Keskikaiteellisten ohituskaistaosuuksien liikennevirran ominaisuudet

Transkriptio

1 S12 Pääeiden paranamisrakaisu Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude Valaie 9 älillä Oriesi - Muurame Tiehallinnon seliyksiä 8/2006

2

3 S12 Pääeiden paranamisrakaisu Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude Valaie 9 älillä Oriesi Muurame Tiehallinnon seliyksiä 8/2006 Tiehallino Helsinki 2006

4 Kannen kua: Åsa Enberg ISSN ISBN TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN ISBN X TIEH Edia Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saaaana: Faksi Puhelin Tiehallino Liikenneekniikka Opasinsila 12 A PL HELSINKI Puhelinaihde

5 Virpi Ojala, Paula Tuoinen, Åsa Enberg: Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude. Valaie 9 älillä Oriesi Muurame. Helsinki Tiehallino, Liikenneekniikka. Tiehallinnon seliyksiä 8/ s. + lii. 22 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasana: ohiuskaisa, keskikaiee, nopeus, jonouuminen, liikenneira Aiheluokka: 21 TIIVISTELMÄ Tässä ukimuksessa on maasomiauksin seliey pisenopeuksia ja jonossa ajamisa alaiellä 9 keskikaieellisilla ohiuskaisaosuuksilla ja näiden älillä oleilla kaieeomilla kaksikaisaisilla ieosuuksilla. Miauspiseiä oli kaikkiaan kuusi: 2+1-ohiuskaisaosuus Oriedellä ja sen erailupise (ohiuskaisaosuuden jälkeen), 2+2-ohiuskaisaosuus Längelmäellä ja sen kaksi erailupiseä (oinen ennen ohiuskaisaosuua ja oinen sen jälkeen) sekä 1+2-ohiuskaisaosuus Muuramessa (ei erailupiseä). Aineisoa keräiin alella, kesällä ja syksyllä 2004 sekä alella Kulakin miausjaksola ukiaaksi aliiin noin iikon aineiso pouasään ja uodenajalle yypillisen kelin ajala. Talella 2004 ukiuilla ieosuuksilla oli oimassa 80 km/h alinopeusrajoius lukuunoamaa Muuramen ohiuskaisaosuua, jolla rajoius oli 100 km/h. Muulloin kaikissa miauspiseissä oli oimassa 100 km/h nopeusrajoius. Orieden miauspiseissä keskimääräinen uorokausiliikenne (KVL) oli uonna 2004 noin ajon/rk ja Längelmäen miauspiseissä noin ajon/rk. Muuramen piseessä liikenneä oli seläsi enemmän eli KVL oli noin ajon/rk. Talella 2004 piseissä, joissa oli 80 km/h alinopeusrajoius, keskinopeude olia päiisin (klo 06 22) 4 8 km/h alhaisempia kuin alella 2005, jolloin rajoius oli 100 km/h. Öisin (klo 22 06) ero olia hieman pienempiä. Kesä ja syksy 2004 (rajoius 100 km/h) olia nopeusasolaan keskenään hyin samanlaisia päiäaikaan. Talella 2005 keskinopeus oli päiäaikaan enimmäkseen hieman alhaisempi kuin kesällä ai syksyllä 2004, paikoin keskinopeus oli kuienkin alella jopa kesää korkeampi. Ohiuskaisojen nopeuksissa ali eroui selemmin. Orieden ja Längelmäen ohiuskaisaosuuksilla keskinopeude olia alella 2004 ohiuskaisan suunnilla (peruskaisa + ohiuskaisa) päiisin km/h ja öisin km/h. Muilla miausjaksoilla keskinopeude olia päiisin km/h ja öisin km/h. Muuramen ohiuskaisaosuudella, jossa nopeusrajoius oli kaikilla miausjaksoilla 100 km/h, keskinopeude olia ohiuskaisan suunnalla päiisin km/h ja öisin km/h. Kaikilla ohiuskaisaosuuksilla keskinopeude olia ohiuskaisalla seläsi korkeampia kuin asaaalla saman suunnan peruskaisalla niin päiisin kuin öisinkin. Päiisin eroa peruskaisan ja ohiuskaisan älillä oli miauspiseesä riippuen km/h ja öisin 4 20 km/h. Oriedellä ja Längelmäellä ohiuskaisaosuuksien ohiuskaisan suunnilla keskinopeude olia päiisin pääasiassa korkeampia kuin erailupiseissä kaksikaisaisilla osuuksilla, öisin keskinopeude sen sijaan olia ohiuskaisaosuuksilla alhaisempia kuin erailupiseissä. Orieden ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla keskinopeus oli alella 2004 päiisin 85 km/h ja öisin 88 km/h. Muilla miausjaksoilla keskinopeus oli päiisin km/h ja öisin km/h. Keskinopeus oli siis seläsi alhaisempi kuin ohiuskaisanpuoleisella suunnalla sekä päiisin eä öisin. Ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla ajeiin aina myös sel-

6 äsi alhaisempaa nopeua kuin erailupiseessä ennen yksikaisaisa osuua. Muuramen ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla keskinopeus oli päiisin km/h ja öisin km/h. Keskinopeus oli alella 2004 ja 2005 päiäaikaan hieman alhaisempi kuin ohiuskaisanpuoleisella suunnalla, mua kesällä ja syksyllä 2004 suunien älillä ei juuri ollu nopeuseroa. Sen sijaan yöaikaan keskinopeus oli yksikaisaisella suunnalla korkeampi kuin ohiuskaisan suunnalla. Tukiujen ohiuskaisaosuuksien ohiuskaisan suunnilla jonossa ajoi päiisin % ajoneuoisa. Öisin jonoon jouui ain hara. Oriedellä ohiuskaisaosuuden jälkeisessä erailupiseessä jonossa ajaneiden osuus oli muuaman proseniyksikön suurempi kuin ohiuskaisaosuudella. Längelmäellä jonoproseni oli kummallakin ajosuunnalla korkeimmillaan ennen ohiuskaisaosuuden alkua. Jonossa jouduiin ajamaan ähien ohiuskaisaosuudella. Ohiuskaisaosuuden jälkeen jonoa alkoi aas muodosua, mua jonoproseni oli kuienkin alhaisempi kuin ennen ohiuskaisaosuua. Orieden ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla jonossa ajoi päiisin % ajoneuoisa eli seläsi useampi kuin ohiuskaisanpuoleisella suunnalla ai erailupiseessä ennen yksikaisaisa osuua. Myös Muuramen ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla jonossa ajaneiden osuus oli % eli seläsi korkeampi kuin ohiuskaisan suunnalla. Tukimusulosen alossa ohiuskaisaosuude näyäisiä arsinkin päiäaikaan oimian hyin siinä ehäässä, johon ne on suunnielu. Keskikaieellinen ohiuskaisaosuus arjoaa urallisen ohiusmahdollisuuden, purkaa jonoja ja sujuoiaa liikenneä. Ohiuskaisan suuremma nopeude nosaa koko ohiuskaisan suunnan keskinopeua. Kun osa ajosuunnan liikeneesä siiryy ohiuskaisalle, ajo-olosuhee äljeneä peruskaisallakin. Vaikka ohiuskaisaosuus purkaa jonoja arsin hyin, jono alkaa muodosua uudelleen arsin pian ohiuskaisaosuuden pääyyä. Ilmiö näkyi myös keskinopeuksissa. Vaikuaisi myös silä, eä kolmikaisaisella ohiuskaisaosuudella suuna, jolla on ain yksi kaisa ja keskikaide, kerää jonoja enemmän kuin aallinen kaksikaisainen poikkileikkaus, jossa ohiukse oa mahdollisia asaanulean liikeneen niin salliessa. Keskikaide esää ohiukse ja pakoaa myös nopeamma ajoneuo jonoon. Oriedellä ilmiö heijasui myös keskinopeuksiin. Tuloksisa pääelmiä ehäessä ja eri osuuksia oisiinsa erraaessa ulee muisaa, eä miauspisee erosia oisisaan jonkin erran niin iegeomerian kuin liikennemääränkin suheen.

