Autoimmuunitaudit: osa 1

Transkriptio

1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien, sukupuolten etnisten ryhmien välillä. Jotkut taudeista ovat hyvin yleisiä osan esiintyvyys on äärimmäisen harvinaista. Naisilla autoimmuunitaute esiintyy noin kolme kertaa enemmän kuin miehillä. Joitakin autoimmuunitaute esiintyy lähes ainoastaan naisilla (esim. systeeminen lupus, autoimmuunityreoidiitti primaari Sjögrenin oireyhtymä). Autoimmuunitaudit voidaan kaa kohde-elin-spesifeihin systeemisiin tauteihin sekä sen mukaan, välittyvätkö taudit autovasta-aineiden välittäminä (B-solut; vastaainevälitteinen) vai soluvälitteisesti (T-solut;

2 soluvälitteinen). Autovasta-aineiden välittämiä taute ovat mm. Basedowin tauti, soluvälitteisiä taute ovat esimerkiksi ms-tauti tyypin 1 diabetes. Useimmissa autoimmuunitaudeissa esiintyy sekä T- että B-solujen poikkeavasta toiminnasta johtuvia taudin piirteitä. Sama henkilö voi sairastaa myös useampaa autoimmuunitautia. Tauti voi alkaa elinspesifisellä tulehduksella muuttua systeemiseksi, tai systeemistä tautia sairastavalle voi kehittyä elinspesifisiä oireita. Harvinaisissa polyenokrinopatioissa potilaalla voi olla jopa viisi eri autoimmuunitautia. Monien autoimmuunitautien ilmaantuvuus esiintyvyys ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Sen lisäksi, että autoimmuunitaudit tunnistetaan herkemmin, on myös esitetty, että länsimaiset elämäntavat elinympäristö altistavat autoimmuunitaudeille. Autoimmuunitautia sairastaa arviolta 5-8 % suomalaisista. Keliakian seulonnassa diagnostiikassa käytetyn kudostransglutaminaasivastainetestin herkkyys spesifisyys on n. 95 %. Suomessa keliakian esiintyvyys on lapsilla 1,5 %, työikäisillä 2 % sitä vanhemmilla lähes 3 %. Suomalaisista noin puolella prosentilla on todettu keliakia. Kilpirauhasen autoimmuunitautien ilmaantuvuus on jonkin verran lisääntynyt. Psoriasiksen ilmaantuvuus on noin kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Myös ms-tautia esiintyy enemmän, mutta syy voi olla magneettikuvantamisen ansiosta tarkentunut diagnosointi. Tyypin 1 diabetes on lisääntynyt selvästi; ilmaantuvuus on Suomessa korkeinta maailmassa tautitapausten määrä on viisinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana. Syynä pidetään altistumista uusille, toistaiseksi tunnistamattomille ympäristötekijöille. Myös krooniset koliitit ovat selvästi lisääntyneet tässäkin syynä pidetään altistumista identifioimattomille ympäristötekijöille. Autoimmuunitautien ehkäisyssä olennaista olisi laukaisevien ympäristötekijöiden tunnistaminen. Perinnöllisesti alttiilla

3 riskiryhmään kuuluvalla henkilöllä autoimmuunitaute voidaan yrittää ehkäistä joko primaari- tai sekundaariprevention keinoin, jolloin pyritään estämään tautiprosessin käynnistyminen tai jo käynnistynyt prosessi. Tertiaarisessa ehkäisyssä pyritään palauttamaan autoimmuunitautiin sairastuneen potilaan kohde-elimen toiminta normaaliksi. Tautiprosessin käynnistyttyä sen pysäyttäminen on vaikeaa. Autoimmuunitaudissa elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa oman kudoksen vieraaksi käynnistää siihen kohdistuvan immuunivasteen. Autovasta-aineita autoreaktiivisia lymfosyyttejä esiintyy sekä verenkierrossa että kudoksissa. Käytännössä tauti voidaan luokitella autoimmuunitaudiksi, kun seuraavat viitteelliset tekijät toteutuvat: suvullinen alttius, lisääntyneet autovasta-ainepitoisuudet veressä, potilaan muut autoimmuunitaudit, kohdekudoksessa todettavat lymfosyytti- tai immunoglobuliini- komplementtikertymät, kohdekudoksen vauriot taudin yhteys HLA-geeneihin. Normaalisti immuunijärjestelmä tunnistaa vieraat haitalliset antigeenit, tuhoaa ne säilyttää toleranssin eli reagoimattomuuden omia kudoksia vastaan. Tämä immunologinen toleranssi kehittyy ihmiselle jo sikiökehityksen aikana. Miksi immunologinen toleranssi murtuu autoimmuunitaudeissa? Yksinkertaisen mallin mukaan infektion, kemikaalin, toksiinin tai jonkin muun ulkoisen tekijän vaurioittamista tai ohjelmoidusti kuolevista soluista vapautuu autoantigeenejä. Näistä antigeenejä esittelevät solut (dendriittisolut, monosyytit, makrofagit B-solut), joiden pinnalla on periytyviä tyypin II HLA rakenteita, pilkkovat peptidejä esittelevät ne autta T-soluille. Normaalisti useat eritasoiset toleranssin mekanismit varmistavat, etteivät T-solut muodosta haitallista immuunivastetta. Jos kuitenkin autta-t-solut, joilla on autoreaktiivinen Tsolureseptori, saavat tulehduksen yhteydessä myös muita aktivaatiosignaale (eksogeenisiä tai endogeenisiä), voi se johtaa näiden aktivoitumiseen autoimmuunitilaan, joka

4 tkuu niin kauan kuin autoantigeeniä on tarjolla. Haitalliseen autoimmuunivasteeseen voi liittyä myös ulkoisen tekijän isännän peptidin välinen samankaltaisuus (molecular mimicry). Heikki Julkunen, Aaro Miettinen Sairastuvuuteen vaikuttaa perinnöllinen alttius sekä yksi tai useampi taudin laukaiseva ympäristötekijä. Taustalla on yleensä monitekijäinen perinnöllinen alttius, joka liittyy kaikkein vahvimmin kromosomissa 6 siitseviin, antigeenin esittelyä sääteleviin HLA-geeneihin, kuten keliakiassa, jonka kehittyminen on lähes mahdotonta, jos henkilöllä ei ole DQ2tai DQ8-alleelia. Useimmissa autoimmuunitaudeissa on HLAjärjestelmän lisäksi löydetty lukuisia tautiin assosioituvia geenejä tai geenialueita, mutta näiden alttiutta lisäävä vaikutus on yleensä heikko. Elintapa- ympäristötekijöillä on keskeinen merkitys taudin puhkeamisessa. Yleensä autoimmuunitauti kehittyy hitaasti kuukausien, vuosien tai vuosikymmenten aikana. Ensimmäisessä vaiheessa henkilöllä on geneettinen alttius. Toisessa vaiheessa prosessi käynnistyy jonkin ympäristötekijän laukaisemana etenee. Alkuvaiheessa oireet ovat useimmissa tapauksissa lieviä vaihtelevia. On voitu osoittaa, että autoimmuunitaudeille spesifisiä vastaaineita on verenkierrossa suurella osalla potilaista jo vuosia ennen ensimmäisten oireiden alkua. Autoimmuunitaudeissa ei ole tunnistettu yhtä yksittäistä tekijää, joka käynnistää, ylläpitää laukaisee taudin. Systeemisissä taudeissa ulkoisia tekijöitä voi olla lukemattomia. Varsinkin nopeasti alkavissa kohde-elinspesifisissä autoimmuunitaudeissa yksittäiset tekijät voivat olla taudin käynnistäjiä. Reaktiivisessa artiriitissa taudin laukaisevat infektiot tunnetaan. Keliakiassa T-solujen immuunivaste kohdistuu gluteeniin eli viljojen (vehnä, ruis ohra) päävalkuaisaineeseen. T-solut immunisoituvat DQ2- DQ8alleeeleihin kiinnittyneille deamidoiduille gliadiinipeptideille aiheuttavat suolistossa tulehdusreaktion. Tämän yhteydessä sekä gliadiinipeptideille

