ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena"

Transkriptio

1 062 Peruste # perhe Familismi ideologiana ja yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Kotiäitiys ja puhe jonkinlaisesta hyvästä vanhemmuudesta ovat familistisen ideologian kaksi peruspilaria. Familismia voidaan purkaa tarjoamalla kodin ulkopuolisia palveluja, minkä voidaan katsoa vapauttavan naiset työmarkkinoiden käytettäväksi. On kuitenkin oleellista, miten nämä palvelut on tuotettu. Markkinamuotoiset palvelut voivat jakaa perheitä varallisuuden mukaan ja sulkea jotkut kotitaloudet kokonaan niiden ulkopuolelle. laura mankki

2 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 063 amilismin käsitteellä viitataan sellaisiin arkisiin käytänteisiin ja poliittiseen toimintaan, joissa korostetaan perheen merkitystä ja vastuuta. Perheen roolia voidaan painottaa joko avoimesti tai piilotetusti. Tarkastelen familismin käsitettä Riitta Jallinojan sekä Sigrid Leitnerin ajattelun kautta. Familismin tai familialismin käsitteeseen viitataan monissa akateemisissa keskusteluissa, mutta erityisesti näiden kirjoittajien teksteissä se nousee keskiöön. Jallinoja (2006) keskittyy avaamaan familistista käännettä ideologian näkökulmasta ja Leitner (2003) tarkastelee familismia suhteessa hyvinvointivaltioon. Familismin käsite ei ole ollut suomalaisessa keskustelussa kovinkaan käytetty. Oikeastaan käytetympi termi on ollut uusfamilismi. Uusfamilismi on yhdistetty erityisesti työn ja perheen yhteensovittamisesta ja naisten asemasta työelämässä käytyihin keskusteluihin. Vaikka familismin erottaminen uusfamilismista on hankalaa, voidaan uusfamilismia lukea familismin yhtenä muotona ja tietylle ajalle ominaisena ajattelutapana. Riitta Jallinoja jäljittää kirjassaan Perheen vastaisku (2006) familistiseksi käänteeksi kutsumansa ajan 1990-luvun loppuun. Familismin ideologisiksi peruspilareiksi Jallinoja (2006) nimittää kotiäitiyden ja hyvän vanhemmuuden. Hän tutkii erityisesti Helsingin Sanomien kirjoituksia vuosilta Familismissa ei voida nimetä yhtä tekijää, joka mahdollistaa muutoksen. Jallinoja nostaa esille, että familistisen käänteen yhteydessä toimijoina olivat niin kotiäidit, järjestöt, poliitikot, virkamiehet, kirkko kuin tutkijatkin. keskittyen perhettä koskevaan retoriikkaan. Jallinoja kuvaa familistisella käänteellä sitä, miten perhe nousi julkiseen keskusteluun ja kuinka erinäiset ryhmät alkoivat ajamaan muutoksia perhettä koskevaan politiikkaan. Jallinoja kutsuu familismia ideologiaksi. Hän tarkoittaa ideologialla sellaista ajatusjärjestelmää ja julkista mielipidettä, jolla ei ole yksiselitteistä normilähdettä (Jallinoja 2006, 96). Familismissa ei voida nimetä yhtä tekijää, joka mahdollistaa muutoksen. Jallinoja nostaa esille, että familistisen käänteen yhteydessä toimijoina olivat niin kotiäidit, järjestöt, poliitikot, virkamiehet, kirkko kuin tutkijatkin. Näiden toimijoiden tulkinnoista suodattuu kuitenkin jotain yhteistä ja ajalle tunnusomaista, minkä Jallinoja on nimennyt familistiseksi käänteeksi. Kotiäitiyden ja hyvän vanhemmuuden teemoissa familismi näyttäytyy