7 Virpi Ojala, Paula Tuoinen, Åsa Enberg: Trafikflödes egenskaper på ägsräckor med omkörningsfäl och miräcke. Riksäg 9 mellan Oriesi och Muurame. Helsingfors Vägföralningen, Trafikeknik. Vägföralningens uredningar 8/ s. + bilagor 22 s. ISSN , ISBN , TIEH Nyckelord: omkörningsfäl, miräcken, hasighe, köbildning, rafikflöde SAMMANFATTNING I dea arbee har man med hjälp a fälmäningar undersök punkhasigheer och köbildning på riksäg 9 på 2+1- och 2+2-ägsräckor med miräcke sam på närliggande åfäliga ägsräckor uan miräcke för a få jämförelsemaerial. Mäningar ufördes i sex mäpunker: på en 2+1-sräcka i Oriesi med referenspunk på 1+1-sräckan genas efer omkörningsfäle, en 2+2- sräcka i Längelmäki med referenspunker på 1+1-sräckorna både före och efer sam på en 1+2-sräcka i Muurame uan referenspunk. Mämaerial insamlades under inern, sommaren och hösen 2004 sam under inern Från arje mäperiod aldes en ecka mämaerial med för årsiden normala äderleks- och äglagsförhållanden. Vinern 2004 gällde inerhasighesbegränsningen 80 km/h på alla de undersöka ägsräckorna föruom i Muurame där hasighesbegränsningen ar 100 km/h. Under alla öriga mäperioder ar hasighesbegränsningen 100 km/h på alla undersöka ägsräckor. ÅDT för mäpunkerna i Oriesi ar cirka 5700 fordon/dygn och för mäpunkerna i Längelmäki cirka 5200 fordon/dygn år I mäpunken i Muurame ar rafiken klar liligare, ÅDT ar cirka 9800 fordon/dygn. I de mäpunker, där inerhasighesbegränsningen ar 80 km/h inern 2004, ar medelhasigheerna under dagid (kl ) 4 8 km/h lägre än inern 2005, då hasighesbegränsningen ar 100 km/h. Naeid (kl ) ar skillnaderna en aning mindre. Hasighesniåerna sommaren och hösen 2004 (hasighesbegränsningen 100 km/h) ar sinsemellan mycke lika under dagid. Vinern 2005 ar hasighesniån under dagid för de mesa en aning lägre än sommaren och hösen 2004, på issa plaser ar medelhasigheen dock ill och med högre på inern än på sommaren. Vinern urskilde sig mera klar i omkörningsfälens hasigheer. På 2+1-sräckan i Oriesi och 2+2-sräckan i Längelmäki ar medelhasigheerna i de åfäliga rikningarna inern km/h dagid och km/h naeid. Under öriga mäperioder ar medelhasigheerna under dagid km/h och naeid km/h. På 1+2-sräckan i Muurame, där hasighesbegränsningen ar 100 km/h under alla mäperioder, ar medelhasigheerna i den åfäliga rikningen km/h dagid och km/h naeid. I alla undersöka mäpunker med omkörningsfäl ar medelhasigheerna på omkörningsfälen klar högre än medelhasigheerna på mosarande höger körfäl både dagid och naeid. Under dagid ar hasighesskillnaden beroende på mäpunk km/h och under naeid 4 20 km/h. I Oriesi och Längelmäki ar medelhasigheerna i de åfäliga rikningarna under dagid i huudsak högre än i mosarande referenspunker på 1+1- sräckorna. Under naeid ar medelhasigheerna däremo lägre i de åfäliga rikningarna än i referenspunkerna. I mäpunken på 2+1-sräckan i Oriesi ar medelhasigheen i den enfäliga rikningen inern km/h dagid och 88 km/h naeid. Under öriga mäperioder ar medelhasigheen dagid km/h och naeid km/h naeid. Medelhasigheen ar allså klar lägre än i den åfäliga rikningen både dagid och naeid. Medelhasigheen i den enfäliga rikningen

8 ar också allid klar lägre än i referenspunken på 1+1-sräckan före den enfäliga ägsräckan. I den enfäliga rikningen på 1+2-ägsräckan i Muurame ar medelhasigheen dagid km/h dagid och km/h naeid. Vinrarna 2004 och 2005 ar medelhasigheen under dagid en aning lägre än i den åfäliga rikningen, men sommaren och hösen 2004 fanns näsan ingen skillnad mellan rikningarna. Naeid ar medelhasigheen i den enfäliga rikningen däremo högre än i den åfäliga rikningen. På ägsräckorna med omkörningsfäl ar köandelen i den åfäliga rikningen % under dagid. Naeid körde endas några få fordon i kö. I referensmäpunken (1+1) efer omkörningsfäle i Oriesi ar köandelen några %-enheer sörre än i den åfäliga rikningen med omkörningsfäl. I Längelmäki ar köbildningen i bägge rikningarna som högs i referenspunkerna före ägsräckorna med omkörningsfäl. De lägsa köandelarna förekom där de fanns omkörningsfäl. Efer omkörningsfälen började köerna uppså på ny, men köandelen ar i alla fall lägre än på sräckorna med omkörningsfäl. På 2+1-sräckan i Oriesi ar köandelarna under dagid i den enfäliga rikningen % eller klar högre än i rikningen med omkörningsfäl och i referenspunken innan den enfäliga sräckan. Också på 1+2-ägsräckan i Muurame ar köandelen i den enfäliga rikningen %, ds. klar högre än i rikningen med omkörningsfäl. Der erkar som om ägsräckorna med omkörningsfäl i synnerhe under dagid bra skulle fylla de ändamål de är planerade för. Vägsräckorna med omkörningsfäl och miräcke erbjuder säkra omkörningsmöjligheer, minskar köbildningen och ökar framkomligheen. De högre hasigheerna på omkörningsfäle höjer medelhasigheen för rikningen med omkörningsfäl. Då en del a körrikningens rafik flyas ill omkörningsfäle, blir de mera rum också på de högra körfäle. Äen om omkörningsfäle minskar köbildningen uppsår köerna på ny ganska snar efer omkörningsfäle. Dea fenomen synes också i medelhasigheerna. De erkar också som om den enfäliga rikningen i en refälig ärsekion, där omkörningar hindras med miräcke, samlar mera köer än en anlig åfälig ärsekion, där omkörningar är möjliga, då den mokommande rafiken så illåer. Miräcke hindrar omkörningar och ingar snabbare fordon a köra i kö. I Oriesi inerkade dea också på medelhasigheerna. Då man drar slusaser från de här erhållna resulaen, bör man komma ihåg a mäpunkerna skilde sig någo från arandra såäl ad beräffar ägens geomeri som rafikmängden.

