Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki

Transkriptio

1 Järjestämissopimus 2014 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki 1

2 Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet Sopimuksen voimassaolo Tavoitteet ja toimenpiteet Lisävakanssit Investoinnit Hankkeet Talousarvio ja sen kohdentaminen Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Sopimuksen liitteet Sopimuksen seuranta Allekirjoitukset

3 Järjestämissopimus vuodelle 2014 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren voimassa olevaan strategiaan sekä valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjetista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Kaarina Daavittila, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa Tavoitteet ja toimenpiteet Pudasjärven kaupungissa on laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa työstetty kuntasuunnitelma vuosille Kuntasuunnitelmatyön rinnalla laaditaan myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin HARVA-ohjelmaa. Kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen. Kuntasuunnitelmatyötä määrittävä ilmaisu on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Kuntasuunnitelman näkökulmasta myös Oulunkaaren eri palvelualojen tavoitteet vuodelle 2014 on kuntaneuvotteluissa kaupungin kanssa määritelty siten, että ne tukevat elinvoiman ylläpitämistä ja kehittämistä. Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Sosiaalityö Lastensuojelun asiakasprosessiin liittyvien yhteisten toimintamallien vakiinnuttaminen jatkuu laadukkaan lastensuojelutyön edistämiseksi. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Toimintamalleihin liittyvät prosessit: - Lastensuojelutarpeen selvitys - Avohuolto - Jälkihuolto - Sijaishuolto Laadukkaan dokumentaation toteutuminen: - Asiakassuunnitelmat - Asiakaskertomuksiin kirjaaminen - Yhteinen malli yhteenvetolomakkeeseen Kustannusvaikutukset Lastensuojelutyön vaikuttavuuden vahvistuminen ja prosessin läpinäkyvyys tavoitteena kustannusten alentaminen. 3

4 Kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja toimintatapoja korostaen hyvinvointia tukevia palveluja (peruspalvelut). Kehitetään kuntouttavan työtoiminnan toimintatapoja vahvistamalla asiakkaan työllistymisedellytyksiä ja toimintakykyä. Sähköisten palvelujen kehittäminen (lastenvalvojan ajanvaraus, toimeentulotukihakemus, ohjaus ja neuvonta). Aikuissosiaalityön prosessin täsmentäminen; panostetaan erityisesti palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmien laadintaan. Lastensuojelun jälkihuoltopalvelujen kehittäminen yhteisen seudullisen ohjaajan työpanoksella. Uusien kiintiöpakolaisten saavuttua varauduttava riittävään henkilöstöresurssiin. Seudullisen kasvatus- ja perheneuvontapalvelun kehittäminen, käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Vammaispalvelut Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen oikea ja tarpeenmukainen kohdentaminen. Määräaikaisen henkilökohtaisen avustajan vakanssin muuttaminen vakituiseksi lähihoitajan toimeksi siten, että tehtävänkuvaa laajennetaan koskemaan myös kehitysvammaisten tukiasumista ja muita asumispalveluita. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien osaamisen vahvistaminen järjestämällä yhteistä seudullista koulutusta. Palvelusetelin käyttöönotto henkilökohtaisen avun järjestämisessä. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönotto, painopisteen siirto vahvasti hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lapset puheeksi menetelmän tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat asiat sekä sopia tarvittaessa tukitoimista. Tavoitteena työmarkkinatukikustannusten aleneminen. Tavoitteena työntekijöiden työajan tehostuminen. Palvelujen oikea-aikainen kohdentuminen voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Tavoitteena ostopalvelujen käytön vähentäminen. Perustetaan seudullinen sosiaaliohjaajan vakanssi (yhteinen terveyspalvelujen kanssa). Tehdään tiivistä yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa. Arvioidaan nykyisten resurssien riittävyys. Toiminta jäsentyy prosessin aikana. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämiskriteereiden tarkistaminen. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspäätösten arviointi suhteessa vammaisuuteen. (Palveluliikennereitti ei palvele kaikkia ikäihmisiä. Kyseiset henkilöt tarvitset kuljetuspalveluita, mutta eivät täytä vammaispalvelulain mukaisia kriteereitä.) Palveluseteli korvaa nykyisen palvelujärjestelmän resursseja. Työmarkkinatuen kuntaosuuden aleneminen. Sosiaaliohjaajan palkkakustannukset saadaan katettua ostopalveluiden käytön vähentymisenä. Tarkennetaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Tavoitteena kuljetuskustannusten väheneminen. Avustajan palkka nousee lähihoitajan palkaksi, ei merkittävää kustannusvaikutusta. Koulutuskustannukset tarkentuvat suunnitelman yhteydessä. 4