3 064 Peruste # Carita Maury Sisäinen läsnäolo

4 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 065 Suomessa on analysoitu erityisesti kotihoidontukea uusfamilistisena käytäntönä, jossa valtio uusintaa familismia rahoittamalla perheiden antamaa hoivaa. Tällä on seurauksia, joissa on selkeästi perinteisen familismin piirteitä, kuten se, että edelleen erityisesti Suomessa juuri naiset jäävät kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella. selkeimmin. Niissä puhutaan suoraan perheistä ja otetaan näkyvämmin kantaa. Kirjoituksissa käsitellään perheen asemaa suhteessa ajalle tunnusomaiseksi tulleeseen yksilöllisyyden korostumiseen. Jallinojan mukaan puheenvuoroissa korostettu individualismi ja perhe asetetaan vastakkain siten, että perhe edustaa hyvää yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä korostava kirjoitus pahaa eetosta (Jallinoja 2006, 11). Jallinojan mukaan moderni familismi on maltillista ja siihen sekoittuu keskiluokkaistumisen aineksia. (Jallinoja 2006, 15) Moderniin familismiin liittyy puhe ydinperheen kriisistä ja toisaalta keskiluokan pelosta pudota työelämästä tai leimautua pahoinvoivaksi perheeksi. Familismin ja uusfamilismin välinen raja on epäselvä. Toisaalta uusfamilismilla viitataan erityisesti pohjoismaiseen järjestelmään, jossa julkinen sektori rahoittaa kodin piirissä tehtävää hoivaa (Jokinen, 2010 [Niemi 2008, 173].) Suomessa on analysoitu erityisesti kotihoidontukea uusfamilistisena käytäntönä, jossa valtio uusintaa familismia rahoittamalla perheiden antamaa hoivaa. Tällä on seurauksia, joissa on selkeästi perinteisen familismin piirteitä, kuten se, että edelleen erityisesti Suomessa juuri naiset jäävät kotiin hoitamaan lasta kotihoidontuella. familismin käytänteitä suomessa Kuten ideologiat yleensä, myös familismi tarvitsee kasvualustan, josta se saa voimansa. Familismi toimii 2000-luvulla uusilla ehdoilla ja uusin tavoin. Jallinojan tutkiessa 90-luvun jälkeistä aikaa voidaan kuitenkin nähdä laman olleen vaikuttamassa siihen, miksi familismista tuli vallitseva ideologia perhepolitiikassa. Vaikka kotihoidontukea leikattiin laman aikana, se nähtiin loukkuna, joka kutsui erityisesti naisia jäämään kotiin, pienipalkkaisen työn ollessa riittämätön kannustin työmarkkinoilla. (Julkunen 2010, 208 [ Hiilamo 2006]). Jallinojan mukaan 2000-luvun käänteessä familismista tuli joustava (Jallinoja 2006, 131). Tätä kehysti puhe valinnanvapaudesta ja yksilöllisyydestä.

5 066 Peruste # Valinnanvapaus oli paljon esillä kotihoidon puolustajien puheenvuoroissa. Individualismi kehysti heidän esityksiään periaatteessa samalla tavoin kuin muiden ratkaisujen perusteluissa. Nyt epätavallista oli kuitenkin se, että individualistiset perustelut liitettiin aiheeseen, jota ei ole totuttu näkemään individualistisena ratkaisuna. Päinvastoin kotiäitiyttä on pidetty perinteisyytenä, johon pikemminkin ajaudutaan, kun ei tohdita tehdä toisin. Valinnanvapaus on ollut ennen kaikkea ansioäitien retorinen perustelu, jolla he ovat oikeuttaneet oman epätavallisena tai suorastaan epänormaalina pidetyn ratkaisunsa. (Jallinoja 2006, 102) Jallinojan mukaan kotiäidit käyttivät valinnanvapausretoriikkaa ja taistelivat median välityksellä, sillä heidän mukaansa kotiäitien yhteiskunnallinen status oli yleisen mielipiteen valossa matala. Toinen kirjoituksissa käytetty vahva juonne oli päinvastainen Tutkiessaan lasten järjestettyä hoivaa Leitnerin käsityksen mukaan Suomen voidaan nähdä asettuvan valinnaisen ja eksplisiittisen familismin väliin. Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa tuetaan lasten kotihoitoa, vaikka myös julkisen päivähoidon käyttö on kohtuullisen yleistä. valinnanvapausretoriikalle. Siinä korostettiin normatiivisesti kotihoidon paremmuutta suhteessa julkiseen päivähoitoon. Kotiäitien aktivoitumisen (jota Jallinoja kutsuu radikalisoitumiseksi ) myötä keskustelu kotihoidosta muuttui niin, ettei kotihoidon paremmuutta uskallettu kyseenalaistaa ainakaan avoimesti. Toista familismin peruspilaria eli hyvää vanhemmuutta korostavissa kirjoituksissa ei isiä ja äitejä eroteltu, vaikka samanaikaisesti ryhdyttiin käymään keskustelua uudesta isyydestä (Jallinoja 2006, ) Kotihoidon tapauksesta ei tehty sukupuolten tasa-arvokysymystä, vaan se(kin) käytiin sukupuolineutraalina vanhemmuuskeskusteluna. Joustava familismi sulautui moderneihin käytänteisiin, joista yksi ajankohtainen esimerkki on perheen ja työn yhteensovittamisesta käyty keskustelu (Jallinoja 2006, 142). Tämä keskustelu ei sinänsä ole irrallinen kotihoidontukikeskustelusta, päinvastoin. Työn ja perheen yhteensovittamisen osalta yhteisöllisyyttä tavoiteltiin kuitenkin perhettä laajemmin. Jallinoja katsoo, että familismin aalto onnistui muun muassa vuonna 2000 toteutetussa koko kylä kasvattaa -projektissa liittämään ammattilaisia (kuten hyvinvointityöntekijöitä) sekä perheenjäseniä tavalla, joka pakenee yltiöindividualismia ( Jallinoja 2006, 159). Familismin voidaan katsoa näin vaikuttaneen koko yhteiskuntaan ja sen eri osiin perheinstituutiota laajemmin. Sigrid Leitner (2003) on tutkinut familismia ja sen muotoja Euroopan eri maissa. Leitner on keskittynyt tutkimaan perheen yhteiskunnallista roolia

