Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa

Transkriptio

1 Manuaali Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa

2 Puheenjohtajan palsta Tarvitsetko majoitusta Levillä! SMLY:n LEVI:n kurssi on Muutama majoituspaikka vapaana Levin Kuningaskotkien Alppitalosta. Ota yhteyttä: Oikaisu Manuaalin numerossa 4/2006 oli artikkeli joka käsitteli kirjaamista. Kirjaamisesimerkissä # 1 mainittu Fysiodata Oy on FD Systems Oy:n aiempi nimi. Vuoden 2007 alusta FD Systems:istä on käytetty nimeä Acute FDS. Nimenmuutos liittyy yrityksen yhdistymiseen Acute Finland Oy:n kanssa vuonna Vuosi 2007 alkoi SOMTY:ssä puheenjohtajan vaihdolla. Maarit Keskinen tuli iloksemme valituksi Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtajaksi alkaen, ja minä siirryin varapuheenjohtajan paikalta hoitamaan SOMTY:n puheenjohtajan tehtäviä. Haluan vielä kerran kiittää Maaritia hienosta työstä yhdistyksemme hyväksi, sekä toivottaa onnea ja menestystä uusien, suurempien haasteiden parissa. Aiomme myös jatkaa hyvin sujunutta yhteistyötämme uusien tehtäviemme puitteissa. SOMTY aloittaa laajemman yhteistyön Kinetic Control in kanssa järjestämällä kolme heidän kurssiaan kevään aikana. Mark Comerford tulee pitämään Klinical Judgement and Integration of Stability Training -kurssin ja on vuorossa Diagnosis of Mechanical Back Pain Sub-Groups & Stability Retraining of the Lumbar Spine. Toukokuussa Jacqueline Clark pitää Kinetic Control in peruskurssin Understanding Movement and Function Concepts. Ja jatkostakin on jo sovittu. Päivämäärät tuleville kursseille ilmoitamme heti, kun vain saamme ne kiireisten kansainvälisten kouluttajien kanssa sovittua. Näille, kuten kaikille kursseillemme, voit ilmoittautua myös internetin kautta. Siellä on myös päivitetty kurssikalenterimme, josta näet koko kurssitarjontamme. OMT-koulutuksen kahden vuoden periodit kulkevat niin vauhdilla että taas on jo aika tehdä ensimmäinen ilmoitus uudesta hausta tammikuussa 2008 alkavalle kurssille. Tarkemmat tiedot julkaistaan viimeistään kesällä, hakuaika päättyy ja pääsykokeet järjestetään Syysopintopäivät ovat työn alla ja kehotankin kaikkia varaamaan kalenteristaan perinteiselle tapahtumalle. Meillä on myös parikin ennakkotapahtumaa Tampereella juuri ennen opintopäiviä, joten koulutusta riittää lähes koko viikolle. Muistakaa katsella netistä uusittuja sivujamme jota päivitämme entistä tarmokkaammin tiedon reaaliaikaiseksi välittämiseksi. Oikein hyvää talvea ja kevään odotusta kaikille! Olli Aranko vt puheenjohtaja Kokouskutsu Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n kevätkokous Aika: su klo Paikka: Varalan Urheiluopisto, takkahuone, Varalankatu 36, TAMPERE Esillä: sääntömääräiset asiat Hallitus Manuaali Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n jäsenlehti Julkaisija: Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry. Hallituskatu 11 C, Tampere. Puhelin: (03) Telefax: (03) Sähköposti: omt-somty@omt.org. Päätoimittaja: Petri Honkala Puhelin: Sähköposti: petri.honkala@omt.org. Taitto: Tekijätiimi Oy. Pakaantie 1, Orimattila. Puhelin: (03) Telefax: (03) Sähköposti: tekijatiimi@tekijatiimi.fi. Ilmoitusmyynti: Pekka Anttila. Puhelin: Sähköposti: pekka.anttila@omt.org. Paino: Painotalo Auranen, Forssa, 2007

3 Valoa kohti Vuosi on vaihtunut ja vuoden 2007 ensimmäisen Manuaalin ilmestyessä kevätkin alkaa olla käsillä. SOMTY ry:n osalta vuosi on alkanut merkittävästi, silla yhdistyksen puheenjohtaja Maarit Keskinen valittiin Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtajaksi. Onnittelut Maaritille merkittävästä saavutuksesta. Manuaalin toimituksessa toivomme, että Maaritin sydän sykkii edelleen vahvasti SOMTY:lle. Uskomme myös, että Maaritilla on paljon eväitä annettavanaan Suomen Fysioterapeuteille, eväitä, joita reppuun on karttunut kuuden vuoden ajalta SOMTY ry:n puheenjohtajana. Maaritin ollessa estynyt jatkamaan SOMTY ry:n puheenjohtajana, on väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittu Olli Aranko. Tässä numerossa nuoret tutkija-fysioterapeutit Sami Tarnanen ja Kirsti Siekkinen esittelevät selkätutkimustaan. Manuaalin kautta saamme kunnian ensimmäisinä kuulla heidän tutkimustöidensä tuloksia. Perjantai-iltana kokoontui Jyväskylässä pieni joukko fysioterapeutteja kuulemaan ja keskustelemaan harjoitusfysiologiasta, LitM, LL, Valmentaja Harri Hakkaraisen johdolla. Ilta muistutti esimerkiksi siitä, miten tämän päivän fysioterapiassa ravinnon osuus kroonisia selkäpotilaita kuntoutettaessa on jäänyt taka-alalle ja huomiotta. Aiheesta raportoi Olli Jokitalo. Mika Ulaska jatkaa ansiokasta työtään lonkkanivelrikko potilaan harjoittelun kehittämisessä. Mika on ollut mukana Hyvä Fysioterapia -käytäntö työryhmässä kehittämässä polvi- ja lonkkanivelrikkoisten kuntoutusta. Työryhmästä oli artikkeli vuoden ensimmäisessä Fysioterapia -lehdessä. Ryhmän jäsenistä TtM ft OMT Hilkka Virtapohja on ollut mukana myös Käypä Hoito-työryhmässä, joka on kehittänyt (koko lääketieteen kentän kattavia) hoitosuosituksia samoihin ongelmiin. Käypä Hoito -työryhmissä ei ole paljon fysioterapia edustusta ollut, joten Hilkan osallistuminen on hieno osoitus fysioterapeuttien äänen kuulumisesta. Ääni kuuluu nyt myös muissa Käypä Hoito -työryhmissä: TtM, ft, OMT Olli Aranko on ehdolla Niskakivun Käypä Hoito päivitys työryhmään. TtT, ft Jyrki Kettunen on nimetty uuteen Liikuntasuositus Käypä Hoito työryhmään, TtT Tiina Kuukkanen Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta Alaselän sairauksien Käypä Hoidon päivitys työryhmässä ja Fysioterapeutti Anu Parantainen oli mukana myös äskettäin julkaistussa Naisten virtsankarkailun hoidon Käypä Hoito työryhmässä. Käypä Hoito suositus: Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito julkaistiin internetissä. Käypä Hoito suosituksia voi käydä internetissä lukemassa osoitteessa Pääkirjoitus Työhuonetta siivotessani käsiini osui vuoden 1997 ensimmäinen manuaali. Lehden aiheita ovat mm. Nyt se tulee: TULE terapeuttinen harjoittelu. Tällöin alkoivat uudistuneet terapeuttisen harjoittelun kurssit. Samassa lehdessä on artikkeli myös harjoitteluterapian veteraanista Seija Hiltusesta. Seija valmistui Lääkitysvoimistelijaopistosta vuonna1963. Aika menee eteenpäin, ja terapeuttinen harjoittelu on edelleen ajankohtainen aihe. Nykyään terminologia on kirjavampaa ja puhutaan mm. Kineettisestä kontrollista, mihin aiheeseen Jari Rautiainen ja Martti Alanko kävivät tutustumassa Manchesterissä Englannissa. Artikkeli Jarin ja Martin kurssimatkasta on myös luettavissa Manuaalin tässä painoksessa. Suomen Urheilu Fysioterapeutit eli SUFT ry on pitkän hiljaiselon jälkeen jälleen aktivoitunut, yhdistyksen puheenjohtaja Juha Koistinen lähettää Manuaalin lukijoille terveisiä. Viime numerossa pyysimme kommentteja kahdesta lehdessä olleesta artikkelista, kommentteja emme ole paljon saaneet, mutta toivomme palautetta edelleen. Mielipiteenne kehittävät yhteistä lehteämme haluamaanne suuntaan. Aurinkoista kevättä ja pääsiäistä koko toimituksen puolesta Petri Honkala päätoimittaja alpakkafarmari

