MTV3:N UUTISTEN SISÄISET EROT UUTISKRITEEREISSÄ

Transkriptio

1 UUTINEN ON VALINTA MTV3:N UUTISTEN SISÄISET EROT UUTISKRITEEREISSÄ Cyrila Cibulka Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Cibulka, Cyrila. Uutinen on valinta. MTV3:n uutisten sisäiset erot uutiskriteereissä, Turku, kevät 2006, 39 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää, onko MTV3:n uutisten sisällä eroja uutiskriteereissä. Uutispäälliköt ja uutistuottajat päättävät käytännössä, mitä uutislähetyksiin tulee, joten tarkastelen uutiskriteerieroja tutkimalla, millaisia eroja uutisten uutispäälliköillä ja uutistuottajilla uutiskriteereissä on. Jos eroja on, niin millaisia erot heidän välillään ovat? Onko eroista hyötyä vai haittaa ja mistä erot johtuvat? Tutkimusaineistona käytin haastatteluja, jotka tein MTV3:n uutisten uutispäälliköille ja uutistuottajille, yhteensä kymmenelle hengelle. Tämän lisäksi käytin teoriapohjana alan kirjallisuutta. Tutkielmani edustaa laadullista tutkimusta. Opinnäytetyöni tuloksena selvisi, että uutiskriteereistä ollaan lähes samaa mieltä mutta joitain erojakin on. Suurimmat erot syntyivät kuitenkin mieltymyksissä. Ilmeisten uutisten jälkeen mieltymykset nousevat esille, toisilla selvemmin kuin toisilla. Koska kaikkea ei pysty uutisoimaan, täytyy tehdä valintoja. Valintoihin vaikuttaa se, mikä on vastuussa olevan henkilön mielestä se uutinen, joka pitää uutisoida. Syitä eroihin oli muun muassa haastateltavien erilaiset elämäntilanteet, kiinnostuksen kohteet, ajatusmaailma ja erilaiset työtaustat. Eroista nähtiin olevan niin hyötyä kuin haittaakin. Haittaa siinä mielessä, että uutiskriteereiden tulee olla katsojien vuoksi linjassa. Hyötyä taas siitä syystä, että se on rikkaus. Uutislähetykset ovat erilaisia ja katsojat saavat enemmän kun lähetyksissä on vaihtelua. Asiasanat: Televisiouutiset; uutiskriteerit; uutisarvo; uutiskynnys; uutinen; uutispäällikkö; uutistuottaja, kvalitatiivinen

3 ABSTRACT Cibulka, Cyrila. News is a Choice. The differences in news criteria in MTV3 news, Turku, Spring 2006, Language: Finnish, 39 pages Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts, Media Artist. The aim of my study is to research if the MTV3 news has different news criteria inside the channel. What kind of differences they are and what their causes are. I also try to find out if the possible differences are a good thing or a bad thing. The news chiefs and news producers on MTV3 news decide what is going to be on the news broadcasts. That is why I decided to interview all of them, altogether ten people. These interviews are the main source material of my study, buy I also used literature on communication. The research method is qualitative. The conclusion of my study was that there are some differences in the news criteria. Although most off them are small ones. It appeared that there are, however, differences in personal preferences. When it comes to choices after evident news, news chiefs and news producers have to decide what else there is going to be on the news broadcasts. Because of the time limit on television news, one cannot tell everything that has happened in the world. So a person in charge has to decide between different kinds of news. The reason for the differences in news criteria are that every news chief and news producer has different kind of professional background, life situation, way of thinking and personal interests in different things. They are different kinds of people and their decisions cannot be fully the same. Whether these differences are a bad thing or a good thing depends on who you are asking. Some of the interviewees said that there cannot be differences because news criteria have to be in line. Some said that it is good thing that there are differences, because then the news broadcasts are varied and that enriches the broadcasts. Key words: Communication, Television News, News Broadcast, Report, News Criteria, Newsworthy, News Value, Qualitative

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KUVAUS Haastattelututkimus uutispäälliköille ja uutistuottajille Haastattelujen toteutus Tutkimusmenetelmän esittely 9 3 TOIMITUSKULTTUURIT JA UUTISKRITEERIT Yleiset uutiskriteerit Uutinen journalismin selkärankana MTV3:n uutisten historia Toimituskäytännöt MTV3:n uutisissa 14 4 UUTISPÄÄLLIKÖIDEN JA UUTISTUOTTAJIEN TEHTÄVÄT 16 5 MTV3:N UUTISLÄHETYSTEN KUVAUS 18 6 YHTENEVÄISYYDET JA EROT MTV3:N UUTISKRITEEREISSÄ MTV3:n uutiskriteerit Uutiskriteerierot syntyivät mieltymyksissä Uutiskriteerierojen hyödyt ja haitat Uutiskriteerieroihin vaikuttavat syyt Yhteenveto 32 7 LOPPULUKU 34 LÄHTEET 37

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on MTV3:n uutisten sisäiset erot uutiskriteereissä. Tutkimuskysymykseni on: onko illan uutisten uutispäälliköillä ja uutistuottajilla sekä Huomenta Suomen uutistuottajilla erilaiset uutiskriteerit? Lisäksi selvitän, millaisia eroja uutiskriteereissä on, mistä ne johtuvat ja onko eroista hyötyä vai haittaa. Idean opinnäytetyöhöni sain, kun suoritin työharjoitteluni MTV3:n uutis- ja ajankohtaistoimituksessa keväällä Kevään aikana pääsin omakohtaisesti kokemaan ja näkemään, millaista työskentely televisiouutisissa on. Kun tein harjoitteluni aikana yhteistyötä eri uutispäälliköiden ja uutistuottajien kanssa, niin illan uutisissa kuin myös Huomenta Suomen uutisissa, huomasin, miten erilailla he valitsivat jutut uutisiin ja miten eri tavoin he kokosivat lähetyksiä. Joku saattoi valita uutisiin juttuaiheen, jota joku toinen ei ottanut lähetykseensä. Kun keskustelin MTV3:n uutisissa kauan työskennelleiden toimittajien kanssa, he näkivät eroja uutispäälliköiden uutiskriteereissä. Äärimmilleen vietynä he pystyvät kotisohvalta päättelemään, kuka on ollut uutispäällikkönä. Aloin pohtia, onko todella niin, että eri uutispäälliköillä ja uutistuottajilla on erilaiset uutiskriteerit. Jos näin on, onko siitä MTV3:n uutisille hyötyä vai haittaa? Opinnäytetyöstäni on myös hyötyä MTV3:n uutistoimitukselle. He pääsevät tekemään yhteenvetoa siitä, mitkä heidän uutiskriteerinsä ovat. Lisäksi he voivat pohtia, onko mahdollisista uutiskriteerieroista heille hyötyä vai haittaa ja tarvitsisiko heidän määrittää uutiskriteerinsä. Opinnäytetyöni kirjallinen osa on empiirinen tutkimus. Haastattelin MTV3:n uutispäälliköitä ja uutistuottajia, yhteensä kymmentä ihmistä. Haastattelemani ihmiset ovat niitä, jotka käytännössä päättävät MTV3:n uutistoimituksessa uutiskriteereistä. Sen vuoksi käytin tutkimusmenetelmänä laadullista tutkimusta, kun lähdin tekemään analyysia vastauksista. Olen hyödyntänyt myös alan kirjallisuutta. Opinnäytetyöni tuoteosana ovat harjoitteluni aikana keväällä 2005 tekemäni uutisjutut. Kuudesta uutisjutusta kolme on tehty Huomenta Suomen uutisiin, kaksi Seitsemän uutisiin ja yksi Kymmenen uutisiin. Aiheina uutisjutuissani ovat veroilmoitus, kirja-ale,

6 6 ensimmäiset Phuketin lennot tsunamin jälkeen, liukastumiset, kantaaottavat hyväntekeväisyystuotteet sekä pääkaupunkiseudun siivoustalkoot.

7 7 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN KUVAUS 2.1 Haastattelututkimus uutispäälliköille ja uutistuottajille Päätin lähestyä aihettani haastattelemalla illan uutisten uutispäälliköitä ja uutistuottajia sekä Huomenta Suomen uutistuottajia. Alun perin ajatuksena oli myös analysoida eri uutispäälliköiden ja uutistuottajien lähetyksiä: mitä lähetyksiin kelpuutettiin ja mitä jätettiin pois. Tämän ajatuksen kuitenkin hylkäsin, koska siinä olisi täytynyt ottaa huomioon koko päivän uutistarjonta; sen selvittäminen olisi ollut vaikeaa. Alussa minulla kävi myös mielessä uutistoimituksen toimituspäällikön Heikki Piuholan ja päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan haastattelu. He olisivat varmasti myös kertoneet minulle, mitkä MTV3:n uutiskriteerit ovat. He eivät kuitenkaan käytännössä päätä, mitä uutislähetyksiin laitetaan, eivätkä näin ollen vaikuta siihen, mistä lähdetään tekemään juttuja ja mistä taas ei. Varsinaisten uutiskriteerierojen vertailu olisi jäänyt olemattomaksi Lähdin tekemään haastatteluja niille henkilöille jotka vaikuttavat käytännössä uutisaiheiden valintaan. Illan uutisissa he ovat uutispäälliköt Tapani Pohjala, Tero Kekki, Kari Partio ja Esa Nieminen sekä uutistuottajat Kirsi-Marja Peräkylä, Jukka Vuori ja Pentti Avomaa. Huomenta Suomen uutisissa he ovat uutistuottajat Tea Rantanen, Jukka Mauno ja Pekka Karppinen. Haastattelu koostui 15 kysymyksestä: 1. Mitkä ovat mielestäsi MTV3:n uutiskriteerit? 2. Miten oma linjasi poikkeaa niistä? 3. Mitkä ovat omat uutiskriteerisi? 4. Minkälaisia linjanvetoperiaatteita sinulla on? 5. Miten se, että on kyse mainostelevisiosta, vaikuttaa uutiskriteereihin? 6. Poliittinen linja, onko sitä? 7. Tunnistavatko katsojat uutisaiheiden mukaan, mitä kanavaa he katsovat? 8. Profiloituvatko MTV3:n uutiset uutisaiheiden mukaan?

8 8 9. Määritteletkö uutispaikkoja? 10. Miten näet asian itse, eroavatko uutiskriteerit iltauutisissa ja Huomenta Suomessa sekä eri uutispäälliköillä ja uutistuottajilla? 11. Millaisia eroja näet? 12. Onko eroista hyötyä vai haittaa? 13. Ovatko uutiskriteerit vuosien aikana muuttuneet? 14. Noudatatko jotain tiettyä kaavaa tai ohjetta? 15. Millaisia juttuja suosit, millaisia et? 2.2 Haastattelujen toteutus Ensimmäisen kerran lähestyin uutistuottajia ja uutispäälliköitä kyselyllä keväällä Lähetin kullekin kysymykset sähköpostilla. Sain ainoastaan yhden vastauksen. Seuraavan kerran lähetin kysymykset uudestaan elokuussa Tällöinkin sain vain muutaman vastauksen. Koska tarvitsin kaikkien uutispäälliköiden ja uutistuottajien vastaukset, päätin lähestyä kutakin henkilökohtaisesti. Soitin niille henkilöille, jotka eivät olleet vastanneet minulle sähköpostilla, ja sovin heidän kanssaan henkilökohtaiset haastattelut. Tein haastattelut MTV3:n uutishuoneella syyskuun ja lokakuun 2005 aikana, kunkin kanssa erikseen. Kenelläkään haastateltavistani ei ollut tietoa muiden vastauksista. Kahdenkeskisillä haastatteluilla pyrin varmistamaan sen, etteivät muiden vastaukset pääsisi vaikuttamaan haastateltavieni vastauksiin. Nauhoitin haastattelut sanelukoneella ja purin nauhat myöhemmin. Näin sain kunkin uutispäällikön ja uutistuottajan vastaukset paperille, mikä helpotti itse vastausten analysointia. Henkilökohtaisien haastattelujen sopiminen oli helppoa, koska olin kullekin haastateltavalleni entuudestaan tuttu. Jos en olisi heitä entuudestaan tuntenut, en välttämättä olisi saanut heiltä vastauksia niin helposti. Lisäksi koin, että heidän oli helpompi antaa henkilökohtaisia vastauksia entuudestaan tutulle ihmiselle. Pyrin saamaan kultakin haastateltavalta rehelliset vastaukset painottamalla, että kyse oli luottamuksellisesta haastattelusta. Opinnäytetyössäni käsittelen haastateltavieni vastauksia anonyymisti. Uskon, että tämä helpotti haastateltaviani vastaamaan rehellisesti.

9 9 2.3 Tutkimusmenetelmän esittely Opinnäytetyöni kirjallinen osa on empiirinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista haastattelututkimusta. Pohdin jo kysymyksiä tehdessäni, millaisilla kysymyksillä löytäisin vastauksen tutkimuskysymykseeni. Haastattelutilanteissa pyysin haastateltaviani tarkentamaan vastauksia, jos jokin jäi epäselväksi. Muutamalle tein suoraan kysymysten jälkeen tiivistyksiä heidän vastauksistaan, jolloin selvisi, olinko ymmärtänyt heitä oikein vai olivatko tulkintani vääriä. Kun olin tehnyt ja litteroinut haastattelut, jaoin kysymykset teemoihin. Mitkä kysymykset käsittelivät MTV3:n uutiskriteereitä, mitkä taas syitä niissä ilmeneviin eroihin. Missä kysymyksissä tulivat ilmi uutiskriteerieroihin vaikuttavat syyt ja missä ilmenivät uutiskriteerierojen hyödyt ja haitat. Analyysirungon jälkeen aloitin analyysin vastauksista. Samaan aikaan perehdyin teoriaan analyysini pohjaksi. Kirjallisia lähteitä aiheeseeni ei ole paljonkaan tarjolla. Yksinomaan uutiskriteereistä ei ole kirjoitettu paljonkaan kirjoja. Lähdekirjallisuuteni perustuu uutisia ja journalismia yleensä käsitteleviin kirjoihin sekä MTV3:n uutisten omaan Tyylikirjaan sekä historiikkiin 15 uutisten vuotta. Kumpikin kirja on MTV3:n sisäinen julkaisu. Aikaisempaa tutkimustietoa en aihealueesta löytänyt. Kaikkein tärkeimpänä lähteenäni ovat kuitenkin olleet itse haastattelujen vastaukset. Keskityin uutiskriteereiden tutkimisessa ainoastaan illan pääuutislähetyksiin sekä Huomenta Suomen uutisiin. Talousuutisten, Tulosruudun ja Huomenta Suomen muun ohjelman uutiskriteerit eivät kuulu tutkimukseeni.

10 10 3 TOIMITUSKULTTUURIT JA UUTISKRITEERIT 3.1 Yleiset uutiskriteerit Sopivia uutisaiheita määritellään uutiskriteereillä (Salste 2000, 20). Uutisvälineet määrittävät uutiskriteerien avulla, mitkä asiat ovat uutisoinnin arvoisia ja mitkä eivät. Se, mikä on uutinen, vaihtelee välineestä toiseen (Sipola 1998, 95). Siihen vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka suuri uutisväline on ja onko se valtakunnallinen vai paikallinen. Uutiskynnys ylittyy eri uutisvälineissä eri tavoin. Maakunnassa suuri uutinen ei välttämättä ole suuri valtakunnallisessa mediassa. Mikäli uutispäivä on niukka, ylittää arvoltaan vähäisempikin juttu uutiskynnyksen helpommin (Huovila 1990, 10). Voisi ajatella, että jokaisella uutisvälineellä on omat ylös kirjoitetut uutiskriteerinsä. Todellisuudessa ne saattavat olla hyvinkin samanlaiset eri välineissä, eikä niitä yleensä ole millään lailla tarkasti määritelty. Äkilliset, yllättävät, poikkeavat, tuhoisat ja voimakkaat tapahtumat ja asiat kiinnostavat mediaa, ja sellaiset ovat myös lähes poikkeuksetta uutisia (Sipola 1998, 95). Pääuutiset ovat usein samat eri uutisvälineissä, ja niitä myös käsitellään lähes samasta näkökulmasta (Mörä 1996, 105). Harva toimittaja pystyy suoraan sanomaan, mikä on uutinen ja mikä ei, ja näin antamaan kattavaa määritelmää uutiskriteereistä. Uutiskriteerit tuntuvat kuitenkin usein itsestäänselviltä ja ajattomilta. (Mörä 1996, 106.) Uutiskriteerit ovat kokoelma ääneen lausumattomia asioita. Uutiskriteereitä ovat muun muassa tärkeys, ilmiön epätavallisuus, ajankohtaisuus, ihmisiä lähellä olevat asiat ja konfliktit. Human interest -aiheet ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. (Mörä 1996, 106.) Myös maantieto vaikuttaa uutiskriteereihin. Uutisen arvo on sitä suurempi, mitä lähempänä uutinen vastaanottajaa tapahtuu. (Huovila 1990, 12.) Ketjukolari Suomessa kiinnostaa suomalaisia enemmän kuin ketjukolari Lähi-idässä. Myös sillä on merkitystä, kuinka paljon uutinen liittyy suurvaltoihin, yhteiskunnan eliittiryhmiin tai eliittiryhmien jäseniin. Tällaisissa tapauksissa uutiskynnys ylittyy helpommin. ( Huovila 1990, 14.) Myös uutisen selkeys ja ymmärrettävyys vaikuttaa uutiskynnyksen ylittämiseen (Huovila 1990, 14).

11 11 Veijo Hietalan (1996, 70 72) mukaan uutisvalinnat ja uutisten painoarvon määrittävät muun muassa tuoreus ja negatiivisuus. 24 tuntia on uutisoitavan tapahtuman maksimiikä, eikä hyvä uutinen ole uutinen ollenkaan. Muita Hietalan nimeämiä kriteereitä ovat kansallinen näkökulma, uutisen jatkuvuus, eliittikeskeisyys, henkilökeskeisyys ja muutoksen havaittavuus. (Hietala 1996, ) Uutisia ei kuitenkaan valita kriteerilista kourassa, vaan kyse on enemmänkin toimituskulttuurista ja tottumuksista (Salste 2000, 20). Simo Sipolan (1998, 95) mukaan uutiskriteereissä on ongelmana se, että ne korostavat liikaa äkillisyyttä ja poikkeuksellisuutta. Hänen mukaansa uutisia vaivaa pinnallisuus, ja uutistyön luonne vielä korostaa tätä. Huonot uutiset pääsevät esiin, ja hyvät jäävät raportoimatta. Veriteot, katastrofit ja onnettomuudet hallitsevat mediaa, niiden kun oletetaan kiinnostavan katsojia. Hyvät uutiset jäävät jalkoihin, koska ne tapahtuvat liian hitaasti. (Sipola 1998, 95.) Turo Uskalin (2002, 38) mukaan positiivisia uutisia ei pidetä uutisarvoisina. Uskali väittää, että tapahtumat, jotka ovat vaikutuksiltaan negatiivisia, on helpompi luokitella uutisiksi kuin tapahtumat, joilla on myönteinen vaikutus. (Uskali 2002, 38.) Toimittajan henkilökohtaisten mieltymysten ja ajatusmaailman vaikutusta uutisvalintaan ei ole syytä aliarvioida. Henkilökohtaisilla tekijöillä on hyvinkin suuri vaikutus uutiskynnykseen. (Salste 2000, 20.) Uutinen on valinta. Tämä ei merkitse pelkästään tietyn näkökulman valintaa tai tietyn aiheen valintaa uutiseksi, vaan niitä arvoja, jotka ohjaavat uutisvalintoja. Uutisten taustalla olevat arvot juontavat juurensa tiedotusvälineiden linjasta, ammattikunnan sisäisistä arvostuksista tai yhteiskunnan vallitsevista arvoista. Lisäksi myös yksittäisten toimittajien ja uutispäälliköiden arvomaailmat vaikuttavat siihen, mitä kulloinkin uutisoidaan. (Sipola 1998, 97.) Oli uutiskriteerejä määritelty tarkasti tai ei, vaikuttavat kriteereihin kuitenkin valintojen kautta mielipiteet ja näkemykset. Perinteisen määritelmän mukaan mielipiteitä ja henkilökohtaisia näkemyksiä ei valinnoissa pitäisi näkyä. (Sipola 1998, 85.)

12 Uutinen journalismin selkärankana Uutinen on journalismin selkäranka. Se on kiistatta pitkäikäisin ja menestynein journalismin lajeista. (Uskali 2002, 30.) Journalismin tarkoitus on kuvailla ja eritellä jo olemassa olevaa tietoa, mutta myös vaikuttaa yhteiskuntaan yhteiskuntakritiikillä sekä herättää keskustelua (Hemánus 1995, 43). Uutinen on uusi asia tai uusi lisäys johonkin entuudestaan tuttuun asiaan. Ja ennen kaikkea se on totta. Journalistin ohjeiden kohdassa 8 perätään toimittajilta totuudenmukaista tiedonvälitystä (Journalistin ohjeet 2005, 2). Michael Schudsonin (1995, 9) mukaan uutisten sanotaan olevan yleensä negatiivisia, puolueettomia, muodollisia ja virallisia (Schudson 1995, 9). Uutinen on yleensä päivään sidottu. Se tulee tiedotusvälineille joko tietotoimistojen välityksellä, katsojilta saatuna vinkkinä, tiedotustilaisuudesta saatuna. Uutinen voi myös olla jonkun toimitukseen kuuluvan ihmisen oma havainto tai käsiin saatu tieto, niin sanottu oma juttu. Esimerkiksi toimittaja tai joku hänen tuttunsa on joutunut rikoksen uhriksi, ja rikosilmoitusta tehtäessä poliisi kertoo vastaavia rikoksia tehdyn lyhyen ajan sisällä useita. Tällaisesta voisi lähteä tekemään juttua, miksi näin on, ketkä rikoksia tekevät ja pitäisikö nyt olla erityisen varuillaan. Nämä toimituksen omat jutut eivät aina ole päivään sidottuja. Ne eivät myöskään aina ole niin merkityksellisiä, että ne pitäisi heti julkaista siinä pelossa, ettei kukaan kilpailija saa samaa aihetta käsiinsä. Jos omalla aiheella on suuri merkitys, se yleensä julkaistaan heti. Näin saadaan omalle toimitukselle uutisvoitto muista uutisvälineistä. Klassisessa uutisjutussa ensin kerrotaan, mitä on tapahtunut, milloin, miksi, kuka ja niin edelleen (Hirvonen 2003, 211). Kun uutisia tehdään, täytyy myös ajatella katsojia, mikä kiinnostaa ja ketä. Uutiset voidaan nähdä kansalaisten palvelijana: Journalistin ohjeiden kohdassa 1 todetaan, että katsojilla, lukijoilla ja kuulijoilla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu (Journalistin ohjeet 2005, 1). Tai uutiset voidaan nähdä kuluttajien palvelijana: kilpailukykyisessä mediassa myyjän on tarjottava tuotteensa niin, että katsoja haluaa ostaa sen. Tällöin sisällöntuottajan eli toimittajan on tehtävä mediaan sellaista sisältöä, joka kiinnostaa mahdollisimman suurta yleisöä. (Sumiala- Seppänen 2002, 92.) Katsojia voidaan siis huomioida eri tavoin.

13 13 Asiapitoisten uutisten ja viihteellisten ohjelmien raja on tutkijoiden mielestä hälventynyt ja uutiset ovat muuttuneet viihteellisemmiksi (Salste 2000, 22). Viihde, julkkikset ja juorut kiinnostavat yleisöä (Mörä 1996, 106). 3.3 MTV3:n uutisten historia Ajatus MTV:n omista uutisista syntyi jo 1970-luvulla. MTV avasi keskustelun omista uutisista vuonna Neuvottelut kuitenkin kariutuivat. Uudelleen keskustelua käytiin vuonna MTV perusteli uutishankettaan muun muassa sananvapaudella ja vaihtoehtoisella tarjonnalla. Virallisen esityksen omista uutislähetyksistä MTV teki Ylen hallintoneuvostolle vuonna (Karakorpi 1996, 6 7.) Vastustajana MTV:n uutisilla oli Yle, ja ristiriitaisesti uutishankkeeseen suhtautuivat poliittiset puolueet sekä poliittinen lehdistö. SDP:n lehdet pelkäsivät kaupallisuuden lisääntyvän uutisissa. Kommunistit olivat uutishanketta vastaan ja kokoomus sen puolella. Myös kansalaiset olivat MTV:n uutisten puolella. (Karakorpi 1996, 6 7.) Ratkaisuksi muodostui Keskustan puoluekokous kesällä Kokous otti myönteisen kannan MTV:n uutisiin. (Hanski 2001, 251.) MTV:n uutistoimintaa koskevan periaatepäätöksen Yleisradion hallintoneuvosto teki 11. marraskuuta 1980 (Karakorpi 1996, 9). MTV:n 20 minuuttiset uutiset päätettiin lähettää TV2:ssa arkipäivisin kello ja viikonloppuisin TV1:ssä jo olemassa olevan MTV:n ohjelmiston keskellä. Nimekseen MTV:n uutiset saivat Kymmenen uutiset. (Karakorpi 1996, 9.) Ensimmäiset Kymmenen uutiset oli tarkoitus lähettää Toukokuussa 1981 valitut uutispäälliköt, ohjaajat ja valtaosa toimittajista koulutettiin tv-uutistyöhön. Väki ei kuitenkaan tuntunut valmistuvan koulutuksesta ensi-iltaa varten, joten ensimmäistä lähetystä lykättiin kahdella viikolla. (Karakorpi 1996, 10.) Yhtiö perusti 11 aluetoimitusta. Koska Yleä oli arvosteltu liiasta kansainvälisyydestä uutisissa, MTV oli lupaa hakiessaan korostanut uutislähetystensä olevan vahvasti kotimaapainotteisia. Sen vuoksi maakuntaverkon täytyi olla kattava. (Karakorpi 1996, 10.) Yhteensä MTV:n uutisiin palkattiin tai siirrettiin uutistoiminnan pariin 80 henkilöä.

14 14 Suurimmalle osalle televisiouutisten tekeminen oli uusi asia. Toimittajien ja uutispäälliköiden taustat olivat sanomalehdissä. (Karakorpi 1996, 11.) Ensimmäiset Kymmenen uutiset alkoivat uutisankkuri Kaj Lindenin sanoilla: Tässä ne sitten tulevat, ensimmäiset Kymmenen uutiset. Hyvää iltaa (Karakorpi 1996, 12). Lokakuussa 1982 Yleisradion hallintoneuvos antoi uutisille vuoden lisäaikaa. Tammikuussa 1984 ne vakinaistettiin. (Hanski 2001, 253.) Ensimmäinen Huomenta Suomi lähetettiin Lähetysaika oli aluksi , ja uutiset ja sää lähetettiin puolen tunnin välein. Seitsemän uutiset aloittivat syksyllä Vuoden 1993 alussa MTV aloitti omalla kanavallaan, joka sai nimekseen MTV3. (Karakorpi 1996, 24, 31, 33.) 3.4 Toimituskäytännöt MTV3:n uutisissa Tarkoitus on tehdä itsemme tarpeelliseksi kaikille suomalaisille. Uutisja ajankohtaispalveluksi, jota ilman ei voi olla. Uutisiksi, joita jokainen tarvitsee pysyäkseen selvillä asioista ja maailman tapahtumista. Mutta myös uutis- ja ajankohtaispalveluksi, joka viihdyttää yleisöään. (Piuhola, Anttikoski, Flander & Sjöholm 2004, 5.) Uutisjuttuja tehdään MTV3:n uutisissa niin päivän pääaiheista, kotimaasta ja ulkomailta, kuin myös omista aiheista. Tärkeässä roolissa ovat tietotoimistot ja kuvatoimistot, varsinkin ulkomaanuutisten kohdalla. Toimittajia lähetetään ulkomaille juttukeikoille yleensä vain isojen uutisten takia. Kirjeenvaihtajia käytetään useammin ja tieto- ja kuvatoimistoja käytetään päivittäin. Kotimaanjuttuja tehtäessä paikalle lähetetään oma toimittaja ja kuvaaja, maakunnissa maakuntatoimittaja. Maakuntatoimittajia MTV3:lla on Lappeenrannassa, Joensuussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Seinäjoella, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Kirjeenvaihtajia on USA:ssa, Ranskassa, Iso- Britanniassa, Ruotsissa, Saksassa, Kiinassa ja tarvittaessa Venäjällä. Televisiouutisissa kuvalla on tärkeä rooli. Jos jostain ulkomaalaisesta aiheesta ei saada kuvaa, ei siitä välttämättä lähdetä silloin tekemään juttua. Jos taas jostain aiheesta on saatavilla hyvää ja mielenkiintoista kuvaa, saattaa se olla syy lähteä tekemään aiheesta juttua.

15 15 Uutiskynnys MTV3:n uutisissa on vaihteleva. Niin sanottuina normaaleina päivinä uutiset ovat hyvinkin samanlaiset kuin muilla uutisvälineillä. Varsinkin pääaiheet kotimaasta ja ulkomailta ovat samoja. Tällaisina päivinä myös omat, ei välttämättä päivän päälle olevat aiheet pääsevät uutisiin suhteellisen helposti. Isojen uutistapahtumien aikaan uutiskynnys on korkealla. Jos tapahtuu jotain suurta ja poikkeuksellista, kuten tapaninpäivän tsunami, vie tällainen tapahtuma uutislähetyksen ajasta suurimman ajan, joskus jopa koko ajan. Tällöin muut päivän uutisaiheet ja omat aiheet jäävät vähemmälle tai jopa kokonaan ajamatta. Hiljaisina päivinä, niin sanottuina köyhinä uutispäivinä, kun maailmalla ja kotimaassa ei tapahdu mitään, pääsevät kevyet ja omat aiheet, jotka eivät ole päivään sidottuja, helposti lähetyksiin. MTV3:n uutisten tavoitteena on olla tiedonvälittäjä, taustoittaja ja syventäjä. Myös yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen, puheenaiheiden ja omien uutisten tuottaminen on tärkeää. (Piuhola ym. 2004, 5.)

16 16 4 UUTISPÄÄLLIKÖIDEN JA UUTISTUOTTAJIEN TEHTÄVÄT Opinnäytetyöni pohjana haastattelin MTV3:n uutispäälliköitä ja uutistuottajia. Seuraavassa selvennän heidän rooliansa uutistoimituksessa, ja näin ollen selvennän, miksi haastattelu osoitettiin heille. Kolmesta uutispäälliköstä kukin toimii vuorollaan viikon uutispäällikkönä. Uutispäällikön tärkeimpänä tehtävänä on uutispäivän käynnistäminen. Uutispäällikkö jakaa työtehtävät toimittajille sekä ideoi näiden kanssa juttuaiheita. Hän varmistaa, että toimittajat ja kuvaajat ovat hyvin briiffattuja työtehtäviään varten. Uutispäällikkö myös kannustaa toimittajia omien juttuaiheiden etsintään ja toteutukseen. Koko toimitukselle yhteisen uutispäällikön vetämän kello toimituskokouksen jälkeen uutispäällikkö valmistelee jo seuraavaa päivää ja tulevia uutistapahtumia. (Piuhola ym. 2004, 14.) Kolmesta uutistuottajasta kukin on vuorollaan muutaman päivän kerrallaan tuottajana. Uutistuottajan tärkeimpinä tehtävinä ovat pääuutislähetysten kokoaminen, uutisjuttujen ja sähkeiden järjestykseen laittaminen ja niiden sisällöstä vastaaminen. Tuottaja tarkastaa myös juttujen ja sähkeiden kuvat ennen ulosajoa. Myös sähkelähetysten laatiminen ja niistä vastaaminen kuuluu uutistuottajan tehtäviin. Vastuu uutispäivästä siirtyy uutispäälliköltä uutistuottajalle toimituskokouksessa kello Uutistuottaja seuraa päivän tapahtumia, käynnistää uusia uutishankintoja ja vie jo käynnissä olevia aiheita eteenpäin. (Piuhola ym. 2004, 15.) Uutispäällikkö ja uutistuottaja toimivat työparina ja uutisten päivittäistyöstä vastaavina esimiehinä (Piuhola ym. 2004, 15). He kumpikin vaikuttavat siihen, mistä aiheista päivän uutistarjonnassa lähdetään tekemään juttuja, mistä sähkeitä ja mihin lähetyksiin jutut laitetaan. Uutispäällikkö vastaa uutishankinnasta aamupäivällä ja uutistuottaja iltapäivällä ja illalla. Uutistuottaja päättää juttujen ulosmenojärjestyksen. Huomenta Suomen uutisissa ei ole uutispäälliköitä, ainoastaan uutistuottajia, jotka toimivat yhden aamun kerrallaan tuottajana. He vastaavat aamun uutislähetysten lisäksi myös muusta Huomenta Suomen ohjelmasta. Heidän tehtävänään on koota Huomenta Suomen lähetys jo edellisinä päivinä sopimalla haastateltavia lähetykseen ja aamun

17 17 aiheita. Lisäksi he kokoavat aamun uutiset, mitä ne tulevat sisältämään. Jotkut aamun uutisjutut tehdään jo edellisenä päivänä, jos siihen on mahdollisuus. Suurin osa aamun uutislähetysten uutisjutuista tehdään kuitenkin aamuyöllä, kun Huomenta Suomen uutistoimittajat saapuvat töihin. Uutistuottaja päättää, mistä illan ja yön aikana tapahtuneista asioista uutisjuttuja lähdetään tekemään sekä mitä alkavan päivän aikana on odotettavissa, eli mistä juttuja voisi lähteä tekemään ennakkoon.

18 18 5 MTV3:N UUTISLÄHETYSTEN KUVAUS Uutispäivä alkaa Huomenta Suomen uutisilla kello Huomenta Suomen ja Ihanan aamun lähetysten aikana uutiset tulevat puolen tunnin välein. Viimeiset aamun uutiset tulevat kello Aamun lähetysten tarkoitus on kertoa edellisen yön ja aamun tapahtumista kuin myös alkavan päivän uutisaiheet (Piuhola ym. 2004, 21). Koska useinkaan yön aikana ei kotimaassa ole tapahtumat paljonkaan, uutisaiheet saattavat olla ulkomaapainotteisia. Kuitenkin myös kotimaan illan, yön, aamun ja tulevan päivän tapahtumat nousevat esille. Huomenta Suomea lähetetään ainoastaan arkipäivisin, joten viikonloppuaamuisin ei MTV3:n kanavalla lähetetä uutisia. Sähkelähetyksiä lähetetään pääuutislähetysten eli Seitsemän uutisten ja Kymmenen uutisten välillä kello ja kello Sähkelähetysten tarkoitus on tiivistää päivän tärkeimmät ja kiinnostavimmat tapahtumat. Sähkelähetyksillä markkinoidaan myös tulevien päälähetysten kiinnostavimpia aiheita. (Piuhola ym. 2004, 20.) Syksyllä 2005 aloitettiin uusi uutislähetys Kuuden uutiset, jotka tulevat arki-iltaisin. Kuuden uutiset on rakenteeltaan kuin sähkeuutiset, niissä kerrotan päivän tärkeät uutiset lyhyesti ja mainostetaan päälähetyksiä. Kuuden uutisissa tutustutaan myös seuraavien päivien säähän sekä käydään läpi päivän urheilu-uutiset Tulosruudun ankkurin johdolla. Ensimmäinen päivän kahdesta pääuutislähetyksestä on Seitsemän uutiset kello Seitsemän uutisten tavoitteena on kattaa mahdollisimman laajasti uutispäivän tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat aiheet kotimaasta ja ulkomailta. Seitsemän uutiset on uutisjutuista ja uutissähkeitä koostuva perusuutislähetys. Myös studiohaastatteluita ja suoria osuuksia voidaan käyttää lähetyksessä. (Piuhola ym. 2004, 19.) Seitsemän uutisten katsojakunnaksi on määritelty suurten kaupunkien ulkopuolella asuvat, hieman vanhemmat ihmiset. Seitsemän uutisten jälkeen lähetetään arkipäivinä myös Kauppalehden talousuutiset sekä päivittäin Päivän sää. Kymmenen uutiset kello on päivän toinen pääuutislähetys. Sen tarkoituksena on syventää päivän mielenkiintoisimpia aiheita ja analysoida tärkeimpien uutisten taustoja ja merkityksiä. Lähetyksessä käytetään uutisjuttuja ja uutissähkeitä sekä

19 19 studiohaastatteluja ja suoria osuuksia tapahtumapaikoilta. Myös MTV3:n omat erikoistoimittajat voivat lähetyksessä kommentoida ja arvioida päivän ajankohtaisia teemoja. Kymmenen uutiset pyrkivät yhteiskunnallista keskustelua käynnistävään ja ylläpitävään uutissisältöön. (Piuhola ym. 2004, 19.) Kymmenen uutisten katsojakunta on kaupungeissa asuvat koulutetut nuoremmat ihmiset. Kymmenen uutisia seuraa myös joka ilta urheilu-uutislähetys Tulosruutu. Maanantaisin Kymmenen uutiset nähdään poikkeuksellisesti jo kello MTV3:ssa käytetään myös tarvittaessa ylimääräisiä uutislähetyksiä. Suurten uutistapahtumien yhteydessä mainoskatkoja kuin myös muita ohjelmapaikkoja käytetään tarvittaessa uutistoimintaan (Piuhola ym. 2004, 19).

20 20 6. YHTENEVÄISYYDET JA EROT MTV3:N UUTISKRITEEREISSÄ 6.1 MTV3:n uutiskriteerit Kun kysyin haastateltaviltani MTV3:n uutiskriteereitä, vastaukset olivat erilaisia mutta yhtäläisyyksiäkin löytyi. Olin olettanut, että jokainen kertoisi samat uutiskriteerit. Haastateltavat mainitsivat kukin useita eri uutiskriteereitä. Uutiskriteereiksi mainittiin: - Paikkaansa pitävyys (neljän haastateltavan mielestä) - Kiinnostavuus (neljän haastateltavan mielestä) - Luotettavuus (kolmen haastateltavan mielestä) - Ajankohtaisuus (kolmen haastateltavan mielestä) - Samat kuin muillakin uutisvälineillä (kolmen haastateltavan mielestä) - Yhteiskunnallinen merkittävyys (kolmen haastateltavan mielestä) - Ihmisläheisyys (kahden haastateltavan mielestä) - Katsojan asialla oleminen (kahden haastateltavan mielestä) - Nopeus (kahden haastateltavan mielestä) - Monipuolisuus (yhden haastateltavan mielestä) - Riippumattomuus (yhden haastateltavan mielestä) - Olennaisuus (yhden haastateltavan mielestä) - Vaikuttavuus (yhden haastateltavan mielestä) - Kotimaisuus (yhden haastateltavan mielestä) - Kuvamateriaalin tärkeys (yhden haastateltavan mielestä) Ne haastateltavat, jotka sanoivat MTV3:n uutiskriteerien olevan samat kuin muillakin uutisvälineillä, kertoivat tämän lisäksi myös jonkin uutiskriteerin. Vain muutama haastatteluissa nimetty uutiskriteeri vastaa Mörän (1996, 106) esille tuomia yleisesti tunnettuja uutiskriteereistä, joita ovat ajankohtaisuus, ihmisläheisyys ja tärkeys. Muutama saamani vastaus taas viittasi enemmänkin toimintatapaan tai lopputulokseen, eli mitä uutisiin on valittu tai millainen uutinen on, eikä siihen, miten uutinen valitaan eli uutiskriteeriin. Tällaisia annettuja vastauksia olivat paikkaansa pitävyys, monipuolisuus ja luotettavuus.

21 21 Haastatteluissa tuli esille myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka eivät viitanneet mitenkään yleisesti tunnettuihin uutiskriteereihin. Näitä olivat nopeus, riippumattomuus, luotettavuus ja olennaisuus. Edellä mainituista riippumattomuus viittaa enemminkin uutisvälineeseen itsessään, ja jokaisen uutisvälineenhän tulee olla riippumaton. Se on itsestäänselvyys. Myös luotettavuus viittaa enemminkin uutisvälineeseen itsessään. Hietalan (1996, 70 72) esille tuomia uutiskriteereitä, tuoreus, negatiivisuus, kansallinen näkökulma, uutisen jatkuvuus, eliittikeskeisyys, henkilökeskeisyys ja muutoksen havaittavuus, ei haastateltavien vastauksissa tullut esille ollenkaan. Yksi haastateltava sanoi uutiskriteeriksi vaikuttavuuden, tämä voidaan yhdistää Sipolan (1998, 95) esille tuomaan uutiskriteeriin, joka on voimakkaat tapahtumat. Mutta muita Sipolan uutiskriteereitä äkillisyys, yllättävyys, tuhoisuus ja voimakkaat tapahtumat, ei kukaan haastateltava maininnut. Vaikuttaisiko asiaan se, että Hietalan ja Sipolan luettelemissa uutiskriteereissä on jokaisessa hieman negatiivinen kaiku, eli ne mielletään näiksi huonoiksi uutisiksi. Sipolahan (1998, 95) nimenomaan kritisoi tätä negatiivisuuden korostamista, jossa hyvät uutiset jäävät huonojen uutisten jalkoihin. Tai sitten syynä on se, että esimerkiksi tuhoisuus ja voimakkaat tapahtumat ovat itsestään selvästi uutisia, eikä niitä tästä syystä mainittu. Kaksi haastateltavaa sanoi kriteeriksi katsojan asialla olemisen. Kuten Journalistin ohjeissa (2005, 1) sanotaan, katsojalla, lukijalla ja kuulijalla on oikeus tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Katsojia ja heitä kiinnostavia asioita täytyy ajatella, kun uutisia tehdään. Kuvamateriaalin tärkeys mainittiin myös uutiskriteeriksi. MTV3:n uutisissa kuvalla on merkitystä, jos saadaan hyvää kuvaa jostain tapahtumasta tai uutisesta, se ylittää uutiskynnyksen helpommin. Jos taas mielenkiintoista kuvaa ei ole ja jos aiheella ei ole suurta merkitystä, ei siitä välttämättä uutisoida. Kun on kyse televisiouutisista, kuvalla on suuri merkitys. Koska yhtäläistä linjaa ei vastauksissa ollut, oletan, ettei kukaan oikein selkeästi tiedä, mitkä MTV3:n uutiskriteerit ovat, tai niitä ei vain ole kirjattu mihinkään ylös.

22 22 Esimerkiksi uutisten omassa Tyylikirjassa niitä ei ole, jolloin olisin voinut verrata vastauksia niihin. Muutama haastateltava totesi MTV3:n uutiskriteerien olevan samat kuin muillakin uutisvälineillä. Eri uutisvälineissä uutiskriteerit saattavat olla hyvinkin samanlaiset. Tosin näihin yleisesti tunnettuihin uutiskriteereihin on lisättävä ne haastateltavieni vastaukset, jotka eivät vastaa yleisiä uutiskriteereitä. Vastauksissa tuli myös esille sellaisia uutiskriteereitä, joita en ainakaan omasta mielestäni yhdistäisi kaikkiin uutisvälineisiin, kuten kuvamateriaalin tärkeys. Haastateltavien mielestä MTV3:n uutiskriteereitä ovat siis ne kaikki mitä he minulle sanoivat: paikkaansa pitävyys, kiinnostavuus, luotettavuus, ajankohtaisuus, ihmisläheisyys, katsojan asialla oleminen, nopeus, monipuolisuus, riippumattomuus, olennaisuus, merkittävyys, tärkeys, vaikuttavuus, kotimaisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys, kuvamateriaalinen tärkeys Missään mainituissa uutiskriteereissä ei kuitenkaan ollut ristiriitaisuuksia, joka viittaisi erilaisiin näkemyksiin uutiskriteereistä. Ristiriitaa syntyi vain siinä, etteivät kaikki mainitut seikat ole yleisen uutiskriteerinäkemyksen mukaan uutiskriteereitä ollenkaan. Tai ne viittaavat joko uutisvälineeseen itsessään tai uutisten lopputulokseen. Ehkä vastausten hajanaisuuteen vaikuttaa se, että uutiskriteerit mielletään kokoelmaksi ääneen lausumattomia asioita. Tällöin niitä on myös vaikea lähteä luettelemaan. Harva toimittaja pystyy antamaan täydellistä määritystä uutiskriteereistä. (Mörä 1996, 106.) Kysyin kultakin haastateltavaltani poikkeaako heidän oma linjansa MTV3:n yhteisistä uutiskriteereistä. Kunkin vastaus kysymykseen oli selkeä ei. Oman linjan ei katsottu poikkeavan millään tavalla yleisestä linjasta. Uutisten linjaan oli todella sitouduttu. Yksi vastaajista totesi, että itsehän he sitä MTV3:n linjaa luovat. Kun kaikki vastaajat sanoivat pitäytyvänsä MTV3:n linjassa, siitä voi päätellä, että MTV3:n uutiskriteereitä ovat käytännössä ne kaikki, mitä haastateltavani minulle kertoivat. Vaikkakin jokainen mainitsi vain muutaman uutiskriteerin ja eri asioita kuin muut. Uutiskriteerit ovat kuitenkin määrittelemättömiä ja tulkinnanvaraisia.

23 23 Haastateltavat olettivat tietävänsä yleisesti tunnetut uutiskriteerit, mutta vastausten perusteella ainakaan osalle uutiskriteerit eivät ole selkeitä. Kysyin haastateltaviltani, miten uutiskriteereihin vaikuttaa se, että on kyse mainostelevisiosta. Yhdenkään haastateltavan mielestä mainostelevisio ei vaikuta millään tavalla, moni myös lisäsi, ettei se saakaan vaikuttaa. Yhden haastateltavan mukaan, heiltä menisi uskottavuus jos mainostelevisio vaikuttaisi uutiskriteereihin ja näin ollen mainostelevision vaikutus veisi pohjan pois koko journalismilta. Muutama poikkeava näkökulmakin tuli esille. Riski itsesensuuriin on aina olemassa, pelko mainostajien suututtamisesta ja mainostulojen menettämisestä. Ehkä se vaikuttaa sen verran, että pitää huolen siitä et siellä on myös mielenkiintoisia asioita mukana, ettei se menee ihan liturgiaksi uutislähetys. Et kyllähän meillä pitää olla katsojia, sitä kautta se vaikuttaa. Mutta se on mun mielestä myönteinen vaikutus silloin. Vaikka nämä kaksi haastateltavaa eivät sanoneetkaan mainostelevisiossa työskentelyn suoraan vaikuttavan uutiskriteereihin, on sillä ilmeisesti kuitenkin jonkinnäköinen merkitys siihen, mitä he uutisiin valitsevat. Poliittisesta linjasta kysyttäessä haastateltavat olivat myös yksimielisiä. Kenenkään mielestä MTV3:ssa ei poliittista linjaa ole. Yhden mielestä millään luotettavalla medialla ei voi olla poliittista linjaa. Muutaman mielestä asia oli pikemminkin päinvastoin. Välillä ollaan jopa yliherkkiä tasapuolisuuden kanssa. Tasapuolisuutta korostettiin ja vastauksissa kuului kansalaisten asialla oleminen. Yksi haastateltava totesi, että jokaisellahan voi olla oma poliittinen linja mutta se ei saa vaikuttaa eikä näkyä. Hän sanoi puuttuvansa asiaan heti, jos näkee uutisjutussa poliittista asenteellisuutta. Eri asiana hän piti sitä, että politiikantoimittaja kommentoi, ruotii tai tekee yhteenvedon jostain poliittisesta asiasta omilla kasvoillaan, silloin toimittaja tekee sen asiantuntijan ominaisuudessa.

24 24 Kyllä mun mielestä uutisissa pyritään siihen, et sitä linjanvetoa oikealle, vasemmalle taikka keskelle ei vedetä, vaan kaikilla on mahdollisuus tasapuolisesti tuoda ne näkemyksensä esille. Toki vaikuttaahan siihen se, et jos nyt vaikka vasemmalla on ärhäkämpi sanansaattaja tai joku ihminen joka ärhäkästi tuo asioita esille ja mielipiteitään esille tai tuo esille jotain sellaista mistä oikeasti pitäisi keskustella, niin varmasti hän pääsee helpommin esille kuin jos oikealla on sitten hiljainen hissukka, joka esittää asiansa, et voisko tästä tehdä jotakin. Et totta kai se vaikuttaa kehen tahansa ihmiseen. Jos osaa esittää asiansa jäsennellysti ja niin, että tyhmäkin tajuaa, että tässä on oikeasti isosta asiasta kysymys, kuin niin et se esitetään et oliskohan tässä jotakin. Tässä tapauksessa olisi siis kyse esille tuomisesta, ei poliittisesta linjasta. Kun kysyin haastateltaviltani, ovatko uutiskriteerit vuosien aikana muuttuneet, oli kaikilla sama vastaus, kyllä. Kaikilla haasteltavilla oli erilaisia syitä ja esimerkkejä tähän. Ainoastaan yksi vastaaja ei osannut vastata, johtuen siitä, että hänen taustansa on painetussa mediassa. Uutiskriteereiden todettiin muuttuneen paljonkin. Syiksi haastateltavat esittivät muun muassa maailman, asenteiden ja ihmisten muuttumisessa. Parempia uutislähetyksiä tehdään nyt kuin 10 vuotta sitten. Nykyään ei enää tehdä pakolla juttua jostain tapahtumasta jos siitä ei ole mitään uutisoitavaa. Tällaiset näennäisuutiset ovat jääneet vähemmälle ja tekeminen on kypsempää. Myös uutisarvostukset ovat muuttunut johtuen maailman tapahtumista. Esimerkkeinä yksi haastateltava mainitsi Neuvostoliiton hajoamisen, Suomen EU-jäsenyyden ja talouden globalisoitumisen. Yksi haastateltavista sanoi uutisten muuttuneen ihmisläheisemmiksi. Hän sanoi uutisten olleen ennen kuin koulu, kansalaisille opetettiin mikä on tärkeää. Hän näkee syyn olevan siinä, ettei ennen ollut kilpailua. Nyt kilpailun myötä on pitänyt alkaa puhua enemmän niistä asioista, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Televisiouutisten todettiin myös tulleen enemmän iltapäivälehtimäisempään suuntaan. Tietty hartaus on uutisista kadonnut. Uutiset ovat jossain määrin viihteellistyneet ja tulleet ihmisiä lähemmäksi. Tarinoita kerrotaan enemmän ihmisten kautta, kun ennen ei pyrittykään saamaan tarinaa asioiden ympärille. Dramaturgisesti uutiset ovat paljon kehittyneempiä ja mielenkiintoisia. Muutosta on tapahtunut paljon ja tapahtuu edelleen.

25 25 Uutisten nähtiin myös muuttuneen aiempaa enemmän puheenaihetyyppiseksi. Yhden haastateltavan mukaan uutiset ovat nousseet kahvipöytäkeskusteluihin. Hänen mielestään se on hyvä asia, infopakkopulla uutisointia on uskallettu jättää vähemmälle. Yhden mielestä taas talouden merkitys on korostunut muiden arvojen kustannuksella. Uutiset elävät ajan mukana. Nopeutta, ajankohtaisuutta sekä lifestyliin painottumista on tullut lisää. Erään haastateltavan mielestä ammattitaidon kasvu oli yksi syy siihen, että uutiskriteerit ovat vuosien aikana muuttuneet. Tämän haastateltavan mielestä uutiskriteerit ovat muuttuneet sitä mukaa kun kokemusta ja ammattitaitoa on tullut lisää. Tekemällä on opittu näkemään millaisia uutisten pitäisi olla. Kun MTV:n uutiset saivat alkunsa luvun alussa, yhtiö perusteli oman uutistoiminnan tarvetta alueellisuuden lisäämisellä. Nyt se on erään haastateltavan mielestä kadonnut. Kotimaan ja ulkomaan verkot ovat harventuneet viime vuosien aikana. Jo se yksin yksipuolistaa juttuja ja tämä oli haastateltavan mielestä harmillista. 6.2 Uutiskriteerierot syntyvät mieltymyksissä Jos kaikki haastateltavat pitävät kiinni työpaikkansa uutiskriteereistä, niin mistä erot syntyvät? Pyrin selvittämään sitä kysymyksillä kunkin haastateltavan omista uutiskriteereistä ja mieltymyksistä. Puolet haastateltavista oli sitä mieltä, että heillä on omia uutiskriteereitä, mutta nämäkin olivat suurimmaksi osaksi sellaisia, joita toiset vastaajat olivat sanoneet MTV:n uutiskriteereiksi. Ne eivät siis niinkään poikkea MTV3:n omista oletetuista uutiskriteereistä tai ole niiden kanssa ristiriidassa, vaan ovat enemmän lisäystä heidän näkemykseensä työnantajan antamista uutiskriteereistä. Ovatko ne silloin näiden haastateltavien omia uutiskriteereitä? Ainoastaan kahden haastateltavan oma uutiskriteeri oli sellainen, jota kukaan muu ei maininnut: toisella keskustelun herättäminen, joka kylläkin mainitaan uutisten omassa Tyylikirjassa (2004, 5) uutisten tavoitteeksi, ja toisella heikompien puolustaminen ja suojeleminen rikosuutisoinnissa. Tämän haastateltavan mielestä erityisesti lapsia tulisi suojella rikosuutisoinnissa. Myös Journalistin ohjeiden kohdassa 30 ohjeistetaan erityiseen varovaisuuteen, kun käsitellään

26 26 alaikäisiä koskevia asioita (Journalistin ohjeet 2005, 3). Samainen haastateltava piti myös tärkeänä muutenkin pyrkiä rikosuutisoinnissa olemaan loukkaamatta tavallisia kansalaisia. Eroja ei siis oikeastaan syntynyt niin sanotusti omissa uutiskriteereissä. Linjanvetoperiaatteista kysyttäessä hain vastausta siihen, kenelle uutislähetyksiä tehdään. Vastauksissa oli joitakin eroavaisuuksia, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyi. Jokaisessa vastauksessa kuitenkin haettiin joltain suunnalta jokaiselle katsojalle jotakin. Yhden mielestä valtakunnalliselle medialle, on tärkeää, että uutiset kiinnostavat yhtälailla Helsingissä kuin myös Lapissa. Toisella haastateltavalla oli linjanvetoperiaatteena myös se, että jokaiselle löytyy jotakin. Yksi haastateltava sanoi olevansa katsojan asialla, hänen mielestään uutisia ei tehdä poliitikoille, yritysjohtajille eikä toisille toimittajille. Lähetyksistä tulisi hänen mielestään löytyä jokaiselle jotakin, niin kaupunkilaiskulttuuria kuin myös maaseudun tapahtumia, EU asioita ja muun maailman tapahtumia. Kuten yksi haastateltava totesi, uutislähetyksen tulisi kattaa yhden päivän koko kirjo. Kunkin lähetyksen katsojakuntaa pidettiin myös linjanvetoperiaatteena. Kymmenen uutisilla on kaupunkilaisempi katsojakunta, ja Seitsemän uutisten tulisi kertoa kaikki olennainen ja tärkeä, eli putsata pöytä. Vastausten perusteella tekemäni yhteenveto linjanvetoperiaatteista on se, että koko uutispäivän kattavia lähetyksiä tehdään katsojille, olivat he sitten Helsingissä tai Lapissa. Haastateltavien omissa kaavoissa ja ohjeissa ei myöskään suuria eroja syntynyt. Kuudella ei ollut omia ohjeita ja muutama sanoi ohjeikseen haluavansa lähetyksiin myös kevyitä juttuaiheita. Tämä on linjassa uutisten Tyylikirjan kanssa siinä, että kirjassa sanotaan MTV3:n uutisten olevan uutis- ja ajankohtaispalvelu jonka on tarkoitus myös viihdyttää (Piuhola 2004, 5). Yksi haastateltavista pyrki siihen, että olisi enemmän omia juttuja ja enemmän omaa näkökulmaa. Myös tästä on Tyylikirjassa maininta, että omien uutisten tuottaminen on tärkeää (Piuhola 2004, 5). Tämä haastateltava on siis oivaltanut sen. Hän myös halusi nykyistä parempaa kuvallista jälkeä. Erilaisten juttuaiheiden suosimisesta kysyttäessä syntyi joitain eroja. Muutama ei sanonut suosivansa mitään. Yhden haastateltavan mielestä ei voi suosia mitään, silloin olisi jotain pielessä. Yhden mielestä hän ei suosi mitään, mutta hänellä on kuitenkin

27 27 henkilökohtaisia mieltymyksiä, jotka saattavat vaikuttaa jos pitää valita kahden jutun väliltä. Myös aihealueiden painotuksissa nähtiin eroja. Joku korostaa lähetyksessään politiikkaa, joku toinen taloutta, sitä minkä itse kukin näki tärkeänä. Kovia uutisia kuten poliittisia uutisia suosittiin, mutta niin myös ihmisläheisiä juttuja. Tässä syntyi eroja. Vain kaksi haastateltavaa sanoi pyrkivänsä välttämään tietynlaisia juttuja, toinen raakoja kuvia ja toinen pitkiä prosesseja. Kuten Sipola toteaa (Sipola 1998, 95) hitaasti tapahtuvat uutiset jäävät jalkoihin. Nopeus on valttia ja se tuli myös haastateltavien vastauksissa esille. Nopeus on siis uutiskriteeri. Uutispaikkojen määrittelyssä, eli siinä millä jutulla lähetys alkaa ja missä järjestyksessä jutut ajetaan ulos, löytyi myös joitain eroja, toiset suurempia ja toiset pienempiä. Vastauksissa näkyi ennakko-oletusten mukaisesti se, että tärkein ja kiinnostavin uutinen tulee ensimmäiseksi. Tämä siis sen mukaan mikä on uutispäällikön/uutistuottajan mielestä tärkein ja kiinnostavin. Yksi vastaaja sanoi kuitenkin miettivänsä sitä, mikä on katsojan mielestä se tärkein. Tällöin mietitään millainen katsojakunta kullakin lähetyksellä on ja minkä oletetaan olevan näiden ihmisten mielestä niitä kaikkein kiinnostavimpia ja tärkeimpiä uutisia. Lähetysten ero tuli myös suoraan muutamassa vastauksessa esille. Itse uutinen Seitsemän uutisiin ja samasta aiheesta pohdiskelevampi juttu Kymmenen uutisiin. Kaikki eivät kuitenkaan aloittaneet lähetystä sillä varmalla ratkaisulla, eli päivän kovimmalla uutisella. Yhden haastateltavan mukaan nykyään otetaan enemmän riskejä, eli ei lähdetä liikkeelle yhteiskunnallisella asialla, vaikka asia olisi tärkeä. Liian raskas alku ei välttämättä palvele katsojaa. Jos asia ei tarpeeksi kiinnosta, vaihtuu kanava ja muut uutiset jäävät näkemättä. Muutama haastateltava halusi lähetysten loppuun kevyitä aiheita, ja näin palkita katsojan siitä, että tämä oli katsonut lähetyksen loppuun saakka. MTV3:n uutisten profiili on kotimaisuus, mutta kuitenkin vain yksi vastaaja sanoi suoraan pyrkivänsä aloittamaan lähetyksen kotimaisella aiheella. Huovilan

28 28 tutkimuksessa vuodelta 1995, todetaan MTV3:n uutisten sisällössä olevan enemmän kotimaisia uutisia kuin Ylen uutisissa (Huovila 1995, 43). Toisaalta muissa vastauksissa mainitut yhteiskunnalliset ja katsojia kiinnostavat asiat ovat useasti katsojia lähellä olevat kotimaisia uutisia. Huovilan (1990, 12) mukaan asia kiinnostaa katsojaa sitä enemmän, mitä lähempänä tapahtuma häntä maantieteellisesti on. Yhden haastateltavan mukaan lähetykset pyritään useasti aloittamaan kotimaisella uutisella, ellei sitten jokin ulkomaanuutinen ole selkeästi kärjessä. Kysyin myös haastateltaviltani, näkevätkö he itse eroja uutiskriteereissä eri uutispäälliköiden ja uutistuottajien sekä iltauutisten ja aamun uutisten välillä. Pyysin heitä myös kertomaan millaisia eroja he näkevät. Yhden mielestä eroja ei saisi olla. Muut näkivät eroja vaihtelevasti, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kolmen mielestä päälinjauksissa ei eroja pahemmin ole, mutta he näkivät kuitenkin eroja painotuksissa ja mieltymyksissä. Kyllä musta ne perusasiat on samat kaikilla, ei siinä niin isoja eroja ole. Tietty voi jotkut mieltymykset näkyä valinnoissa. Painotuseroja varmasti kuitenkin esiintyy, henkilökohtaisesti tärkeät ja omalle arvomaailmalle läheiset asiat nousevat varmasti esiin. Kyl mä uskoisin et kaikilla on tiedossa nää meidän päälinjaukset, tietysti sitten varmaan uutisten sisältö joiltain osin voi varmasti poiketa, mut se on enemmän vahvuus kuin heikkous Periaatteet on periaatteessa samat mut sit se viimeinen väritys lähetykseen tulee kuitenkin sen vastuussa olevan ihmisen persoonasta. Myös kolmen muun mielestä erot syntyvät elämäntilanteiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Erilaiset taustat, iät ja intressit vaikuttavat. Kyllä sen kotona voi arvata kuka on ollut tuottajana, jo joskus aihevalinnoista, joskus menee pieleen. Jokainen uutistuottaja ja uutispäällikkö tekevät oman puumerkkinsä lähetykseen. Lähetyksissä on vivahteita kenen näköinen se on. Sen todettiin olevan luonnollista.

29 29 Vaikka ihminen ja uutistoimittaja haluaa olla objektiivinen, kaikki se mitä päivän aikana tapahtuu ja se mitä me ajatellaan uutisista kuitenkin peilaa kaikkea sitä mitä me ollaan ja mitä me ajatellaan itse asioista. Mun mielestä sellaista kuin täydellinen objektiivisuus ei ole olemassakaan. Koska kuitenkin se, että sä otat vastaan sen uutisen sä mietit onko tämä uutinen, se tulee kuitenkin sen kautta mitä sä olet ja mitä sä olet kokenut ja mitä sä pidät tärkeänä. Vaikka sä ajattelet niin, että tämän täytyy olla yleishyödyllisesti kiinnostava ja tää on iso uutinen koska tässä on tapahtunut näin ja näin, mutta silti se peilaa sitä sun arvomaailmaa ja sitä ei voi kokonaan pyyhkii pois, me ollaan vaan ihmisiä. Muutama vastasi, etteivät uutiskriteerit pahemmin eroa. Yhden mielestä uutiskriteereissä näkyy eroa illan uutisten ja aamun uutisten välillä siinä, että aamulle uutisen tuoreus on määrittelevämpi kriteeri. Yksi haastateltava sanoi, että uutiskriteereissä on turhankin isoja eroja, niin illan kuin myös aamun kesken ja illan kaikkien eri päälliköiden kesken. Lähtökohdissa nähtiin eroja, joku toinen pitää jotain asiaa kiinnostavampana kuin toinen, mutta se ei horjuta suurta uutiskäsitystä, eli sitä mikä on uutinen. Muutaman mielestä eroja näkyy siinä, että joku pitää jotain aihealuetta tärkeämpänä kuin toinen. Joku pitää taloutta tärkeämpänä ja nostaa sitä, joku toinen taas politiikkaa ja toinen taas ympäristöä. Muutama sanoi omien edellisten töiden vaikuttavan siihen, mitä he nostavat esille. Esimerkiksi entinen taloustoimittajan nostaa talousuutisia enemmän esille. Yksi haastateltava sanoi hakevansa omia aiheita STT:n asialistan ulkopuolelta ja tavoittelevansa ainakin yhtä omaa juttua joka lähetykseen. Hänen mielestään kollegat kuitenkin tyytyvät aika usein päivän uutisagendaan. Aamun uutisissa samainen vastaaja näki olevan liian löysiä juttuja. Sekä varmoja ratkaisuja että riskienottoa näkyi vastauksissa. Suuria eroja ei kuitenkaan vastaajien välillä syntynyt. Kuten haastateltavien vastauksissakin tuli esille, on heidän välillään mieltymyseroja. Kaikki eivät pidä samoista asioista tai painota samoja asioita. Ovatko nämä esille tulleet mieltymyserot myös uutiskriteerieroja? Jokaiselle on varmasti selvää mikä on uutinen, mutta niin sanotuissa vähemmän tärkeissä asioissa tai asioissa jotka eivät ole päivään sidottuja, eroja näkyy. Myös siinä mikä asia on kenenkin mielestä