5 Asuminen Rimmin palvelukodin henkilöstömitoituksen saattaminen suositusten mukaiseksi. Kehitysvammaisten tukiasumisen lisääminen Rimminkankaalle. Asuntopoliittisen ohjelmatyön käynnistäminen yhteistyössä kaupungin kanssa. Maahanmuuttajien perheryhmäkodin yövalvojien kelpoisuuksien muuttaminen vähintään lähihoitajiksi (AVI:n edellytysten mukaisiksi). Kehitysvammaisten tilapäisen hoidon järjestelyjen vaihtoehtojen selvittäminen/ palvelusetelin käyttöönotto. Työ- ja päivätoiminta Yhteistyön kehittäminen työ- ja päivätoiminnan sekä mielenterveyspalveluiden kanssa liittyen mielenterveystyön asiakkaiden työtoimintaan. Yksikön ulkopuolisten työtoiminta- ja harjoittelupaikkojen lisääminen niille asiakkaille, jotka kykenevät ja haluavat työtoimintaan yksikön ulkopuolelle. Ryhmätoimintojen toimivuuden arviointi ja tarvittaessa uusien ryhmätoimintojen kehittäminen. Työ- ja päivätoiminta- sekä asumispalveluiden henkilöstön yhteistyön kehittäminen. Senioritoiminnan tarvekartoituksen toteuttaminen. Yhteistyön kehittäminen vanhuspalveluiden ja mielenterveystyön päivätoiminnan kanssa. Päihdepalvelut Päihdeasuntolan valvojan nimikkeen muutos päihdeohjaajaksi sekä tehtävän kohdentaminen aiempaa enemmän ohjaavaan ja kuntouttavan työhön. Päihdepalveluiden monitoimijuustoimintamallin kehittäminen ja yhteistyön vahvistaminen sosiaalityön ja terveyspalveluiden kanssa. Perustetaan kaksi ohjaajan vakanssia (koulutusvaatimus lähihoitaja). Nykyinen mitoitus alle Valviran valvontaohjelman suositusten. Vammaispalveluiden henkilökohtaisen avustajan toimen muuttaminen lähihoitajan toimeksi työntekijää voidaan hyödyntää tukiasumisen ohjauksessa. Lisätään tukiasukkaita luhtitalosta vapautuviin asuntoihin. Käynnistetään mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen tilojen suunnittelu. Laaditaan ARA:an hakemus uudisrakennuksesta. Päihdeasumisen järjestäminen. Päihdeasiakkaiden asumisen turvaaminen. Valvojana toimivan työntekijän nimike muutetaan ohjaajaksi ja tarkastetaan työnkuvan sisältö. Kartoitetaan mahdollisten uusien asiakkaiden siirtyminen palvelujen piiriin. Tarkastellaan ja arvioidaan olemassa olevien asiakkaiden palvelujen toimivuutta ja muutostarpeita. Tarvittaessa ohjaajien toimenkuvien läpikäyminen ja tehtäväjaosta sopiminen. Toimintojen suunnittelu ja toteutus pohjautuu asiakastarpeisiin. Työ- ja päivätoiminnan henkilökunnan hyödyntäminen asumispalveluissa aamuisin ja iltapäivisin. Päihdeasukkaiden arjen ja kotona asumisen tukeminen. Avohuollon vahvistaminen, palveluprosessin tarkentuminen ja yhteistyökäytäntöjen toteutuminen. Lisäresurssin kustannukset (1,5 htv) n , (0,5 htv saadaan järjesteltyä muista palvelukokonaisuuksista). Tavoitellaan säästöjä sekä mahdollisuutta korjata Rimmin palvelukodin henkilöstövajausta. 5

6 Neuvolapalvelut Vanhempainkoulutoiminnan vakiinnuttaminen moniammatillisena yhteistyönä. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen. Tarkennetaan työn organisointi ja sijaisjärjestelyt. Vanhempainkoulun tavoitteena on auttaa perheitä lasten kasvatustehtävässä vuorovaikutteisen oppimisen avulla. Lisäksi se vahvistaa vanhempien tietoisuutta ja vastuullisuutta toimia vanhempana tukemalla lapsen myönteistä käyttäytymistä. Osa vanhemmuutta on myös vahvan parisuhteen vaaliminen Perhetyön organisointi, koordinointi ja sisällön kehittäminen. Edellyttää myönteistä Kastehankepäätöstä. Säännölliset synnytyksen jälkitarkastukset toteutuvat. Varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen. Toimintamallit tarkentuvat hankkeen edistyessä. Vapauttaa lääkärityöpanosta. Lapset puheeksi -menetelmän hyödyntäminen kaikissa palveluissa. Sähköisten palvelujen edelleen kehittäminen ja asiakasohjauksen tehostaminen (Omahoito). Terveyden edistäminen rokotuksien ja seulontojen avulla jatkuu valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Lapset puheeksi -menetelmän tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä, tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaarantavat asiat sekä tarvittaessa sopia tukitoimista. Yhteistyön ja moniammatillisten toimintamallien vahvistaminen. Sujuva-hanke päättyy ja toiminta jatkuu osana normaalia palveluiden kehittämistyötä. Rokotusten painopiste on neuvoloissa. Mammografia- ja papa-seulonnat kohdistuvat aikuisiin naisiin. Omahoito-palvelun kuukausittaiset käyttömaksut. Rokotukset toteutetaan omana työnä ja seulontatutkimukset ostopalveluina. 6