9 Virpi Ojala, Paula Tuoinen, Åsa Enberg: Traffic flow characerisics on passing lane road secions wih median barrier. Main road 9 beween Oriesi and Muurame. Helsinki Finnish Road Adminisraion. Finnra Repors 8/ p. + app. 22 p. ISSN , ISBN , TIEH Keywords: passing lanes, median barriers, speed, plaooning, raffic flow SUMMARY In his research work spo speeds and plaooning were inesigaed by field measuremens on passing lane road secions wih a median barrier and a reference locaions beween hem on ordinary wo-lane road secions on main road 9. There were six measuremen poins alogeher: 2+1 passing lane secion in Oriesi and a reference locaion of i (afer passing lane secion), 2+2 passing lane secion in Längelmäki and wo reference locaions of i (one before and one afer he passing lane secion), and 1+2 passing lane secion in Muurame (no reference locaion). Daa were gahered in winer, summer and auumn 2004 and in winer Daa from one week wih good road and weaher condiions were chosen for furher analysis from each measuremen period. In he winer 2004 he speed limi on he inesigaed road secions was 80 km/h excep in Muurame, where he limi was 100 km/h. During he oher measuremen periods he speed limi was 100 km/h in all measuremen poins. In Oriesi he aerage daily raffic (ADT) was abou 5,700 eh/d and in Längelmäki abou 5,200 eh/d in In Muurame ADT was clearly higher, abou 9,800 eh/d. In he winer 2004 in all hose measuremen poins where he winerime speed limi was 80 km/h mean speeds in he dayime (06 22 o clock) were 4 8 km/h lower han in he winer 2005, when he speed limi was 100 km/h. In he nigh-ime (22 06 o clock) he differences were a lile smaller. The summer and auumn 2004 (speed limi 100 km/h) were quie he same in erms of heir dayime mean speed leel. In he winer 2005 he dayime mean speed was mosly a lile lower han in he summer or auumn Howeer, in places he mean speed was een higher in winer han in summer. In erms of passing lane speeds winer sood ou more clearly. In he winer 2004 he mean speeds in he passing lane direcion (basic lane + passing lane) on he passing lane secions in Oriesi and Längelmäki were km/h in he dayime and km/h in he nigh-ime. During he oher measuremen periods mean speeds were km/h in he dayime and km/h in he nigh-ime. On Muurame passing lane secion where he speed limi was 100 km/h during all measuremen periods, he mean speeds in he passing lane direcion were km/h in he dayime and km/h in he nigh-ime. On all passing lane secions he mean speeds on he passing lane were clearly higher han on he corresponding basic lane of he same direcion boh in he dayime and in he nigh-ime. The difference beween he basic lane and he passing lane was km/h in he dayime and 4 20 km/h in he nigh-ime depending on he measuremen poin. In Oriesi and in Längelmäki he dayime mean speeds in he passing lane direcion were mosly higher han a he reference locaions on he wo-lane secions. Howeer, he nigh-ime mean speeds were lower on he passing lane secions han a he reference locaions. In he one-lane direcion of he Oriesi passing lane secion he mean speed in he winer 2004 was 85 km/h in he dayime and 88 km/h in he nigh-ime. During he oher measuremen periods he mean speed was km/h in

10 he dayime and km/h in he nigh-ime. So he mean speed was clearly lower han in he passing lane direcion boh in he dayime and in he nigh-ime. In he one-lane direcion he mean speed was always clearly lower han a he reference locaion before he one-lane secion. In he one-lane direcion of he Muurame passing lane secion he mean speed was km/h in he dayime and km/h in he nigh-ime. In he dayime he mean speed was a lile lower han in he passing lane direcion in he winer 2004 and 2005, bu in he summer and auumn 2004 here was no quie so much difference beween he direcions. Insead in he nigh-ime he mean speed was higher in he one-lane direcion han in he passing lane direcion. On he inesigaed passing lane secions he plaoon percenage in he wolane direcion was % in he dayime. In he nigh-ime only few of he ehicles droe in plaoons. In Oriesi a he reference locaion afer he passing lane secion he plaoon percenage was a few unis higher han on he passing lane secion. In boh passing lane direcions in Längelmäki he plaoon percenage was a is highes before he passing lane secion and a is lowes on he passing lane secion. Afer he passing lane secion plaoons sared o build up again bu he plaoon percenage, howeer, was lower han before he passing lane secion. In he one-lane direcion of he Oriesi passing lane secion he plaoon percenage was %, so i was clearly higher han in he passing lane direcion or a he reference locaion before he one-lane secion. Also in he one-lane direcion of he Muurame passing lane secion he plaoon percenage was %, which was clearly higher han in he passing lane direcion. I seems ha passing lane secions ac well in he role hey are planned for, especially in he dayime. A passing lane secion wih median barrier proides safe possibiliies for oeraking, disperses plaoons and increases fluency. Higher speeds on he passing lane increase he mean speed of he whole direcion. When par of he direcional flow moes o he passing lane, here will be more space and more comforable driing condiions also in he basic lane. Though he passing lane secion disperses plaoons quie well, plaoons sar o build up quie quickly afer he passing lane secion. This phenomenon was seen in he mean speeds, oo. I also seems ha in a hree-lane passing lane cross-secion he one-lane direcion wih a median barrier, builds up more plaoons han a normal wolane cross-secion, where oerakings are possible depending on oncoming raffic. The median barrier preens oeraking and forces also faser ehicles ino plaoons. In Oriesi he phenomenon was refleced o mean speeds, oo. When drawing conclusions and comparisons one should remember ha here were some differences in road geomery and flow raes beween he differen measuremen poins.

11 ESIPUHE Tässä yössä on maasomiauksin seliey nopeuksia ja jonossa ajamisa eri uodenaikoina alaiellä 9 keskikaieellisilla ohiuskaisaosuuksilla ja näiden älillä oleilla kaieeomilla kaksikaisaisilla ieosuuksilla. Aineisoa keräiin neljänä eri ajankohana uosien 2004 ja 2005 aikana. Seliys kuluu Tiehallinnon sraegisen projekin S12 Pääeiden paranamisrakaisu seuranaukimuksiin. Seliyksen ilasi Tiehallinnon Liikenneekniikka Teknillisen korkeakoulun liikennelaboraoriola. Tilaajan yhdyshenkilönä oimi ieinsinööri Päii Nuuinen. Seliyksen oa TKK:ssa ehnee DI Virpi Ojala, DI Paula Tuoinen ja DI Ås a Enberg. Maasomiaukse eki Tieliikelaios TKK:n alihankkijana. Tieliikelaioksessa yösä asasi Tarmo Vuori. Helsingissä ammikuussa 2006 Tiehallino Liikenneekniikka

12

13 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 11 Sisälö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 13 2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT 14 3 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Liikennemäärä ja ohiuskaisan käyö Jonossa ajaneiden osuude ja jononpiuude 24 4 PISTENOPEUDET Pisenopeude eri uorokaudenaikoina Aineisojen käsiely ja nopeusrajoiuksen aikuus keskinopeuksiin Pisenopeude päiällä Pisenopeude yöllä Pisenopeude ajoneuoryhmiäin Aineisojen käsiely ja nopeusrajoiuksen aikuus keskinopeuksiin Nopeude uodenajoiain Nopeude piseiäin Pisenopeusjakauma ja nopeusrajoiuksen noudaaminen 52 5 REGRESSIOANALYYSI Tukimusmeneelmä Makajakauman keskinopeuden riippuaisuus liikennemääräsä Nopeuksien makajakauman keskihajonnan riippuaisuus liikennemääräsä 76 6 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tukimusaseelma Nopeuksien aihelu uodenajoiain Nopeuksien aihelu uorokaudenajoiain Nopeuksien aihelu ohiuskaisa- ja erailuosuuksilla Nopeuksien aihelu ajoneuoryhmiäin Nopeusrajoiuksen noudaaminen Jonossa ajaneiden osuude ohiuskaisa- ja erailuosuuksilla Regressioanalyysi Verailu aiempiin ukimuksiin KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET 104