4 sisältö Puheenjohtajan palsta...2 Pääkirjoitus...3 Olli Aranko, SOMTY ry:n vt. puheenjohtaja...4 Kuormitusfysiologian perusteista kuntoutusprosessissa...7 Kliiniset testit tunnistamaan niska-peräinen päänsärky...8 Selkä- ja vatsalihasten aktiivisuus yläraajojen kautta suoritettujen harjoitusliikkeiden aikana...9 Manuaalinen terapia on kustannustehokasta hoitoa niskakipuun...12 SOMTY ry:n kurssikalenteri Kinetic Control Manchesterissä joulukuussa Selkäongelmien varhaisvaiheen alaluokat, fysioterapeuttinen tutkiminen ja terapiasuositus...16 Harjoittelu lonkkanivelrikossa...18 Polvi- ja lonkkanivelrikkoa koskeva Käypä Hoito -suositus on valmistunut...23 SUFT-terveisiä...25 OMT-tutkinnon suorittaneet fysioterapeutit...27 OMT-tutkinnon suorittaneet lääkärit...31

5 Olli Aranko, SOMTY ry:n vt puheenjohtaja Kun Maarit Keskinen valittiin Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtajaksi, ollen siten jäävi toimimaan myös SOM- TY ry:n puheenjohtajana, tuli SOMTY ry:n varapuheenjohtajasta Olli Arangosta SOMTY ry:n vt. puheenjohtaja. Minä muistan Ollin jo lapsuusajoista Helsingin Munkkivuoresta. Myöhemmin olimme yhtä aikaa pyrkimässä Lääkintävoimistelija koulutukseen, mieleen on jäänyt erityisesti pääsykokeissa esittämämme rengas-liikunta suoritus. Suurelle osalle SOMTY ry:n jäsenistöä Olli saattaa olla kuitenkin vähemmän tuttu, joten selvitetäänpä kuka oikein on Olli Aranko. Terve Olli, olet nyt SOMTY ry:n uusi puheenjohtaja ainakin tämän vuoden loppuun, miltä nyt tuntuu? Moi Pete. Kysymykset ainakin on kuin urheilukilpailuissa. Kyllähän minulla oli aikaa sopeutua ajatukseen, mutta vähän tässä on huoli että muistaako tehdä kaiken mitä pitää. Olen toki ollut hallituksessa 1991 alkaen ja varapj.: kin ehdin olla n.10 vuotta, mutta aina se on eri asia olla avustaja. Onneksi Tarja pitää minut hyvin ajan tasalla ja onhan Maaritkin puhelimen päässä. Kaikkiaan ihan hyvä fiilis! Mennään hieman ajassa taaksepäin, kerro koska ja missä olet syntynyt? Syksyllä 1961 Helsingissä Kätilöopistolla. Olin muuten silloin laitoksen suurikokoisin lapsi, mitä ei nyt ehkä uskoisi. Ketä kuluu perheeseesi? Muutin viime keväänä Eiraan yhdessä avovaimoni Sevin kanssa. Tyttäreni ovat jo aikuisia, ja vanhempi heistä asuu 300m päässä meiltä poikaystävänsä kanssa ja nuorempi on paraikaa USA:ssa vaihto-oppilaana. Missä olet opiskellut ja miten opintosi jatkuvat? Heiteltyämme toisiamme sisäänpääsyn arvoisesti kuntorenkaalla Hgin IV SHO: n lääkintävoimistelijajaoston pääsykokeissa valmistuin 1 v jälkeesi eli 1985 keväällä. OMT-tutkinto tuli tehtyä -92, olin viimeisellä kurssilla joka suoritti vielä erikseen 1 ja 2 tutkinnot suoritin puuttuvat 80 opintoviikkoa Terveystieteiden maisterin tutkinnosta liikuntalääketiede pääaineenani Kuopion yliopistossa. Nyt olen jatkoopiskelijana Kuopiossa tarkoituksena saada työn ohella filosofian tohtorin tutkinto suoritettua lähi vuosina. Muuten on erilaisia lyhyempiä kursseja tullut käytyä kymmenittäin. Olet fysioterapian monitoimimies, minkälainen on työhistoriasi lyhyesti? Valmistumiseni jälkeen olin Dextrassa muutaman vuoden, sitten ½-vuotta Leppävaarassa pienemmässä FHL: ssa työskenneltyäni pääsin Paloheimon Ristolle ammatinharjoittajaksi Porvooseen 7:ksi vuodeksi. Tuolloin tuli ajeltua työmatkana moottoritietä reilu km. -92 jälkeen olin parhaimmillaan 6 paikassa konsultoivana fysioterapeuttina, mutta sitten 90-luvun lopulla jättäydyin vain Mehiläisen Ympyrätalon ja Kielotien lääkäriasemille joissa työskentelen edelleen. Koulutustöitä on tullut tehtyä lisäksi n. 15 vuotta enemmän tai vähemmän. Toimit myös SOMTY ry:n opettajana ja ymmärtääkseni neuraalidynamiikka on lähellä sydäntäsi? Kyllä neurodynamiikka jotenkin kolahti, kun se selitti paljon sellaista mitä ei siihen mennessä ollut kyennyt hahmottamaan muuten. NKM kurssiemme sisältö on seurannut tiedollisesti David Butlerin, Michael Shacklockin ja muiden huippujen mukana ja kehittynyt haastavasti koko ajan. On ollut suuri ilo saada olla mukana levittämässä tietoa fysioterapeuteille ja lääkäreillekin mm. tässä asiassa. Kerro vielä mikä maistuu erityisen hyvälle ja kun Michael Shacklock kertoi autostaan, niin kerro sinäkin millä liikut ympäri Suomea? Ykkössuosikkia menússa ei ole, useimmiten kuitenkin kala, mutta terveysvaikutteisen ruokavalioni kulmakivet ovat kahvi, tumma suklaa ja punaviini. Rentoutuessa maistuu gin tonic oikein hyvälle. Jaa-a. Että vielä autosta. Asunnon vaihto piti huolen ettei ole varaa päivittää, vaikka 300-sarjan BMW:ni jo huolestuttavasti lähestyy 10-vuoden ikää. Onneksi se vielä toimii moitteitta km ajettunakin. Kiitos ajastasi ja antoisaa puheenjohtaja vuotta Kiitos! Voimia hyvään työhösi hienon jäsenlehtemme parissa. Ollia haastatteli Petri Honkala

6 SOMTY ry ja SMLY ry:n Syysopintopäivät Paikka: Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere Ohjelma julkaistaan kevään aikana SOMTY:n kotisivuilla Ilmoittautuminen SOMTY ry/tarja Salonen Hallituskatu 11 C, TAMPERE tai tai puh. (03) Kurssimaksu Jäsenet (SOMTY ja SMLY) 195 euroa sitova ilmoittautuminen mennessä 245 euroa sitova ilmoittautuminen jälkeen Ei-jäsenet 295 euroa sitova ilmoittautuminen mennessä 345 euroa sitova ilmoittautuminen jälkeen Opiskelijat saavat 50 % alennuksen osallistumismaksusta. (Kiintiö on 30 henkilöä) Illalliskortti 35 euroa. Iltajuhla järjestetään Tulliklubilla, Tullikamarinaukio Illalliskorttivaraus mennessä. Paikkoja 150 henkilölle. Peruutusehdot jälkeen tehdyistä peruutuksista ei maksua palauteta. Majoitus Majoitusvaraukset Sokos hotelleihin mennessä ja Hotelli Victoriaan mennessä, majoituskiintiöt koodilla SOMTY Majoituskiintiössä osa huoneista jo torstaista lähtien. Sokos Hotel Ilves, Hatanpäänvaltatie 1, puh tai ja 2-hengen standard huone 116 eur/vrk ja S-etukortilla: 1- ja 2-hengen standard huone 108 eur/vrk. Superior-huone lisä on 25 eur/huone/vrk. Sokos Hotel Villa, Sumeliuksenkatu 13, puh tai ja 2-hengen standard huone 88 eur/vrk ja S-etukortilla: 1- ja 2-hengen standard huone 80 eur/vrk Suoperior-huone lisä on 18 eur/huone/vrk. Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1, puh. (03) hengen huone to-la 177 eur ja 2-hengen huone to-la 217 eur 1-hengen huone pe-la 79 eur ja 2-hengen hone pe-la 89 eur.