7 Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v Vastaanotto Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen: - Joustava, asiakaslähtöinen ja oikeaaikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla. - Sairaanhoitajien vastaanoton tehokas toiminta, kansansairauksien kontrollit. Lääkäreiden pysyvyyden parantaminen ja työkuormituksen vähentäminen, avoimien virkojen täyttäminen. Päivystysasioiden hoitaminen mahdollisimman kattavasti päiväaikana. Viikonloppupäivystyksen toimintaa jatketaan ennallaan. Toimintaa seurataan ja arvioidaan. Hyvin toimiva puhelinpalvelu. Sähköisten Omahoito-palveluiden vakiinnuttaminen. Kuntoutus Fysioterapeutin akuuttivastaanottotoiminnan edelleen kehittäminen. Keinonivelleikattujen jälkikontrollien siirtyminen erikoissairaanhoidon jälkeen fysioterapeuteille. Oman palvelutuotannon fysioterapiapalveluiden vahvistaminen mm. työterveyshuollossa, vastaanotolla, apuvälinepalveluissa ja vanhuspalveluissa. Vahvistetaan oman palvelutuotannon puheterapiapalveluita ja vähennetään siten ostopalveluiden käyttöä. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta kehitetään edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Työ- ja päivätoiminnan monipuolinen kehittäminen kaikille ikäryhmille sekä asumispalveluiden riittävä järjestäminen ja osittain myös tuottaminen. Päihdetyön kehittäminen yhdessä muiden sote-toimijoiden kanssa. Ehkäisevän mielenterveystyön henkilöstön vakiinnuttaminen. Maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kehittäminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Seuranta ja arviointi. Optimaalinen työvuorosuunnittelu ja riittävä sijaistus kaikille vastaanoton työntekijäryhmille. Tasapuolinen työnjako, monipuoliset työnkuvat, erinomainen ohjaus ja koulutus. Riittävästi päivystys ja kiire-aikoja. Selvitetään voimaan astuvan päivystysasetuksen vaikutukset nykyiseen käytäntöön. Henkilöstön sitoutuminen ja kuntalaisten tiedottaminen. Sote-henkilöstön, päättäjien ja asukkaiden opastaminen. Yhdessä vastaanoton hoitajien ja lääkäreiden kanssa. Lisäkoulutustarpeen arviointi ja tarvittaessa järjestäminen. Perustetaan fysioterapeutin toimi, josta 70% resurssista ja kustannuksista kohdentuu kuntoutukseen ja 30% työterveyshuoltoon. Lisäyksellä tavoitellaan ostopalveluiden vähenemistä. Resurssin nosto nykyisestä 1,2:sta 1,5:een. Vähentää ostopalveluiden käyttöä. Tiivis yhteistyö perhepalveluiden kanssa. Hyvä yhteistyö psykiatrian klinikan kanssa. Toimintamallien, työnjaon ja prosessien kehittäminen. Työnjaon ja resurssien arviointi, tarvittaessa koulutus. Kustannusvaikutukset Riittävät sijaismäärärahat. Omatoiminen rekrytointi yhdessä muun soten ja kaupungin kanssa. Sähköiset palvelut ovat kustannustehokkaita. Työajan käyttö, sisäisen koulutuksen järjestäminen näihin asioihin normaalin koulutusmäärärahan puitteissa. Kustannusvaikutus kuntoutuksen osalta noin /vuosi. Ostopalvelut vähenevät n / vuosi. Tällöin nettovaikutus n /vuosi. Nettokustannusvaikutus ostopalveluiden vähenemisen jälkeen /vuosi. Ostopalveluita korvaavaa toimintaa. Vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. 7