14

15 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 13 TAUSTA JA TAVOITTEET 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Suomessa on 1990-luun alusa lähien ollu käynnissä sekä moooriliikenneeiden eä sekaliikenneeiden älipoikkileikkauskokeiluja, joilla on pyriy seliämään ohiuskaisaien, kapean nelikaisaien ja leeäkaisaisen ien soeluuua Suomen oloihin. Uusien poikkileikkausen liikenneiraa ja ajokäyäyymisä on seliey laajahkoilla seuranaukimuksilla. Poikkileikkausen aikuuksia ien liikenneurallisuueen, kunnossapioon ja päällyseen kulumiseen on seurau. Lisäksi on seliey sään ja kelin aikuuksia liikenneiraan. Tiehallino jakaa uusien poikkileikkausrakaisujen kokeilua ilkkaasi liikennöidyillä äylillä ja käyää ukimusieoja mm. suunnieluohjeiden päiiämiseen. Valaien 9 parannusyö älillä Oriesi Muurame aloieiin uonna 2001, ja almis ie aaiin liikeneelle marraskuussa Paranneun ieosuuden kokonaispiuus on noin 60 km. Liikenneurallisuua paranamaan ielle rakenneiin uudenyyppisä kohaamisonneomuude ehkäiseää keskikaieellisa ohiuskaisaa yheensä noin 19 km. Lähes koko osuudelle rakenneiin myös riisa-aia. Tien sujuuua paranneiin ieä leenämällä, pahimpia nokoja nosamalla ja mäkiä alenamalla sekä liiymäjärjeselyillä. Valaiellä 9 älillä Oriesi Muurame on käyössä kaksi keskikaieellisa kapeaa nelikaisaisa ohiuskaisaosuua ja kuusi keskikaieellisa 2+1- kaisaisa osuua, joisa kahdessa apauksessa kaisa pääyä samalla kohaa osan makaa limiäin (kua 1). Tässä yössä aoieena oli seliää näiden alaien 9 ohiuskaisaosuuksien (2+1- ja 2+2-osuuksien) aikuuksia liikenneirran ominaisuuksiin. Tulokse perusua maasomiauksiin. Tämä seliys on pyriy laaimaan mahdollisimman erailukelpoisesi Lopella kanaiellä 54 ehdyn ohiuskaisaukimuksien kanssa (Tuoinen & Enberg 2004). Valaiellä 9 älillä Oriesi Jämsä on ukiu myös ajoneuojen siuaissijainia keskikaieellisella kapealla nelikaisaisella osuudella ideoimalla ohiusilaneia. Työ on kesken ja raporoidaan myöhemmin erillisenä julkaisuna. Valaiellä 9 on aiemmin seliey myös iekäyäjien mielipieiä keskikaieellisisa ohiuskaisoisa haasaeluukimuksella (Puohiniemi 2004).

16 14 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT 2 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT Tukimusmeneelmänä käyeiin pisekohaisia indukiosilmukkamiauksia Tieliikelaioksen DSL-liikennelaskenalaieilla. Lisäksi hyäksi käyeiin myös kahden ieosalla olean Tiehallinnon LAM-miausaseman ieoja. Sekä DSL- eä LAM-laskenalaieissa kullekin ajokaisalle on asenneu silmukkapari (kaksi kahden merin piuisa silmukkaa, joiden älinen eäisyys eureunasa eureunaan on kuusi meriä). Laskenalaiee haaisea jokaisen silmukoiden yli ajaan ajoneuon ja allenaa siiä ohiusajankohdan sadasosasekunnin arkkuudella, ajokaisan, ajosuunnan, ajoneuoyypin (seisemän eri ajoneuoyyppiä), ajoneuon piuuden ja nopeuden. Pisemiauksia ehiin kaikkiaan kuudessa poikkileikkauksessa, joka sijaisia kuien 1 ja 2 osoiamissa paikoissa. DSL4 LAM922 DSL1 DSL3 DSL2 LAM448 Kua 1. Valaien 9 keskikaieellise ohiuskaisaosuude ja miauspisee (Karapohja: Tiehallino) DSL1 13,1 km DSL2 DSL3 LAM448 DSL4 LAM922 ORIVESI LÄNGELMÄKI MUURAME TAMPEREELLE JYVÄSKYLÄÄN 57,0 km Kua 2. Miauspiseiden sijaini.

17 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 15 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT DSL1 (Oriesi) 2+1-ohiuskaisaosuudella eli ohiuskaisa Jyäskylän suunaan piseen sijaini noin 840 m ohiuskaisan alusa, ohiuskaisan loppuun on makaa noin 440 m (ieosoie 9/211/3720) 60 m ennen piseä loppuu 290 m pikä loia (2,1 %) ylämäki, pise sijaisee loiassa (1,5 %) 70 m pikässä alamäessä, joa seuraa hieman jyrkempi (3,0 %) 100 m pikä alamäki, minkä jälkeen alkaa aas 370 m pikä kaleuudelaan 3,3 % ylämäki ei alaisusa. DSL2 (Oriesi) erailupise 1+1-osuudella piseen sijaini noin 1 km ohiuskaisan jälkeen (ieosoie 9/211/5160) 220 m ennen piseä loppuu 380 m pikä alamäki (3,4 %), pise sijaisee loiassa (1,7 %) ylämäessä, joa on yheensä 290 m, minkä jälkeen 80 m asamaaa ja 340 m loiaa (1,8 %) alamäkeä ei alaisusa. DSL3 (Längelmäki) erailupise 1+1-osuudella piseen sijaini noin m ennen 2+2-osuua (ieosoie 9/214/840) pise sijaisee hyin loiassa (1,0 %) 670 m pikässä alamäessä noin 100 m ennen hyin loian (0,7 %) 540 m pikän ylämäen alkua ei alaisusa. LAM448 (Längelmäki, Solila) 2+2-ohiuskaisaosuudella eli ohiuskaisa molempiin suuniin piseen sijaini noin 280 m osuuden alusa, 2+2-osuua jakuu noin m (ieosoie 9/214/3028) pise sijaisee loiassa (1,9 %) 370 pikässä ylämäessä, joa edelää 330 m piuinen jyrkempi (3,3 %) ylämäki, noin 130 m piseen jälkeen alkaa 350 m pikä loia (2,0 %) alamäki ei alaisusa. DSL4 (Längelmäki) erailupise 1+1-osuudella piseen sijaini noin m 2+2-osuuden jälkeen (ieosoie 9/216/2013) pise sijaisee käyännössä asamaalla (1 050 m pikässä kaleuudelaan 0,2 % ylämäessä), 190 m piseen jälkeen alkaa hyin loia (0,9 %) 430 m pikä alamäki ei alaisusa. LAM922 (Muurame) 1+2-osuudella eli ohiuskaisa Tampereen suunaan sijaini Jyäskylän suunnassa noin 830 m 2+2-osuuden jälkeen, Tampereen suunnassa ohiuskaisan alusa makaa m (ieosoie 9/232/4133) pise sijaisee 540 m pikässä loiassa (1,3 %) ylämäessä, joa edelää 750 m pikä kaleuudelaan 3,2 % alamäki ja 190 m pikä loiempi (1,0 %) alamäki, 140 m piseen jälkeen alkaa aas 150 m pikä

