Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM KVY Palminen Elisa(STM) Viite Asia EU; Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokous Luxemburg Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto kokoontuu Luxemburgissa Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Työ- ja sosiaaliministereiden kokoonpanossa neuvoston on määrä hyväksyä yleisnäkemys työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä avoimia ja ennakoitavia työoloja koskevista direktiiveistä. Direktiiveissä on edelleen avoimia kohtia, joita käsitellään coreperin kokouksessa. Suomi voi hyväksyä yleisnäkemykset. Myös sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetusten (883/04 ja 987/09) tarkistamisesta haetaan neuvoston yleisnäkemystä. Suomi voi hyväksyä saavutetun yleisnäkemyksen ja pitää tärkeänä, että asiasta päästään neuvostossa koko ehdotusta koskevaan yleisnäkemykseen. Neuvosto hyväksyy myös eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa annetut, jäsenmaiden kansallisia uudistusohjelmia koskevat maakohtaiset suositukset sekä näitä koskevat työllisyys- ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnot. Suomen saamissa suosituksissa mm. kehotettiin varmistamaan, että hallintouudistus sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden ja yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi hyväksytään ja toteutetaan. Suomi voi hyväksyä suositukset. Lisäksi neuvosto hyväksyy päätelmät työn tulevaisuudesta, varhaislapsuuspolitiikoista ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta sekä raportin eläkkeiden riittävyydestä. Terveysneuvosto käy periaatekeskustelun EU-yhteistyön tulevaisuudesta terveysalalla. Tavoitteena on antaa poliittista ohjintaa kysymykseen siitä, miten terveysalalla tehtävää EU-yhteistyötä tulisi kehittää. Suomi pitää keskustelua EU:n terveysalaa koskevan yhteistyön tulevaisuudesta tärkeänä ja ajankohtaisena. Uskottava EU:n terveyspolitiikka on hyvin toimivien sisämarkkinoiden edellytys. Neuvosto käy myös periaatekeskustelun terveydenhuollon menetelmien arviointia (HTA) koskevasta asetusehdotuksesta. Suomi kannattaa pääosin yhteistyön lisäämistä terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa ja yhteisten kliinisten arviointien tekemisessä. Suomi katsoo, että neuvotteluja tulee jatkaa komission ehdotuksen pohjalta työryhmätasolla.

2 2(71) Neuvosto hyväksyy päätelmät koskien lasten terveellistä ravitsemusta. Suomi voi hyväksyä neuvoston päätelmät.

3 Asialista: 3(71) ISTUNTO TORSTAINA 21. KESÄKUUTA 2018 (klo 9.30) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) TYÖLLISYYS JA SOSIAALIPOLITIIKKA Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetusten (883/04 ja 987/09) tarkistaminen (s. 8 12) Yleisnäkemys Direktiivi avoimista ja ennakoitavista työoloista (s ) Yleisnäkemys Direktiivi työ- ja yksityiselämän tasapainosta (s ) Yleisnäkemys Direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta (19 artikla) (s ) Tilanneselvitys Asetus Euroopan työvoimaviranomaisen perustamisesta (s ) Tilanneselvitys Muut kuin lainsäädäntöasiat Eurooppalainen ohjausjakso 2018 (s ) Periaatekeskustelu a) Suositukset kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2018 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi

4 4(71) Hyväksyminen b) Vuoden 2018 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2017 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi: Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnot Hyväksyminen c) Neuvoston päätös jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 148 artiklan 2 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys Päätelmät työn tulevaisuudesta: Elinkaariajattelu (s ) Hyväksyminen Päätelmät: "Työntekijöiden vapaa liikkuvuus perusvapaus on varmistettu, mutta EU varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta" (CoA SR No 6/2018) (s ) Hyväksyminen Päätelmät yhdennettyyn varhaiskasvatukseen liittyvistä toimenpiteistä keinona vähentää köyhyyttä ja edistää sosiaalista osallisuutta (s ) Hyväksyminen Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti (2018): Keskeiset päätelmät sosiaalisen suojelun komitean ja komission raportista (s ) Hyväksyminen

5 5(71) Muut asiat a) Euroopan sosiaalirahasto plussa (ESR+) ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) Komission tiedotusasia b) Käsiteltävinä olevat asiat i) Lainsäädäntöehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) ii) Muut kuin lainsäädäntöasiat Puheenjohtajavaltion tilannetiedotus c) Kroatialaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevat siirtymäjärjestelyt Komission tiedotusasia d) Viimeaikainen kansainvälinen kehitys työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla Komission tiedotusasia e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia

6 6(71) PERJANTAI 22. KESÄKUUTA 2018 (klo 9.30) TERVEYS Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Terveysteknologian arviointia koskeva asetus (s ) Periaatekeskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat Terveyden tulevaisuus EU:ssa (s ) Periaatekeskustelu Päätelmät terveellisestä ravinnosta lapsille: Euroopan terve tulevaisuus (s ) Hyväksyminen Muut asiat a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Asetus asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta osaksi eläinlääkepakettia Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Tiedonanto: Yhteistyön tehostaminen rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa Neuvoston suositus yhteistyön tehostamisesta rokotuksin ehkäistävissä olevien tautien torjunnassa Komissio esittelee c) Tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla Komissio esittelee d) Puheenjohtajavaltio Bulgarian järjestämien konferenssien tulokset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma

7 Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia 7(71)

8 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM SVO Rentola Essi(STM) (71) Asia TSTK-neuvosto ; Asiakohta 3. Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 muuttaminen Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 22/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajan tavoitteena on yleisnäkemys neuvostossa komission ehdotuksesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 muuttamisesta. Muutokset koskevat muun muassa yhdenvertaista kohtelua, lähetettyyn työntekijään sovellettavaa lainsäädäntöä, pitkäaikaishoitoetuuksia, ansionmenetystä korvaavia perhe-etuuksia, työttömyysturvaa, tiedonvaihtoa, perintää, delegoitua toimivaltaa ja eräitä muita sekalaisia muutoksia. Suomi voi hyväksyä Bulgarian kaudella saavutetun yleisnäkemyksen sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 muuttamisesta. Puheenjohtajan ehdotus siirtymäajan pidentämisestä 24 kuukauteen eräiden säännösten osalta on erittäin kannatettava. Riittävän pitkä siirtymäaika teknisiin ja hallinnollisiin valmisteluihin on hyvin tärkeää uusien säännösten toimeenpanemiseksi. Työttömyysturvan osalta seitsemän jäsenvaltiota on ilmaissut vahvan tyytymättömyytensä. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että asiassa päästään neuvostossa koko ehdotusta koskevaan yleisnäkemykseen. Puheenjohtajan ehdotus ei sisällä Ruotsin ehdottamaa uutta tarkastelulauseketta 87b artiklan 4a kohtaan. Ruotsin ehdotuksen

9 9(71) mukaan, jonka mukaan työttömyysturvaan tehtyjen muutosten vaikutuksia arvioitaisiin viimeistään neljä vuoden kuluttua asetusten muutosten voimaantulosta. Koska työttömyysturvaluvun perusperiaatteita muutetaan olisi hyvä luoda mekanismi, jolla muutoksen vaikutuksia pystyttäisiin aidosti ja vaikuttavasti seuraamaan tulevaisuudessa. Suomi pitää Ruotsin ehdotusta hyvänä ja kannattaa sitä. Pääasiallinen sisältö Sosiaaliturva-asetusten muuttamisen tavoitteena on helpottaa työvoiman liikkuvuutta, varmistaa oikeudenmukainen kohtelu liikkuville työntekijöille ja veronmaksajille sekä tarjota paremmat välineet jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyötä varten. Kysymys ei ole sosiaaliturvajärjestelmien harmonisoinnista, vaan järjestelmien yhteensovittamisesta. Komission ehdotuksella nykyaikaistetaan nykyisiä sääntöjä ja varmistetaan, että ne ovat oikeudenmukaisia, selkeitä ja helpompia toimeenpanna. Ehdotuksen tavoitteena on lisäksi parantaa kansallisten viranomaisten keinoja torjua etuuksiin liittyviä väärinkäytöksiä ja petoksia sekä turvata tiiviimpi yhteys sosiaaliturvamaksujen ja etuuksien saamisen välillä, jotta jäsenvaltioiden taloudellinen taakka jakautuisi tasapuolisesti. Yhdenvertainen kohtelu Komission ehdotuksessa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta koskevaan 4 artiklaan ehdotetaan uutena säännöksenä lisättäväksi, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden oikeutta sosiaalietuuksiin voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Ehdotetussa säännöksessä viitataan direktiiviin Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella (2004/38/EY). Ehdotus perustuu unionin tuomioistuimen viimeaikaiseen oikeuskäytäntöön (C-140/12 Brey, C- 133/13 Dano ja C-308/14 komissio v. Yhdistynyt kuningaskunta). Komission mukaan oikeuskäytäntö ei nyt välity asetuksesta, mikä voi vaarantaa oikeusvarmuuden ja aiheuttaa epätietoisuutta asetuksen soveltamistilanteissa. Viron puheenjohtajuuskaudella saavutetun yleisnäkemyksen mukaan yhdenvertaista kohtelua koskevaan 4 artiklaan ei tehdä muutoksia. Tuomioistuimen oikeuskäytännön vaikutus konsolidoidaan kirjaamalla se uuteen johdantokappaleeseen. Sovellettava lainsäädäntö Komission ehdotuksen tarkoituksena on selkiyttää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin 96/71/EY ja perusasetuksen suhdetta. Komissio ehdotti, että käsite lähetetty työntekijä viittaisi direktiivin tarkoittamaan lähetettyyn työntekijään ja komennustyöntekijä muihin palkattuihin työntekijöihin, jotka työnantaja lähettää toiseen jäsenvaltioon tekemään työtä kyseisen työnantajan lukuun. Tarkoitus on välttää sekaannukset, koska käsite