8 Osastohoito Osastopaikkoja käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Jos 30-paikkaiselle osastolle kertyy runsaasti asumispalveluihin odottavia, joudutaan ostamaan lyhytaikaishoitoa ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Hyvän yhteistyön tiivistäminen vanhuspalveluiden kanssa kotihoidon ja etenkin tehostetun kotihoidon kehittämiseksi. Hoitosuunnitelmakäytäntöjen kehittäminen kotiutuvien jatkohoidon varmistamiseksi. Suun terveydenhuolto Palvelu toteutuu hoitotakuun rajoissa eli jonotusaika kiireettömään hoitoon alle 6 kuukautta. Ammattien välisen työnjaon kehittäminen resurssien käytön optimoimiseksi. Lasten ja nuorten tarkastukset siirretään suuhygienisteille, ja mahdollisesti myös osa aikuisten tarkastuksista. Työterveyshuolto Henkilökunnan ja toiminnan vakiinnuttaminen. Palvelun hyvä laatu ja riittävä määrä. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisten laaja-alaisten palvelujen tarjoaminen asiakasyrityksille yhdessä laadittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Oman palvelutuotannon työfysioterapiapalvelujen vahvistaminen. Yritysten, kaupungin ja Oulunkaaren työntekijöiden työhyvinvoinnin kohentaminen ja sairauspoissaolojen hallinta yhteistyössä asiakasyhteisöjen kanssa. Toiminnan harmonisointi ja kehittäminen niin, että kaikkien asiakasyhteisöjen palvelutarpeisiin vastaa ammattitaitoinen, pätevä ja motivoitunut henkilöstö. Erikoissairaanhoito Oman osaamisen kasvattaminen ja toiminnan kehittäminen niin, että erikoissairaanhoitoa käytetään vain silloin, kun sille on oikea tarve. Avohoitopalvelujen kehittäminen yhdessä Oulun ja sen lähikuntien sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Yksittäisiä erikoissairaanhoidon palveluja ja tutkimuksia ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Odottavia voi olla kerrallaan enintään 5-6. Hyvä yhteistyö vanhuspalveluiden ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Kotiuttamisprosessia kehitetään tiedonkulun katkosten poistamiseksi. Tarpeellisen lääketieteellisen työpanoksen kohdentaminen vanhuspalveluihin. Hoidon, hoivan ja asumisen laatu kohenee. Vapautunut hammashoitajan toimi muutetaan suuhygienistin toimeksi. Resurssi nyt hyvä: 2,3 lääkäriä ja 3 työterveyshoitajaa. Työterveyshuollon ennalta ehkäisevää toimintaa riittävästi myös työpaikoille. Työfysioterapeutin työpanos työterveyshuollossa on selvästi tarvetta pienempi. Työfysioterapeutin työpanos nostetaan 0,2:sta 0,5:een (vrt. kuntoutuksen resurssimuutokset). Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen. Sujuva vastaanotolle pääseminen ja ripeä ongelmiin tarttuminen. Resurssitilanteen korjaantuminen mahdollistaa kehittämisen ja kouluttautumisen. Nuorille lääkäreille järjestetään ohjausta ja neuvontaa. Edistetään sisäistä konsultointia ja vertaistuen käyttöä. Resurssien kustannustehokas kohdentaminen ja hoidon vaikuttavuuden lisääminen. Hoitovastuu säilyy omilla lääkäreillä. Omien hoitopaikkojen optimaalinen käyttö vähentää ostopalveluja ja parantaa osastohoitoa tarvitsevien palvelua. Kustannusvaikutus noin 3000 /vuosi. Samalla saadaan jonkin verran säästöä hammaslääkärien sijaistustarpeissa. Oma toiminta on ostettua vaikuttavampaa. Kustannusvaikutus työterveyshuollon osalta noin / vuosi. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua. Hillitsee kustannusten nousua ja parantaa palvelua. 8

9 Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 Kotiin annettavat palvelut Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Suunnitelman mukaisen työn vakiinnuttaminen yhteistyössä terveyspalveluiden, järjestöjen ja kunnan kanssa. Kotiin annettavien palveluiden vahvistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen kehittäminen sekä palvelusuunnitelman mukainen asiakastyö. Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja päivätoimintaan innostaviksi sekä mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistaviksi toiminta- ja elinympäristöiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. toiminnallinen arki, vaihtelevat toimintatuokiot, ateriapalvelut, kerhot ym.). Yläkartanon kulunvalvonnan vakiinnuttaminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Huomioidaan edellä mainitun lain velvoitteet, jolloin asiakkaiden ensisijainen hoitopaikka on koti tai kotihoidolla tuettu asuminen. - Ohjaus- ja neuvontatyön vakiinnuttaminen - Vastuutyöntekijä-toiminta-mallin vahvistaminen - Palveluohjaustoimintamallin kehittäminen - Palvelutakuun toteutuminen Hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteutuminen. Painopisteen siirtyminen kotiin annettaviin palveluihin lisää resurssin tarvetta. Perustetaan kaksi uutta lähihoitajan vakanssia. Tavoitteena ikäihmisten asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste-hankkeiden hyödyntäminen. Mobiilikotihoito-palvelun käyttöönoton arviointi. Päivätoiminnan ja yksiköiden viriketoiminnan kehittäminen hanketyön, yhteistyön ja toimivien tilaratkaisujen avulla. Monikanavaisuuden hyödyntäminen. Yläkartanon tukipalveluiden kehittäminen ja lisääminen (ateria- ja kuntoutuspalvelut). Aloitettu ITTS-hankepilottina vuonna Hyväksi todettua toimintamallia jatketaan toistaiseksi. Kustannusvaikutukset Kustannusvaikutus n / vuosi. Hankeresurssien hyödyntäminen. Tavoitteena kustannusvaikuttavuus (esim. asumispalvelupaikkojen tarpeen väheneminen). Nykyiset resurssit lisättynä hanketyöllä ja järjestöjen vapaaehtoistyöpanoksella. Noin /vuosi. Tehostetun kotihoidon vakiinnuttaminen osaksi toimintaa yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa. Lääkärin työpanoksen konsultointi ja yhteistyökäytänteet. Kustannusvaikutukset tarkentuvat pilottijakson jälkeen. 9