18 16 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT hyin loia (0,7 %) alamäki ja edelleen 390 m pikä jyrkempi (2,6 %) alamäki sijaisee eriasoliiymän alueella: Jyäskylän suunaan juuri miauspiseen kohdalla oikealla Niiyahon eriasoliiymän liiymisrampin kiihdyyskaisa (joa ei ässä kuienkaan arkasella), Tampereen suunaan muuaman sadan merin päässä miauspiseesä alkaa Niiyahon eriasoliiymän oisen osaliiymän erkanemisramppi arkaselaa kaisa oa siis peruskaisa Jyäskylän suunaan sekä peruskaisa ja ohiuskaisa Tampereen suunaan kaukana muisa miauspiseisä, ei erailupiseä iealaisus. Poikkileikkauksen mioius keskikaieellisilla ohiuskaisaosuuksilla on esiey liieessä 1. Kaksikaisaisilla osuuksilla ien poikkileikkaus noudai alaeiden normaalipoikkileikkausa 10,5/7,5. Kaksikaisaisilla osuuksilla ei ollu keskikaidea. Kuia miauspiseisä on liieessä 2. Koska Oriesi Muurame-ieosuus oli arsin pikä, miauspiseien älillä oli myös useia liiymiä. Tämä arkoiaa luonnollisesi siä, eä sama ajoneuo eiä älämää ajanee koko ieosuua läpi, aan miauspiseien älillä liikenneirrasa poisui ajoneuoja ja oisaala iraan myös liiyi uusia ajoneuoja. Kaikissa miauspiseissä oli iekohainen 100 km/h nopeusrajoius. Orieden ohiuskaisaosuua edelsi 80 km/h iekohainen rajoius (Tampereen suunaan jo ennen osuuden loppua myös pisekohainen rajoius). Miauspiseiden LAM448 ja DSL4 älillä oli myös pisekohaisia ja iekohaisia 80 km/h rajoiuksia. Lähes äliömäsi Muuramen ohiuskaisaosuuden jälkeen alkoi 80 km/h iekohainen nopeusrajoius. Talella 2004 Oriesi Muurameieosuudella oli pääosin oimassa 80 km/h alinopeusrajoius. Muuramen ohiuskaisaosuudella (miauspise LAM922) oli kuienkin myös alella 2004 rajoiuksena 100 km/h. Alun perin miausjaksoja suunnieliin olean kolme: ali, kesä ja syksy Mua koska alella 2005 nopeusrajoius säilyeiin 100 km/h:ssä, myös muissa miauspiseissä kuin Muuramessa, kasoiin aiheelliseksi ehdä ielä lisämiauksia uuden alinopeusrajoiuksen alliessa ja erraa uloksia edellisen alen alhaisemman nopeusrajoiuksen miausuloksiin. Mielenkiinnon uoksi alen 2005 osala pääeiin ukia myös Muuramen piseä, aikka siellä siis olikin molempina alina sama nopeusrajoius. Pisemiausieoja keräiin siis yheensä neljässä jaksossa uosien 2004 ja 2005 aikana. Tarkoiuksena oli kerää kulakin jaksola kolmen iikon aineiso, mua DSL-laskenalaieissa ilmenneiden ikojen akia (mm. akkujen oimimaomuus alipakkasella ja yhden indukiosilmukan rikkouuminen) miausjaksoja jouduiin pidenämään, joa kelollisa aineisoa saaiin arpeeksi. DSL-laieiden iedo käyiin siirämässä kanneaalle ieokoneelle noin kerran iikossa. Lopullise miausjakso olia: ali 2004 (ko 9 11) kesä 2004 (ko 21 27) syksy 2004 (ko 39 42) ali 2005 (ko 8 11). Tukiaa miausaineiso aliiin ensisijaisesi sään ja kelin peruseella sen jälkeen kun DSL-laieilla keräyisä aineisoisa oli karsiu pois sellaise päi-

19 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 17 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT ä, joissa laieissa oli ollu ikaa. LAM-laieiden oleeiin oimineen normaalisi, koska miään ilmoiuksia oiminahäiriöisä ei aineisojen oimiuksen yheydessä saau. Sää- ja keliiedo saaiin iidelä Oriesi Muurame-ieosuudella sijainneela Tiehallinnon iesääasemala. Asemien sijaini on esiey kuassa 3. Asema olia (ielinjan mukaisessa järjesyksessä): Asema 4031 Leppähammas (9/212/1058) Asema 4032 Solila (9/214/3029) Asema 9017 Jämsä Paralanmäki (9/218/7184) Asema 9016 Jämsä (9/226/3865) Asema 9002 Korpilahi (9/229/1829). Kesän 2004 miausjaksolla iesääasemisa 4 oli pois päälä, joen sääiedo kyseiselä miausjaksola oa jossakin määrin epäarmoja. Tiehallinnon mukaan kesäisin osa sääasemisa irroeaan sähkö- ja puhelinlinjoisa, joa älyäisiin ukkosaurioila. Toimineen iesääaseman numero 4032 ieojen ueksi Ilmaieeenlaioksela saaiin sademääräieoja kaikkiaan iidelä iejaksoa lähimpänä sijainneela Ilmaieeenlaioksen miausasemala. Tiehallinnon iesääasema alaiellä 9 älillä Oriesi Muurame Asemien nime: Leppähammas 4032 Solila 9017 Jämsä Paralanmäki 9016 Jämsä 9002 Korpilahi Kua 3. Tiesääasemien sijaini (Karapohja: Tiehallino).

20 18 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT Sään osala arkaseliin iesääasemien saeen määrä ja saeen olomuoo -anureiden anamia ieoja sekä iekeliä. Kulakin miausjaksola pyriiin sääieojen peruseella alisemaan iikon aineiso (yksi uorokausi kuakin iikonpäiää) pouasään ajala, ja jos mahdollisa myös sadesään ajala. Sadesäiä kolmen iikon miausjaksoon mahui kuienkin niin ähän, eä ukimuksessa yydyiin arkaselemaan ain pouaiikkoa, jolla iekeli oli uodenajalle yypillinen. Jos poua/uodenajan yypillinen keli -yhdiselmiä ei löyyny kokonaisen uorokauden ajala, yhdiseliin aineisoja sien, eä kulakin iikonpäiälä saaiin riiääsi aineisoa. Muuamassa apauksessa jouduiin myös koraamaan osa ieyn iikonpäiän aineisosa sopian muun iikonpäiän aineisolla. Valiu miauspäiä käyä ilmi aulukosa 1. Yksiyiskohaisemma iedo kyseisen miauspäiien kelisä löyyä liieesä 3. Taulukko 1. Tukiaiksi aliu pisemiausaineiso miausjaksoiain. Miausjakso Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali 2005 Ma Ti Ke To Pe La Su ke ) ) ma ) DSL , ) LAM922 ei daaa peruskaisala suunaan Tampere 3) LAM922 ei daaa milään kaisala ) su LAM-aineiso saaiin ns. HPK-muodossa ja DSL-aineiso ns. BKEmuodossa eli raakaiedosoina, joka pureiin eksiiedosoiksi TKK:n liikennelaboraorion ohjelmisoilla. Tukiaiksi aliujen aineisojen haainojen kokonaismäärä miausjaksoiain on esiey liieessä 4. Kunkin miausjakson ukimusaineiso jaeiin päiäajan aineisoon (klo 06 22) ja yöajan aineisoon (klo 22 06). Myös ajoneuo jaeiin kaheen ryhmään: keyisiin ja raskaisiin ajoneuoihin. Keyiksi ajoneuoiksi luokieliin ilman peräkärryä ajanee henkilöauo ja pakeiauo sekä moooripyörä (DSL- ja LAM-laieen ajoneuoyyppi 1). Tosin moooripyörisä useimma jäää laieila haaisemaa. Raskaia ajoneuoja olia peräkärryä eänee henkilö- ja pakeiauo, linja-auo sekä kuorma-auo peräaunulla ja ilman (DSL- ja LAM-laieen ajoneuoyypi 2 7). Tukimusaineiso käsieliin liikennelaboraorion liikenneiraohjelmisolla. Ohjelma arkaselee aineisoja haluun piuisissa aikajaksoissa, laskee kus-

