epädemokraattinen luonne. It is, as John Hilary, Executive Director of campaign group War on Want, said: An assault on European and US societies by transnational corporations. 1. NHS (National Health Service): Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto kuuluvat TTIP:n purkuohjelmaan. Eurooppalaiset julkiset palvelut: koulutus, terveydenhuolto ja vesivarat halutaan vapauttaa kansallisesta sääntelystä ja yksityistää korporaatioiden hallittaviksi. Suomessa on valtavat makeanveden varat, joiden arvo tulevaisuudessa on mittaamaton: haluammeko me myydä vesivaramme monikansallisille yrityksille kuten Nestlélle, jonka johtajan mukaan vesi ei kuulu ihmisoikeuksiin. Euroopan komissio on väittänyt, etteivät julkiset palvelut sisälly Transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen, mutta Englannin kauppaministeri Lordi Livingston on myöntänyt, julkisista palveluista neuvotellaan yhä. 2. Elintarvike- ja ympäristöturvallisuus: TTIP haluaa lähentää USA:n ja EU:n standardeja elintarvike- ja ympäristöturvallisuuden osalta. Ongelma on siinä, että Euroopassa ravinnon laatukriteerit ovat huomattavasti tiukemmat kuin Yhdysvalloissa, jossa 70 % marketeissa myytävistä teollisesti valmistetuista ruoista sisältää geenimuuneltuja aineksia. EU:ssa geenimuunneltujen aineiden käyttö ihmisravinnossa on tiukasti säännelty. Myös ympäristönsuojeluun Euroopassa suhtaudutaan vakavammin ja pitkäjänteisemmin kuin USA:ssa, jossa tuholais- ja kasvimyrkkyjen käyttöä ei rajoiteta käytännössä lainkaan. USA sallii myös kasvuhormonien ja antibioottien käytön liha- ja siipikarjan kasvatuksessa. Euroopassa kasvuhormonit ja antibiootit on kielletty niiden aiheuttaman syöpäriskin vuoksi. Yhdysvaltalaiset maanviljelijät ja karjankasvattajat ovat pyrkineet

14 poistamaan eurooppalaisia rajoituksia jo WTO:n aikaan ja sama jatkuu nyt TTIP:ssä. Euroopassa elintarviketurvallisuutta säännellään (REACH, Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) EU:n kemikaaliturvallisuussäädöksillä, jotka vaativat, että yrityksen on todistettava tuote turvalliseksi, ennen kuin se voidaan tuoda myyntiin. USA:ssa on päinvastainen käytäntö: kaikkea saa käyttää, kunnes niihin sisältyvät riskit voidaan kiistatta osoittaa: syytön, kunnes toisin todistetaan. Vertailun vuoksi: EU on kieltänyt 1200 kemikaalin käyttämisen kosmetiikkatuotteissa, kun USA on kieltänyt vain 12 kemikaalin käytön. Tähän sisältyy riski geenimuuntelun leviämisestä Eurooppaan, hormoni- ja antibioottikarjan kasvattaminen ravinnoksi, kasvimyrkkyjen sääntelyn vähentäminen ja Monsanton vallan lisääntyminen vanhalla mantereella. 3. Pankkien toiminnan sääntely: Euroopassa pankki- ja finanssilainsäädäntö on heppoisempaa kuin USA:ssa. USA:ssa finanssilainsäädäntöä kiristettiin pankkikriisin seurauksena, jotta samanlainen kriisi ei toistuisi. Nyt pelätään, että TTIP poistaa pankkeja koskevan sääntelyn ja palauttaa pankkiireille vallan ohjailla kansainvälistä taloutta. 4. Yksityisyys, sanan- ja tiedonvapaus: ACTA (Anti- Counterfeiting Trade Agreement) hylättiin valtavan julkisen painostuksen seurauksena 2012 Euroopan Parlamentissa. Monet kokivat sen hyökkäyksenä yksilönvapauksia ja yksityisyyttä vastaan. Myös Suomessa aktivistit marssivat ACTAa vastaan. ACTA olisi velvoittanut internet-palveluntarjoajat seuraamaan asiakkaidensa verkkokäyttäytymistä: hakuja, latauksia, julkaisuja jne. TTIP:n pelätään palauttavan ACTA:n agendan. Erityisesti halutaan rajoittaa internetin yksityisyyttä ja ihmisten mahdollisuutta lukea esim. lääketieteellisiä tutkimuksia. Muistatte, että tieto on valtaa ja tietämättömiä on helpompi hallita.