7 Kuormitusfysiologian perusteista kuntoutusprosessissa Monet meistä kuntoutuksen ammattilaisista viettää suuren osan työpäivästään pyrkien edistämään asiakkaittemme fyysistä hyvinvointia. Useimmiten tämä tapahtuu erilaisten fysiologisten kuormitusärsykkeiden kautta joita fysioterapiassatapahtumassa kohdistuu potilaaseen. Erityisesti tämä toteutuu post traumaattisessa,-post operatiivisessa kuntouksessa, urheilufysioterapiassa jne. jossa potilaan elimistöön tai kohdekudoksiin pyritään kuormituksen kautta vaikuttamaan paranemista edistävällä tavalla. Olli Jokitalo ft, OMT Jyväskylän Fysioterapia Oy Monesti kuitenkin tuntuu, että vain toistamme monotonisesti oppimiamme periaatteita. Esimerkiksi seuraamme orjallisesti post operatiivista kuntoutusprotokollaa jonka joku meille on antanut ilman, että mietimme mitä kuntoutettavan senhetkinen tilanne todella tarkoittaa kuormitusfysiologian näkövinkkelistä. Kuormitusfysiologian periaatteiden mukaan elimistö reagoi ärsykkeelle. Se aiheuttaako reagointi halutun vasteen riippuu mm. ärsykkeen voimakkuudesta laadusta, tiheydestä jne. eli käytännössä annostelusta Jos annostelu ei ole riittävä haluttua vastetta ei tapahdu.toisaalta, jos annos on liiallinen tai väärin ajoitettu se voi estää halutun vasteen. Kuntoutustilanteessa annostelusta vastuussa on fysioterapeutti. Muistamme yksinkertaisen nyrkkisäännön fyysisen kunnon kehittymisestä: kuormitus huonontaa kuntoa - kunto paranee levossa. Tämä ns. superkompensaatio tapahtuu jos sekä kuormitusärsyke,että lepovaihe on ollut riittävä. Käytännöntyössä tämä voi tulla vastaan esim. potilaan hoitokertojen rytmityksen ongelmana -- onko potilaalla mahdollista harjoitella riittävän usein,riittävällä teholla ja kuitenkin levätä riittävästi? Täytyy myöskin muistaa,että lihakset kipeytyvät harjoittelusta usein pariksikin päiväksi ja tämä kuuluu asiaan. Itseasiassa tämä ns. viivästynyt lihasten kipeytyminen (DMS =delayed muscle soreness) on elimistön/kudosten tulehduksellinen tila joka mahdollistaa em. superkompensaation. Tämän tulehdusvaiheen aikana kuormitettu kudos ei kuitenkaan ole vastaanottavainen samantyyppiselle - tulehdusta aiheuttavalle kuormitukselle ennenkuin palautuminen on tapahtunut, vaan sitä tulisi kuormittaa esim. palauttavalla, matalatehoisella aerobisella harjoittelulla. Esimerkiksi polviproteesipotilas voisi tehdä voimaa kehittävää harjoittelua seuraavana päivänä esim. matalatehoisen, kestävyyspainotteisen kuntopyöräharjoitteen joka samalla hyödyttäisi polven liikeratoja ja edelleen jatkaa proprioseptiikkaa ja tasapainoa kehittävillä harjoitteilla seuraavana päivänä. Harjoittelun rytmittäminen palautumisen ja sitä kautta superkompensaation optimoimiseksi onkin yksi tärkeimpiä tekijöitä harjoittelun annostelussa. Ärsykkeen riittävyydestä voidaan todeta, että naisilla halutun harjoitusvasteen saavuttaminen vie 4-6vk ja miehillä 6-12vk. Tämän jälkeen tapahtuu kehityksen pysähtyminen ja edelleen taantuminen jos harjoitusärsykettä ei muuteta. Tähän vaikuttaa jonkin verran potilaan fyysinen lähtötaso ja ikä. Tehokkaan harjoitusvasteen saavuttamiseksi keskushermoston harjoittamista ei saa unohtaa. Tällöin täytyy muistaa, että myöskin väärät liikemallit tallentuvat aivoihin. Yksi tyypillisimmistä esimerkeistä lienee gleno-humeraalinivelen problematiikassa kehittyvä väärä liikemalli joka manifestoituu hartian elevaationa -ja myöhemmin scapulan aikaisena rekrytointina aktiivisen abductio -elevaation aikana. Kun tämä väärän liikekaavan aiheuttava ongelma korjataan joko konservatiivisesti tai operatiivisesti, väärä liikemalli ei automaattisesti poistukaan vaan vaatii määrätietoista poisoppimista. Keskushermostoa tulisi harjoittaa koko kehon kautta - ei pelkästään kohdekudosta harjoittamalla. Harjoitteluun tulisi liittää toiminnallisia liikeratoja, liikemalleja joita kuntoutettava käyttää jokapäiväisessä elämässään. Tärkeä osa keskushermoston harjoittamisesta on proprioseptiikan harjoittaminen joka tulisi olla mukana kuntoutusprosessin