21 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 19 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT akin jaksosa uniliikennemäärän (ajon/h) ja muia keskeisiä liikenneiraa kuaaia unnuslukuja mm. nopeuksien makajakauman keskiaron ja -hajonnan, liikenneiheyden, jonoprosenin ja keskimääräisen jononpiuuden. Tässä ukimuksessa aikajaksona käyeiin 15 minuuin jaksoa. Jonokrieerinä puolesaan käyeiin 3 sekunnin bruoaikaäliä edellä ajaaan ajoneuoon, ja jonon ensimmäinen ajoneuo kasoiin apaaksi ajoneuoksi. Ohjelma ei kakaise jonoja kesken aikajakson, joen jaksojen liikennemäärissä oi olla muuaman ajoneuon eroja errauna odelliseen ilaneeseen. Tukimusaineisoja jakokäsieliin yleisillä aulukkolaskena- ja ilasoohjelmisoilla. Tukimusaineison purun ja käsielyn jälkeen haaiiin kesän 2004 miauspiseen DSL2 aineisossa selää pisenopeuksien alenemisa iisaina klo Kun asiaa ieduseliin Tiehallinnon Hämeen iepiirisä ja Tampereen liikennekeskuksesa, selisi, eä ukiaalla ieosalla oli ehy pienehköjä päällyseen paikkausöiä ajalla , ja ällöin ieosalla oli myös ollu 80 km/h nopeusrajoius, ajoiain jopa 50 km/h rajoius ja ajokaisoja suljeuina. Voi siis olla, eä kyseisellä ieosalla on almiselu päällyseöiä jo edellisenä ilapäiänä (esimerkiksi asenneu liikennemerkkejä), ja ämä on ajoiain aikuanu liikenneirran nopeuksiin. Koska häiriö näkyi selkeäsi ain miauspiseessä DSL2 ja koska häiriön luoneesa ei saau äyä armuua, pääeiin piseen DSL2 aineisosa poisaa kyseisen ajankohdan haainno ja näin saada aineiso paremmin asaamaan normaaliolosuheia. Myös sunnunaina oli ajeu jonkin erran alhaisemmilla nopeuksilla kuin muina iikonpäiinä. Tämäkin on mahdollisesi saaanu johua loppuiikon päällyseöisä, jos iealueelle on esimerkiksi jäey yökoneia ai aroiusmerkkejä. Tosin iellä oli kyseisenä sunnunaina myös enemmän liikenneä kuin arkipäiinä. Miään korjauksia ei aineisoon sunnunain osala kuienkaan ehy. Lisäksi aineisoja käsieläessä haaiiin, eä kesällä 2004 miauspiseessä LAM922 oli ollu jonkinaseisia häiriöiä ainakin lauanaina klo (ei haainoja milään kaisala) sekä keskiiikkona (ei haainoja peruskaisala Tampereen suunaan klo ). Keski- Suomen iepiirisä kerroiinkin, eä ko. asemalla oli ollu liiimien koskeushäiriöiä Tampereen suunnan silmukoissa ajalla Haaiiin myös, eä miauspiseessä LAM448 oli kesällä 2004 poikkeuksellisen alhaisia ajoneuomääriä ohiuskaisalla Jyäskylän suunaan. Hämeen iepiirisä kuienkin kerroiin, eei asemalla ollu ollu eknisiä häiriöiä miausajankohina. Tukimusaineisoissa haaiujen puueellisuuksien akia on kesän 2004 ukimusuloksiin suhauduaa siis jossakin määrin kriiisesi. Kesällä 2004 ukiaalla iejaksolla ehiin Hämeen iepiirin mukaan myös ajoiain pieniä ienrakennuksen iimeiselyöiä ja on mahdollisa, eä myös ne oa saaanee aikuaa jonkin erran liikenneirran käyäyymiseen, mua eiä näy yhä seläsi haaiaina poikkeamina pisemiausaineisoissa. Miään isoa päällysys- ai ienrakennusyöä ukiaalla ieosalla ei kuienkaan ukimusaikana ehy. Miauspiseessä LAM922 oli liiyä ramppi Jyäskylän suunaan ajeaessa. Rampin liikenneä ei ässä ukimuksessa käsiely, mua oi olla, eä liiyä liikenne on aikuanu jonkin erran Jyäskylän suunnan peruskaisan liikenneirran ominaisuuksiin. Rampin liikennemäärä oli ukimuspäiinä ar-

22 20 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTOT sin alhainen, kesällä ja syksyllä noin ajoneuoa/rk, alella ajoneuoa/rk. Kaiken kaikkiaan ukimusuloksia arkaselaessa on muiseaa, eä eri miausjaksoilla liikenneirrassa on oinu olla ajoiaisia lyhykesoisia häiriöiä, joia ei ole oiu karsia pois miausaineisoisa. Esimerkiksi onneomuude, akuui piene ieyö, poikkeuksellisen hiaa ajoneuo ja erikoiskuljeukse, poliisin liikennealona, yleisöilaisuude ja loma-aja oa saaanee aiheuaa pisemiausaineisoihin poikkeaia haainoja.

23 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 21 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT 3 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT 3.1 Liikennemäärä ja ohiuskaisan käyö Orieden miauspiseissä DSL1 ja DSL2 keskimääräinen uorokausiliikenne (KVL) oli uonna 2004 noin ajon/rk. Längelmäen miauspiseissä DSL3, LAM448 ja DSL4 KVL oli hieman alhaisempi eli noin ajon/rk. Muuramen piseessä LAM922 liikenneä oli seläsi enemmän eli KVL oli noin ajon/rk. Liikennemäärien aiheluäli kussakin miauspiseessä kaisoiain eri miausjaksoilla ja eri uorokaudenaikoina on esiey aulukoissa 2 7. Nämä ns. laskennallise uniliikennemäärä perusua pisemiausaineisojen 15 minuuin aikajaksojen liikennemääriin. Taulukoihin on laskeu ohiuskaisaosuuksilla myös liikennemäärän aiheluäli ko. ajosuunnalla yheensä. Liikenneä oli alella 2004 seläsi ähemmän kuin muina ukimusjaksoina. Enien liikenneä oli kesällä Liikennemäärä ajosuunniain Orieden 2+1-ohiuskaisaosuudella (DSL1) ja sen erailupiseessä (DSL2) olia hyin samankalaisia. Piene ero liikennemäärissä johuia lähinnä siiä, eä aikajaksoiain liikenneä arkaselaessa eri miauspiseissä mukaan uli eri ajoneuoja, koska miauspiseien älillä oli kuienkin jonkin erran älimakaa. Längelmäen 2+2- ohiuskaisaosuudella (LAM448) ja sen erailupiseissä (DSL3 ja DSL4) liikennemäärissä oli hieman enemmän eroa, sillä piseiden älinen maka oli pidempi. Lisäksi miauspiseiden älillä oli muuamia pieniä liiymiä. Muuramen 1+2-ohiuskaisaosuudelle (LAM922) ei ukimuksessa ollu erailupiseä kaksikaisaisella ieosuudella. Muuramessa liikenneä oli seläsi enemmän kuin muissa piseissä. Taulukko 2. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä DSL1. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Ohiuskaisa Kaisa yh