10 10(71) lähetetty työntekijä on nyt terminologisesti sama perusasetuksessa ja direktiivissä, mutta käsitteen sisältö ja soveltaminen säädöksissä ovat erilaiset. Viroon puheenjohtajuuskaudella saavutetun yleisnäkemyksen mukaan viittaus direktiivin on poistettu. Perusasetuksen mukaan lähetetty työntekijä ei saa korvata toista palkattua työntekijää, joka on aikaisemmin lähetetty. Yleisnäkemys kattaa myös delegoitua toimivaltaa koskevat määräykset. Pitkäaikaishoitoetuudet (LTC) Puheenjohtajan Viron kaudella saavutettu yleisnäkemyksen mukaan pitkäaikaishoitoetuudet ovat osa sairaanhoitoetuuksia. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa pitkäaikaishoidonetuudet oli erotettu omaksi etuussektoriksi. Puheenjohtajan ehdotus pohjautuu pitkällisiin ja kompleksisiin sekä osin hyvin teknisiin keskusteluihin. Ehdotus vastaa jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, huoliin ettei ehdotus saa laajentaa koordinaatioasetuksen asiallista soveltamisalaa asetuksen ulkopuolella oleviin sosiaalihuollon etuuksiin. Puheenjohtajan ehdotus pohjautuu status quon säilymiseen. Puheenjohtajan ehdotus pyrkii ainoastaan konsolidoimaan asetukseen voimassa olevan LTC-etuuksia koskevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan LTC etuuksien määritelmä 1 (vb) artiklassa pyrkii vastaamaan komission alkuperäistä ehdotusta paremmin jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien erityispiirteitä. Johdantoon on lisätty uusi luetelmakohdan 24a, jonka tavoitteena on selkeyttää viasta tai vammasta kärsivän henkilön hoivan tarvetta kuvaavaa käsitettä. Määritelmä selkeyttää EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön nojautuen sitä, mitkä etuudet kuuluvat asetuksen 883/2004 asialliseen soveltamisalaan ja mitkä taas ovat sen ulkopuolella. Uuden johdantokappaleen tavoitteena on vahvistaa status quon säilyttämistä. Komission ehdotuksessa asetuksen 883/ artiklaan ehdotettiin omaa riksiryhmää LTC etuuksille ja III osastoon omaa lukua LTC etuuksille. Komission ehdotuksen mukaan LTC-etuuksiin ehdotettiin kuitenkin sovellettavaksi mutatis mutandis sairaus-, äitiys- ja vastaavia isyysetuuksia koskevan luvun määräyksiä. Puheenjohtajan ehdotuksessa LTC etuudet ovat osa sairaus-, äitiys- ja vastaavia isyysetuuksia koskevaa lukua. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan 3 artiklan asiallisessa soveltamisalassa LTC etuudet on lisätty sairausetuuksien rinnalle luetteloon, eikä siis omaksi alakohdakseen. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan on sovellettavaa lainsäädäntöä koskeva II osaston 11 artiklan 2 kohdan loppua siten, että LTCetuuksien saaminen ei yksinomaan vaikuta sovellettavan lainsäädännön määräytymiseen. Neuvoston yleisnäkemyksen mukaan kahdesta tai useammasta maasta lapsille myönnettävien LTC- etuuksien päällekkäisyyden estämiseksi. Näiden etuuksien päällekkäisyyden estämiseen sovellettaisiin perhe-etuusluvun 68 artiklan 1 kohdan ensisijaisuusmääräystä. Määräyksen erotusetuuden laskemista