8 Kliiniset testit tunnistamaan niska-peräinen päänsärky Säännöllinen päänsärky on hyvin yleinen ongelma. Päänsärkyyn liittyy usein niskakipua tai niskan jäykkyyttä, jonka vuoksi päänsärkyä pidetään niskaperäisenä. Kuitenkin niskaperäisen päänsäryn yleisyydeksi on arvioitu vain % kaikista kroonisista päänsärkytyypeistä. Niskaperäisen päänsäryn kriteerejä pitää tarkentaa. Tällöin päänsärkypotilaista voidaan erotella henkilöt, jotka voisivat hyötyä esim. manuaalisesta terapiasta. Kari Miettunen ft, OMT Puistoklinikka Oy kari.miettunen@puistoklinikka.fi Tutkimuksessa arvioitiin tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa yhteensä 77 henkilöltä. Kahdellakymmenellä seitsemällä (27) oli niskaperäinen päänsärky, 25:llä oli aurallinen migreeni ja kontrolliryhmään kuului 25 henkilöä. Mittareina käytettiin: kyselylomaketta, ryhdin arviointia (digikamerakuvien perusteella), painealgometrillä painekipuherkkyyttä, kaularangan liikkuvuutta (CROM), kinesteettistä aistimusherkkyyttä (Revel protokolla), manuaalista testausta C0-C4, lihasten elastisuutta (Evjenth, Hamberg, Janda), neuraalikudoksen mekanosensitiivisyyttä, kraniokervikaalista fleksiotestiä (Jullin mukaan). Kontrolliryhmä ja aurallinen migreeniryhmä eivät erottuneet toisistaan. Niskaperäinen päänsärkyryhmä erosi edellä mainituista seuraavissa testiosissa: alentunut liikkuvuus kaularangan fleksio-ekstensiossa (p= 0.048), yläniskakipua manuaalisessa tutkimuksessa (p<0.05) ja lihaskireyttä (p<0.05). Myös kraniokervikaalisen fleksiotestin suorittamisessa oli vaikeuksia verrattuna migreeni- ja kontrolliryhmään (ei tilastollinen merkitys). Tämä tutkimus osoitti, että yläniskan niveltoiminnan häiriö erotti selkeimmin niskaperäisen päänsärkypotilaan aurallisesta migreenistä kärsivästä henkilöstä tai kontrolliryhmän henkilöstä. Clinical tests of musculoskeletal dysfunction in the diagnosis of cervicogenic headache. Original article, Manual Therapy 11 (2006) Zito G., Jull G., Story I. Kuormitusfysiologian perusteista kuntoutusprosessissa... alusta alkaen. Tähän liittyen nopeilla, lyhyillä - liikeradan keskiosalla tapahtuvilla harjoitteilla on hyvä ärsykevastus. Hyvän harjoitevasteen saavuttamisen perusedellytys on riittävä aerobinen suorituskyky joka on kaiken toimintakyvyn perusedellytys. Riittämätön hapenkuljetuskapasiteetti hidastaa harjoittelussa syntyvien tulehdusjätteiden siivoamista kudoksista ja näinollen palautuminen hidastuu - seuraavan optimaalisen harjoiteärsykkeen annostelu vaikeutuu. Käytännössä TULES potilaiden kuntoutuksessa aerobista harjoittelua ei voi yliannostella. Anaerobista- hapottavaa harjoittelua tarvitaan harvoin koska se vaatii pitkän palautumisajan, joskus jopa useita päiviä. Tästä poikkeuksena tietenkin kilpaurheilijat joiden kuntoutuksessa lajispesifisyys näyttelee suurta osaa. Kehon kuormittaminen harjoitustilanteessa vaikuttaa myöskin kehon hormonaaliseen toimintaan. Karkeasti nämä hormonaaliset muutokset voidaan jakaa anabolisiin (solua rakentaviin) tai katabolisiin (solua hajottaviin). Anabolisia muutoksia tukevat mm. aerobinen harjoittelu, riittävä uni, lyhyet ja hyvin palautetut voimaharjoitteet, riittävä proteinien saanti. Katabolisia muutoksia aiheuttavat laktinen (maitohapollinen) harjoittelu, pitkäkestoiset voimaharjoittelut, puutteellinen lepo /palautus, stressi, palautumista huonosti tukeva dietti. Fysioterapeutti on avainhenkilö tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kuntoutusrupeaman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Edellä esitetty on tarkoitettu muistinvirkistykseksi jo tutuista harjoitusfysiologian perusasioista. Näiden periaatteiden tuominen jokapäiväiseen kuntoutustilanteeseen on joskus haasteellista mutta samalla motivoivaa. Ylläesitetyt ajatukset perustuvat Harri Hakkaraisen(LL,LitM, valmentaja) harjoitusfysiologian luentosarjan ensimmäiseen osioon joka pidettiin Jyväskylässä Tammikuussa -07. Luentosarjan olisi tarkoitus jatkua käytännön läheisemmin, eli Harri antaa osallistujille tehtäviä joita sitten pienryhmissä ratkaistaan ja koko kurssin kanssa yhdessä puretaan. Näitä esimerkkejä esitellääm jatkossa myös Manuaalin sivuilla.

9 Selkä- ja vatsalihasten aktiivisuus yläraajojen kautta suoritettujen harjoitusliikkeiden aikana Tämä on yhteenveto kahdesta Jyväskylän yliopistossa tehdystä fysioterapian ProGradu työstä. Tutkimuksen mittaukset suoritettiin Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian poliklinikan toimintakykylaboratoriossa. Työn ohjaajina ovat toimineen Arja Häkkinen, Esko Mälkiä ja Jari Ylinen. Sami Tarnanen ft, TtM Kirsti Siekkinen ft, terv. tieteiden yo Terapeuttinen harjoittelu on useissa eri alaselkäkivun hoitosuosituksissa konservatiivisen hoidon keskeinen menetelmä. Harjoittelulla voidaan vähentää kroonisesta epäsepesifistä alaselkäkivusta kärsivien henkilöiden kipua ja sairauspoissaoloja. Lisäksi voidaan parantaa heidän suoritus- ja toimintakykyä vaikuttamalla alaselkäkipupotilailla esiintyviin toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Näitä muutoksia ovat vartalon ja alaraajojen lihasvoiman ja - kestävyyden aleneminen sekä vartalon fleksio-ekstensiovoimasuhteiden muuttuminen. Koordinaatioon ja liikkeiden hallintaan liittyen on löydetty muutoksia vartalon lihasten reaktioajoissa, lannerangan asentokontrollissa, propioseptiikassa, psykomotorisissa reaktioajoissa, kehon huojunnassa ja lihasten rekrytointimalleissa. Rakenteiden osalta vartalon lihaksissa on havaittu poikkipinta-alan pienenemistä, lihassolutyyppien suhteissa tapahtuneita muutoksia sekä kollageenisynteesin vähentymistä. Olemassa olevan näytön perusteella on kuitenkin vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisia harjoitteiden tulisi olla tai kuinka niitä tulisi annostella. Tutkimustemme tarkoituksena oli pintaelektromyografian avulla selvittää, kuormittavatko isometriset ja dynaamiset yläraajaharjoitteet riittävästi vartalolihaksia harjoitusvasteen aikaansaamiseksi. Tutkimusmenetelmät Tutkimukseen osallistui vuotiasta tervettä naista. Pintaelektromyografialla tutkittiin rectus abdominiksen, obliquus externus abdominiksen, longissimuksen ja multifidukseen aktiivisuutta molemmilta puolilta vartaloa. Referenssiliikkeinä käytettiin seisten suoritettua vartalon fleksiota, ekstensiota ja molempiin suuntiin suoritettua lateraalifleksiota. Varsinaiset testiliikkeet olivat käyntiasennossa suoritettu oikean olkavarren fleksio ja ekstensio (kuva 1), horisontaaliadduktio ja -abduktio (kuva 2) sekä molempien olkavarsien yhtäaikainen ekstensioliike (kuva 3). Olkavarren liikkeet suoritettiin sekä isometrisesti että dynaamisesti lantio tuettuna ja lisäksi dynaamiset horisontaalitason liikkeet ilman lantiotukea. Yläraajan liikesuoritukset tehtiin niin, ettei ylävartalossa päässyt tapahtumaan suorituksen aikana liikettä. Tulokset Harjoitusliikkeistä suurin rectus abdominiin aktiivisuus saavutettiin molempien olkavarsien yhtäaikaisessa ekstensiossa. Suhteessa vartalon maksimaaliseen isometriseen fleksioon aktiivisuustaso oli isometrisessä liikkeessä 114 % ja dynaamisessa 89 %. Obliquus externus abdominis aktivoitui harjoitusliikkeistä parhaiten isometrisessä molempien olkavarsien ekstensiossa (100 %) ja dynaamisessa olkavarren horisontaaliadduktiossa (73 % kontralateraalisella puolella ja 62 % ipsilateraalisella puolella). Longissimus ja multifidus aktivoituivat voimakkaimmin vartalon maksimaalisessa ekstensiossa. Isometrisistä yläraajaharjoitteista suurin longissimuksen aktiivisuus oli olkavarren horisontaaliabduktiossa kontralateraalisella puolella (69 % vartalon ekstension aikaisesta aktiivisuudesta). Dynaamisessa olkavarren ekstensiossa saavutettiin kontralateraalisella puolella 62 %:n aktiivisuus. Vastaavasti oikealla puolella suurin longissimuksen aktiivisuus (56 %) oli olkavarren horisontaaliabduktiossa. Multifiduksessa korkein aktiivisuus isometrisissä liikkeissä oli olka-