5 spesifiset että autoreaktiiviset kudostransglutaminaasille spesifiset B-solut aktivoituvat potilaan vereen tulee kudostransglutaminaasivasta-aineita. Kun gluteenit poistetaan ruokavaliosta, T-solujen antigeeni katoaa tulehdusreaktio rauhoittuu. Tämä artikkeli on referoitu Suomen Lääkärilehdessä (41/2011)julkaistusta Heikki Julkusen Aaro Miettisen laajemmasta artikkelista. Tämä on ensimmäinen osa autoimmuunitaute käsittelevään saran, jonka tarkoituksena on syventää potilaiden potilaiden omaisten tautituntemusta. Suomen Lääkärilehti 41/2011 TTIP suomeksi

6 TTIP suomeksi: pohdinto, fakto sekä tutkimusaineistoa Kun EU:n USA:n suunnittelema vapaakauppasopimus esiteltiin pari vuotta sitten, olin lapsellisen innostunut suunnitelmasta. Attelin, että tästä seuraa hyvinvoinnin taloudellisen kasvun superkaksikko, vähän niin kuin hyvinvoinnin Selänne-Kariya tai Gretzky-Kurri tutkaparit jääkiekossa. Tämä oli mielestäni paras uutinen vuosikymmeniin. Mutta kuten usein käy, sorruin taas helmasyntiin unelmoin itseni utopiaan unohtaen sopimuksen kriittisen tarkastelun. Olisiko kannattanut miettiä sopimuksen potentiaalisia seurauksia tarkemmin? sisältöä Tehdään tämä analyysi nyt, koska TTIP on paitsi eettisesti hyvin arveluttava poliittisesti ankohtainen, myös taloudellinen atomipommi. Tämän atelman tarkoituksena on herättää vaalien alla erityisesti poliitikot arvioimaan TTIP:n hyötyjä haitto analyyttisemmin sekä avata kriittistä keskustelua tärkeän aiheen ympärillä. Kuten aina, voin olla aivan totaalisen väärässä, mutta sinulla vielä on oikeus olla eri mieltä! Ota kantaa, osallistu keskusteluun a tämä! Kiitos! Tämän osalta toivon todellakin olevani väärässä!

7 Kuinka TTIP liittyy ravintoon terveyteen? Ruokasota käsittelee ravintoa terveyttä. Liittyykö TTIP millään tavalla Ruokasodan aihepiiriin? Mielestäni TTIP liittyy ravintoon terveyteen hyvin perustavalla tavalla. TTIP määrittelee Euroopassa tulevaisuudessa noudatettavat standardit elintarviketurvallisuuden, geenimuunneltujen lajien viljelyn myynnin, hormoni- antibioottiruokitun liha- siipikarn sekä kasvi- tuholaismyrkkyjen käytön osalta. Se voi jopa vaikuttaa siihen, kuka tulevaisuudessa omistaa Suomen huomattavat makean veden varat Nestlén toimitusjohta (CEO) Peter Brabeck haluaisi yksityistää makean veden tukee vahvasti geenimuuntelua. Tämä maailman 27. suuurin yritys kuuluu TTIP:n nettohyötyjiin sen toimitusjohta todellisiin voittajiin, jos EU USA kauppasopimuksen solmivat. Katso video: Kymmenen tärkeintä ravintoon vaikuttavaa seikkaa: 1. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s h a l u a a, e t t ä E U : s s a l i h a käsitellään kemiallisesti, esim. kloorilla bakteerien tuhoamiseksi. 2. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s v a a t i i, e t t ä E U p o i s t a a antibioottien kiellon liha- siipikarn rehusta. 80 % USA:ssa myydyistä antibiooteista käytetään eläintuotannossa tekijänä. Koska mm. lihakarn kasvua lisäävänä väestö altistuu antibiooteille tkuvasti ravinnon seurauksena, Yhdysvalloissa 2 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain kuolee antibiooteille resistenttien infektioiden seurauksena (Centers for Disease Control and Prevention). 3. U S A : n l i h a t e o l l i s u u s v a a t i i, e t t ä E U h y v ä k s y y eläintuotannossa Ractopaminen (epäonnistunut astmalääke)

8 käytön eläinten kasvuhormonina. Kyseinen kasvuhormoni on kielletty 160 maassa tuskin aiheetta. 4. USA:n GMO-teollisuus haluaa, että Eurooppa lopettaa geenimuunneltujen elintarvikkeiden lajikkeiden sääntelyn. EU:ssa geenimuuntellellut tuotteet ovat käytännössä kiellettyjä, joskin maissi soi tuodaan yleensä maista, joissa n. 90 % kyseisten lajien viljelmistä tuottaa geenimuunneltua satoa. EU:ssa saa ymmärtääkseni käyttää GMO-rehua eläinten ruokinnassa. 5. USA:n elintarviketeollisus haluaa, että EU hyväksyy teurasjätteiden käyttämisen lemmikkien ruoissa karn rehuna. Teurasjätteiden käyttäminen rehuna on johtanut laajoihin eläinten tautiepidemioihin, kuten hullun lehmän tautiin suu- sorkkatautiin. 6. EU haluaa rajoittaa kloonattujen eläinten käyttämistä liha- meijeriteollisuudessa, koska niiden alkuperää ei voida selvittää luotettavasti. 7. USA:n elintarviketeollisuus vaatii, että liha- meijerikarn hyvinvointia säätelevät säännökset EU:n alueella ajetaan alas. 8. USA: elintarviketeollisuus haluaa poistaa tullit mm. hormoni antibioottiruokittujen siipikarpakasteiden osalta. liha- 9. USA haluaa TTIP:n nolla poistaa liian tiukkoina pitämiään EU:n elintarviketurvallisuuden standarde mm. kemikaalien, tuholais- kasvintorjuntaaineiden osalta. 10. USA:n Elintarviketuottat 76 Yhdysvaltojen kongressin jäsentä vaativat, että EU:n noudattamia elintarviketurvallisuuden säädöksiä on laskettava jopa WTO: ssa sovittua tasoa sallivammiksi. Käytännössä USA siis haastaisi TTIP:n toteutuessa EU:n suoraan, jos EU ei luopuisi USA:n elintarviketeollisuutta haittaavista EU:n tiukoista elintarviketurvallisuus-säädöksistä.

9 Suomen lyhytnäköinen omistuspolitiikka: Suomi on myynyt valtavasti kansallisomaisuutta politiikka kansallisten etujen suhteen on hyvin leväperäistä lyhytnäköistä. Strategisesti tärkeitä tontte myydään ilman minkäänlaista harkintaa jopa Presidentti Niinistö on tähän ottanut kantaa. Kaivosvarauksia -oikeuksia on myönnetty kansainvälisille kaivosyhtiöille kaksi kertaa Belgian kokoisen alueen verran. Suomen maaperässä on valtavasti rikkauksia, jotka kansainvälinen kaivosyhtiö voi hyödyntää käytännössä vero maksamatta. Hyöty Suomelle olisi nimellinen: työtä olisi tarjolla tuhansille, mutta kaivoksen ehdyttyä sen ympäristöhaitat jäisivät meidän maksettaviksi (vrt. Talvivaaran ympäristötuhot). Haluammeko oikeasti sitä? Ja kannattaisiko kansainvälistä kaivostoimintaa Suomessa ainakin verottaa pääomatuloa ankarammin? Kaivostoiminta on ympäristöuhka, uhka kansallismaisemille uhka kesäasumisellesi tämä voi kuulostaa veikeältä, mutta, totta se on: Kaivostoiminnan harjoitta voi hankkia kaivostoimintaa varten tarvittavan alueen omistus- tai käyttöoikeuden joko sopimusteitse tai hakea lupaa (kaivosaluelunastuslupa) käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena. Lähde: vero.fi

