Yhteishankkeiden hallinnointi. EAKR- ja ESR -ohjelmien toimeenpanon työkokoukset maksajille ja rahoittajille elo syyskuussa 2011

Transkriptio

1 Yhteishankkeiden hallinnointi EAKR- ja ESR -ohjelmien toimeenpanon työkokoukset maksajille ja rahoittajille elo syyskuussa 2011

2 Sovellettavat säännökset Erityislainsäädännössä säädettyihin tukiin sovelletaan ensisijaisesti niitä koskevaa erityislainsäädäntöä (esim. yritystukilainsäädäntö/eakr ja työvoimapalveluja koskevat säännökset/esr) ja toissijaisesti valtionavustuslakia. Rahoituslakia (1652/2009) ja asetusta (1695/2009) ei sovelleta edes toissijaisesti erityislainsäädännössä säädettyihin tukiin. Rahoituslakia ja asetusta (voimaan ) sovelletaan lain voimaan tulon jälkeen myönnettyihin tukiin, jotka on määritelty rahoitusasetuksessa; samoin kuin valtionavustuslakia, ellei rahoituslaissa ole toisin säädetty. Ennen myönnettyyn tukeen sovelletaan alueiden kehittämislakia ja muuta voimassa ollutta lainsäädäntöä. EU:n perustamissopimus ja asetukset ovat normihierarkian huipulla olevaa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä.

3 Tuensaajavastuu EU:n rakennerahastojen osarahoittaman hankkeen toteuttamisesta Pääsääntö: tuki myönnetään hakemuksesta yhdelle hankkeesta vastuulliselle hanketoteuttajalle = tuensaajalle Poikkeus: tuki myönnetään yhteisestä hakemuksesta yhteisesti useammalle kuin yhdelle hankkeesta kokonaan vastuulliselle tuensaajalle (yhteisvastuu), joista yksi toimii välittävään toimielimeen nähden hankkeen päätoteuttajana = hallinnoijana (yhteishanke) Poikkeus: tuki myönnetään hakemuksesta yhdelle hankkeesta vastuulliselle tuensaajalle siten, että tuensaaja oikeutetaan siirtämään osa saamastaan rahoituksesta toiselle (päätöksessä nimetylle) hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

4 Yhteishankkeen kaikki tuensaajat ovat mukana jo hankehakemuksessa tuen hakijoina; ovat hankesuunnitelmassa ja rahoituspäätöksessä nimettyjä hanketoteuttajia ja tuensaajia; ovat sopimusosapuolia keskinäisessä sopimuksessaan, jossa niiden välinen oikeussuhde hankkeen toteuttamisessa on määritelty; rahoittavat hanketta omarahoitusosuudellaan ( ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta ; rahoitusasetuksen 22 ); rahoittavat hankkeen kustannusarviota ilman, että tiettyjen kustannusten rahoittaminen kiinnitettäisiin nimettyjen hakijoiden rahoitusosuuksiin; sekä kantavat hankeriskin kukin omalta osaltaan ja yhteisvastuullisesti koko hankkeen toteuttamisesta (= Yhteishankkeen tuensaajan vastuuta ei voida rajata välittävään toimielimeen.)

5 Yhteishankkeen hallinnoija Yksi tuensaajista nimetään hakemusvaiheessa aie- tai esisopimuksessa sekä rahoituspäätöksenteon yhteydessä lopullisessa sopimuksessa ja rahoituspäätöksessä hallinnoijaksi. Sopimuksessa on yksilöitävä hallinnoijan tehtävät ml. oikeus hakea ja saada maksuun hankkeen kustannukset myös muiden tuensaajien puolesta sekä edustaa tarvittaessa kaikkia tuensaajia oikeudellisesti. Hallinnoija voi tehdä muiden tuensaajien puolesta juridisesti päteviä oikeustoimia muiden kirjallisen nimenomaisen valtuutuksen perusteella. Hallinnoija voi hoitaa vain hallinnollisia tehtäviä, jotka voidaan lain mukaan sopimuksella pätevästi siirtää toiselle. Sopimuksella ja valtuutuksilla ei voida ohittaa kunkin tuensaajan vastuuta (= yhteisvastuuta) välittävään toimielimeen nähden.