10 Selkä- ja vatsalihasten aktiivisuus yläraajojen kautta suoritettujen harjoitusliikkeiden aikana... Kuva 1. Isometrinen olkavarren fleksio/ ekstensioliike varren horisontaaliabduktiossa kontralateraalisella puolella (84 %). Dynaamisessa oikean olkavarren ekstensiossa multifiduksen aktiivisuus oli kontralateraalisella puolella 67 % ja ipsilateraalisella puolella 45 %. Dynaamisissa yläraajaharjoitteissa fiksaatio lisäsi rectus abdominiin aktiivisuutta olkavarren horisontaaliadduktiossa 65 % ja obliquus externus abdominiksen aktiivisuutta 52 % horisontaaliabduktiossa. Longissimuksen aktiivisuus lisääntyi oikean olkanivelen horisontaaliabduktiossa 43 % ja multifiduksen 35 %. Kuva 2. Olkavarren horisontaaliabduktio (liikkeen loppuasento) ilman lantiotukea Pohdintaa Kuva 3. Dynaaminen molempien olkavarsien ekstensioliike Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että molemmilla yläraajoilla yhtä aikaa suoritetulla olkavarsien ekstensioliikkeellä ja olkavarren horisontaaliadduktiolla voidaan kehittää rectus abdominiksen ja obliquus externus abdominiksen lihaskestävyys ja -voima ominaisuuksia. Longissimuksen ja multifiduksen kohdalla sama voidaan todeta olkavarren horisontaaliadduktiosta ja ekstensioliikkeestä. Tutkimuksissa ei ole verrattu isometristen ja dynaamisten yläraajaharjoitteiden aiheuttamien lihasaktiivisuuksien eroa, mutta suuntaus näyttäisi olevan sellainen, että isometrisissä harjoitteissa aktiivisuustasot olivat korkeimmat. Tämä kannattaa ottaa huomioon lähinnä mietittäessä yläraajaharjoitteiden liikelaajuutta. Vartalon maksimaalisiin isometrisiin suorituksiin suhteutettuna edellä mainituissa liikkeissä päästiin yli 60 % aktiivisuustason. On kuitenkin muistettava, että suhteellisen korkeat aktiivisuustasot saavutettiin 1 RM:n toistolla. Toistosuorituksina näiden tutkittujen liikkeiden aikaista vastusta olisi laskettava ja samalla lihaksen aktiivisuustaso laskee. Koska alaselkäoireisella henkilöllä on usein alentunut suoritus- ja toimintakyky, on mahdollista, että näillä tutkituilla liikkeillä voidaan kuitenkin 10

11 toistojen lisäämisestä ja harjoitusvastuksen laskemisesta huolimatta kehittää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Tehokkainta harjoittelu on lantio fiksoituna. Lantion fiksaatio lisäsi vatsalihasten lihasaktiivisuutta prosentuaalisesti enemmän selkälihaksiin verrattuna. Lantion fiksointi kuitenkin vähentää kehon oman asentokontrollin tarvetta. Motorisen kontrollin harjoittamisessa fiksaatio ei ole tarpeellinen, koska harjoitusvastus on usein kevyempi ja lihasaktiivisuustasot jäävät siten alhaisemmiksi kuin lihasvoiman ja -kestävyyden lisäämiseen tähtäävässä harjoittelussa. Liikevalintoja suunniteltaessa tulee huomioida liikkeiden turvallisuus. Lihasten aktiivisuuden lisääntyessä myös selän tukirakenteisiin kohdistuvat kompressiovoimat lisääntyvät. Tältä kannalta rotaatioliikkeet, joissa kuormitus tuotetaan pitkän vipuvarren kautta, ovat ongelmallisia. Myös fiksaation käyttö lisää vatsa - ja selkälihasten aktiivisuutta. Sen vuoksi on aina mietittävä millainen harjoitteiden aiheuttama lihasaktiivisuustaso on ja onko alaselkäkipupotilaan kuormituksensietokyky sellainen, että ulkoista fiksaation kannattaa käyttää. Tutkimiemme harjoitusliikkeiden osalta turvallisuutta lisää kuitenkin se, että kaikki liikkeet suoritettiin lanneranka neutraaliasennossa, jolloin selkärangan kyky kestää kuormitusta on optimaalinen. Dynaamisissa harjoitusliikkeissä esiintyi vasemman ja oikean puolen lihasten aktiivisuudessa puolieroja. Havaittu puoliero vartalolihasten aktiivisuuksissa unilateraalisesti suoritettujen raajaliikkeiden aikana on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Unilateraalisesti suoritettujen raajaliikkeiden on todettu lisäävän vartalonkiertoa ja vääntömomenttia. Jotta selkärangan stabiliteetti kyetään säilyttämään, reagoivat kontralateraalisen puolen lihakset stabiliteetin säilyttämiseen lihasaktiivisuutta suurentamalla. Tämän mukaan on suositeltavaa, että terapeuttisessa harjoittelussa seisten tehtävät unilateraaliset yläraajaliikkeet suoritetaan sekä oikealla että vasemmalla yläraajalla. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että jokin/jotkut vartalon lihakset ovat lannerangan stabiliteetin kannalta muita lihaksia tärkeämpiä. Harjoittelun tuloksellisuuden kannalta harjoitteiden on siten kohdistuttava tasapuolisesti kaikkiin vartalolihaksiin. Tutkimiemme liikkeiden avulla vartalolihaksia voidaan kuormittaa monipuolisesti. info@acutefds.fi Katso lähteet: jyu pdf Toinen työ tulee Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokantaan tämän kevään aikana 11

12 Manuaalinen terapia on kustannustehokasta hoitoa niskakipuun Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää fysioterapian, manuaalisen terapian ja yleislääkärin toimesta annetun ohjeistuksen kustannustehokkuutta niskakivun hoidossa. Tutkimustyyppinä oli satunnaistettu kontrolloitu koeasetelma. Kari Miettunen ft, OMT Puistoklinikka Oy 183 ainakin 2 viikkoa niskakivusta kärsinyttä potilasta satunnaistettiin manuaalisen terapian ryhmään (n=60), fysioterapiaryhmään (n=59) ja yleislääkärin vastaanotolle (n=64). Manuaalinen terapia sisälsi lihasten käsittelyä, nivelmobilisointia, koordinaatioharjoitteita tai stabiloivia harjoitteita. Hoitokerran kesto oli 45 min kerran viikossa maksimi 6 kertaa. Fysioterapia sisälsi harjoitteluterapiaa (asentoa ylläpitäviä harjoitteita, rentoutusharjoitteita, venyttelyä ja toiminnallisia harjoitteita) sekä mahdollisesti hierontaa sekä epäspesifiä manuaalista traktiota. Fysioterapiahoitokerta kesti 30 min kahdesti viikossa maksimissaan 12 kertaa. Yleislääkärin hoito sisälsi keskustelua ennusteesta, pahentavista tekijöistä, omahoito-ohjeista ja ergonomisista tekijöistä. Potilaita pyydettiin odottamaan spontaania parantumista. Lisäksi annettiin kirjallinen ohje niskakivun hoidosta. Parasetamolia ja NSAID lääkitystä määrättiin tarvittaessa. Tapaamiset joka toinen viikko kerrallaan 10 minuuttia. Mittareina käytettiin toipumisnopeutta, kivun voimakkuutta, toimintavajautta ja elämänlaatua. Kustannuksia seurattiin vuoden ajan. Seitsemän viikon kuluttua intervention alusta manuaalisen terapian ryhmän toipumisprosentti oli 68, fysioterapiaryhmän 51 ja yleislääkäriryhmän 36. Vuoden kuluttua toipumisprosentit olivat 71,7, 62,7 ja 56,3. Kokonaiskustannukset seuranta-aikana manuaalisen terapian ryhmässä / henkilö oli 447 eur, fysioterapiaryhmässä 1297 eur ja yleislääkäriryhmässä 1379 eur. Kustannuksiin laskettiin niskakivun hoitoon liittyvät suorat terveydenhuollon kulut, lääkekulut ja sairaalahoitokulut. Ei terveydenhuollolliset kulut kuten matkakulut hoitoon ja työssä poissaolokulut laskettiin myös mukaan. Manuaalinen terapia on tehokkaampaa ja edullisempaa niskakivun hoitoa kuin tavallinen fysioterapia tai yleislääkärin toimesta annettu hoito. Cost effectiveness of physiotherapy, manual therapy, and general practitioner care for neck pain: economic evaluation alongside a randomised controlled trial. Korthals-de Bos, Hoving, van Tulder, Rutten-van Mölken, Adèr, de Vert, Koes, Vondeling, Bouter. British Medical Journal vol 326,