10 Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Vaihtoehtoisten palvelujen kehittäminen: - Palvelusetelin käytön arviointi - Monikanavaisuuden hyödyntäminen Perhehoidon käyttöönoton arviointi ja käynnistäminen. Palveluntarpeen ja -ohjauksen kehittäminen. RAIsoft-ohjelmiston käyttöönotto. Ohjelmisto on vanhuspalveluihin liittyvä hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä. Omahoito-alustan hyödyntäminen ohjausja neuvontapalveluissa. - Seudullinen ohjaus- ja neuvontapalvelu - Sähköisten lomakkeiden ja hakemusten kehittäminen Senioriasuntokannan lisääminen. Asuntopoliittinen ohjelmatyö yhdessä kaupungin kanssa. Omaishoitajien tukeminen: toimintakyvyn ja terveyden arviointi peruspalveluissa. Seniorikaste-hankkeen hyödyntäminen. Mahdollistetaan tarvittaessa omaishoitajien vapaiden järjestelyt, esim. sijaishoitajan toimesta (vaihtoehtoinen palvelu nykyiselle toiminnalle). Omaishoidon tuen asiakkaita on vuonna 2013 ollut Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Monikanavaisuus: - Omahoito-palveluiden hyödyntäminen - Sähköisten palveluiden vahvistaminen asiakastyössä - Puhelinpalvelut Palvelusetelin käytön kokonaiskoordinointi. Perhehoitoa tarjotaan yhtenä osana monimuotoista palvelutarjontaa. Tavoitellaan 1-2 perhehoitajan rekrytointia. RAIsoft-ohjelman käyttöönotto ja henkilöstön koulutus. Toimintakyvyn arviointi koti- ja laitoshoitoon liittyen. Arviointimenetelmien kehittäminen RAIsoft-ohjelmistoa hyödyntäen. Kotihoito antaa senioriasuntoihin tarvittavat palvelut. Toiminnan jäsentymisen kautta kustannukset tarkentuvat. Yhden sijaishoitajan palkkio on n /vuosi. Palvelusetelimäärärahan kasvattaminen vuodelle Vastaava kustannusvaikutus ostopalveluiden vähenemisenä. Vaihtoehtoinen palvelu. Perhehoidon kustannukset ovat noin kolmannes ostopalvelukustannuksista. Vuonna 2014 ohjelmiston hinta sisältäen käyttömaksut ja koulutukset on n Käyttömaksu jatkossa vuosittain: - kotihoito n laitoshoito n Sijaiskustannukset koulutuksen osalta Pudasjärvellä n Nykyisin käytössä olevan Rava-ohjelmiston kustannukset jäävät pois. Hanketyön resurssien hyödyntäminen. Teknologiaan liittyvien välineiden hankinta budjetin puitteissa. 10

11 Asumispalvelut Hoito- ja palveluketjun hyvä toimivuus. Palveluohjauksen kehittäminen ja kotiin annettavien palveluiden vahvistaminen. Kehitetään ikääntyvien käytössä olevia palvelutaloja päivätoimintaan innostaviksi sekä mielekästä ja monipuolista sosiokulttuurista toimintaa mahdollistavaksi toiminta- ja elinympäristöksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. toiminnallinen arki, vaihtelevat toimintatuokiot, kerhot ym.). Ikälain velvoitteiden toteutuminen: - Palvelutakuu - Palveluohjaus - Oikea-aikainen hoidon porrastus / toimintakykyarviot (RAIsoft) Hoivahoito Kotiin annettavien palveluiden ja asumispalveluiden ensisijaisuus ennen hoivahoitoa. Asiakasprosessin hallinta hoivahoidossa - Palveluohjauksen toimivuus ja hallinta / toimintakykyarviot (RAIsoft) - Hoidon porrastus - Palvelukriteerit Tehostettujen asumispalveluiden tarkoituksenmukainen tuottaminen. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste -hankkeiden hyödyntäminen (edellyttää Seniorikaste-hankkeen myönteistä rahoituspäätöstä). STM:n sekä Kuntaliiton ikäihmisten (yli 75-vuotiailla) palvelujen laatusuosituksen mukaiset palvelurakenteet: % asuu kotona tukipalveluiden turvin % tehostetussa asumispalveluissa - 3 % hoivapalveluiden piirissä Lyhytaikaisosastolla paikkaa odottavien tavoitemäärä n. 6 asiakasta. Päivä- ja viriketoiminnan kehittäminen hankkeiden ja eri toimijoiden yhteistyön kautta. Hyödynnetään monikanavaisuutta esim. kuvapuhelinten, videoyhteyksien ja Omahoito-palveluiden avulla. Asiakasprosessien seuranta. Tehostetun palveluasumisen arviointi. Laitospaikkojen tarpeen arviointi. Ikäihminen toimijana ja Seniorikaste -hankkeiden hyödyntäminen (edellyttää Seniorikaste-hankkeen myönteistä rahoituspäätöstä). Nykyiset resurssit lisättynä hanke- ja vapaaehtoistyön resursseilla. 11