24 22 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 3. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä DSL2. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Taulukko 4. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä DSL3. Kaisa klo Miausjakso/nopeusrajoius Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Taulukko 5. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä LAM448. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Ohiuskaisa Kaisa yh Ohiuskaisa Kaisa yh

25 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 23 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 6. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä DSL4. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Taulukko 7. Liikennemäärän (ajon/h) aiheluäli miauspiseessä LAM922. Kaisa klo Miausjakso/nopeusrajoius Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali Ohiuskaisa Kaisa yh Ajosuunniain arkasellen päiäajan liikennemäärä (klo 06 22) olia kaikissa miauspiseissä pääasiassa alle 600 ajon/h. Tää suurempia liikennemääriä haaiiin ainoasaan miauspiseissä DSL1 ja DSL2 Tampereen suunaan kesällä 2004 sekä miauspiseessä LAM922 molempiin ajosuuniin kesällä ja syksyllä 2004 ja Tampereen suunaan myös alella Ohiuskaisoilla liikennemäärä olia päiäaikaan alle 200 ajon/h. Yöajan liikennemäärä (klo 22 06) jäiä seläsi alhaisemmiksi kuin päiäajan liikennemäärä. Liikenneä oli kumpaankin ajosuunaan alle 200 ajon/h. Vain miauspiseessä LAM922 Jyäskylän suunaan oli ää enemmän liikenneä kesäöinä Ohiuskaisoilla liikenneä oli öisin odella niukasi, alle 30 ajon/h. Taulukossa 8 on esiey ohiuskaisojen käyöproseni eli ohiuskaisoilla ajaneiden ajoneuojen osuude suunnan kaikisa ajoneuoisa keskimäärin kunakin miausjaksona ja uorokaudenaikana. Käyöproseni on laskeu pisemiausaineisojen 15 minuuin aikajaksojen liikennemäärien peruseella. Taulukkoa arkaselaessa on muiseaa, eä kyseinen proseniluku kuaa ohiuskaisan käyöä ain kyseisessä miauspiseessä, eikä suinkaan kaisan koko piuudella. Esimerkiksi miauspiseessä LAM448 ohiuskaisalla Tampereen suunaan ajaneiden osuus oli arsin alhainen, mikä johunee yksinkeraisesi siiä, eä miauspise sijaisi ajosuunnassa ohiuskaisaosuuden loppupäässä ja ariaa ohiukse oli jo ehy lisäkaisan alussa. Ilmiö näkyy asaaasi saman miauspiseen oisella ohiuskaisalla Jyäskylän suunaan. Ny miauspise oli ajosuunnassa ohiuskaisaosuuden alkupäässä, ja lisäkaisalla ajaneiden osuus oli huomaaasi suurempi.

26 24 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 8. Ohiuskaisojen käyöproseni (%) eri miauspiseissä. Pise Kaisa klo Miausjakso/nopeusrajoius Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali (*100) DSL1 Ohiuskaisa ,9 10,8 10,1 9, ,9 4,4 3,9 3,8 Ohiuskaisa ,2 5,9 17,6 14,6 LAM ,2 4,8 7,3 4,9 Ohiuskaisa ,1 2,7 2,2 1, ,3 1,0 0,6 0,5 LAM922 Ohiuskaisa ,9* 14,1 12,6 11, ,5* 4,1 2,4 2,9 Orieden ohiuskaisalla (DSL1) ajoi päiisin 7 11 % ja öisin 3 5 % Jyäskylän suunnan ajoneuoisa (aulukko 8). Längelmäen Jyäskylän suunnan ohiuskaisaa (LAM448) käyi päiäsaikaan 6 18 % ja öisin 5 7 % ajoneuoisa. Längelmäen Tampereen suunnan ohiuskaisan käyöproseni olia päiisin ain 1 3 % ja öisin alle 1 %. Muuramen ohiuskaisalla (LAM922) ajoi päiisin % ja öisin 2 4 % Tampereen suunnan ajoneuoisa. Ohiuskaisojen käyöproseni jäiä öisin hyin alhaisiksi. Kun liikenneä on öisin muuenkin ähän, ei ole area käyää ohiuskaisaa. Talella km/h alinopeusrajoiuksen aikana ohiuskaisoja käyeiin hieman ähemmän kuin alella km/h rajoiuksen aikana. Muuenkin ohiuskaisojen käyö oli alisin ähäisempää. Längelmäen Jyäskylän suunnan ohiuskaisan käyöproseni oli kesällä 2004 selkeäsi alhaisempi kuin muilla jaksoilla, mikä anaa aihea epäillä jonkinlaisa häiriöä liikenneirrassa. Tiepiirin mukaan LAM-asema oli oiminu eknisesi moieeomasi. 3.2 Jonossa ajaneiden osuude ja jononpiuude Taulukoissa 9 14 on esiey jonossa ajaneiden ajoneuojen osuude kussakin miauspiseessä kaisoiain eri miausjaksoilla ja eri uorokauden aikoina. Kunkin miausjakson jonoproseni laskeiin 15 minuuin aikajaksojen jonoproseneisa liikennemäärillä painoeuna keskiarona. Jonokrieerinä oli 3 s bruoaikaäli edellä ajaaan. Liikennemäärä aikuaa luonnollisesi suoraan jononmuodosukseen. Miä suurempi on liikennemäärä, siä enemmän jonoja. Tämä näkyy myös seläsi ukimusuloksisa. Kesällä, kun liikenneä oli paljon, myös jonoproseni oli korkeampi. Öisin, kun liikenneä oli ähän, ain hara jouuia jonoon.

27 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 25 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 9. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä DSL1. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,3 25,3 23,9 20, ,8 8,2 4,8 4,6 Ohiuskaisa ,0 22,6 21,2 19, ,3 11,8 8,2 3,5 Kaisa yh ,9 25,0 23,7 20, ,7 8,3 4,9 4, ,4 33,8 31,4 31, ,4 9,4 6,0 8,8 Taulukko 10. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä DSL2. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,1 28,8 26,6 23, ,7 8,1 5,5 5, ,1 29,1 27,5 28, ,2 8,3 5,1 7,2 Päiäliikeneessä Orieden 2+1-ohiuskaisaosuuden (DSL1) peruskaisalla noin % ajoneuoisa ajoi jonossa (aulukko 9). Öisin jonossa ajoi 5 8 % ajoneuoisa. Ohiuskaisalla jonoproseni olia samaa suuruusluokkaa kuin peruskaisalla, päiisin % ja öisin 4 12 %. Ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla jonossa ajaneiden osuus oli päiäaikaan % eli selkeäsi enemmän kuin asakkaisella ajosuunnalla. Öisin jonoon jouui 4 9 % ajoneuoisa. Kaksikaisaisella osuudella sijainneessa Orieden erailupiseessä (DSL2) päiäliikeneessä jonoon jouui % Jyäskylän suunaan ajaneisa (aulukko 10), eli jonkin erran enemmän kuin ohiuskaisaosuudella. Yöliikeneessä jonossa ajoi suunnilleen yhä moni kuin ohiuskaisaosuudellakin (6 8 %). Verailupiseessä Tampereen suunaan jonossa ajoi päiisin % ajoneuoisa, mikä oli seläsi ähemmän kuin ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla. Öisin jonossa ajoi 3 8 % ajoneuoisa.