10 Makean veden arvo lähentelee lähitulevaisuudessa öljyn arvoa, sillä sitä tarvitaan maanviljelyn lisäksi nesteyttämään pian 9 milrdiin kasvava maailman populaatio sen syömät viljelykasvit kar. Voisiko Suomi realisoida makean veden varat samaan tapaan kuin maaperän rikkaudet? Kyllä voisi mielestäni kyse on vain asta. Kysymys: myisikö Nor öljy- kaasuvaransa? Mitä tekisivät Saudi-Arabia Venäjä kansallisomaisuudellaan? Vastaus on: Eivät myisi, vaan olisivat valmiita vaikka sotimaan puolustaessaan omaansa. Tämä asenne näkyy pohjoisten napaalueiden ympärillä käytävistä kiivaista neuvotteluista; tiedetään, että syvällä napa-alueiden alla on valtavat öljy kaasuvarat siksi Venäjä perustaa jo arktiseen toimintaan erikoistuneita sotilasjoukko osuutta pohjoisista napaalueista vaativat ainakin Kanada, USA, Venäjä, Nor Tanska. Kansallisomaisuudesta pidetään yleensä kiinni kynsin hampain, eikä sitä solidarisoida lyhyen syklin taloudellisten hyötyjen vuoksi. Me suomalaiset olemme naiive, hyväntahtoisia idealistisia maailmanparantajia. Jaamme kansallisomaisuutemme hyväntahtoisesti nimelliseen hintaan kansainvälisille suuryrityksille attelematta ratkaisujen pitkäaikaisia vaikutuksia. Se on leväperäistä, lyhytnäköistä kestämätöntä talouspolitiikkaa. Entä miten Suomi on varautunut Koillisväylän avautumiselle rahtiliikenteelle? Ei mitenkään! Nor rakentaa jo satamaa Jäämeren rannalle. Koillisväylän merkitys Aasiaan suntautuvassa rahtiliikenteessä on valtava: Suezin kanava on tukossa, Afrikan sarven ympäristö on turvaton Afrikan kiertäminen ideana täysin absurdi. Rahtiliikenne Aasian Euroopan välillä kasvaa. Norlaiset toivovat suomalaisista kumppaneita, mutta kiinnostusta investointeihin ei löydy, vaikka Suomi voisi olla läpikulkumaana logistisesti merkittävä keskus. Onhan rautatien rakentaminen lapista Etelä-Suomeen ( toivon mukaan merenalaista tunnelia pitkin Tallinnaan) paljon helpompaa,

11 kuin rautatien Eurooppaan. rakentaminen vuoristoisen Norn läpi Entä miten nämä esittämäni seikat liittyvät käsiteltävään aiheeseen? Edes lainsäädäntö ei turvaa Suomen kansallisomaisuutta, jos TTIP hyväksytään, koska vesi- tai muita luonnonvaro havitteleva yritys voi haastaa Suomen valtion EU:n investointisuon takaaman välimiesoikeuden käsittelyyn. Vesivarat, aivan kuten muutkin luonnovarat yksityistetään mahdollisia luonnonvaro sisältävät tontit sekä tontit, jotka ovat tärkeän tuotantolaitoksen tai liikenneväylän tiellä, pakkolunastetaan. TTIP:n jälkeen päätökset eivät ole meidän vallassamme. Niistä päättää kolmen hengen välimiesoikeustribunaali. Se on demokratian loppu! Sori! Matkalla taloudelliseen darwinismiin? TTIP johtaisi toteutuessaan taloudellisesti merkittävään murrokseen. Seurauksena voisi olla keynesiläisen talousteorian nopea hylkääminen Joseph Schumpeterin talousteorian mukaisen luovan tuhon prosessin alku. Joseph Schumpeter John Maynard Keynes ovat aikamme tärkeimmät talouden teoreetikot. Pitkällä allisella syklillä Schumpeterin malli voisi luoda merkittävää taloudellista kasvua uusien innovaatioiden yrittäjäkeskeisyyden myötä, mutta pahimmassa tapauksessa se halvaannuttaa Suomen Euroopan sosioekonomisen kehityksen vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Erityisen haavoittuva on euroalue. Kauppasopimuksesta seuraa ainakin alkuvaiheessa sosiaalisten etujen järjestelmien (julkisen terveydenhuollon, ilmaisen koulutuksen, sosiaalisten etujen) alasajo yksityistäminen sekä työttömyyden merkittävä lisääntyminen Euroopassa yritysten kiihtyvä siirtyminen edullisemmille logistisesti järkevämmille alueille.

12 TTIP:n tapauksessa yritysten toimintojen siirtyminen Euroopasta USA:an näyttää todennäköiseltä, koska USA:ssa yritystoimintaa säännellään vähemmän kuin Euroopassa työntekijöiden oikeuksien turvana ei ole toimivaa sosiaalidemokratian suoverkkoa vahvaa AY-liikettä, kuten Euroopassa. Vaihtoehto on, että yritykset pysyvät Euroopassa, mutta avat investointisuoan vedoten työntekijöiden oikeuksia nykyistä työlainsäädäntöä alas välimiesoikeudessa, jossa valtiot ovat kirimellisesti häviäjiä veronmaksat maksumiehiä. On myös mahdollista, että TTIP NAFTA ajetaan tulevaisudessa lähemmin yhteen. NAFTA:n myötä Yhdysvalloista katosi noin miljoona työpaikkaa, vaikka se lupasi satotuhansia uusia työpaikko. Ei niin, että NAFTA olisi epäonnistunut. Se lisäsi talouden dynaamisuutta Pohjois-Amerikassa kasvatti suurimpien yritysten reaalituotto. Toisaalta Schumpeterin mallin myötä pienipalkkaiset työt voisivat lisääntyä nopeasti Euroopan veroaste laskea lähelle USA:n tasoa, koska ilman riittävää sosiaaliturvaa, työmarkkinoita säätelisi yhä selvemmin kysynnän tarjonnan lait. USA:ssa monet pienituloiset joutuvat jo tekemään 2-3 työtä samanaikaisesti selvitäkseen perheen perustarpeista. Keskituloisten työpäivät venyvät helposti tuntisiksi, eikä eurooppalaistyylisistä lomista edes unelmoida. Japanissa yritysuskollisuuden nimissä valkokaulustyöntekijät paahtavat aamunkoitosta yömyöhään, koska yritys toimiminen sen osana, on päämäärä sinänsä. Lähitulevaisuudessa yritys ei kilpaile palkoilla muuten, kuin aivan aivan tulopyramidin huipulla, hallinnollisessa portaassa. Vaikka olen poliittiselta suuntautumiseltani oikeistoliberaali, herättää tämä pre-marxilainen yrityskulttuuri darwinilainen survival of the fittesttalouspolitiikka minussa suurta huolta pelkoa. Enkä ole ainoa. Ympäri Eurooppaa on järjestetty suuria TTIP:a vastustavia mielenilmauksia sopimusta vastustavaan