6 Hankkeen suunnitteluvaiheen tärkeys! Viimeistään hankkeen suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa ratkaistaan malli, jolla rahoitusta haetaan. => Yhteishankkeessa tukea on haettava yhdessä ja hankkeen toteuttamisesta on laadittava rahoitusasetuksen 21 3 mom. mukainen sopimus (rahoitusasetuksen 22 ). Rahoittaja ratkaisee mallin rahoituspäätöksessään: - ohjelmatyön tavoitteet ja vaikuttavuus; Esim. ESR ohjelma-asiakirjan kumppanuusperiaate ja ns. pienten toimijoiden tukeminen hanketoimintaan - hallinnoinnin yksinkertaisuus ja selkeys (riskienhallinta!); sekä - varainhoidon laillisuus ja asianmukaisuus.

7 Kumppanuuteen liittyviä ongelmia Hankintasäännösten rikkominen ja markkinatilanteen vääristäminen Epäselvyys kumppaneiden vastuista, rooleista ja työnjaosta => kaikkien tuensaajien välinen kirjallinen sopimus => kaikilla tuensaajan asema ja yhteisvastuullisuus => kaikilta tuensaajilta etu- ja jälkikäteen todennettava omarahoitusosuus => ulkopuolisille palvelujen/tavaroiden tuottajille kilpailuttamisvelvollisuus => muiden yhteistyökumppaneiden (= ei-tuensaajien) rooli ja tehtävät sekä omakustannusperiaate kirjalliseen sopimukseen

8 Valtion virasto tai laitos tuensaajana yhteishankkeessa Viranomaiselle säädettyä tai talousarviossa määrättyä toimivaltaa tai tehtäviä ei voida siirtää sopimuksella ml. julkisen vallan käyttö, jonka kohteena ovat oikeudet tai velvollisuudet, tai etuuksien myöntäminen Yhteishankkeeseen osallistuminen tuensaajana on mahdollista vain, jos valtion talousarvion perustelut nimenomaisesti sallivat toimintamenojen käytön muuhun kuin viraston tai laitoksen omien kustannusten maksamiseen rakennerahastohankkeissa. Toimintamenoja voi tällöin maksaa ulkopuolelle yhteishankkeen omarahoitusosuutena.

9 TA 2011 valtuutukset omarahoitukseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät Ilmatieteen laitoksen toimintamenot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot Mittatekniikan keskuksen toimintamenot Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot

10 Valtion viranomaisen omarahoitusosuus luontoissuorituksena? Valtion talousarviossa em. valtuutus käyttää toimintamenoja yhteishankkeeseen, mutta rahan sijasta haluttaisiin antaa luontaissuoritus. Rahoituslain lähtökohta: omarahoitusosuus rahana. Arvioitava kokonaisuus: kilpailuttamisen kiertäminen; hankeriskin kantaminen (omarahoituksen puute); vrt. verottaja hyväksyy verottomaksi talkootyöksi vain ei-ammattitaitoa vaativan työn - ESR => erikseen raportoitavat, joista tulee selvitys tuensaajan kirjanpitoon; esim. työssä olevien koulutukseen osallistuvien palkat - EAKR => laskennalliset kustannukset = kolmannen osapuolen maksamat kustannukset eivät tule tuensaajan kirjanpitoon eivätkä siis ole tuensaajan maksamia (yleisasetuksen 56 art.); esim. kunnan työntekijän lyhytaikainen työskentely hankkeen hyväksi siten, että kunta maksaa palkan kyseiseltä ajalta)

11 Hakuvaiheessa esitettävä pakollinen selvitys rahoitusasetuksen 24 :n nojalla yleisesti hakemukselta vaaditut tiedot, selvitykset ja asiakirjat j (esim. kaupparekisteriotteet ja verovelkatodistukset sekä selvitykset nimenkirjoitusoikeudesta ja de minimis tuesta, ks. myös rahoituslain 10 :n 5 mom.) hallinnoijan kaikilta muilta hakijoilta saama juridisesti pätevä ja yksilöity valtuutus tiettyjen tehtävien hoitamiseen hankkeen toimintamalli sekä kaikki hakijat ja heidän keskinäiset sopimusjärjestelynsä oikeudellisesti pätevässä kirjallisessa sopimuksessa tai vastaavassa oikeudellisessa muodossa hankesuunnitelma kustannusarvioineen, josta ilmenee selvästi ja konkreettisesti kunkin hakijan omana työnä tehtävät ja muut suoritukset hankkeen toimenpiteistä samoin kuin kunkin hakijan omarahoitusosuus sekä rahana että mahdollisena luontoissuorituksena kunkin hakijan kustannukset kustannuslajeittain arvolisäverollisina ja verottomina.