12 4 Lisävakanssit Perhepalvelut Ohjaajat (koulutusvaatimus lähihoitaja), Rimmin palvelukoti, 2 htv Terveyspalvelut Fysioterapeutti, kuntoutus (70 %) ja työterveyshuolto (30 %), 1 htv Vanhuspalvelut Lähihoitajat, kotihoito, 2 htv 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli euron investoinnit kunnassa. Ei investointitarpeita vuodelle

13 6 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna Lisätietoja hankkeista Hyve-hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti, budjetti vuodelle 2014 ja hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti , budjetti vuodelle , rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriö Kotihoidon prosessien mallintaminen sekä palveluketjujen sujuvuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden tarkastelu. Vanhuspalveluiden johtamisosaamisen ja johtamisen työkalujen kehittäminen. Yhteistyön ja kehittämisosaamisen lisääminen (palvelualat, yksityinen ja kolmas sektori). Hyvien käytäntöjen soveltaminen muille palvelualoille. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Kotihoidon toimintaprosessien kehittäminen tehtyjen selvityksen ja suunnitelmien perusteella. Koulutus- ja muiden kehittämistoimien organisoiminen osaamiskartoituksesta ja muista selvityksistä nousseiden tarpeiden pohjalta. Toimenpidesuunnitelman laatiminen moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseksi, tehtyjen kartoitusten pohjalta. Iloa Eloon -hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: Kumppanuushanke, hankkeen rahoittaja Raha-automaattiyhdistys Iloa Eloon -hankkeen päämääränä on tukea ja vahvistaa senioreiden osallisuutta ja aktiivista arkea paikallinen näkökulma ja senioreiden monimuotoisuus huomioiden. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä alueellisten verkostojen kanssa ja alueilta nousevien tarpeiden pohjalta palvelukokonaisuuksia, esim. alueelliset seniorikahvilat, puhelinringit, senioripysäkki, kulttuuritoiminta, teknologia/tietotekniikka, kulttuuriluotsitoiminta (laajentuen liikuntasektorille). Ikäihminen toimijana -hanke Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti , josta budjetti vuodelle , rahoittaja STM Ikääntyvän kuntalaisen omatoimisuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen. Kiireen kesytys toiminnan ohjauksella ja työhyvinvoinnin lisäämisellä kotiin annettavissa palveluissa. Strateginen johtaminen ja alueellinen suunnittelu. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Palveluohjausta ja neuvontaa kehitetään alueellisesti, muodostaen yhteinen alueellinen palveluneuvontakeskus - Omahoito-palvelujen sisältöjen kehittäminen ja tietotekniikan hyödyntäminen - Hoito- ja palvelusuunnitelmien avulla selvitetään aika- ja ei-aikakriittiset asiakkaat - Päivätoiminnan kehittäminen - Vanhuspalvelusuunnitelma yhteistyössä kunnan kanssa 13