11 11(71) koskevaa määräystä ei sovellettaisi kuitenkaan näihin etuuksiin. Suomen alle 16-vuotiaan vammaistuki olisi tällainen 34 artiklan 3a kohdan tarkoittama etuus. Puheenjohtajan ehdotus sisältää myös komission ehdotuksen 32 artiklan 3 kohdan, jossa säädetään ensisijaisuussäännöistä niitä tilanteita varten, jossa perheenjäsenellä on päällekkäinen johdettu oikeus luontoisetuuksiin kahdesta tai useammasta jäsenvaltiosta. Sosiaaliturvan yhteensovittamisen hallintotoimikunta tulee 33a artiklan 2 kohdan mukaan laatimaan luettelon 1 (vb) artiklan määritelmän mukaisista jäsenvaltioiden LTC - etuuksista. Luettelossa eritellään luontoisetuuksina ja rahaetuuksina myönnettävät etuudet sekä myös hoivan antajalle myönnettävät etuudet. Perhe-etuudet Komission ehdotuksen mukaan lasten hoidon ajalta ansionmenetystä korvaavia perhe-etuuksia tulisi käsitellä yksilöllisinä oikeuksina, eikä niihin olisi johdettuja oikeuksia. Lisäksi komission ehdotuksessa jäsenvaltio voi vapaaehtoisesti maksaa nämä etuudet täytenä. Puheenjohtajan ehdotuksessa on komission ehdotusta ansionmenetystä korvaavien etuuksien osalta mukautettu 68b artiklan 1 kohtaa ja siihen liittyvää johdannon 35 a luetelmakohtaa neuvoston työryhmän perinpohjaisten keskusteluiden pohjalta. Puheenjohtajan mukautuksen tavoitteena on kattaa tässä kohdassa myös yksilölliset lasten hoidon ajalta myös ei-työssä oleville vanhemmille myönnettävät etuudet, jotka eivät voi lapsen hoidon vuoksi ottaa vastaan työtä. Jäsenvaltioiden pyynnöstä puheenjohtaja on huomioinut myös EUtuomioistuimen ratkaisun C-347/12 Wiering. Puheenjohtaja ehdottaa, että erotusetuuden laskemiseksi huomioidaan vain samanlaiset etuudet. Jäsenvaltioiden erilaisten perhe-etuuksien huomioimiseksi neuvoston sosiaaliasiain työryhmä päätyi tekemään eron kahden eri perhe-etuuskategorian välillä. Perusasetuksen 68b artiklan 1 kohdan mukaan luetteloidaan uuden XIII liitteen 1 kohdassa tällaiset yksilölliset lasten hoidon ajalta ansionmenetystä korvaavat perheetuudet. Suomi ilmoittaa luettelossa vanhempainrahan. Liitteen XIII 2 osassa on mainittuna ne jäsenvaltiot, jotka myöntävät nämä etuudet täytenä. Suomi on tässä luettelossa. Työttömyysturva Komission ehdotuksen työttömyysturvaa koskeva osuus muodostui kolmesta pääkokonaisuudesta. Ensinnäkin kyse oli kausien yhteenlaskemista koskevasta ehdotuksesta, jonka mukaan jäsenvaltio voisi edellyttää kolmen kuukauden työskentelyä viimeisessä työskentelymaassa ennen kuin sen tarvitsee huomioida toisessa maassa täytetyt työskentelykaudet työttömyysturvan työssäoloehdossa. Puheenjohtaja Bulgarian ehdotuksessa aikaraja on laskettu yhteen kuukauteen. Nykyisessä perusasetuksessa tällaista aikarajaa ei ole lainkaan. Yhden kuukauden aikaraja on yhteensopiva Suomen kansallisen lainsäädännön kanssa, koska Suomen

12 12(71) työttömyysturvalainsäädännössä edellytetään neljän viikon työskentelyä. Jollei neljän viikon aikaraja täyty viimeisessä työskentelymaassa, on edellinen työskentelymaa vastuussa työttömyysturvasta. Työttömällä on myös mahdollisuus hakea työtä viimeisestä työskentelyvaltiostaan. Työnhakumaan ja toimivaltaisen maan raportointivelvollisuutta laajennettiin tietyiltä jossain määrin. Toiseksi komissio ehdotti, että työttömyysturvan maastavientioikeutta pidennettäisiin nykyisestä kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Puheenjohtaja ehdottaa tämän osalta eksportoinnin aikarajan pitämistä nykyisessä kolmessa kuukaudessa. Tämä vastaa myös Suomen työttömyysturvalainsäädännön sisältöä. Kolmanneksi komissio ehdotti, että rajan yli työskennelleiden henkilöiden työskentelymaa vastaisi työttömyysturvasta, jos siellä on työskennelty vähintään 12 kuukautta. Jollei edellytys täyty siirtyy vastuu edelliselle työskentelymaalle. Puheenjohtajan ehdotuksessa aikaraja on lyhentynyt 3 kuukauteen. Tämä perustuu siihen, että enemmistölle jäsenvaltiosta kausityöntekijöiden oikeudet ovat merkittävä taloudellinen kysymys. Työttömyysturvaa koskevat ehdotukset muodostavat kokonaispaketin, jonka keskeisenä osatekijänä on hallinnollisen taakan vähentäminen kustannusten korvaamista koskevien määräysten poistamisen avulla. Perintää ja takaisinperintää koskevia täytäntöönpanoasetuksen artikloja komissio ehdotti muutettavaksi seuraamaan verodirektiivin 2010/24/EU säännöksiä. Neuvostokäsittelyssä puheenjohtaja ehdottaa komission ehdotuksen mukaisesti näiden verodirektiiviä seuraavien säännösten hyväksymistä, mm. yhdenmukaisen perinnässä käytettävän asiakirjan hyväksymistä sekä vakiomuotoisia menettelyjä, joilla voidaan pyytää vastavuoroista apua ja ilmoittaa saatavaan liittyvistä asiakirjoista ja päätöksistä. Komission ehdotuksessa tavoitteena on myös muuttaa täytäntöönpanoasetuksen 73 artiklaa siten, että nykyisin väliaikaisia vakuuttamisratkaisuja varten laadittua jäsenvaltioiden laitosten välistä kuittausmenettelyä koskevaa artikla soveltuisi myös tilanteissa, joissa henkilöön sovellettava lainsäädäntö muuttuisi takautuvasti. Artikla on puheenjohtajan ehdotuksessa lähellä komission alkuperäistä ehdotusta, puheenjohtaja on tarkentanut artiklan aikarajoja. Tarkemmin menettelystä artiklan mukaisissa tilanteissa on tarkoitus jatkossa säätää hallintotoimikunnan toimesta. Tietosuojan ja tietojenvaihdon osalta komissio on ehdotuksessaan ottanut huomioon voimaantulevan yleisen tietosuoja-asetuksen. Täytäntöönpanoasetuksen 2 artiklaa muutetaan komission ehdotuksen mukaisesti niin, että siinä vahvistetaan perusteet, joiden mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus vaihtaa säännöllisesti asetusten soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden tietoja, jotta voidaan yksilöidä mahdollisia petoksia tai virheitä asetusten soveltamisessa. Säännöksen piiriin kuuluvaan tiedonsiirtoon sovelletaan perusasetuksen 77 artiklassa olevia velvollisuuksia, joiden mukaan tietojen siirrossa noudatetaan unionin säännöksiä, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä ja vapaassa liikkumisessa. Puheenjohtaja ehdottaa komission ehdotuksen muokkaamista erityisesti sen osalta, miten yleiseen tietosuoja-