12 Hakuvaiheessa tarvittaessa esitettävä selvitys esitys kustannusten korvaamismenettelyksi (flat rate/todellisten toteutuneiden kustannusten malli) kunkin hakijan osalta tietoa mahdollisen osahankkeen sisällöstä sen arvioimiseksi, mihin yhteishankkeen osahankkeisiin sisältyy seurantavelvollisuuden alaista de minimis tukea (eikö tämä kuulu pakollisiin?) selvitys kunkin hakijan riittävistä taloudellisista ja muista edellytyksistä sekä osaamisesta (rahoituslain 10 :n 3 mom. ja -asetuksen 20 ) selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa tullaan jatkamaan tuen päättymisen jälkeen ( jollei se ole toiminnan luonteen vuoksi ilmeisen tarpeetonta ; rahoitusasetuksen 24 )

13 Vaihtoehdot hankehakemuksen allekirjoittamiselle Hallinnoija allekirjoittaa hakemuksen yksin muiden hakijoiden antamien kirjallisten valtuutusten nojalla (yksilöidyt, kirjalliset valtakirjat hakemuksen liitteinä tai yhdessä kirjallisessa asiakirjassa kuten aie- tai esisopimuksessa). Kaikki hakijat allekirjoittavat yhdessä tulostetun hakemuksen (yksi paperihakemuslomake allekirjoituksineen). Kukin hakija allekirjoittaa erikseen yhdessä esitäytetyn hakemuksen (= useita paperihakemuslomakkeita, joissa kussakin yhden hakijan allekirjoitus). Yksilöity valtakirja: hankkeen nimi ja hakemusnumero sekä muut hakijat Hakemuksen allekirjoittaminen ja valtuutus: kaupparekisteriote ja selvitys nimenkirjoitusoikeudesta

14 Yhteishankkeen tuensaajien välinen sopimus Juridisesti sitova oikeustoimikelpoisten oikeushenkilöiden yksityisoikeudellinen kirjallinen sopimus rahoituspäätöksen liitteenä osa rahoituspäätöstä ja sen ehtoja jos rahoituspäätöksessä asetettuja ehtoja ei noudateta, maksatukset voidaan keskeyttää ja jo maksettu tuki periä takaisin koskee myös liitteenä olevaa tuensaajien sopimusta tukikelvottomien kustannusten takaisinperintävelvollisuus

15 Hakijoiden välisen kirjallisen sopimuksen sisältö kaikki hakijat, jotka sopimusosapuolina allekirjoituksillaan tai valtuutuksen kautta sitoutuvat hankesuunnitelman ja siihen sisältyvän kustannusarvion toteuttamiseen sekä tuensaajan velvoitteisiin tuensaajien keskinäiset vastuut ja velvoitteet sekä yhteistyö hankkeen toteuttamisessa (ml. tiedotus ja viestintä) kunkin tuensaajan osuus hankkeen toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista (omarahoitusosuus) hallinnoijan nimeäminen sekä hallinnoijan tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet (yksilöity valtuutus muilta), erityisesti maksatushakemusmenettelyssä hallinnoijan mahdollinen toimivalta edustaa oikeudellisesti kaikkia tuensaajia korvattavien kustannusten malli ja mahdollinen flat rate osuuksien jakautuminen sekä maksatusten jakoperuste tuensaajille (sopimusosuuksin, jyvitettynä, muulla perusteella) hankkeen sisäinen maksuliikenne kirjanpitovelvollisuus julkisia hankintoja koskevat menettelyt tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt hankkeen toteuttamiseen liittyvät muut ehdot Ks. rahoitusasetuksen 22 ja 21 :n 3 momentti

16 Yhteishankkeen rahoituspäätöksen sisältö Rahoitusasetuksen 25 :n ja edellä mainitun lisäksi muistettava kunkin tuensaajan arvonlisäverokohtelu; valtiontukisäännösten soveltaminen ja mahdollisen de minimis - tukena myönnetyn tuen jakautuminen kullekin tuensaajalle; kustannusarvio = koko hankkeen kustannusarvio, ts. hankesuunnitelmassa esitetään kaikkien tuensaajien kustannukset oikeissa kustannuslajeissa; hankkeen kustannusten määrän todentaminen kunkin tuensaajan virallisesta kirjanpidosta ja hallinnoijan kokoamasta erillisestä hankekirjanpidosta;

17 Hankkeen ja tuensaajien kirjanpito Hallinnoija ylläpitää hankkeen hankekirjanpitoa. Muiden tuensaajien kustannuksia ja rahoitusosuuksia ei sisällytetä hallinnoijan omaan viralliseen kirjanpitoon. Jokainen tuensaaja pitää hankkeesta aiheutuvista kustannuksistaan ja mahdollisista tuloistaan kirjanpitoa, joka on pidettävä erillään yhteisön muusta kirjanpidosta. Kunkin tuensaajan on osaltaan järjestettävä ja säilytettävä hanketta koskeva kirjanpito- ja muu aineisto siten kuin kirjanpitolain 2 luvun 9 ja 10 :ssä säädetään ja rahoituspäätöksen ehdoissa määrätään.

18 Yhteishankkeen maksatushakemuksen laatiminen Hallinnoija kokoaa ja yhdistää omat ja muiden tuensaajien viralliset kirjanpitotiedot ja muut tarvittavat todentavat asiakirjat hankkeen hankekirjanpitoon; kirjaa kaikkien tuensaajien kulut ja tuotot ylläpitämäänsä hankkeen hankekirjanpitoon kunkin tuensaajan kirjanpidon mukaisten kustannusten mukaisesti (nettoperiaate) ja luontoissuoritusten osalta kirjaamalla esim. tehty talkootyö (suoritteet, osallistujat, tehdyt työtunnit ja arvo); tehty työ ja muut suoritteet on voitava todentaa; täyttää maksatushakemuksen EURA 2007 järjestelmässä kaikkien tuensaajien puolesta; erittelee maksatushakemuksen kustannuslajikohtaisille riveille kaikkien tuensaajien kustannukset toteutuneiden kustannusten kustannuslajin mukaan; liittää hakemukseen kirjanpidon otteet sekä muut rahoituspäätöksessä edellytetyt liitteet kaikkien tuensaajien osalta; sekä toimittaa hakemuksen välittävälle toimielimelle.

19 Maksajan muistettava tarkistaa, että maksatushakemuksen sisältö vastaa rahoituspäätöstä; hallinnoija on asianmukaisesti valtuutettu hoitamaan maksatushakemusmenettely kaikkien tuensaajien puolesta; hallinnoija pitää erillistä hankekirjanpitoa, johon on koottu hankkeen ja kaikkien tuensaajien hankkeita koskevat viralliset kirjanpitotiedot (kustannukset ja tulot) sekä muut tarvittavat asiakirjat, myös luontoissuorituksista; hallinnoija on maksatushakemuksessa ilmoittanut kaikkien tuensaajien kustannukset kustannuslajin mukaan; maksatushakemuksen liitteenä ovat kirjanpidon otteet sekä muut rahoituspäätöksessä edellytetyt liitteet kaikkien tuensaajien osalta; lisätietopyynnöt osoitetaan hallinnoijalle, jonka tulee tarvittaessa huolehtia pyyntöjen välittämisestä muille tuensaajille ja joka toimittaa vastaukset ja selvitykset välittävälle toimielimelle; maksatuspäätöksessä todetaan, jos kustannuslaskelma on jonkin tuensaajan osalta ratkaistu hakemuksesta poikkeavalla tavalla; hallinnoija saa tiedokseen maksatuspäätöksen, jonka se toimittaa tiedoksi muille tuensaajille päätöksessä edellytetyllä tavalla.

20 Takaisinperintä yhteishankkeissa Ensisijaisesti sovelletaan erityislainsäädäntöä ja toissijaisesti valtionavustuslakia. Valtionavustuslain 27 :n mukaan useammalle kuin yhdelle tuensaajalle myönnetystä valtionavustuksesta vastaavat kaikki tuensaajat yhteisvastuullisesti. = Jokainen tuensaaja vastaa suhteessa välittävään toimielimeen tuen oikeasta käytöstä omasta ja muiden tuensaajien puolesta Välittävä toimielin voi kohdistaa takaisinperinnän mihin tahansa tuensaajista koko hankkeen osalta. Tuensaajat voivat keskinäisellä sopimuksellaan rajoittaa kunkin lopullista vastuuta suhteessa muihin tuensaajiin (regressioikeus) - eivät siis välittävään toimielimeen. => Tuensaaja voi vaatia muilta tuensaajilta osuutta, jonka se on joutunut maksamaan välittävälle toimielimelle, mutta joka tuensaajien keskinäisen sopimuksen perusteella kuuluu osittain tai kokonaan muun tuensaajan vastattavaksi.