15 5. Työpaikat: EU on myöntänyt, että TTIP tulee aiheuttamaan Euroopassa työpaikkojen katoa, koska Yhdysvalloissa työlainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt ovat selvästi heikompia kuin Euroopassa. TTIP helpottaa eurooppalaisten yritysten siirtymistä Yhdysvaltoihin. Kerrataan, miten NAFTA toimi (The North American Free Trade Agreement): NAFTA on trilateraalinen kauppasopimus, jonka jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. Kahdentoista vuoden aikana USA menetti miljoona työpaikkaa halvemman työvoiman ja vähemmän säännellyn työlainsääädännön Meksikoon. 6. Demokratia: TTIP on uhka erityisesti demokratialle ja kansanvallalle. Yksi Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen tärkeimmistä tavoitteista on investointisuoja (Investor-State Dispute Settlements ISDS), joka antaa yrityksille mahdollisuuden vaatia investointiensa suojelua valtion lainsäädännöstä riippumatta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monikansalliset yritykset, jotka kokevat menettävänsä tuottoja jonkin valtion lainsäädännön vuoksi, voivat haastaa tämän valtion välimiesoikeuteen ja näin säädellä itsenäisten valtioiden lainsäädäntöä. Tämä on todella mielipuolinen idea. ISDS on voimassa monissa bilateraalisissa eli kahdenvälisissä kauppasopimuksissa eri puolilla maailmaa, joten sen toiminnasta on esimerkkejä: Ruotsalainen energia-alan jättiläinen, Vattenfall vaatii Saksalta miljardeja kompensaationa siitä, että Saksa on Fukushiman onnettomuuden jälkeen päättänyt vähitellen luopua ydinvoimasta. Vastaavanlaisia monikansallisen yritysten ja valtion välisiä oikeuskiistoja on jo n Sovitteluista vastaa yritysten juristit suljetuissa tribunaaleissa, joissa läsnä on tuomarin ohella yrityksen ja valtion edustajat. Investointisuoja takaa kuitenkin monikansallisille yrityksille etulyöntiaseman näissä sovitteluissa ja niiden perusteella ne voivat vaatia valtioilta miljardien eurojen kompensaatiota

16 virtuaalisista ja potentiaalisista menetyksistä. Tämä meni hitokseen ohi alkuperäisestä tarkotuksesta. Halusin oikeastaan kirjoittaa jutun Monsantosta ja vain sivuta EU:n ja USA:n vapaakauppa-aikeita, mutta TTIP laajeni omaksi kokonaisuudekseen. Ajattelin, että tämän sopimuksen sisällön puiminen juuri nyt vaalien alla on perusteltua, koska vaaleissa on mielestäni kolme kantavaa teemaa: 1) talouden ja työllisyyden kohentaminen yrityslainsäädäntöä ja työllisyyden hintaa keventämällä, 2) turvallisuuspoliittinen ja strateginen suunnanmuutos (Nato-kysymys) ja 3) TTIP, josta suomalaiset eivät voi itsenäisesti päättää, vaan päätös tehdään käytännössä salassa kaikilta. Kun fiktiosta tulee totta: tarkkanäköiset kirjailijat William Gibsonin terävissä lähitulevaisuutta luotaavissa romaaneissa (mm. Neurovelho, 1984) kansallisvaltiot ovat menettäneet valtaansa, joka on siirtynyt monikansallisille keskenään sotiville korporaatioille. Kyberpunkin tematiikka toteutuu juuri nyt. Gibsonin maailma on synkkä, väkivaltainen rahan ja vallan ohjaamien suuryritysten taistelukenttä, jossa demokratia on unohdettu. Se on triadien ja mafian kaltaisten korporaatioiden johtama maailma, jossa yksilön oikeuksien ja vapauksien mitta on raha ja tieto. Voisiko kuvailemani kaltainen maailma toteutua?

17 TTIP ei ole ensimmäinen askel kohti tätä antidemokraattista dystopiaa, mutta varmasti ajankohtaisin. Eikä William Gibson ollut ensimmäinen tai viimeinen fiktiivinen kirjoittaja, jonka fiktio monin tavoin toteutui. Myös Philip K. Dick on romaaneissaan kuvannut nykymaailmaa ja lähitulevaisuutta viiltävän terävästi. Sekä William Gibson että Philip K. Dick jatkavat ansiokkaasti jo H.G. Welss n, Ray Bradburyn, Aldous Huxleyn ja George Orwellin viitoittamaa tietä yhteiskuntakriittisinä visionääreinä ja filosofisina anarkisteina. Monet kirjailijoiden kuvailemista ilmiöistä ovat jo toteutuneet tai toteutumassa tosi-tv:stä World Wide Webbiin ja internetin käyttäjien seurantaan, jota käytetään täsmällisesti kohdennetun markkinoinnin ohella myös seurannassa sekä tiedustelu- ja mustamaalauskampanjoissa. Isoveli valvoo sekä hyvässä että pahassa. Se ei ole pelkästään huono asia, mutta yksilön vapautta ja yksityisyyttä se rajoittaa. Myöskään TTIP ei ole pelkästään huono sopimus. Toivon olevani väärässä ja tämän pessimismin olevan turhaa. Ikävä kyllä pelkään, että Schumpeterin nerokasta talousteoriaa hyödynnetään tavalla, joka tekee demokratiasta utopiaa. Allekirjoita TTIP:n vastainen vetoomus kuvaa klikkaamalla.

18 liittyvää aineistoa: Tähän artikkeliin [gview file= save= 1 ] [gview file= achten_en.pdf save= 1 ] [gview file= doc_ pdf save= 1 ] [gview file= web.pdf save= 1 ] [gview file= %20IA%20on%20TTIP.pdf save= 1 ] [gview file= save= 1 ] [gview

19 file= usiness_cycles/schumpeter_business_cycles.pdf save= 1 ] [gview file= /courses/econ645/winter2011/generaltheory.pdf save= 1 ] Sami Raja-Halli