13 SOMTY ry:n kurssikalenteri 2007 TMD Fysioterapia purentaelimen toimintahäiriöissä Kinetic Control -peruskurssi Understandin Movement and Functio -Consepts Mulligan II peruskurssi lanneranka-alaraaja Laivakurssi Helsinki-Tukholma-Helsinki C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi I-osio II-osio III-osio C2/C3 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon jatkokurssi I-osio II-osio III-osio Hyvänlaatuisen asento-huimauksen diagnostisointi ja hoito NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi, Helsinki NDS exercise and advise -course (M Shacklock) Toiminnallinen TOS Kliininen päättely ja fysioterapeuttinen erotusdiagnostiikka rankaongelmissa Helsinki I-osio II-osio Mulligan I peruskurssi niska-yläraaja Mulligan III jatkokurssi E-inf Lantion ja alaraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi Huimaus ja manuaalinen terapia Pre-kongressi Liikkeen kontrollin häiriö Syysopintopäivät Neuro-ortopedinen peruskurssi (Maitland I) Hinnat: 1 päivä...134,20 euroa 2 päivää...268,40 euroa 3 päivää...402,60 euroa Neuro-ortopediset kurssit (Maitland)...439,20 euroa Laivakurssi SOMTY jäsenhinta euroa ei jäsenille euroa NDS...292,80 euroa Kinetic Control 2 päivää...292,80 euroa 3 päivää...439,30 euroa lisätietoja Kinetic Control kursseista Tiedustelut: SOMTY ry/tarja Salonen Hallituskatu 11 C, TAMPERE puh (03) fax (03) Ilmoittautumiset: Internet: http// tai omt-somty@omt.org 13

14 Kinetic Control Manchesterissä joulukuussa 2006 Kinetic Control ( perustettiin Britanniassa 1995 ja yhdistyksen tarkoituksena on tuottaa, kehittää ja järjestää materiaalia ja kursseja lähinnä kuntoutuksen ja harjoittelun osalta maailmanlaajuisesti. Kinetic Control on tällä hetkellä yksi edelläkävijöistä liikkeen analysoinnin ja motorisen kontrollin kehittämisessä osana fysioterapiaa ja harjoittelua. Martti Alanko, ft, OMT Jari Rautiainen, ft, OMT Kinetic Control järjestää suurimman osan koulutuksistaan Englannissa, kuitenkin kaikkiaan 16 maassa ja neljällä eri kielellä. Kinetic Control organisaation taustalla on meille monille tuttuja nimiä kuten Mark Comerford, Sarah Mottram, Sean Gibbons jne. Kinetic Control järjestää myös laadukkaita kongresseja viimeksi 2005 syksyllä Edinburghissa, missä oli myös kattava suomalaisedustus paikalla. Tällä kertaa, kun Manchesterissa aiheena oli lantio ja alaraaja kolmen päivän koulutuksessa, suomalaisedustus ei ollut aivan niin laaja, mutta sitäkin tehokkaampi pai- kalla oli kaksi Somty:n jäsentä. Manchesterissa kurssin pitopaikka oli paikallisen yliopistollisen sairaalan fysioterapiaosastolla, laajan yliopistoalueen sydämessä. Kurssin tutorina toimi Grete Mellingen Norjasta. Grete on tehnyt Oslon yliopistossa tutkimustyötä lähinnä neurodynamiikan ja motorisen kontrollin osalta. Tämä neurodynamiikan osuus tulikin vahvasti esiin koko kolmen päivän ajan. Kurssin alkuun oli paikallaan kertaus motorisen kontrollin perusteista tutkimisen ja kliinisen päättelyn osalta tämän jälkeen neljä pääasiaa liikkeen tutkimisessa (direction, translation, range ja extensibility) jäivät leikinomaisesti mieleen. Myös kliinisen päättelyn eri osa-alueet tulivat hyvin 14

15 Having previously attended the Understanding Movement and concepts course earlier in 2006, which I found very informative and useful in understanding general movement dysfunction I attended the Hip and lower limb course. Overall I found this excellent both in its content and the way it was taught by Grete Mellingen. My role here in Guernsey is a musculo-skeletal physiotherapist in our Island Sports Medicine and Rehabilitation centre with an emphasis on lower limb rehabilitation. Within the centre we work closer with orthopaedic consultants, sports physicians, an osteopath and a chiropractor. Aside from my role in the clinic I also provide physiotherapy cover for one of our local football sides and also the national Guernsey under 18 and senior football teams. I also am a member of our International Island Games medical team providing services at the International Island Games, which this year is being held in Rhodes. The Kinetic Control courses have provided me with a better understanding and diagnosis of dysfunction when treating our Island elite athletes from football, cycling and triathlon who are either breaking down with the same injury or finding it difficult to progress to late stage rehabilitation due to poor intrinsic control. Later in the year I plan to attend the Pelvic and SIJ courses. Dan Guillemette Physiotherapist Guernsey island perusteellisesti käytyä läpi ja niiden osalta punainen lanka kantoi kiitettävän hyvin kolmen päivän yli käytännön tutkimisessa ja erotusdiagnostiikassa. Oleellinen asia erotusdiagnostiikan kannalta oli onko liikehäiriö/asentovirhe rakenteellista vai toiminnallista. Erilaisilla testeillä tutkitaan pystyykö potilas korjaamaan asentoa/liikehäiriötä, ja mikäli näin on kyseinen ongelma luokitellaan toiminnalliseksi ja siihen ohjataan yksilöllisesti sopivat terapeuttiset harjoitteet. Kaikkiaan järjestelyt toimivat hyvin ja Finnairin syksyllä aloittama suora lento Manchesteriin mahdollisti kivuttoman siirtymisen kurssipaikalle. Kyseisiä Kinetic Control kursseja järjestetään ympäri maailmaa, joten ei voi kuin suositella niihin osallistumista ja samalla tutustua muiden maiden kollegoihin ja samalla paikallisiin nähtävyyksiin. Tosin olemme onnekkaita saadessamme vihdoinkin tänne Suomeen tämän vuoden aikana Kinetic Control teemakursseja. Ohessa kurssille osallistuneen Dan Guillemetten kommentit kurssista, Dan toimii Guernsayn veroparatiisi saarella fysioterapeuttina. 15