13 13(71) asetukseen viitataan ja miten se otetaan asetuksessa huomioon. Lisäksi ehdotetaan mahdollisuutta lisätä sosiaaliturvalaitosten välistä tietojenvaihtoa eri tavoin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 48 artikla sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi. Ehdotukset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja neuvostossa hyväksymisestä päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Jaosto 25 Jaosto 27 Eduskuntakäsittely StVL 21/2017 mietintö suurelle valiokunnalle Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM (2016) 815, 5950/17 SOC 65, 6876/17 SOC 161, 8154/17 SOC 26, 9200/17 SOC 338, 14013/1/17 REV 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Essi Rentola STM, essi.rentola@stm.fi, EUTORI-tunnus Liitteet Viite

14 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TTM Steiner Nico(TEM) (71) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Asiakohta 4; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi avoimista ja ennakoitavista työoloista Euroopan unionissa Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 2/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston kokouksessa pyritään yleisnäkemykseen direktiivistä. Asiaa käsitellään coreper I:ssä Suomi suhtautuu direktiiviehdotukseen myönteisesti ja voi hyväksyä yleisnäkemyksen. Suomi pyrkii mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan sellaisten ratkaisujen puolesta, jotka edelleen vähentäisivät työnantajien hallinnollista taakkaa. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on parantaa työntekijän oikeutta saada tietoa työoloistaan, lisätä avoimuutta sekä parantaa erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työoloja säilyttäen samalla riittävä joustavuus ja innovatiivisuus työmarkkinoilla. Lisäksi direktiiviehdotuksen tarkoituksena on parantaa työoloja koskevien normien noudattamista tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa. Direktiivi korvaisi voimassa olevan neuvoston direktiivin 91/533/ETY työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (jäljempänä todentamisdirektiivi). Ehdotus sisältäisi todentamisdirektiiviä pääasiallisesti vastaavan sääntelykokonaisuuden, mutta ehdotettu