6 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 067 hoivan ja hoidon järjestämisessä. Leitner kuvaa sosiaalipoliittisella familismilla muun muassa puolisoiden välisen sekä vanhempien ja lasten sekä aikuisten lasten ja heidän vanhempien välistä hoivavastuuta, jota on lisätty erityisesti 1990-luvun jälkeen. (Julkunen 2010, 207[Leitner 2003].) Sosiaalipoliittisen familismin analyysin kautta erityisesti vanhusten hoiva nousee lasten hoivan ohella keskiöön. Leitner on jaotellut familismia sen mukaan, millaisia käytänteitä ne tuottavat hoivajärjestelyihin. Hän tekee jaottelun neljään ideaalityyppiin: purkava (de-familisaatio), implisiittisesti familistinen, eksplisiittisesti familistinen ja valinnainen familismi. Näiden kautta hän analysoi eurooppalaisia hyvinvointivaltioita. Leitnerin jaottelussa erilaiset verovähennykset ovat yksi perheiden vastuuta hoivasta vahvistava poliittinen keino ja käytäntö. Familismia purkaviksi käytännöiksi hän mainitsee julkiset palvelut, jotka on voitu toisaalta myös kilpailuttaa markkinoiden kautta. (Leitner 2003, 358.) Tutkiessaan lasten järjestettyä hoivaa Leitnerin käsityksen mukaan Suomen voidaan nähdä asettuvan valinnaisen ja eksplisiittisen familismin väliin. Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa tuetaan lasten kotihoitoa, vaikka myös julkisen päivähoidon käyttö on kohtuullisen yleistä. Haatajan ja Pylkkäsen (2009) analyysi kertoo, miksi nimenomaan alle kouluikäisten lasten äitien työllisyys on Suomessa matalampi kuin muissa Pohjoismaissa. Heidän mukaansa tämä johtuu siitä, että naisten korkean työllisyyden tavoitteesta jäädään, koska kunnat Vasemmistolaisen politiikan näkökulmasta tämä on kiinnostavaa, sillä familismin käsitteen avulla voidaan avata keskustelua perhepolitiikasta - ei vain arvokeskusteluna kotiäitiyden ja uraäitiyden välillä, vaan laajempana toimeentuloon ja talouteen liittyvänä perhepoliittisena kysymyksenä. ovat Suomessa päävastuussa päivähoidon järjestämisestä. Kunnalle tulee yksinkertaisesti halvemmaksi maksaa kotihoidontukea lapsen vanhemmalle. (Haataja ja Pylkkänen 2009, 154.) familismin seurauksia: sukupuoli- ja luokkajakoja Jallinojan ja Leitnerin familismia ja sen muotoja koskevissa tutkimuksissa on nähtävissä avaus suuntaan, jossa perhepolitiikkaa koskevia kysymyksiä käsitellään sukupuolten tasa-arvon ja eri yhteiskuntaluokkien välisen (epä)tasaarvon kannalta. Vasemmistolaisen politiikan näkökulmasta tämä on kiinnostavaa, sillä familismin käsitteen avulla voidaan avata keskustelua perhepolitiikasta - ei vain arvokeskusteluna kotiäitiyden ja uraäitiyden välillä, vaan laajempana toimeentuloon ja talouteen liittyvänä perhepoliittisena kysymyksenä.