13 vetoomukseen on kerätty liki 2 miljoonaa nimeä. Linkki vetoomukseen löytyy tästä artikkelin lopusta. TTIP:n voittat häviäjät Varhaisessa vaiheessa sopimuksen hyötyjiä ovat monikansalliset suuryritykset häviäjiä (+/-) nollatuloksen kanssa kamppailevat pk-yritykset (jotka syödään nopeasti tehokkaasti suurten korporaatioiden osiksi). Demokratia, hyvinvointiyhteiskunta kansallisvaltioiden lainsäädäntävalta ovat myös TTIP:n häviäjiä. Luova tuho toimii kuin kaskeaminen, jossa poltetaan vanhat paikoilleen kuolleet instituutiot uusien innovaatioiden ravinteikkaaksi kasvualustaksi: ts. siirrytään epäorgaanisesta säännellystä keynesiläisestä talouspolitiikasta dynaamiseen orgaaniseen darwinilaiseen talouden evoluutioon. Keynesin talousteoriasta poiketen Schumpeter edellyttää elvytyksen vanhojen yritysten tukemisen sian niihin käytettävien varojen ohamista uusiin investointeihin. Yrityksen arvo lasketaan taloudellisesti, ei yhteiskunnallisin tai humanistisin perustein. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kannattamattomien toimialojen yritysten annetaan kaatua (mukaan lukien julkisen sektorin palvelut, jotka siis pyritään

14 yksityistämään). Tästä seuraa myös eurooppalaisen yhteiskunnan selkeämpi bilateraalinen ko menestyjiin häviäjiin myös koulutuksen osalta, koska varakkaammilla on aina edellytykset kustantaa jälkipolven koulutus laadukkaammissa opinahjoissa kuin köyhemmillä tämä, kuten tiedetään, kertautuu sukupolvesta seuraavaan. Tämä on toteutunut USA:ssa. Tätä siis tarkoitetaan kansantaloudellisesti kannattamattomien toimialojen luovalla tuholla se on talouden orgaanisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Se voi olla ideologisesti pitkällä aikaksolla jopa järkevä taloudellinen malli, mutta siinä unohdetaan yksi keskeinen muuttu: ihminen! Ihmisoikeuksien hyvinvointivaltioiden kannalta Schumpeterin malli on kyyninen jopa brutaali. Sitä se on myös ekologisesti. TTIP:n vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Oletan TTIP:n toimivan rahan vallan antimagna Cartana, jossa talouden välineet palautetaan marxilaisuuteen pohutuvasta sosiaalidemokratiasta poiketen takaisin äärikapitalistisille sijoittajille omistavalle yhteiskuntaluokalle. TTIP ei lupaa tasa-arvoa, vaan yhteiskuntasopimuksen totaalista uudelleenkirjoittamista.

15 Schumpeterin talousteorian: luova tuho : Schumpeterin taludellisesta darwinismista ollaan toki montaa mieltä, mutta mielestäni teorian soveltaminen TTIP:n kohdalla nimenomaan darwinilaisessa merkityksessä on loogista. Schumpeterin mallia uumoilen Transatlanttisen kauppa- investointikumppanuussopimuksen kivilaksi, koska valtaa halutaan karsia kansallisilta toimijoilta instituutioilta (julkinen sektori) siirtää talouden rattaiden pyörittämisen vastuu kansallisvaltioista riippumattomille toimijoille lähinnä monikansallisille suuryrityksille. Keynesin mallissa valtiolla, julkisella sektorilla valtion/valtioliiton talouspolitiikalla on yhä merkittävä rooli talouden sääntelijänä, mutta Schumpeterin mallissa vastuu investoinneista yhteiskunnan hyvinvoinnista on dynaamisempaa valtioista julkisista palveluista riippumatonta. Rahaliikennettä ei enää valvota TTIP antaa vapaat kädet pankkien finanssipolitiikalle. Schumpeterin teoria sisältää ainakin implisiittisesti atuksen talouden evoluutiosta talousdarwinismista, jossa taloudellisten toimijoiden annetaan kuihtua heikompien vahvempien ravinnoksi. Monikansalliset suuryritykset ohilevat jo nyt valinnoillaan päätöksillään maailmaa. Tavallaan. Sillä mihin korporaatio perustaa seuraavan massiivisen tuotantolaitoksen, on todella suuri merkitys minkä tahansa kansallisvaltion tai alueen taloudelle. Suurimmat yritykset alkavat olla pienten kansallisvaltioiden kokoisia sekä liikevaihdon että työntekijöiden yrityksen asukkaiden määrän suhteen. Schumpeter korostaa yrittäjyyttä kilpailua innovaatioiden siten myös taloudellisen kasvun luovan tuhon (Schöpferische Zerstörung) polttaineena. Schumpeterin luova tuho voi olla välttämätön osa talouden kehitystä. Sitä voi verrata kasvien kuolemaan, joka muodostaa kasvualustan

16 mullan uusille artikkelia: kasveille. Lainaan Atuspa Liberan Eurojäsenyydestämme yhteiskuntarakenteestamme johtuen kustannuskilpailukyvyn palauttaminen tulee mitä ilmeisimmin tapahtumaan kilpailukyvyttömiksi muuttuneiden työpakkojen hävittämisen, eli kasvavan työttömyyden, kautta. Vaikka vanhan tuho on yhtä luonnollinen tärkeä osa talouden toimintaa kuin uuden luominen, se ei suinkaan ole kivutonta. Nyt kohtaamamme luovan tuohon inhimillinen yhteiskunnallinen hinta tulee olemaan hyvinkin korkea. TTIP-vapaakauppasopimuksesta lisääntyneestä transatlanttisesta kilpailusta on siis turha odottaa ihmelääkettä Suomen muiden kilpailukykynsä menettäneiden euromaiden vakavaksi äityneeseen euroskleroosiin, edes vuosien tähtäimellä. Vakava tauti vaatii karvaita lääkkeitä, olkoon se sitten nykyinen työttömyysdevalvaatiokuuri tai lääkekaapissa odottava valuuttaeliksiiri. Vaalit lähestyvät, mutta ehdokkaiden kannat tulevan eduskunnan hallituksen tärkeimpiin kysymyksiin vaikuttavat heppoisilta tai olemattomilta. Mielestäni tulevien vaalien tärkeimmät teemat ovat talous, työllisyys, turvallisuus TTIP. Näiden neljän kantavan teeman lisäksi on muitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten ympäristönsuojelu, kansalaispalkka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vientiteollisuus sekä väistämätön rakennemuutos, mutta kanta Transatlanttiseen kauppa- investointikumppanuuteen sisältää vastauksen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin, myös ympäristön, elintarvike- kemikaaliturvallisuuden sekä teollisuuden työllisyyden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen osalta. Kysymys on fundamentaalisen tärkeä. Se on vaikutuksiltaan samaa kokoluokkaa kuin Euroopan Unioni Euroopan talous- rahaliitto.

17 Tiivistelmänä: Transatlanttinen kauppa- investointikumppanuussopimus (Transatlantic Trade and Investment Partnership / TTIP), josta neuvotellaan EU:n USA:n välillä tavoittelee markkinaalueiden välistä kauppaa sääntelevien lakien sääntöjen osittaista tai täydellistä purkamista yhtenäistämistä. Näin taloudelle annettaisiin ikään kuin steroide. Se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, koska tämä päläpäläsopimus lupaa satotuhansia työpaikko hyvinvointia Atlantin molemmin puolin, Yhdysvaltoihin Eurooppaan. Nämä lupaukset ovat vain katinkullan kimallusta. Virallisesti sopimus on lottovoitto läntiselle maailmalle me olemme kaikki voittajia. investointisuoan vedonnut Ihanaa! Vai onko? NAFTAn Kanadalainen paperiyhtiö AbitibiBowater sai kiristettyä Kanadan valtiolta 122 miljoonaa dollaria veronmaksajien varo. Jos kuvittelet, ettei sellaista täällä voi tapahtua, olet väärässä: Britannia hävisi terveydenhuoltoa koskevan kiistan Fujitsulle englantilaiset veronmaksat joutuvat nyt maksamaan 700 miljoonaa puntaa sanktioita. Lue BBC:n uutinen tästä! TTIP ei ole lottovoitto veronmaksajille, vaan järkyttävä tappio maailmantalouden ruletissa. Voittajia ovat monikansalliset yritykset häviäjiä demokratia veronmaksat. Sopimuksen tavoitteisiin etenemiseen voi tutustua tästä! TTIP:n todellinen päämäärä on vähentää sääntelyä maatalous-, elintarvike- lääketeollisuudessa sekä helpottaa kaupankäyntiä USA:n EU:n välillä säädöksiä poistamalla. Sääntelyn vähentminen on yleensä hyvä asia, mutta, jos se uhkaa luontoa ihmisiä, siihen pitää suhtautua varauksella. Ensimmäinen sopimusta koskeva kysymys on: Miksi sopimus neuvotellaan salassa ketkä siitä todella hyötyvät? TTIP pelottaa minua äänestäisin sitä vastaan, jos vain voisin, mutta sopimus solmitaan salassa EU:n USA:n kansalaisten mielipiteistä riippumatta. Ainoa mitä voimme tehdä, on yrittää