15 direktiiviehdotus sisältäisi myös uusia vähimmäisvaatimuksia työsuhteen ehdoille ja työoloja koskevien normien valvonnalle. 15(71) Direktiivin tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Direktiivin 1 luku sisältäisi yleiset säännökset, kuten direktiivin tarkoituksen, soveltamisalan ja määritelmät. Direktiivin tarkoituksena olisi parantaa työoloja edistämällä turvatumpaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä samalla kun varmistetaan työmarkkinoiden mukautuvuus. Direktiivissä säädettäisiin vähimmäisoikeudet, jotka koskisivat kaikkia työntekijöitä unionissa. Direktiiviehdotuksen soveltamisala olisi nykyistä todentamisdirektiiviä laajempi, sillä lähtökohtaisesti direktiivi koskisi kaikkia työntekijöitä. Jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus olla soveltamatta direktiivin säännöksiä, jos työntekijä työskentelee neljän viikon pituisen viiteajanjakson aikana keskimäärin viisi tuntia viikossa. Poikkeusta ei saisi soveltaa työsuhteisiin silloin, kun työtunteja ei ole määritelty ennalta (esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavat). Jäsenvaltiot voisivat päättää myös virkamiesten, asevoimien ja lain toimeenpanoviranomaisten sulkemisesta direktiivin ulkopuolelle. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat rajata yksityiset kotitaloudet tiettyjen vaatimusten ulkopuolelle. Direktiiviä sovellettaisiin eräin rajoituksin merenkulkijoihin ja kalastajiin. Eräät direktiiviehdotuksessa käytetyt käsitteet määriteltäisiin 2 artiklassa. Työaikataululla (work schedule) tarkoitettaisiin suunnitelmaa, jossa määritetään tunnit ja päivät, joina työ alkaa ja päättyy. Viitetunneilla ja päivillä tarkoitettaisiin tiettyjen päivien aikaväliä, jona työtä voidaan tehdä työnantajan pyynnöstä. Selvitys työntekijälle työnteon keskeisistä ehdoista Direktiiviehdotuksen 2 luvun sisältö muodostuisi pääosin nykyistä todentamisdirektiiviä vastaavista säännöksistä, mutta ajantasaistettuna. Luvun 3 artikla koskisi työnantajan tiedonantovelvollisuutta ja siinä olisi luettelo niistä tiedoista, jotka työnantajan olisi annettava työntekijälleen. Uusina vähimmäistietoina luetteloon sisältyisi: tieto koeajan kestosta ja ehdoista; tieto mahdollisesta oikeudesta koulutukseen; tieto ylityötä ja sen korvaamista koskevista järjestelyistä; työvuoroluettelon laatimisperiaatteet erityisesti silloin, kun työntekijä noudattaa vaihtelevaa työaikaa; tiedot sosiaalivakuutusmaksuja saavista sosiaaliturvalaitoksista. Pääosa tiedoista olisi annettava viikon kuluessa ensimmäisestä työpäivästä (4 artikla). Osa tiedoista voidaan kuitenkin antaa erikseen kuukauden kuluessa ensimmäisestä työpäivästä. Ilmoitettuihin tietoihin tehtävät muutokset olisi toimitettava viimeistään niiden

16 16(71) voimaantulopäivänä (5 artikla). Nykyisin vastaava määräaika on kaksi kuukautta työsuhteen alusta tai muutoksen tapahtumisesta. Selvitys olisi mahdollista antaa myös sähköisesti. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kirjallisen ilmoituksen mallit ja asiakirjatyypit. Nämä mallit sekä työsuhteisiin liittyvä lainsäädäntö ja työehtosopimukset olisi laitettava yleisesti saataville verkkosivustolle. Direktiiviehdotuksen 6 artiklassa edellytetään eräiden lisätietojen antamista silloin kun työntekijä lähetetään työhön ulkomaille. Lisätiedot vastaavat pääosin voimassa olevan todentamisdirektiivin 4 artiklaa. Uutta olisi kuitenkin se, että lähettäessä työntekijä toiseen jäsenvaltioon, työntekijälle olisi annettava lisäksi tieto palkasta, johon työntekijällä olisi oikeus vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan sekä linkit vastaanottavien jäsenvaltioiden niihin verkkosivustoihin, joita edellytetään direktiivin 2014/67/EU 5.2 artiklassa. Jollei jäsenvaltio toisin säädä, lähetettyjä työntekijöitä koskevia lisätietoja ei olisi pakko antaa, jos työntekijän työjakso ulkomailla kestäisi enintään neljä perättäistä viikkoa. Työoloihin liittyvät vähimmäisvaatimukset Direktiivin 3 luvussa olisivat voimassa olevaan todentamisdirektiiviin nähden uudet säännökset työoloihin liittyvistä vähimmäisvaatimuksista. Luvun säännöksistä olisi mahdollista poiketa työmarkkinaosapuolten välisellä työehtosopimuksella, kunhan työntekijöiden suojelun yleinen taso ei muodostu pienemmäksi (artikla 12). Direktiiviehdotuksen 7 artiklan mukaan koeajan enimmäispituus saisi olla enintään kuusi kuukautta. Jäsenvaltiot voisivat säätää pidemmästä koeajasta sellaisia tapauksia varten, joissa tämä on perusteltua työn luonteen vuoksi (esimerkiksi johtotehtävä). Lisäksi koeaikaa voitaisiin pidentää, jos työntekijä on ollut poissa työstä koeajan aikana. Direktiiviehdotuksen 8 artiklan mukaan työnantaja ei saisi estää työntekijää tekemästä toista työtä (ns. yksinoikeus- tai yhteensopimattomuuslausekkeet). Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin asettaa rajoituksia rinnakkaiselle työlle, jos se on perusteltua liikesalaisuuksien suojelun kannalta tai eturistiriitojen välttämiseksi. Vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa pyritään parantamaan direktiiviehdotuksen 9 artiklalla. Työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä työnantajan olisi ilmoitettava ns. viitetunnit ja päivät, joina työntekijää voidaan vaatia tekemään työtä. Työntekijää ei voitaisi velvoittaa työskentelemään muuna aikana. Lisäksi työnteon keskeisiä ehtoja koskevassa selvityksessä olisi ilmoitettava, miten paljon etukäteen työntekijän on saatava ennakkoilmoitus työvuorosta. Vaikka työvuoroa tarjottaisiin viitetuntien ja päivien puitteissa, työntekijää ei voitaisi vaatia