14 ITTS-hanke (Implementing Transnational Telemedicine Solutions) Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Oulunkaaren osuus , rahoittaja Northern Periphery Programm Soveltaa ja ottaa käyttöön etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän työssä harvaan asutuilla ja syrjäisemmillä alueilla. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeen taustalla ovat toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat vaatimukset mm. vähentää kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä sekä tarve muuttaa pitkäkestoisen hoidon toimintamalleja demografiakehityksen seurauksena. Hankkeessa suoritettavilla strategisilla investoinneilla pyritään nostamaan esille etälääketiedettä pohjoisessa periferiassa tukemalla kaupunki-maaseutu yhteistyötä, joka voi tuottaa innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja harvaanasutuille alueille. Projektissa tapahtuvalla kansainvälisellä verkostoitumisella pyritään edistämään osaamisen vaihtoa projektin osapuolten välillä.hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito. Oulunkaaren alueella konkreettisina kohteina ovat: - Kotihoidon asiakkaille tarjottavien etäkuntoutuspalveluiden tuottaminen - Videopuhelinten käytön laajentaminen asiakkaan kotona asumisen tukemisessa - Kotona tapahtuvan terveydenhoidon välineiden testaaminen sekä kansainvälisten kokemusten arviointi ja siirtäminen - Kotihoidon palveluasumisen tukeminen paikannusteknologian avulla KanTa: eresepti, earkisto Liittyminen kansalliseen terveysarkistoon (KanTa). Sähköisen lääkemääräyksen käyttöön otto. Potilastietojen tallentaminen earkistoon. Hankkeen kesto: Suomeen rakennetaan Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) ja siihen liittyvät palvelut. KanTa edistää hoidon jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. Kansalainen voi katsella Kan- Ta-tietojaan omien tietojen katselusta. Sähköinen resepti ja sähköinen potilastiedon arkisto ovat KanTahankkeen suuria alahankkeita. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Potilastiedon arkiston auditointivaatimusten täyttäminen ennen arkistoon liittymistä. Pegasos- ja Effica -potilastietojärjestelmien päivittäminen earkiston vaatimalle tasolle ja sovelluskoulutusten järjestäminen käyttäjille. Uusien toimintamallien kouluttaminen henkilöstölle ja niiden vieminen käytäntöön. Potilastiedon arkiston käyttöönoton toteutus 1. vaiheen tietosisällöllä valtakunnallisesti määritellyn aikataulun mukaisesti. Käyttöönoton seuranta. MuKeva-hanke; Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ikääntyneen muistisairaan kehitysvammaisen tutkimuksessa ja hoidossa Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto Hankkeen budjetti ja rahoittaja: Budjetti n ja ESR-rahoitus Hankkeen tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on viedä eteenpäin kehitysvamma-alan henkilöstön ammattitaitoa kehittämällä arviointi- ja toimintamenetelmiä kehitysvammaisten muistisairauksien tunnistamiseen ja hoitoon sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien henkilöiden osaamista edellä mainituissa asioissa. 14

15 Hankkeen toimenpiteet vuonna 2014: - Vuoden 2013 aikana aloitetut tutkimukset asiakkaille jatkuvat - Järjestetään koulutusta työntekijöille vuoden 2013 alkukartoituksessa nousseiden tarpeiden pohjalta - Palvelujärjestelmän toiminnan arviointi ja kehittäminen jatkuu ikääntyneen muistisairaan diagnostiikassa ja hoidossa Oulun seutukaari (Lasten Kaste-hanke / perhekeskustoimintamallin laajentaminen ja lastensuojelun kehittäminen) Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti (ei sis. lastensuojelun osiota), josta Oulunkaaren osuus ja budjetti vuodelle 2014 yht , rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö Kehittää lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia ja ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia (mm. perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta). Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Perhetyön ja perheneuvolatyön seudullisten, asiakaslähtöisten toimintamallien luominen (palveluohjaus, palvelujen koordinointi, asiakkaan osallisuus, verkostoituminen) ja pilotointi. Seniorikaste-hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti , josta Oulunkaaren osuus ja budjetti vuodelle 2014 yht rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö/kaste-rahoitus Hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyvien kotona asumista, monipuolistaa heidän arjen sisältöjään sekä kehittää kuntouttavaa toimintaa ja työntekijöiden osaamista. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Kotona asumisen tukeminen - Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen - Kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen vanhuspalveluissa SUJUVA-hanke Odotetaan päätöstä hankkeen jatkoajasta Hankkeen kesto: Varsinainen hankeaika , mahdollinen jatkoaika Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: , josta omarahoitusosuus Budjetti vuodelle 2014 yht , josta omarahoitusosuus EAKR- ja valtionrahoitus (PPL) sekä kuntarahoitus (Oulunkaaren kunnat). Sujuvan vastaanottopalvelun varmistaminen Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: Tarvetta on edelleen jatkaa tehostettua asiakaspalveluohjausta. Yksilöidyllä ja asiakaslähtöisellä palveluohjauksella aktivoidaan kuntalaisia, jotta sähköiset palvelut saataisiin nopeasti ja väestötasolla laaja-alaisesti käyttöön. Ilman aktiivista käyttöönoton ohjausta palvelutuotannon saaminen sähköisen alustan piiriin kestää 15

16 pitkään. Jatkoaika mahdollistaisi myös käyttökokemusten laajemman kertymisen Iin päivähoidon ja neuvolan välisestä yhteistyöstä sähköisten lomakkeiden käyttöön, työterveyshuollon ajanvarauspilottiin sekä mielenterveystyön sähköisen asiointikanavan käyttöön liittyen. SOHVI-hanke Oulunkaari toimii ns. mahdollistavana yhteistyökumppanina Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja hankkeen rahoittaja: , ESR-rahoitus. Oulunkaarella ei rahoitusosuutta. Hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon ja hyvinvointia tuottavien alojen yhteistyön hyödyntäminen uusien palvelukokonaisuuksien ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. TerPS2-hanke Hankkeen kesto: (Oulunkaaren osahanke ) Hankkeen budjetti ja rahoittaja: , josta Oulunkaaren osuus Oulunkaaren osahankkeen tarkoituksena on kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja johtamiseen Oulunkaaren peruskuntien ja kuntayhtymän alueelle. Tavoitteena on sähköisen hyvinvointikertomuksen pysyvä käyttö kaikissa kunnissa, pysyvä HyTe-työryhmien toiminta, hyvinvointityön juurruttaminen osaksi kuntien ja Oulunkaaren toimintaa sekä kuntalaisten osallisuuden lisääminen hyvinvoinnin edistämisessä. Virta II -hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Kokonaisbudjetti , budjetti vuodelle 2014 yht , rahoittaja sosiaali- ja terveysministeriö Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen monitoimijuuden kautta nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimijoiden tietoisuuden lisääminen toistensa toiminnasta ja Virta-hankkeen tuloksista. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen vertaisryhmätoimintojen avulla. Hankkeen toimenpiteet vuodelle 2014: - Koulutuksen ja työpajojen avulla kehitetään suunnitelmallista sosiaalityötä. - Virta-hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen juurruttaminen käytäntöön jatkuu - Nuorten vertaisryhmätoimintojen pilotti käynnistetään ja toteutetaan Pudasjärvellä ja toimintamalli jalkautetaan muihin Oulunkaaren kuntiin. Voimaa vanhuspalveluihin hanke Odotetaan rahoituspäätöksen vahvistumista vuoden 2013 loppuun mennessä Hankkeen kesto: Hankkeen kokonaisbudjetti ja budjetti vuodelle 2014, hankkeen rahoittaja: Lump sum rahoitus , josta omarahoitusosuus 7 500, ESR-rahoitus Ensisijaisena kohderyhmänä hankkeessa on Oulunkaaren vanhuspalveluiden henkilöstö. Hanke on lump sum -rahoitusmallin pohjalta toteutettava selvitystyö, johon kiinteänä osana liittyy hankkeen 16

17 loppupuolella toteutettava pilotti. Hankkeen tulokset voidaan kuvata seuraavasti: - Laaditun selvityksen ja pilotin pohjalta löydetään monitoimijainen malli vanhuspalveluiden henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. - Vahvistetaan osaavan ammattihenkilöstön saatavuutta. - Selvityksen ja pilotin pohjalta toteutettujen toimenpiteiden tuloksena henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät, työurat pidentyvät, työn mielekkyys lisääntyy sekä osallisuus vahvistuu. - On tunnistettu vanhuspalveluihin ja erityisesti kotiin annettaviin palveluihin liittyvät voimavaratekijät sekä löydetty keinoja niiden tukemiseksi. - On löydetty keinoja vahvistaa henkilöstön vastuuta oman hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Nostetaan esiin yksilöllisiä keinoja voimavarojen vahvistamiseksi. - On selvitetty tarkoituksenmukainen monitoimijuuden malli ja eri toimijoiden rooli ja vastuut henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. - Syntyy malli henkilöstön yksilöllisten hyvinvointipolkujen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. - On kartoitettu uudentyyppisten, sähköisten työkalujen hyödyntämistä hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja kehittämisessä. - On laadittu malli, jonka pohjalta voidaan osoittaa hyvinvoinnin lisääntymisen taloudellisia vaikutuksia vanhuspalveluissa. 17

18 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 13 TA 14 % Pudasjärven perhepalvelut Tuotot ,2 Kulut ,8 Kate ,3 Henkilöstömenot ,3 Palvelut ,3 Pudasjärven terveyspalvelut Tuotot ,7 Kulut ,6 Kate ,05 Henkilöstömenot ,6 Palvelut ,1 Palveluista ensihoitoa Kate ilman ensihoitoa ,05 Pudasjärven vanhuspalvelut Tuotot ,7 Kulut ,9 Kate ,8 Henkilöstömenot ,5 Palvelut ,8 Oma toiminta yhteensä Tuotot ,1 Kulut ,5 Kate ,5 Henkilöstömenot ,9 Palvelut ,2 Palveluista ensihoitoa Kate ilman ensihoitoa ,5 Esh Tuotot ,0 Kulut ,9 Kate ,9 Ensihoito ,8 Kate sis. ensihoidon ,9 Yhteensä Tuotot ,0 Kulut ,7 Kate ,9 Poistot ja arvonalent ,0 Soten hankkeet ,4 Yhteensä ,8 18

19 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Kaarina Daavittila Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 19