18 MEP:it (Members of European Parliament) tajuamaan sopimuksen epädemokraattinen luonne. It is, as John Hilary, Executive Director of campaign group War on Want, said: An assault on European and US societies by transnational corporations. 1. NHS (National Health Service): Julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto kuuluvat TTIP:n purkuohjelmaan. Eurooppalaiset julkiset palvelut: koulutus, terveydenhuolto vesivarat halutaan vapauttaa kansallisesta sääntelystä yksityistää korporaatioiden hallittaviksi. Suomessa on valtavat makeanveden varat, joiden arvo tulevaisuudessa on mittaamaton: haluammeko me myydä vesivaramme monikansallisille yrityksille kuten Nestlélle, jonka johtan mukaan vesi ei kuulu ihmisoikeuksiin. Euroopan komissio on väittänyt, etteivät julkiset palvelut sisälly Transatlanttiseen kauppa- investointikumppanuussopimukseen, mutta Englannin kauppaministeri Lordi Livingston on myöntänyt, julkisista palveluista neuvotellaan yhä. 2. Elintarvike- ympäristöturvallisuus: TTIP haluaa lähentää USA:n EU:n standarde elintarvike- ympäristöturvallisuuden osalta. Ongelma on siinä, että Euroopassa ravinnon laatukriteerit ovat huomattavasti tiukemmat kuin Yhdysvalloissa, jossa 70 % marketeissa myytävistä teollisesti valmistetuista ruoista sisältää geenimuuneltu aineksia. EU:ssa geenimuunneltujen aineiden käyttö ihmisravinnossa on tiukasti säännelty. Myös ympäristönsuojeluun Euroopassa suhtaudutaan vakavammin pitkäjänteisemmin kuin USA:ssa, jossa tuholais- kasvimyrkkyjen käyttöä ei rajoiteta käytännössä lainkaan. USA sallii myös kasvuhormonien antibioottien käytön liha- siipikarn kasvatuksessa. Euroopassa kasvuhormonit antibiootit on kielletty niiden aiheuttaman syöpäriskin vuoksi. Yhdysvaltalaiset maanviljelijät karnkasvattat ovat pyrkineet

19 poistamaan eurooppalaisia rajoituksia jo WTO:n aikaan sama tkuu nyt TTIP:ssä. Euroopassa elintarviketurvallisuutta säännellään (REACH, Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) EU:n kemikaaliturvallisuussäädöksillä, jotka vaativat, että yrityksen on todistettava tuote turvalliseksi, ennen kuin se voidaan tuoda myyntiin. USA:ssa on päinvastainen käytäntö: kaikkea saa käyttää, kunnes niihin sisältyvät riskit voidaan kiistatta osoittaa: syytön, kunnes toisin todistetaan. Vertailun vuoksi: EU on kieltänyt 1200 kemikaalin käyttämisen kosmetiikkatuotteissa, kun USA on kieltänyt vain 12 kemikaalin käytön. Tähän sisältyy riski geenimuuntelun leviämisestä Eurooppaan, hormoni- antibioottikarn kasvattaminen ravinnoksi, kasvimyrkkyjen sääntelyn vähentäminen Monsanton vallan lisääntyminen vanhalla mantereella. 3. Pankkien toiminnan sääntely: Euroopassa pankki- finanssilainsäädäntö on heppoisempaa kuin USA:ssa. USA:ssa finanssilainsäädäntöä kiristettiin pankkikriisin seurauksena, jotta samanlainen kriisi ei toistuisi. Nyt pelätään, että TTIP poistaa pankke koskevan sääntelyn palauttaa pankkiireille vallan ohilla kansainvälistä taloutta. 4. Yksityisyys, sanan- tiedonvapaus: ACTA (Anti- Counterfeiting Trade Agreement) hylättiin valtavan julkisen painostuksen seurauksena 2012 Euroopan Parlamentissa. Monet kokivat sen hyökkäyksenä yksilönvapauksia yksityisyyttä vastaan. Myös Suomessa aktivistit marssivat ACTAa vastaan. ACTA olisi velvoittanut internet-palveluntarjoat seuraamaan asiakkaidensa verkkokäyttäytymistä: haku, latauksia, julkaisu jne. TTIP:n pelätään palauttavan ACTA:n agendan. Erityisesti halutaan rajoittaa internetin yksityisyyttä ihmisten mahdollisuutta lukea esim. lääketieteellisiä tutkimuksia. Muistatte, että tieto on valtaa tietämättömiä on helpompi hallita.

20 5. Työpaikat: EU on myöntänyt, että TTIP tulee aiheuttamaan Euroopassa työpaikkojen katoa, koska Yhdysvalloissa työlainsäädäntö työmarkkinajärjestöt ovat selvästi heikompia kuin Euroopassa. TTIP helpottaa eurooppalaisten yritysten siirtymistä Yhdysvaltoihin. Kerrataan, miten NAFTA toimi (The North American Free Trade Agreement): NAFTA on trilateraalinen kauppasopimus, jonka jäseniä ovat Yhdysvallat, Kanada Meksiko. Kahdentoista vuoden aikana USA menetti miljoona työpaikkaa halvemman työvoiman vähemmän säännellyn työlainsääädännön Meksikoon. 6. Demokratia: TTIP on uhka erityisesti demokratialle kansanvallalle. Yksi Transatlanttisen kauppa- investointikumppanuussopimuksen tärkeimmistä tavoitteista on investointisuo (Investor-State Dispute Settlements ISDS), joka antaa yrityksille mahdollisuuden vaatia investointiensa suojelua valtion lainsäädännöstä riippumatta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monikansalliset yritykset, jotka kokevat menettävänsä tuotto jonkin valtion lainsäädännön vuoksi, voivat haastaa tämän valtion välimiesoikeuteen näin säädellä itsenäisten valtioiden lainsäädäntöä. Tämä on todella mielipuolinen idea. ISDS on voimassa monissa bilateraalisissa eli kahdenvälisissä kauppasopimuksissa eri puolilla maailmaa, joten sen toiminnasta on esimerkkejä: Ruotsalainen energia-alan jättiläinen, Vattenfall vaatii Saksalta milrde kompensaationa siitä, että Saksa on Fukushiman onnettomuuden jälkeen päättänyt vähitellen luopua ydinvoimasta. Vastaavanlaisia monikansallisen yritysten valtion välisiä oikeuskiisto on jo n Sovitteluista vastaa yritysten juristit suljetuissa tribunaaleissa, joissa läsnä on tuomarin ohella yrityksen valtion edustat. Investointisuo takaa kuitenkin monikansallisille yrityksille etulyöntiaseman näissä sovitteluissa niiden perusteella ne voivat vaatia valtioilta milrdien eurojen kompensaatiota