16 Selkäongelmien varhaisvaiheen alaluokat, fysioterapeuttinen tutkiminen ja terapiasuositus OMT-akatemia oli jälleen koolla Varalassa Tällä kertaa aiheena olivat selkäongelmien varhaisvaiheen alaluokat. sekä fysioterapeuttinen tutkiminen ja terapiasuositus. Juha Jylhänlahti ft, OMT Mediaterapia Oy Oulu Markku Paatelma ja Eira Karvonen esittelivät tutkimustuloksiaan kliinisten testien luotettavuuksista sekä niihin pohjautuvasta kliinisen päättelyn protokollasta, jonka avulla päästään luokittelemaan epäspesifit alaselkäongelmat tarkemmin rajattuihin alaryhmiin. Aihe on erittäin tärkeä, koska tilastojen mukaan suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole onnistunut pysäyttämään jatkuvasta kasvavia alaselkäongelmien aiheuttamia sairaanhoitokuluja. Mikäli alaselkäkipuisen ensikosketus lääkärin tai fysioterapeutin kanssa onnistuisi paremmin, voisi vaivan tehokkaampi hoitaminen ja kroonistuminen olla estettävissä ja tilastojen luvut käännettävissä parempaan suuntaan. Jokainen tiedämme myös KELAn ja muiden viranomaisten vaatimukset käyttää vain yleisesti hyväksyttyjä ja näyttöön perustuvia tutkimis- ja terapiamenetelmiä. Kurssin aluksi Eira Karvonen kertoi mm. Palokan (Jyväskylän mlk), Espoon ja Lahden terveysasemilla meneillään olevista projekteista, jossa fysioterapeutit koulutettiin ottamaan vastaan alaselkäkipuisen ensikontakti. Terveyskeskusten resurssipulasta ja lääkäreiden puutteesta uutisoidaan lähes päivittäin, joten tämäntyyppiset toimintamallien muutokset voisivatkin osaltaan tarjota helpotusta ahdingossa olevaan perusterveydenhuoltoon. Kliinisen päättelyprosessin eteneminen selkäpotilaan varhaisvaiheen tutkimisessa. Kliinisellä päättelyprosessilla tarkoitetaan tapahtumien sarjaa, jossa tutkija potilaan ensi kertaa kohdatessa, pyrkii erilaisten menetelmien kautta selvittämään, tässä tapauksessa, selkäkivun syytä. Varhaisvaiheella tarkoitetaan alle 3 kk jatkunutta selkäkipua. Jotta prosessi voisi johtaa oikeaan fysioterapeuttiseen diagnoosiin, tarvitaan tietoa laajaa tietoa eri syndroomista, huolellinen anamneesi, luotettavia kliinisiä testejä ja niiden hallintaa. Lisäksi on huomioitava kontraindikaatiot sekä red-, yellow- ja blue flagsit. Näiden pohjalta voidaan laatia tehokas, mahdollisimman hyvään näyttöön perustuva terapiasuunnitelma. Alaluokat Alaselkäongelmia on pyritty jakamaan erilaisiin alaluokkiin mm. toiminnallisten rajoitteiden l. tietyn liikesuunnan tai asennon kautta ilmenevän dysfunktion mukaan (mm Sahrman, O`Sullivan, Comerford ja McKenzie). Vaivan ajallisen keston mukaan jako akuuttiin, subakuuttiin tai krooniseen alaselkäkipuun on varmasti yksi tavallisimmista. ICF-toimintakyvyn (international classification functioning) mallissa huomioidaan laajemmin mm. kudostasoa, terveydentilaa, toimintakykyä, osallistumisen tasoa sekä ympäristö- ja yksilötekijöitä. Markku Paatelma ja Eira Karvonen ovat lähestyneet selkäongelmaa kohdekudosten ja rakenteiden mukaan. Jokaisessa alaluokassa esitetään oireita tai toimintahäiriöitä, joiden perusteella valitaan kliiniset testit. Testien osoittautuessa positiiviseksi, on ehdolla terapiamenetelmä ongelman poistamiseksi. Tarkoituksena olisi päästä diagnoosiin mahdollisimman vähillä, mutta sitäkin osuvimmilla testeillä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollisuutta tarkemmin käydä läpi itse testejä tai terapiasuosituksia. Mikäli aihe kiinnostaa suosittelen kurssille osallistumista, missä testit harjoitellaan käytännössä. 16

17 Alaluokat ovat seuraavat: 1. Välilevyongelmat ja siihen liittyvä alaraajasäteily. 2. Kliininen instabiliteetti. 3. Kliininen lumbaalinen spinaalistenoosi 4. Segmentaarinen dysfunktio 5. S-I, lantiorenkaan dysfunktio Osa tässä käytetyistä testeistä oli kansainvälisestikin laajasti testattuja ja hyväksi havaittuja. Esimerkiksi SLR, ASLR ja Lasletin SI-nivelen kipuprovokaatiopatteristo muutamia mainitakseni. Markku Paatelma ja Eira Karvonen ovat omissa tutkimuksissaan saaneet myös varsin hyvää näyttöä tässä kaaviossa käytettyjen testien luotettavuuksista ja toistettavuudesta. Lopuksi Markku Paatelman ja Eira Karvosen esittämä luokittelu testeineen muistuttaa yksinkertaisuudessaan hifilaitteen vianetsintäkaaviota. Tämän tyyppisiä käytäntöön heti sovellettavia malleja monet meistä kaipaavatkin kliinisen työn helpottamiseksi. Käytännössä asia voi olla mutkikkaampi, jos potilaalla sattuu olemaan useampaan alaluokkaan sopivia löydöksiä. Joka tapauksessa voisin kuvitella tämän tyyppisen luokittelun antavan perusvarmuutta fysioterapeuttiseen tutkimiseen ja terapian toteuttamiseen. Markku Paatelma ja Eira Karvonen korostivat, että jokaisella terapeutilla on omia toimiviksi havaittuja keinoja päästä osuvaan diagnoosiin, joita kannattaa toki jatkossakin käyttää. Otetaanpa siis kurssin anti ilolla vastaan, sekoitetaan aiemmin opittuun ja taas on uutta intoa palata arkiseen aherrukseen. Aika 8th PHYSIATRIC SUMMER SCHOOL LBP Controversies in Clinical Practice and Research Paikka Kurssin johtaja Kurssikieli Hinta Preconference / Preconference Course / Conference ORTON Invalidisäätiö Karl-August Lindgren Englanti 100 / / 1 pv 300 / / 2 pv 350 / / 3 pv (sis. materiaalin ja tarjoilut) Luennoitsija: Prof. Paul Hodges, Australia Aihe: Motor control Training in Low Back and Pelvic Pain; New Developments Oppimismenetelmät: Luennot ja käytännön demonstraatiot Conference Ulkomaalaiset luennoitsijat: Ken Cheung, Michael Adams, Tony Freemont, Kjell Olmarker, Nick Bogduk ja Paul Hodges sekä suomalaisina luennoitsijoina: Eira Viikari, Antti Malmivaara, Olli-Pekka Ryynänen ja Simo Taimela Tervetuloa seminaariimme! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kerstin Lindström-Salmi, puh. (09) tai kerstin.lindstrom-salmi@invalidisaatio.fi Ohjelmat: Seminaarin ohjelma on internet-sivuillamme: (koulutus ORTON) 17

18 Harjoittelu lonkkanivelrikossa European League Against Rheumatism (EULAR) raportissa (2005) todetaan neljänneksen Euroopan väestöstä olevan vuonna 2025 yli 65 vuotiaita. Erityisesti nivelrikko- ja osteoporoosipotilaiden määrä tulee lisääntymään. Näiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nivelrikon suhteen raportti suosittelee konservatiivisina menetelminä mm. kuntoutusohjelmia, apuvälineiden käyttöä sekä elinympäristöön vaikuttamista työssä ja kotona [1]. Luentolyhennelmä Syysopintopäivät 2006 (Päivitys ) Mika Ulaska ft, OMT FysioSporttis Oy Hoitosuositukset lonkkanivelrikossa Lonkkanivelrikon hoidossa tavoitteiden tulee olla kivun vähentymisessä ja toimintakyvyn kohentumisessa [2]. American College of Rheumatology hoitosuositus (1995) on porrastanut lonkkanivelrikon hoidon seuraavasti:1. Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti huomioiden sairauden vaikeusaste, 2. Mikäli oireilu on lievää, voi hoito rajoittua ohjaukseen, fysioterapiaan ja eiopioideihin pohjautuvaan lääkehoitoon, 3. Mikäli potilas ei reagoi edellä mainittuun hoitolinjaan suotuisasti oireilun ollessa hankalaa, voi potilas hyötyä tekonivelestä [3]. Myös Dieppe (1995) on suositellut hoidon porrastusta niin, että kaikkien tai suurimman osan kohdalla tulee käyttää ohjausta, kävelykeppiä, harjoittelua, fysioterapiaa ja kivun hoitoa. Kirurginen hoito tulee kyseeseen vain vaikeimmissa tapauksissa [4]. EULAR suosituksessa (2004) todetaan tutkimuksellisen näytön lonkkanivelrikon hoidon osalta olevan puutteellista [5]. Suomessa on hoitotakuun myötä määritelty kriteerit kiireettömään lonkan tekonivelleikkaukseen [6]. Suoma- lainen polvi- ja lonkkanivelrikkoa koskeva Käypä Hoito-suositus julkaistiin ( Tässä työryhmässä oli mukana myös TtM, ft OMT, Hilkka Virtapohja. Fysioterapiasuositukset lonkkanivelrikossa Hollannissa (2003) on koottu polvi- ja lonkkanivelrikkoa koskeva fysioterapiasuositus ( Suosituksen mukaan on tärkeää arvioida fysioterapian mahdollisuudet. Mikäli fysioterapiaan päädytään, ovat tärkeimmät fysioterapiamenetelmät ohjaus ja harjoitteluterapia. Myös apuvälineiden tarve on selvitettävä. Potilaita tulee rohkaista harjoitteluun fysioterapiajakson aikana ja sen jälkeen. Fysioterapiajakson on kestettävä vähintään 6 viikkoa ennen seuraavaa arviota. Harjoittelu koostuu yleisharjoittelusta (kävely, pyöräily, uinti) ja harjoittelusta, joka on lonkkanivelrikkoon soveltuva ja sopivat potilaalle (ns. local exercises). Tärkeitä ovat seurantatapaamiset [7]. Kyseisessä suosituksessa fysioterapian sisältö luokitellaan potilastyypin ja ongelman mukaan. Mikäli lonkkanivelessä on ak- 18