7 068 Peruste # Valinnanvaraisessa familismissa sukupuolivaikutukset eivät välttämättä näy niin selkeästi kuin eksplisiittisessä familismissa. Tarkastelemalla valinnanvaraista familismia esimerkiksi luokan näkökulmasta paljastuu kuitenkin sen sukupuolittuneisuus. Raija Julkunen (2010) tuo esille, kuinka sosiaalipalveluihin kohdistuvat uusliberalistiset käytänteet voivat johtaa familismia ja uusfamilismia korostaviin tendensseihin, joilla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Yksinkertaisesti voidaan todeta, että leikkaamalla julkisia palveluja, kasvaa perheiden vastuu perheenjäsenien hoivasta ja hoidosta, jolloin neuvottelu perheen sisäisestä työnjaosta korostuu. Familismin jaottelun kautta voidaan hahmottaa sitä, miten familismin muodot vaikuttavat sukupuolten välisiin työnjakoihin ja uusintavat niitä. Leitner pyrkii rakentamaan familismista sukupuolisensitiivisen käsitteen, jonka avulla voidaan analysoida familismin eri ilmentymiä ja muotoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Leitnerin mukaan de-familisoimalla hoivan poliittisia käytäntöjä heikennetään perheenelättäjä-mallista työnjakoa, jossa usein mies on työssäkävijänä ja nainen huolehtii perheen hoivatyöstä. Edellä mainittua familismia voidaan purkaa tarjoamalla kodin ulkopuolisia palveluja, minkä katsotaan vapauttavan naiset työmarkkinoiden käytettäväksi. Toisessa familismin mallissa, valinnanvaraisessa familismissa taas tarjotaan mahdollisuutta valita eri vaihtoehtojen väliltä eli tähän malliin sisältyy jo oletus valinnan mahdollisuudesta kodin sisällä tehtävälle hoivalle (Leitner 2003, 366). 1 Valinnanvaraisessa familismissa sukupuolivaikutukset eivät välttämättä näy niin selkeästi kuin eksplisiittisessä familismissa. Tarkastelemalla valinnanvaraista familismia esimerkiksi luokan näkökulmasta paljastuu kuitenkin sen sukupuolittuneisuus. Leitner (2003) tutkii familismia hyvinvointivaltion kolmijaon valtion, markkinoiden ja yksityisten kotitalouksien kautta. Hän kritisoi Gøsta Esping-Andersenin (1990) jaottelua familismista ja familismin purkamisesta liian yleisenä. Esping-Andersenin mukaan familismissa perhe asetetaan vastuuseen hoivasta ja familismia purettaessa kotitalouksien hoivan taakkaa pyritään lieventämään julkisen tai yksityisen sektorin avulla. Samalla pyritään kaventamaan yksilöiden riippuvaisuut- 1 Leitnerin mukaan näkyvimmin sukupuolten välistä tasa-arvoa näyttävät rajoittavan sellaiset familistiset hoiva- ja hoitokäytännöt, joissa sukupuolten välisiä suhteita ohjaavat perinteiset roolit. Toisaalta Leitner näkee, että jos samanaikaisesti jaetaan hoivan vastuuta perheen sisällä eli tarkastellaan kotona tehtävää hoivaa (kriittisestä) sukupuolinäkökulmasta, voidaan ajatella sekä eksplisiittisen familismin että valinnanvaraisen familismin avaavan mahdollisuuden erilaisille sukupuolittuneille tai sitä purkaville variaatioille. Tarkasteltaessa valinnanvaraista ja eksplisiittistä familismia sukupuolittuneena tai sukupuolittuneita käytäntöjä ja rooleja purkavana, on otettava huomioon tavat, jotka helposti johtavat heteronormin toistamiseen eli familismin purkamista vain heteroparin näkökulmasta käsin. Leitnerin mukana familismi, joka purkaa myös sukupuolittuneita malleja (de-gendered familism) tarjoaa sellaisia familialistisia käytäntöjä, jotka eivät viittaa biologiseen sukupuolieroon. Tämä mahdollistaa taloudellisen itsenäisyyden hoivaajalle sekä erilaisia vaihtoehtoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi.( Leitner 2003, )