21 virtuaalisista potentiaalisista menetyksistä. Tämä meni hitokseen ohi alkuperäisestä tarkotuksesta. Halusin oikeastaan kirjoittaa jutun Monsantosta vain sivuta EU:n USA:n vapaakauppa-aikeita, mutta TTIP laajeni omaksi kokonaisuudekseen. Attelin, että tämän sopimuksen sisällön puiminen juuri nyt vaalien alla on perusteltua, koska vaaleissa on mielestäni kolme kantavaa teemaa: 1) talouden työllisyyden kohentaminen yrityslainsäädäntöä työllisyyden hintaa keventämällä, 2) turvallisuuspoliittinen strateginen suunnanmuutos (Nato-kysymys) 3) TTIP, josta suomalaiset eivät voi itsenäisesti päättää, vaan päätös tehdään käytännössä salassa kaikilta. Kun fiktiosta tulee totta: tarkkanäköiset kirilit William Gibsonin terävissä lähitulevaisuutta luotaavissa romaaneissa (mm. Neurovelho, 1984) kansallisvaltiot ovat menettäneet valtaansa, joka on siirtynyt monikansallisille keskenään sotiville korporaatioille. Kyberpunkin tematiikka toteutuu juuri nyt. Gibsonin maailma on synkkä, väkivaltainen rahan vallan ohamien suuryritysten taistelukenttä, jossa demokratia on unohdettu. Se on triadien mafian kaltaisten korporaatioiden johtama maailma, jossa yksilön oikeuksien vapauksien mitta on raha tieto. Voisiko kuvailemani kaltainen maailma toteutua?

22 TTIP ei ole ensimmäinen askel kohti tätä antidemokraattista dystopiaa, mutta varmasti ankohtaisin. Eikä William Gibson ollut ensimmäinen tai viimeinen fiktiivinen kirjoitta, jonka fiktio monin tavoin toteutui. Myös Philip K. Dick on romaaneissaan kuvannut nykymaailmaa lähitulevaisuutta viiltävän terävästi. Sekä William Gibson että Philip K. Dick tkavat ansiokkaasti jo H.G. Welss n, Ray Bradburyn, Aldous Huxleyn George Orwellin viitoittamaa tietä yhteiskuntakriittisinä visionääreinä filosofisina anarkisteina. Monet kirilijoiden kuvailemista ilmiöistä ovat jo toteutuneet tai toteutumassa tosi-tv:stä World Wide Webbiin internetin käyttäjien seurantaan, jota käytetään täsmällisesti kohdennetun markkinoinnin ohella myös seurannassa sekä tiedustelu- mustamaalauskampanjoissa. Isoveli valvoo sekä hyvässä että pahassa. Se ei ole pelkästään huono asia, mutta yksilön vapautta yksityisyyttä se rajoittaa. Myöskään TTIP ei ole pelkästään huono sopimus. Toivon olevani väärässä tämän pessimismin olevan turhaa. Ikävä kyllä pelkään, että Schumpeterin nerokasta talousteoriaa hyödynnetään tavalla, joka tekee demokratiasta utopiaa. Allekirjoita TTIP:n vastainen vetoomus kuvaa klikkaamalla.

23 Tähän artikkeliin liittyvää aineistoa: [gview file= save= 1 ] [gview file= achten_en.pdf save= 1 ] [gview file= doc_ pdf save= 1 ] [gview file= web.pdf save= 1 ] [gview file= %20IA%20on%20TTIP.pdf save= 1 ] [gview file= save= 1 ] [gview

24 file= usiness_cycles/schumpeter_business_cycles.pdf save= 1 ] [gview file= /courses/econ645/winter2011/generaltheory.pdf save= 1 ] Sami Ra-Halli GMO - miksi meidän pitäisi huolestua? GMO herättää paljon kysymyksiä pelko. Mistä oikein on kysymys kuinka GMO vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään. GMO on hyvin ankohtainen etenkin nyt, kun kulissien takana laaditaan suuryritysten etu avaa Transatlanttista kauppa-

25 investointikumppanuussopimusta (TTIP) Euroopan Yhdysvaltojen välille. Tämä vapauttaisi myös eurooppalaiset markkinat geenimuunnelluille tuotteille. Tuon tässä laasti esiin sekä geenimuuntelun historiaa käytäntöjä että siihen sisältyviä riskejä. Lopuksi tarkastelen geenejä geenien toimintaa sekä solujen metaboliaa yleisellä tasolla. Näiden ymmärtäminen on tärkeää geenimuuntelun riskien ymmärtämiseksi. Mikä GMO? GMO on johdettu sanoista genetically modified organism (geenimuunneltu organismi), jolla tarkoitetaan yleensä viljelykasve, joiden perimää on muokattu geenitekniikkaa soveltaen. Geneettisestä muuntelusta käytetään myös sano: muuntogeeninen, geenimanipuloitu, transgeeninen siirtogeeninen. Tutuimpia geenimuunneltu organisme ovat maissi, soi, vehnä, riisi, tomaatit rypsi. Geenimuunneltu rehu käytetään runsaasti karn-, kalojen siipikarn kasvatuksessa. Geenimuunneltujen tuotteiden turvallisuudesta vallitsee melko laa tieteellinen konsensus, mutta pitkäaikaisia seuranto muunneltujen tuotteiden terveysvaikutuksista ei ole. Vallitseva konsensus voi myös olla tuottajien omiin tutkimuksiin perustuva siten kyseenalainen markkinointitemppu. Geenimuuntelun vastustajien keskeiset huolenaiheet liittyvät geenimuunneltujen siemenkasvien patenttioikeuksiin, turvallisuuteen sekä niihin liittyviin ympäristöriskeihin. Ongelma etenkin patenttioikeudessa on ymmärrettävä: kukapa meistä haluaisi, että siemenkasveista tulisi jonkun yksityisomaisuutta! Huoli voi vaikuttaa ylimitoitetulta, mutta mm. Monsanto tavoittelee peittelemättä GM-kasvien patentte hyödyntää patenttioikeuksiaan. Turvallisuuteen liittyvät huolet ovat lisääntyneet eläinkokeissa, joissa GM-ruokituilla toisen kolmannen

26 sukupolven koe-eläimillä erilaiset syövät hedelmättömyys on selvästi yleisempää kuin geenimuuntelematonta ruokaa saaneilla verrokeilla. Laitetaan tähän asian hyvin selventävä video: Tavoite Geenimuuntelun tavoitteena on muunneltavan organismin jo olemassa olevien ominaisuuksien parantaminen tai kokonaan uusia ominaisuuksia koodaavien geenien liittäminen eliöön. Näin muunnellusta organismista pyritään tekemään kestävämpi ulkoisille vaikutuksille, kuten säiden vaihteluille tuholaisten sietokyvylle sekä muunnellun lajikkeen satojen lisääminen. Geenimuuntelun tematiikassa puhutaan paljon nälänhädästä moninkertaisista sadoista, joiden avulla nälänhätää vastaan voidaan kamppailla tehokkaammin. Elintarvike- lääketeollisuuden eettisiin kannanottoihin on kuitenkin syytä suhtautua suurella varauksella. Patenttioikeudet menevät ihmishenkien, jopa miljoonien ihmishenkien edelle. Tästä erityisen synkän kuvan antoi tehokas AIDS-lääkitys, jota intialainen lääkeyritys olisi tarjonnut miljoonille afrikkalaisille vain valmistuksen raaka-aineiden hinnalla, mutta lääketeollisuuden jätit, jotka pitivät kiinni patenteistaan, nousivat vastarintaan edullisen lääkityksen kaminen viivästyi kymmenellä vuodella; sinä aikana miljoonat sairastuneet afrikkalaiset menehtyivät. Useimmat unohtavat tai sulkevat silmänsä siltä, että sekä lääke- että elintarviketeollisuus toimivat markkinatalouden ehdoilla: raha ratkaisee. GMO on jälleen yksi tapa tehdä patenttioikeuksilla helppoa rahaa. Lainsäädäntö GMO:iden turvallisuutta ympäristövaikutuksia koskeva lainsäädäntö oli pitkään tiukempi Yhdysvalloissa kuin Euroopassa luvun puolivälin jälkeen lainsäädäntö on tiukentunut Euroopassa, jossa nykyisin on todennäköisesti

27 maailman tiukimmat geenimuunneltua ruokaa rehu säätävät lait. Tuotteet, joissa hyväksytyn GMO-aineksen osuus ylittää 0,9% täytyy merkitä. Ei-hyväksytylle GMO-materiaalille on nollatoleranssi ne käännytetään alkuperämaahan tai tuhotaan. USA vastustaa Eurooppalaista lainsäädäntöä, jota se pitää taloudellisena protektionismina. USAssa sääntelystä vastaa monta virastoa (EPA, USDA FDA), mutta tärkein rooli lienee FDA:lla, joka ei sääntele GMO-tuotteita käytännössä mitenkään. Tähän on tultu, kun Monsanton entinen lakimies Michael Taylor nousi päättävään asemaan FDA:ssa. Nykyisin tämä mies on palannut Monsantoon, mutta nyt kannukset kerättyään, varajohtaksi. Näin asiat toimivat! Historia Viljelykasve on lostettu risteyttämällä jo vuosituhansien an. Näin on tuotettu kestävämpiä parempia sato tuottavia lajikkeita. Geenimuuntelua perustellaan usein sillä, että geenimuuntelu on luonnollinen tke lajien risteyttämiselle. Näin ei kuitenkaan ole. Geenitekniikan katsotaan alkaneen vuonna 1973, kun Paul Berg siirsi viruksen DNA:ta bakteerin kromosomin osaksi. Nykyään minkä tahansa lajin mikä tahansa geeni, jonka paikka kromosomistossa tunnetaan, voidaan siirtää mihin tahansa toiseen lajiin. Siirretty geeni säätelee organismin ominaisuuksia se voi toimia muiden geenien säätelijänä. Kaupalliseen levitykseen geenimuunnellut tuotteet tulivat 1994, jolloin Calgenen Flavr Savr-tomaatit tulivat markkinoille. Geenimuunnellut tomaatit säilyttivät värinsä kiinteytensä pidempään, eivätkä pilaantuneet yhtä herkästi kuin muutelemattomat tomaatit.

28 Flavr Savr (also known as CGN ; pronounced flavor saver ), a genetically modified tomato, was the first commercially grown genetically engineered food to be granted a license for human consumption. It was produced by the Californian company Calgene, and submitted to the U.S. Food and Drug Administration (FDA) in 1992.[1] On May 18, 1994,[2] the FDA completed its evaluation of the Flavr Savr tomato and the use of APH(3 )II, concluding that the tomato is as safe as tomatoes bred by conventional means and that the use of aminoglycoside 3 -phosphotransferase II is safe for use as a processing aid in the development of new varieties of tomato, rapeseed oil, and cotton intended for food use. It was first sold in 1994, and was only available for a few years before production ceased in 1997.[3] Calgene made history, but mounting costs prevented the company from becoming profitable, and it was eventually acquired by Monsanto Company. Through genetic engineering, Calgene hoped to slow the ripening process of the tomato and thus prevent it from softening, while still allowing the tomato to retain its natural colour and flavour.[3] The tomato was made more

29 resistant to rotting by adding an antisense gene which interferes with the production of the enzyme polygalacturonase. The enzyme normally degrades pectin in the cell walls and results in the softening of fruit which makes them more susceptible to being damaged by fungal infections. Unmodified tomatoes are picked before fully ripened and are then artificially ripened using ethylene gas which acts as a plant hormone. Picking the fruit while unripe allows for easier handling and extended shelf-life. Flavr Savr tomatoes, on the other hand, could be allowed to ripen on the vine, without compromising their shelf-life. The intended effect of slowing down the softening of Flavr Savr tomatoes would allow the vine-ripe fruits to be harvested like green tomatoes without greater damage to the tomato itself. The Flavr Savr turned out to disappoint researchers in that respect, as the antisensed PG gene had a positive effect on shelf life, but not on the fruit s firmness, so the tomatoes still had to be harvested like any other unmodified vine-ripe tomatoes.[4] An improved flavor, later achieved through traditional breeding of Flavr Savr and better tasting varieties, would also contribute to selling Flavr Savr at a premium price at the supermarket.the FDA stated that special labeling for these modified tomatoes was not necessary because they have the essential characteristics of non-modified tomatoes. Specifically, there was no evidence for health risks, and the nutritional content was unchanged.[3]the failure of the Flavr Savr has been attributed to Calgene s inexperience in the business of growing and shipping tomatoes.[5] Jo vuonna 1946 tutkit ymmärsivät, että DNA:ta voidaan siirtää eri organismien välillä. Ensimmäinen geenimuunneltu kasvi tuotettiin 1983, jolloin geenimuunneltiin mikroorganismeille vastustuskykyisempi tupakkakasvi myyntiluvan saivat seuraavat muuntogeeniset tuotteet: geenimuunneltu rypsiöljy eli canola (Calgene), maissiin

30 lisätty biologisena hyönteismyrkkynä toimiva bakteeri Bacillus thuringiensis-bt (Ciba-Geigy), kasvimyrkylle vastustuskykyinen puuvilla (Calgene), Bt-puuvilla (Monsanto), Bt-perunat (Monsanto), kasvimyrkylle vastustuskykyinen soipapu (Monsanto), virus-resistentti kurpitsa (Monsanto-Asgrow), hitaammin kypsyviä tomaatte (DNAP, Zeneca/Peto, Monsanto). Vuonna 2000 kasvin ravintoarvo parannettiin geneettisesti ensimmäistä kertaa. Muuntogeenisten lajikkeiden laajempi viljely aloitettiin Yhdysvalloissa 1996 kymmenen vuotta myöhemmin näiden viljelypinta-ala ylitti 100 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2006 yli 10 miljoonaa viljelijää 22 maasta viljeli 102 miljoonan hehtaarin alalla muuntogeenisiä kasve. Noin kaksi milrdia ihmistä on maistanut tai syö säännöllisesti geenimuunneltua ruokaa, kuten maissia, soia, vehnää tai riisiä. Vuonna 2013 Yhdysvalloissa viljellystä maissista noin 85 %, soipavuista 91 % puuvillasta noin 88 % oli geneettisesti muunneltua. Yhdysvalloissa jopa 80 % prosessoidusta elintarvikkeista sisältää yhtä tai useampaa geenimuunneltua ainesosaa. Between 1984 and 2002, the study s authors wrote, the number of GMO varieties approved by the USDA s Animal and Plant Health Inspection Service, or APHIS, grew exponentially. Today GMO crops are found in most of America s biggest farms, they continued, and scientists have in the last several years discovered groundbreaking new ways to make situation-specific seeds that have traits more desirable than traditional crops. As of September 2013, about 7,800 releases were approved for GE corn, more than 2,200 for GE soybeans, more than 1,100 for GE cotton and about 900 for GE potatoes, the USDA affirmed. r&utm_medium=aplication_chrome&utm_campaign=chrome

31 WHO, National Academy of Sciences American Medical Association pitävät geenimuunneltu lajikkeita yhtä terveellisinä tai terveellisempinä kuin perinteisesti viljeltyjä risteyttämällä lostettu kasve. USAssa geenimuunneltujen lajien hyväksymisestä vastaa kolme organisaatiota: EPA, USDA FDA. Geneettisesti muunneltu tuotteita perustellaan mm. näin: 1. Enemmän ruokaa: Geenimuunnellut lajikkeet ovat kestävämpiä (sienille, ilmastolle, tuholaisille torjunta-aineille) tuottavat suurempia sato niitä voidaan viljellä myös sellaisilla alueilla, joissa niitä ei aiemmin ole voitu viljellä. 2. Vähemmän ympäristölle haitallisia torjunta-aineita: Tuholaisia sietävien lajikkeiden viljelyssä voidaan vähentää merkittävästi kasvi- hyönteismyrkkyjen käyttöä. Saman sadon tuottamiseksi tarvitaan myös pienempi viljelyala. 3. Ravintoarvoiltaan paremmat säilyvämmät tuotteet: Geenimuuntelulla on tuotettu lajikkeita, jotka

32 sisältävät lisättyjä ravinteita, kuten beetakaroteenia tai terveellisiä omega-3-rasvahappo. Hyvältähän tämä näyttää, vai näyttääkö sittenkään? GMO-tuotteita vastustetaan seuraavilla argumenteilla: mm. GMO aiheuttaa allergioita tekee elimistöstä antibiooteille tolerantin. Se saattaa edesauttaa syöpien kehittymistä, elinvaurioita, hedelmättömyyttä synnynnäisiä epämuodostumia. 1. Hallitsemattomat rikkakasvit: GMO-lajien rikkakasvien risteytyminen luonnossa johtaa voimakkaasti leviävien torjunta-aineille sekä luonnollisille hyökkääjille vastustuskykyisten mutantti-rikkaruohojen kehittymiseen. Mutanttilajien leviäminen ympäristöön voi päätyä ekologiseen katastrofiin, jopa pahempaan kuin minkä monet muualta peräisin olevat vieraslajit ovat ympäristössä aiheuttaneet. GMO:t ristiinpölyttyvät pölyttymisen kasvien leviämistä on mahdoton estää. Kun ristiinpölyttyneiden rikkakasvien geenipooliin kehittyy luonnon toksiineille, sienille, loisille, kylmälle lämpimälle sekä kasvimyrkyille resistenttejä laje, niiden poistaminen luonnosta on mahdotonta. GMO-saaste kestää ilmastonlämpenemisen kukoistaa myös mahdollisen ydintuhon jälkeen. Potentiaaliset ekologiset vaikutukset ovat massiivisia vaikuttavat väistämättä tulevien sukupolvien elämään terveyteen sekä maapallon biodiversiteettiin.

33 2. Terveysriskit: Kasveihin lisätyt proteiinit lisäävät allergioiden syöpien riskiä. Erilaisille taudeille resistentit ainesosat voivat myös jäädä elimistöön aiheuttaa hedelmättömyyttä heikentää elimistön omaa immuunijärjestelmää. Ihmiskokeissa on havaittu, että geenimuuntelu jättää elimistöön molekyylejä, joiden pitkäaikaisvaikutukset ovat tuntemattomia voivat olla dramaattisia. Muunneltujen geenien elimistön bakteerikannan DNA:n yhdistymisen vaikutuksista ei ole tietoa. Tiedetään kuitenkin, että geenimuunnellun maissin hyönteismyrkkyä on löydetty syntymättömien sikiöiden verestä. Lukemattomat terveysongelmat lisääntyivät huomattavasti geenimuunneltujen tuotteiden myyntiin tulon seurauksena: kolmesta tai useammasta kroonisesta sairaudesta kärsivien amerikkalaisten määrä lisääntyi yhdeksässä vuodessa 6 %,, allergiat ruoansulatuskanavan ongelmat sekä autismi lisääntyivät samana aikana räjähdysmäisesti. Korrelaatiosta kausaliteetista GMOruokien näiden terveysongelmien välillä ei ole varmaa tutkimusaineistoa, mutta monet lääketieteen ammattilaiset uskovat sen löytyvän ennemmin tai myöhemmin. Suurimmat riskit kohdistuvat raskaana oleviin naisiin lapsiin. The American Public Health Association and American Nurses Association are among many medical groups that condemn the use of GM bovine growth hormone, because the milk from treated cows has more of the hormone IGF-1 (insulin-like growth factor 1) which is linked to cancer. 3. Pitkäaikaisvaikutukset: Geenimuunnellun

34 ruoan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole minkäänlaista aineistoa. Laboratorioissa tehdyissä eläinkokeissa pelkkää GMO-ruokaa saaneiden koe-eläinten jälkeläisillä esiintyi kuitenkin selvästi verrokke enemmän hedelmättömyyttä, syöpiä muita terveysongelmia (munuaiset, maksa, sydän). Tutkimuksia, jotka osoittavat geenimuunneltujen tuotteiden haittavaikutuksia on ainakin 23. Siksi on tarpeen punnita hyötyjä haitto objektiivisesti. 4. AAEM: American Academy of Environmental Medicine kehottaa lääkäreitä suosittelemaan ei-geenimuunneltua ruokavaliota kaikille potilailleen. Tätä perustellaan eläinkokeilla, jotka ovat palstaneet GMOtuotteiden aiheuttamia elinvaurioita, ruoansulatus immuunijärjestelmän ongelmia, nopeampaa hedelmättömyyttä. ikääntymistä 5. Kasvimyrkyille vastustuskykyiset lajikkeet: Roundup on rikkakasvien torjunnassa yleisesti käytetty kasvimyrkky. Se tuhoaa kasvien lehtivihreää estää näin fotosynteesin tuhoaa kasvin. Monsanto myy jo Roundup-kasvimyrkylle resistenttejä siemeniä, eli siemeniä, joista kasvaviin kasveihin Roundup ei tehoa (entä kun näiden kasvien rikkakasvien geenipooli risteytyy?). Vuosien välillä yhdysvaltalaiset viljelijät ruiskuttivat n. 130 miljoonaa kiloa enemmän kasvimyrkkyjä geenimuunnelluille viljelyksille, koska Roundup-kasvimyrkyn yletön käyttö sille resistenttien lajikkeiden risteytyminen oli tuottanut kasvimyrkkyjä sietäviä

35 rikkakasve. Myrkyllisiä kasvimyrkkyjä ruiskutetaan viljelmille enemmän joka vuosi rikkakasvien tkuvasti kehittyessä yhä vastustuskykyisemmiksi. 6. Myrkyllisemmät tuotteet: Kasvimyrkkyjen kiihtyvä käyttö on johtanut siihen, että geenimuunnellut tuotteet sisältävät enemmän myrkyllisiä torjunta-ainejäämiä. Roundup on yhdistetty mm. steriiliyteen, syöpiin synnynnäisiin epämuodostumiin. (Näiden pitkäaikaisvaikutuksia tunnetaan melko huonosti, mutta kaikki muistavat sellaiset yleisesti käytössä olleet pahamaineiset torjunta-aineet, kuin PCB, DDT Agent Orange. Onko nykyisten torjunta-aineiden terveysvaikutukset vähäisempiä? Tuskin!) 7. V a a r a l l i s e t tuntemattomat sivuvaikutukset: Eri lajien geenien yhdistäminen samaan DNA-geenipooliin voi aiheuttaa arvaamattomia sivuvaikutuksia. Jo itse geeniteknologinen prosessi tuottaa odottamatonta bakteereista tuhoa, uudislaje viruksista myrkkyihin, karsinogeeneihin ravitsemuksellisiin sekä kasvin muutoksiin, kuten myrkyllisyyteen. 8. Sääntely: TTIP:n seurauksena myös Eurooppaan saattaa pesiytyä täydellinen piittaamattomuus tuoteturvallisuudesta tuotteiden eettisestä alkuperästä. USAssa geenimuunneltujen tuotteiden sääntely on leväperäistä siitä vastaa FDA (Food and Drug Administration): 1. tutkimuksia tuotteiden turvallisuudesta ei vaadita, 2. GMO-tuotteita ei tarvitse merkitä pakkauksiin millään tavalla, 3. yritykset saavat tuoda myyntiin GMO-tuotteita ilman,