19 tiivinen tulehdusprosessi (potilastyyppi A), keskitytään kivun hoitoon. Fysioterapia on tällöin ohjausta kipua tuottavien asentojen, liikkeiden tai muiden kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja kävelykepin käyttöä. Harjoittelu on tällöin passiivista ja / tai kevennettyä aktiivista. Kivun muuttuessa jaksoittaiseksi ja ongelmien ollessa enemmän lonkan liikerajoituksissa ja toimintakyvyssä (potilastyyppi B), kohdentuu fysioterapia toimintakykyongelmiin. Lihasvoima, nivelliikkuvuus, lihaskireydet, koordinaatio ja toiminnalliset ongelmat ovat osa-alueita, joihin tällöin pyritään vaikuttamaan. Oireilun muuttuessa luonteeltaan krooniseksi (potilastyyppi C), tarvitaan edellisen lisäksi laajempaa ongelmanratkaisukykyä sekä potilaan rohkaisua ja positiivista palautetta [7]. Suomalainen polvi- ja lonkkanivelrikkoa koskeva Hyvä fysioterapiakäytäntösuositus on valmisteilla. Fysioterapia ja harjoittelu lonkkanivelrikossa Lonkkanivelrikossa harjoittelu jaetaan Felson ym. (2000) mukaan liikkuvuusja liikerataharjoitteluun, lihasharjoitteluun (kestävyys, voima) ja kestävyystyyppiseen sydän- ja verenkiertoelimistön harjoitteluun [8]. Sims [9] jakaa fysioterapian paikalliseen hoitoon ( local treatment ) ja laajempaan hoitoon ( global treatment ). Fysioterapia lonkkanivelrikossa (Sims 1999): Local treatment 1. Normaalien lonkkanivelen nivelliukumisten palauttaminen (kapsulaaristen liikerajoitusten vähentäminen) 2. Lihasperäisten liikerajoitusten vähentäminen 3. Normaalin hermolihastoiminnan palauttaminen Global treatment 1. Kävelyssä ja muissa aktiviteeteissa esiintyvien ongelmien helpottaminen apuvälinein 2. Lannerangan, Si-nivelen ja koko alaraajan kineettisen ketjun normaalin toiminnan palauttaminen Lonkkanivelen liikerajoitukset Mitä enemmän lonkkanivelessä on muutoksia, sitä enemmän esiintyy liikerajoituksia loitonnukseen ja molempiin kiertosuuntiin [10]. Mikäli lonkkanivelessä esiintyy kapsulaarista liikerajoitusta, lisääntyy lonkkaniveleen kohdistuva kuormitus esim. kävellessä kireän kapselin rajoittaessa lonkan liikettä. Lonkkanivelen rajoittunut ojennus kompensoidaan tällöin usein lannerangan ojennuksella [9]. Erityisesti lonkan ojennus- ja ulkokiertorajoitusten on todettu olevan lonkkanivelrikossa toimintakykyä rajoittavia tekijöitä [11]. Lonkkaniveleen vaikuttavien lihasten kireydet / yliaktiivisuudet Yliaktiivinen m.tensor fascia latae ja m.rectus femoris voivat aiheuttaa lonkkanivelen etukapselin kireyttä, koska näillä on etukapseliin suoria kiinnityksiä. Myös m.adductor longuksen on todettu olevan lonkkanivelrikossa yliaktiivinen [9]. Yli 65-vuotiailla terveillä koehenkilöillä tehty tutkimus lonkan koukistajien venyttelystä osoitti, että lonkan ojennus kävelyssä lisääntyi venyttelyn seurauksena. Tämän seurauksena myös nilkan toiminta kävelyssä tehostui [12]. Leivseth ym. (1989) tutkimus osoitti, että lonkkanivelrikossa lonkan lähentäjien passiivinen poikittaissuuntainen venyttely ilman lonkan liikettä lisäsi lonkan loitonnusliikkuvuutta [13]. 19

20 Hinta Kipua ja liikettä -risteily Helsinki Tukholma Helsinki, Viking Gabriella pe 17. su Kouluttajana Hannu Luomajoki, ft, Mphty, MMPAA SOMTY ry:n jäsenille 250 euroa, ei-jäsenille 300 euroa, sisältää kurssimaksun ja henkilöliput meno/paluu A-luokan 2-hengen hytissä, 1-hengen hytistä lisämaksu 68 euroa sekä ruokailut: 1 x seisovasta pöydästä ruokajuomineen, 1 x a la carte, 2 x meriaamiainen ja kokouskahvit. Pidätämme oikeuden hinnan ja aikataulun muutoksiin. Laiva lähtee Helsingistä Tukholmaan pe klo Tukholmasta laiva lähtee Helsinkiin la klo paikallista aikaa. Ohjelma perjantai Lippujen jako terminaalissa Kipukäytöksen analysointi Kahvi edellinen aihe jatkuu Illallinen, seisova pöytä lauantai aamiainen 9.40 Laiva saapuu Tukholmaan, jossa vapaata ohjelmaa (ruotsin aikaa) Liikkeen kontrolli Kahvi edellinen aihe jatkuu Illallinen, a la carte sunnuntai aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin Ilmoittautuminen Sitovat ilmoittautumiset mennessä SOMTY ry/tarja Salonen puh. (03) tai somty.sihteeri@omt.org Varausmaksu 100 euroa hyvitetään loppulaskussa. Harjoittelu lonkkanivelrikossa... Hermolihastoiminnan häiriöt Lihasheikkous ja kyvyttömyys aktivoida lihaksia ovat yhteydessä kipuun ja toimintakyvyn heikkenemiseen [14]. Muutokset hermolihastoiminnassa ja kontrollin puute ovat todennäköisemmät syyt lihastoimintahäiriöihin, kuin lihasvoiman muutokset. Fysioterapiassa tulee painottaa lantion asennon oikeellisuutta kävelyn tukivaiheen aikana ja huomiota tulee kiinnittää erityisesti frontaalitason tasapainoon [9,15,16]. Lonkkanivelen nivelkapselin ja siihen yhteydessä olevien lihasten venyttelyihin tulee liittää pakaralihasten (erityisesti m.gluteus medius ja m.gluteus maximus) tehokkaat aktivointiharjoitteet vähentämään etummaisen lihasryhmän yliaktivaatiota. Frontaalitasossa merkittävää on tasapaino vartalon painovoimalinjan ja lonkan loitontajien välillä. Lonkan loitontajamekanismi sisältää m.gluteus mediuksen, - maximuksen ja minimuksen, m.tensor fascia lataen sekä tractus iliotibialiksen. Lonkan loitontajien toiminnan ollessa huonoa, siirtyy kuormitus lonkkanivelen nivelkapselille ja nivelsiteille. Kun nivelkapseli on vastapainona kuormitukselle, jota normaalisti kontrolloi lihakset, kasvavat niveleen kohdistuvat kuormitukset merkittävästi [9]. Manuaalisten tekniikoiden käytön lisäksi tulee lonkkanivelrikkopotilailla aina olla tehokas harjoitteluohjelma. Suljetun kineettisen ketjun harjoitteita pidetään parempana, mutta mikäli painon kannatus aiheuttaa kipua, voidaan käyttää avoimen ketjun harjoitteita [9]. Sims tuo esille Sullivan ym. [17] päätelmiä, joissa korostetaan asentoa ylläpitävien lihasten kykyä ylläpitää lihassupistus lyhentyneessä liikeradan osassa painovoimaa vastaan, joka on tärkeää motorisen kontrollin kehittymi- 20