28 26 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 11. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä DSL3. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,4 31,8 29,8 27, ,5 8,7 8,0 6, ,3 25,4 23,7 25, ,9 6,1 4,4 5,9 Taulukko 12. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä LAM448. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,2 24,0 21,5 20, ,0 7,5 4,3 5,5 Ohiuskaisa ,4 32,9 31,7 26, ,9 7,2 9,3 7,2 Kaisa yh ,0 24,5 23,3 21, ,2 7,5 4,7 5, ,9 21,6 20,8 22, ,9 5,7 3,4 4,6 Ohiuskaisa ,5 7,8 4,4 8, ,0 0,0 0,0 0,0 Kaisa yh ,7 21,2 20,5 22, ,9 5,7 3,3 4,5 Taulukko 13. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä DSL4. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,3 27,6 25,3 22, ,7 8,4 5,9 4, ,6 31,2 29,5 30, ,4 9,3 5,5 7,5 Längelmäen 2+2-ohiuskaisaosuudella (LAM448) Jyäskylän suunnan peruskaisalla ajoi jonossa päiisin % ja öisin 4 8 % ajoneuoisa (aulukko 12). Ohiuskaisalla jonossa ajoi päiällä % ja öisin 7 9 % ajoneuoisa. Ohiuskaisan peruskaisaa suuremma jonoproseni johunea miauspiseen sijainnisa ohiuskaisan alkupäässä, jossa suurin osa ohiuksisa ehdään. lla Tampereen suunaan jonossa ajaneiden osuus oli päiäaikaan % ja yöllä 2 6 %. Ohiuskaisalla ei jonoa eikä juuri liikenneäkään ollu. Tämä johunee jälleen miauspiseen paikasa ohiuskaisan loppupäässä, jossa ohiukse on jo ehy.

29 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 27 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Kaksikaisaisella osuudella ennen Längelmäen ohiuskaisaosuua sijainneessa erailupiseessä (DSL3) jonossa ajaneiden osuus Jyäskylän suunaan oli päiällä % (aulukko 11), mikä oli seläsi enemmän kuin ohiuskaisaosuudella. Yöllä jonossa ajoi 6 9 % ajoneuoisa. Tampereen suunaan jonossa ajoi päiisin % ja öisin 3 6 % Tampereen suunnan ajoneuoisa. Tämä oli seläsi enemmän kuin ohiuskaisaosuudella. Längelmäen oisessa erailupiseessä kaksikaisaisella osuudella ohiuskaisaosuuden jälkeen (DSL4) jonossa ajoi päiällä % ja yöllä 5 8 % Jyäskylän suunaan ajaneisa (aulukko 13). Jonoproseni oli arsinkin päiäaikaan korkeampi kuin ohiuskaisaosuuden peruskaisalla, mua alhaisempi kuin erailupiseessä ennen ohiuskaisaosuua (DSL3). Tampereen suunaan jonossa ajoi päiisin % ja öisin 3 9 % ajoneuoisa eli seläsi useampi kuin ohiuskaisaosuudella ai erailupiseessä, joka oli ajosuunnassa ohiuskaisaosuuden jälkeen (DSL3). Taulukko 14. Jonossa ajaneiden osuus (%) miauspiseessä LAM922. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,6 34,4 33,4 29, ,0 11,2 6,8 6, ,2 23,7 22,5 21, ,8 4,7 4,4 3,9 Ohiuskaisa ,6 22,3 20,6 19, ,6 5,2 1,6 1,4 Kaisa yh ,0 23,5 22,3 21, ,9 4,7 4,3 3,8 Muuramen 1+2-ohiuskaisaosuudella Tampereen suunnan peruskaisalla jonossa ajoi päiällä % ja yöllä 3 5 % ajoneuoisa (aulukko 14). Ohiuskaisalla jonossa ajoi suunnilleen sama osuus ajoneuoisa (päiällä %, yöllä 2 5 %). Ohiuskaisaosuuden yksikaisaisella suunnalla jonossa ajaneiden osuus oli seläsi korkeampi eli %. Jononpiuuksia arkaseliin 15 minuuin aikajaksojen keskimääräisen jononpiuuksien peruseella. Kunkin miausjakson jononpiuuksien maksimiaro on esiey miauspiseiäin aulukoissa

30 28 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 15. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä DSL1. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,0 3,0 5,0 3, ,5 3,0 2,0 2,0 Ohiuskaisa ,0 8,0 5,0 4, ,0 2,0 1,0 1, ,5 4,3 3,4 5, ,0 3,0 2,0 3,0 Taulukko 16. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä DSL2. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,0 3,2 5,0 3, ,5 3,0 2,0 2, ,5 3,8 3,0 4, ,0 2,0 4,0 2,7 Taulukko 17. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä DSL3. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,0 3,5 3,7 3, ,5 2,5 2,0 2, ,0 3,0 3,0 3, ,0 3,0 2,0 2,0 Taulukko 18. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä LAM448. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,0 2,6 3,3 3, ,0 2,0 2,0 2,0 Ohiuskaisa ,0 5,0 6,0 4, ,0 1,0 1,0 2, ,0 3,4 3,0 3, ,0 3,0 2,0 2,5 Ohiuskaisa ,0 3,0 1,5 2, ,0 0,0 0,0 0,0

31 Keskikaieellisen ohiuskaisaosuuksien liikenneirran ominaisuude 29 LIIKENNEMÄÄRÄT JA JONOT Taulukko 19. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä DSL4. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,0 3,5 3,0 3, ,0 2,3 2,0 3, ,0 3,4 5,0 4, ,5 2,0 3,0 2,5 Taulukko 20. Keskimääräisen jononpiuuden maksimi miauspiseessä LAM922. Miausjakso/nopeusrajoius Kaisa klo Tali 2004 Kesä 2004 Syksy 2004 Tali ,8 3,1 3,2 3, ,0 2,3 2,2 2, ,5 3,0 2,3 2, ,0 2,0 2,0 2,0 Ohiuskaisa ,0 4,0 3,0 4, ,0 1,0 1,0 1,0 Keskimääräise jononpiuude eiä ollee koin suuria missään miauspiseessä. Päiäaikaan keskimääräisen jononpiuuden maksimiaro olia pääasiassa 4 5 ajoneuoa, ohiuskaisoilla maksimipiuude olia jonkin erran pidempiä kuin peruskaisoilla. Suurimma keskimääräise jononpiuude haaiiin Orieden ohiuskaisalla kesällä 2004, 8 ajoneuoa, ja Längelmäen ohiuskaisalla syksyllä 2004, 6 ajoneuoa. Yöaikaan keskimääräise jononpiuude olia korkeinaan 3 ajoneuoa.