8 Familismi ideologiana ja yhteiskunta poliittisena kysymyksenä 069 konaan ulos. Tällöin valinnanvaraisen familismin kysymyksestä tulee helposti niin sukupuoli- kuin luokkakysymys. Julkunen väittää, että omaisten vastuu vanhoista ihmisistä ei ole yhtä näkyvästi ollut osa suomalaista familismia kuin pienten lasten perhehoiva (Julkunen 2010, 206). Keskustelut omaishoidosta ja kotipalveluiden riittämättömyydestä kuvastavat kuitenkin tällä hetkellä hyvin suomalaista familismin ideologiaa. Kotitalousvähennys kannustaa ostamaan yksityisiä kotitalouspalveluita, joita pyörittävät usein naiset ja yhä enemmän maahanmuuttajat. Naiset elävät edelleen miehiä pidempään ja toimivat usein omaishoitajina puolisoilleen. Familismi ei rajoitukaan koskettamaan vain lasten hoivaa vaan vaikuttaa laajemmin ihmisten välisiin suhteisiin. Iällä, sukupuolella, etnisyydellä ja luokalla on merkitystä siinä, miten näitä suhteita rakennetaan. Kirjoittaja toimii tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. ta sukulaissuhteistaan (Leitner 2003, 356 [Esping-Andersen 1990].) Yleistä jaottelua familismista ja sitä purkavista käytänteistä voidaan kritisoida, kun tarkastellaan, miten purkamista toteutetaan. Julkisen sektorin yksityistäminen tekee familismin purkamisesta luokkajakoa koskevan kysymyksen, sillä vain osalla perheistä on tällöin varaa familismin purkamiseen tai sen purkamisen taso vaihtelee tulojen mukaan. (Leitner 2003, 357 [Esping- Andersen 1990].) Familistisia käytänteitä tuleekin tarkastella myös sitä kautta, mitä julkisen sektorin palveluille on tapahtunut. Toisin sanottuna, jos familismin katsotaan purkautuvan kodin ulkopuolella tuotettujen palvelujen myötä, on otettava huomioon, miten nämä palvelut on tuotettu ja millaisia epäsuoria vaikutuksia niillä saattaa toisaalta olla. Markkinamuotoiset palvelut ja familismia purkaviksi kutsutut toimet, kuten palvelusetelit, voivat marginalisoida toiset kotitaloudet ja jakaa perheitä varallisuuden mukaan yhä enemmän ja toisaalta sulkea toiset kotitaloudet kolähteet: Haataja, Anita & Pylkkänen, Elina (2009) Verotus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Teoksessa Antti Alaja (toim.) Oikeudenmukainen verotus mistä rahat yhteiseen hyvinvointiin? Kalevi Sorsa säätiön julkaisuja 2/2009. Jallinoja, Riitta (2006) Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä. Gaudeamus, Helsinki. Julkunen, Raija (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere. Jokinen, Eeva (2010). Kodin, työn ja talouden uusi järjestys. Janus vol. 18 (1) 2010, Jolanki, Outi, Marta Szebehely & Kaisa Kauppinen (2013). Family rediscovered? Working carers of older people in Finland and Sweden. Teoksessa Teppo Kroger & Sue Yeandle (toim.) Combining Paid Work and Family Care. Policies and experiences in international perspective. Policy Press, Bristol. Leitner, Sigrid (2003). Varieties of Familialism. The caring function of the family in comparative perspective. European Societies 5(4)

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola

Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Taustatiedot - Kyselyn aika 18.12.2016-5.1.2017 - Vastaajia oli 42 ja kysely lähetettiin yhteensä 71

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400

Lisätiedot

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi 1(5) Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi 15.3.2018 (Lausunto jätetty kyselylomakkeelle /lausuntopalvelu.fi) 1 luku. Yleiset säännökset (1-3

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Moduulin päätavoitteet:

Moduulin päätavoitteet: MODUULI 4 Vanhusten ja vammaisten ihmisten omais- ja läheishoivan edistäminen: Katsaus eurooppalisiin käytäntöihin Moduulin päätavoitteet: - Luoda katsaus niistä ongelmista, joihin ihmiset törmäävät sovittaessaan

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Lasten päivähoito: oikeuksia, vaihtoehtoja ja ristiriitoja. YTT Katja Repo Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos

Lasten päivähoito: oikeuksia, vaihtoehtoja ja ristiriitoja. YTT Katja Repo Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Lasten päivähoito: oikeuksia, vaihtoehtoja ja ristiriitoja YTT Katja Repo Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Perhepolitiikka Suomalaiseen perhepolitiikkaan pohjoismaisen perhepolitiikan tavoin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.

Näin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia. Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke. Rosoinen isyys Miestyön foorumi, 22.-23.5.2019 Isän näköinen -hanke Isän näköinen hanke STM rakennerahaston (ESR) rahoittama Hankeaika 1.3.2018 29.2.2020 Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Hoivan tarpeet ja palvelujärjestelmän. tulevaisuus. Teppo Kröger. CoE AgeCare/JY. Jyväskylän Ikääntyvien yliopisto

Hoivan tarpeet ja palvelujärjestelmän. tulevaisuus. Teppo Kröger. CoE AgeCare/JY. Jyväskylän Ikääntyvien yliopisto Hoivan tarpeet ja palvelujärjestelmän www.jyu.fi/agecare tulevaisuus Jyväskylän Ikääntyvien yliopisto 30.1.2019 Teppo Kröger CoE AgeCare/JY www.jyu.fi/agecare 31.1.2019 1 Luennon lähtökohdat Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Hoivatyö muutoksessa

Hoivatyö muutoksessa Hoivatyö muutoksessa NORDCARE2-tutkimuksen tulosten julkaisu Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto CoE AgeCaren avausseminaari Helsinki 2.3.2018 www.jyu.fi/agecare Vapaasti saatavilla osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:978-951-39-7372-8

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tila ja. hoivaköyhyys. Teppo Kröger CoE AgeCare/Jyväskylän yliopisto.

Vanhuspalvelujen tila ja. hoivaköyhyys. Teppo Kröger CoE AgeCare/Jyväskylän yliopisto. Vanhuspalvelujen tila ja www.jyu.fi/agecare hoivaköyhyys Ikäihmisten palvelut: Palveluiden laadun varmistaminen Valvira/AVI Jyväskylä/Tampere/ Vaasa 17.9.2019 Teppo Kröger CoE AgeCare/Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ

VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ 1072/31/2016 SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400 295708 Kotihoidontuen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä?

Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? Äidit työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä? JOHANNA LAMMI-TASKULA Naisten ja äitien palkkatyö on Suomessa ollut osa yhteiskuntaa useamman vuosikymmenen ajan. Raija Julkunen (1994) kutsuu tätä palkkatyösopimukseksi,

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ

SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw

Lisätiedot

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ

PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Keskustelun yhteenveto -Vaasa Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY KYSELYN TULOSGRAFIIKKA PORVOON VARHAISKASVATUKSEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSELVITYS TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ 26.1.2018 VERTIKAL OY 2. Vastaajan (toinen huoltaja) pääasiallinen toiminta tällä hetkellä a.

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kotiäitiratkaisun merkitykset kotiäitiyden perustelupuheessa. Diskurssianalyysi kotiäitien verkkokeskustelusta

Kotiäitiratkaisun merkitykset kotiäitiyden perustelupuheessa. Diskurssianalyysi kotiäitien verkkokeskustelusta Kotiäitiratkaisun merkitykset kotiäitiyden perustelupuheessa Diskurssianalyysi kotiäitien verkkokeskustelusta Riikka Korhonen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalipsykologian

Lisätiedot

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Ikääntymisen ja hoivan. (CoE AgeCare)

Ikääntymisen ja hoivan. (CoE AgeCare) Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto CoE AgeCaren avausseminaari Helsinki 2.3.2018 www.jyu.fi/agecare - Lähtökohtana käynnissä oleva yhteiskunnan

Lisätiedot

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen?

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen? Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen? Kannattavuus asukkaan ja yhteiskunnan näkökulmasta Eve Niemenmaa Saimaan amk 19.11.2013 Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen Johdanto Tavoitteena

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot