Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaseminaari Kajaanissa KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN SEURANTARAPORTTI

Transkriptio

1 (7) Kainuun soten hallitus ja yhtymävaltuusto Kainuun soten jäsenkuntien hallitus ja valtuustot Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaseminaari Kajaanissa KAINUUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN SEURANTA Terveystottumukset Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Kainuun soten yhtymävaltuusto hyväksyi Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille Suunnitelmaan liittyen järjestettiin seurantaseminaari Kajaanissa , jolloin suunnitelman toteutumista arvioitiin. Seminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja katsauksia, joissa on kattavasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hallituksille ja valtuustoille on koottu yhteenvetoraportti päivästä ja päivän aikana olleet esitykset. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma, joka tulee lain (417/2007, 12 ) mukaan ottaa huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Huolenaiheita kouluterveyskyselyissä (v. 2013) olivat seuraavat tekijät: vanhempien tupakointi, läheisten alkoholin käytön ongelmat lisääntyivät, koettu terveydentila heikkeni, ruutuaika päivisin lisääntyi, päivittäinen tupakointi lisääntyi, huumekokeilut lisääntyivät (8-9 lk.). Perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi, koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisimmiksi, opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät (lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat). Kainuun sote on valmistellut terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa v. 2017: painopisteiksi on valittu 1) elintapamuutokset kansansairauksien ehkäisemiseksi (mm. ylipaino ja liikunta, tupakointi, alkoholi ja muut päihteet, ruokailutottumukset ja suun terveys), 2) päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy, 3) lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, 4) ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, 5) kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen. (ks. tarkemmin Saara Pikkaraisen ppt-esitys)

2 Yhteistyörakenteet Sähköisen asioinnin kehittäminen (7) Hoitotakuu toteutui Kainuun sotessa v erikoissairaanhoidossa. Palvelutakuu ei toteutunut lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. (ks. Kainuun soten hallitus ) ja lastensuojeluilmoitusten oli määräaikojen ylityksiä Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Lastensuojelun tarpeen arvioinneissa ylityksiä oli Kuhmossa, Kajaanissa ja Sotkamossa. Laajat terveystarkastukset neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa pääsääntöisesti toteutuivat. Seuraava lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivä järjestetään klo 9-16 Kajaanin keskussairaalalla. Perhekeskuspäivä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantapäivä järjestetään vuosittain. Lisäksi esimerkiksi perhekeskusten tiimit ja muut moniammatilliset työryhmät toimivat omien aikataulujensa mukaisesti. Vuosille laadittavan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu käynnistyy syksyllä 2015 ja valmistelussa huomioidaan muut lakisääteiset strategiat ja suunnitelmat. Suunnittelussa huomioidaan aikaisemman suunnitelman valmistelussa saatu palaute. Sotkanet.fi indikaattoripalvelu on uudistunut ja kuntakohtaiset seurantatiedot ovat tarkasteltavissa tämän Internet-linkin. (ks. Matti Heikkisen ppt-esitys) Kainuun alueen lasten ja nuorten palveluja on koottu -palveluun ja Kainuun soten hyvinvoinnin palvelutarjottimelle, ks. Kainuun sote kehittää lisäksi Omasote -palvelua, jossa voi tällä hetkellä asioida sähköisesti esimerkiksi neuvolan työntekijän kanssa. Lisätietoa, ks. Voimaperheet -toimintamallin pilotointi vuosina käynnistyi Turun yliopiston kanssa keväällä 2015 (ks. Kainuun soten hallitus ). Kajaanissa ollaan siirtymässä Wilmaan koko oppilashuollon osalta.

3 (7) Koulupsykologipalvelun järjestäminen alkaen koulupsykologipalveluiden järjestämisvastuu on ollut Kainuun sotella ja kuusi uutta koulupsykologin virkaa perustettiin. Kevään 2015 rekrytoinnissa onnistuttiin osittain, mutta ostopalveluihin joudutaan turvautumaan osin pienemmissä kunnissa (3 Kajaani, 1 Kuhmo, 1 Suomussalmi, ). Nyt yhteensä 14 psykologivakanssia. Psykologimitoitus on erittäin korkea muihin kuntiin nähden ja oppilasmäärän suhde vakanssien lukumäärään on valtakunnallisten suositusten mukainen ( oppilasta/vakanssi). Haasteena on edelleen psykologien rekrytointi ja avoimia psykologien virkoja on neljä. Virkatyönä tehtävän työn lisäksi palvelua järjestetään ostopalveluna. (ks. Markku Herralan ppt-esitys) Perhekeskusten ja -asemien kehittäminen Perhekeskusten toimintamallissa on koottu lapsiperheiden lähipalvelut samaan verkostoon paremmin palveleviksi kokonaisuuksiksi. Perhekeskus kattaa äitiys- ja lastenneuvolan, perhetyön, perheneuvolan ja lastensuojelun. Toiminta on joko fyysisesti samoissa tiloissa tai toimipisteet eri tiloissa (verkostomainen työskentelymalli). Perhekeskustiimeihin kuuluu perhekeskusvastaava, neuvola, perhetyö, varhaiskasvatus, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, MLL, seurakunnat ja muut tarpeelliset yhteistyötahot, soten, koulu- ja nuorisotoimi, hankkeet (tiimin koko ja toiminta vaihtelee kunnittain) Perhekeskuksia on Suomussalmella, Kuhmossa, Sotkamossa ja Kajaanissa. Perheasemia on Hyrynsalmella, Ristijärvellä, Paltamossa, Vuolijoella. Perhekeskustyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Kajaanissa on aloitettu perhekeskuksen tiloissa lapsiparkkikokeilu (tilapäinen lastenhoitopalvelu) ja yhteistyö muissa perhekeskuksissa ja -asemilla on tiivistä järjestöjen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelu ja sen laajentaminen

4 Järjestöjen näkökulma (7) Vuonna 2015 Kainuun sote perusti perhetyöntekijän vakanssin (toimialueena Hyrynsalmi ja Suomussalmi). Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä laajenee lähivuosina, koska voimaan astunut sosiaalihuoltolaki korostaa välttämättömän kotipalvelun järjestämistä lapsiperheille (subjektiivinen oikeus). (ks. Katja Seppäsen ppt-esitys) Kielteisiä päätöksiä on tehty alkuvuonna noin 50, joka on hieman enemmän kuin edeltävänä vuonna. Lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä on hieman lisääntynyt. Kainuun sote järjestää myös perhetyötä, joka on lapsiperheiden auttamista ja tukemista arjessa selviytymiseksi (mm. keskustelua, tukea, ohjausta, neuvontaa ja yhdessä tekemistä). Perhetyö on usein pidempikestoista tukea ja auttamista arjessa kuin lapsiperheiden kotipalvelu ja työmuodossa korostuu ohjauksellisuus. Perhetyö tekee tiivistä yhteistyötä esimerkiksi neuvoloiden kanssa. (ks. tarkemmin Katja Seppäsen ppt-esitys) MLL järjestää monipuolisesti erilaisia palveluja. Palveluja ovat mm. tukihenkilöt (perhekummit ja varaisovanhemmat), kohtaamispaikat (perhekahvilat), kerhotoiminta (isä-lapsi -kerhot), vertaisryhmät (uhma- ja murrosikäisten lasten vanhemmille), lastenhoitopalvelut (tilapäinen lastenhoitoapu, lapsiparkki), ammatilliset palvelut (perhetyö, kodinhoito, lastenhoito), tukioppilastoiminta, koulutukset (vanhempainillat, lapset ja media), hankkeet, valtakunnalliset palvelut, tapahtumat, tilaisuudet ja retket. Piirin perustehtävänä on tukea paikallisyhdistyksiä. Piirillä on myös hankkeita (koko Suomi leikkii -hanke, Nuorelle työtä ohjelma). (ks. Seija Karjalaisen ppt-esitys) MLL:n Kainuun piiri on itsenäinen yhdistys ja piiriin kuuluu 13 paikallisyhdistystä kaikissa Kainuun kunnissa (henkilöjäseniä on 1600). Piirissä on kolme työntekijää ja määräaikaisissa hankkeissa kaksi työntekijää (koko Suomi leikkii leikkilähetti, järjestöassistentti). Piirin vuosibudjetti on n. 250 te (rahoitus: RAY 8 %, kunnat 12 %, palvelujen myynti 12 %, hankkeet 28 %, oma rahoitus + tilapäinen rahoitus 40 %). Vertaisryhmätoiminnot on koettu hyväksi, mutta rahoitusta toiminnan järjestämiseen ei ole tällä hetkellä.

5 (7) Yrittäjän puheenvuoro Kasvattava opetus Ylilääkäri Markku Nyman (Kainuun Hoivataito Oy) toi puheenvuorossaan esille yksityisten yrittäjien näkökulmasta asioita. Lasten ja nuorten syrjäytymiskierre on ylisukupolvinen ja pitkä. Nuoren joutuessa esimerkiksi lastensuojelupalveluiden piiriin syrjäytymiskehitys on erittäin pitkällä, joka heijastuu koko loppuelämään. Yksittäinen nuorisokoti/perhekoti on haavoittuvainen yritys, niitä kuolee joka päivä enemmän kuin syntyy uusia. Tulee opetella tuottamaan kokonaisia palveluprosesseja, jossa yksittäinen toimija ei pyri vain jonkin osaprosessin markkinaosuuden marmorointiin. Muualla Suomessa Hoivataidolla on kattavammin erilaisia palveluja: vapaan kansansivistystyön kurssitoimintaa, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, koulutusta, eri lakien mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, työ- ja päivätoimintaa, kuntoutuspalveluita. EK:n kuntaranking tutkimuksella selvittiin, kuinka vetovoimaisia Suomen eri seutukunnat ovat yritysten sijaintipaikkoina ( ). Kajaanin seutukunta on vertailun viimeinen (mitä suuremmat pisteet sen huonompi sijoitus vertailussa). Yrittäjän näkökulmasta toimintaedellytykset Kajaanissa ja Kainuussa ovat heikommat, kuin esimerkiksi Oulun seutukunnalla. Kainuussa olisi mahdollista luoda uusia työpaikkoja sosiaali- ja terveysalalle (arviolta n ). (ks. Markku Nymanin ppt-esitys liitteineen) Sivistysjohtaja Mikko Saari piti puheenvuoron kasvatuksesta ja kasvattavasta opetuksesta, joka liittyy opetussuunnitelman uudistamiseen. Kasvattavassa opetuksessa huomio on hyvinvoinnissa ja erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa. Vimmatusti tavoiteltu osaaminen ja menestyminen eivät toteudu, mikäli hyvinvointi ei ole kunnossa. Oppiminen ja oppimisen yksilölliset tavoitteet ovat korostuneet, mikä johtaa ainepainotteisuuteen. Tämä on ongelmallista, koska maailma ei ole pelkästään oppiaineita. Oppiminen on noussut opetuksen edelle, jolloin yksilöllisyyttä on vaikea asettaa osaksi sosiaalista kontekstia.

6 (7) Lastensuojelun kehittäminen Kouluissa on keskityttävä oppimisympäristöjen kehittämiseen, joustavuuteen, yhteistoimintaan, moniammatilliseen yhteistyöhön. Edelleen on useita käytännön kehittämistoimia, joista on huolehdittava uudessa opetussuunnitelmassa. On huolehdittava koulutuksesta, terveydestä ja hyvinvoinnista tämä on parasta tuottavuuden aikaansaamista. (ks. Mikko Saaren ppt-esitys) Eija Heikkinen kertoi, että oppilas- ja opiskelijahuoltoon ollaan laatimassa ohjeistusta uuteen lakiin. Kajaanissa oppilashuollon ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti. Yhteisöllistä oppilashuoltoa tulee edelleen kehittää ja tämä on alkuvaiheessa. Yhteinen opetussuunnitelma työ jatkuu ja tuen porrastusta täsmennetään tällä hetkellä. Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen arviointien lukumäärä säilyi edeltävän vuoden tasolla. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hoitopäivien lukumäärä säilyi edeltävän vuoden tasolla. LastenKaste -hankkeessa laadittiin Kainuulainen lapsi lastensuojelutarpeen selvityksessä vuosina , josta käy ilmi, että yleisin lastensuojeluilmoitusten syy Kainuussa oli joko vanhemman tai lapsen päihteiden käyttö (25 % kaikista ilmoituksista, ks. tarkemmin Karvisen selvitys). Lisäksi hankkeessa käynnistyi voikukkia -vertaisryhmä niille vanhemmille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Kainuun sote perusti kaksi uutta lastensuojelun sosiaalityöntekijän virkaa sekä johtavan sosiaalityöntekijän viran (ks. Kainuun soten hallitus ). Perhehoidon suhteellinen osuus on kasvanut Kainuussa viime vuosina (nyt 40,6 %) ja perhehoito säästää karkeasti arvioiden n. 4 M /v., mikäli samat lapset olisi sijoitettu lastensuojelulaitokseen. PRIDE-valmennus on toteutunut vuosittain.

7 (7) Salmilan lastensuojelulaitoksen laajentaminen toteutui pääosin vuonna Salmijärven lastensuojelulaitos on Kainuun soten oma toimintayksikkö. Laitos on paikkainen lastenkoti, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti vuotiaille lapsille ja nuorille. Toiminta on tällä hetkellä Salmijärven sairaalan vanhassa kiinteistössä vuodesta 2014 alkaen kolmella eri osastolla. (ks. tarkemmin Pentti Kovalaisen ppt-esitys). MARAKtoimintamalli eli moniammatillista tukea väkivallan uhreille Kainuun soten alueella käynnistyi keväällä 2015 (ks. Kainuun soten hallitus , 81). Kainuun sote on vuonna 2015 vakinaistanut lasten ja nuorten päihdepalveluihin työparin, joka tulee jatkamaan hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä hankkeen toimintaa. Kajaanissa Matti Heikkinen perhepalvelujohtaja LIITTEET Seminaariohjelma Seminaarin avaus / perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen Kainuulaisten lasten ja nuorten hyvinvointi tilastojen valossa / terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Saara Pikkarainen Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella / tulosyksikön päällikkö Markku Herrala Perhekeskukset Kainuussa / perhekeskusvastaava Helena Saari Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Kainuun soten alueella / perhetyön päällikkö Katja Seppänen Salmilan lastensuojeluyksikön palvelut / johtaja Pentti Kovalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / toiminnanjohtaja Seija Karjalainen Yrityksemme tarjoamat palvelut / Kainuun Hoivataito, ylilääkäri Markku Nyman Opetus ja lapsen kasvun tukeminen näkökulma uudessa OPS:ssa ja koulun kehittämisessä / sivistysjohtaja Mikko Saari Hyvinvoinnin palvelutarjotin / projektipäällikkö Esko Pääskylä