17 17(71) työskentelemään, ellei työnantaja ole antanut ennakkoilmoitusta oikeassa ajassa. Direktiiviehdotuksen 10 artiklassa säädettäisiin siitä, että työntekijät voisivat työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta pyytää turvatumpaa ja helpommin ennakoitavissa olevaa työmuotoa. Tämä koskee esimerkiksi työntekijöitä, jotka haluavat siirtyä kokoaikaiseen työsuhteeseen tai työsuhteeseen, jossa on enemmän taattuja palkallisia työtunteja tai vähemmän muuttuva työaika. Työnantajien on vastattava pyyntöihin kirjallisesti kuukauden kuluessa. Jäsenvaltiot voivat pidentää määräaikaa kolmeen kuukauteen keskisuurten yritysten tai sitä pienempien yritysten kohdalla. Jäsenvaltiot voisivat myös asettaa rajoituksia sille, kuinka usein tällaisia pyyntöjä voidaan tehdä. Jäsenvaltioiden on ehdotuksen 11 artiklan mukaan varmistettava, että kun työnantajalla on unionin tai kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimuksen perusteella velvollisuus antaa työntekijöille työn edellyttämää koulutusta, on tällaisen koulutuksen oltava työntekijälle maksutonta. Täytäntöönpanon tehokkuutta koskevat vaatimukset Direktiiviehdotuksen 5 lukuun sisältyy vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan täytäntöönpanon tehokas toteutuminen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kansalliset oikeusjärjestelmät mahdollistavat tehokkaan ja puolueettoman riidanratkaisun (15 artikla). Jäsenvaltioiden olisi säädettävä myös tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita rikotaan, ja varmistettava, että niitä sovelletaan (18 artikla). Työnteon keskeisiä ehtoja koskevaan selvitykseen liittyvien laiminlyöntien osalta jäsenvaltiot voivat valita kahdesta eri seuraamusjärjestelmästä soveltuvamman: a) työntekijään sovelletaan jäsenvaltion määrittelemiä suotuisia olettamia: Jos ei ole annettu selvitystä määräaikaisen työsopimuksen päättymisajasta tai sopimuksen kestosta, työsuhde on voimassa toistaiseksi. Jos koeajasta ei ole annettu selvitystä, koeaikaa ei ole. Jos työajasta ei ole annettu edellytettyjä selvityksiä, työntekijällä on kokoaikainen työsuhde. Työnantajilla on oltava mahdollisuus kumota olettamat. b) hallinnollinen menettely, jossa työntekijä voi saattaa asian toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi siten, että työntekijä pääsee nopeasti ja tehokkaasti oikeuksiinsa. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava direktiivin nojalla annetun säännöksen rikkomisesta valittaville työntekijöille riittävä oikeussuoja työnantajan heihin mahdollisesti kohdistamalta epäsuotuisalta kohtelulta tai epäsuotuisilta seurauksilta (artikla 16). Jos työntekijä katsoo, että hänet on irtisanottu tai hänelle on aiheutunut vastaavaa haittaa

18 18(71) (esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavalle työntekijälle ei enää osoiteta toimeksiantoja) sillä perusteella, että hän soveltaa tai hyödyntää direktiivissä säädettyjä oikeuksia, ja hän pystyy määrittämään tätä väitettä tukevia tosiseikkoja, työnantajan on tämän säännöksen mukaan esitettävä todisteet siitä, että irtisanominen tai väitetty haitallinen kohtelu perustui muihin objektiivisiin syihin (artikla 17). Loppusäännökset Direktiiviehdotuksen 6 luku sisältäisi työoikeudellisille direktiiveille tyypilliset loppusäännökset sekä täytäntöönpanoon ja voimaantuloon liittyvät säännökset. Direktiivi olisi minimivelvoittava, joten jäsenvaltiot voisivat tarjota paremman suojan kuin ehdotetussa direktiivissä taataan. Jäsenvaltioiden olisi pantava direktiivi voimaan kolmen vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Direktiivi koskisi myös direktiivin voimaan tullessa voimassa olevia työsuhteita. Työnteon keskeisiä ehtoja koskevia uusia tietovaatimuksia työnantajan olisi täydennettävä kuitenkin vain työntekijän pyynnöstä. Tällaisen pyynnön esittämättä jättäminen ei saisi johtaa siihen, että työntekijä menettää tässä direktiivissä vahvistetut vähimmäisvaatimukset. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Tavallinen lainsäädäntömenettely. Ehdotus perustuu EUT-sopimuksen 153 artiklan 2 kohdan b alakohtaan. Siinä määrätään vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat säännösten antamista direktiivein muun muassa EUTsopimuksen 153 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainittujen työehtojen osalta niin, että direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten ja keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä. Käsittely Euroopan parlamentissa Raportoija on Enrique Calvet Chambon (ALDE). Raporttiluonnos annettiin Äänestyspäivää ei vielä ole annettu. Kansallinen valmistelu Asiaa on käsitelty EU28 työjaostossa.

19 19(71) Eduskuntakäsittely U-kirjelmä 2/2018 käsiteltiin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa Asia on suuressa valiokunnassa Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen kannalta relevantti valtakunnan lainsäädäntö on voimassa myös Ahvenanmaalla. Taloudelliset vaikutukset Asiakirjat Kirjallinen selvitys työnteon keskeistä ehdoista Direktiivi edellyttäisi työsopimuslain 2 luvun 4 :ään sisältyvän selvitysvelvollisuuden ulottamista myös alle kuukauden pituisiin työsuhteisiin. Näiden työsuhteiden osalta aiheutuisi hallinnollista taakkaa. Koska pääosa selvityksen sisällöstä annetaan muutoinkin tehtävän kirjallisen työsopimuksen yhteydessä, hallinnollinen taakka jää kuitenkin useimmissa tapauksissa vähäiseksi. Suulliseen sopimukseen perustuvissa työsuhteissa hallinnollinen taakka on suurempi. Toisaalta kirjallisen selvityksen vaatimus voi vähentää työnteon ehtoja koskevia epäselvyyksiä työpaikoilla. Kirjallisen selvityksen tietosisällön laajentuminen aiheuttanee suhteellisen pienen hallinnollisen taakan lisäyksen, koska työnantajat voivat käyttää hyväkseen mallilomakkeita ja asiakirjapohjia. Työsuhteen vähimmäisehdot Suomen lainsäädäntöön ei sisälly direktiiviehdotuksen 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä, jossa työntekijä voi ensin pyytää mahdollisuutta siirtyä turvatumpaan työsuhdemuotoon, jonka jälkeen työnantajan olisi annettava tällaiseen pyyntöön kirjallinen vastaus. Kirjallisen vastauksen antamisvelvollisuus aiheuttanee jossakin määrin työnantajille hallinnollista taakkaa. 9830/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Nico Steiner, , nico.steiner@tem.fi

20 EUTORI-tunnus EU/2017/ (71) Liitteet Viite

21 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TTM Jalkanen Seija(TEM) (71) Asia EU; TSTK-neuvosto; Asiakohta 5; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 36/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio teki ehdotuksen työelämän tasapainodirektiivistä. Neuvostossa annettiin tilanneselvitys ehdotuksesta. Maaliskuun neuvoston asialistalta ehdotus vedettiin pois. Asiaa on käsitelty viimeksi työryhmässä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen pohjalta. Bulgarian tavoitteena on yleisnäkemys TSTK-neuvostossa Koska asia on poliittinen ja vielä on yksityiskohtaisemmin käsittelemättä olevia kohtia, on mahdollista että puheenjohtajan täytyy tyytyä yleisnäkemyksen sijaan tilanneselvitykseen kesäkuun neuvostossa ja ehdotuksesta keskusteltaisiin ministeritasolla. Ehdotusta käsitellään vielä ennen neuvostoa uudestaan coreperissä muokatun kompromissiehdotuksen pohjalta. Suomen kanta Mikäli neuvostoon tuodaan tilanneselvitys, Suomi ottaa selvityksen tiedoksi. Mikäli neuvostoon tuodaan yleisnäkemys, Suomi voi hyväksyä yleisnäkemyksen. Yleisnäkemyksen oletetaan olevan hyvin joustava (uuden coreperasiakirjan mukainen tai ainakin lähellä sitä) ja siinä olisi korvauksen tasoa ja omaishoitovapaata joustavoitettu. Suomi tukee direktiiviehdotuksen yleisiä tavoitteita. Ehdotuksella pyritään parantamaan työ-, yksityis- ja perhe-elämän

22 yhteensovittamista sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja hoitovelvollisuuksien tasapainoisempaa jakautumista. 22(71) Isyysvapaa Suomi tukee isien perhevapaiden lisäämistä ja perhevapaiden tasaarvoisempaa jakautumista. Isyysvapaata koskevat ehdotukset ovat hyväksyttäviä. Isyysvapaasta säätämisestä tuetaan tässä direktiivissä. Vanhempainvapaa Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta vanhempainvapaan ikärajan jättämisestä jäsenvaltioiden määritettäväksi. (Suomi voi myös hyväksyä nykydirektiivin muotoilun, mikäli ehdotettu muotoilu katsottaisiin non-regression lausekkeen vastaiseksi). Suomi katsoo, että vapaan pitäminen lapsen ollessa pieni on tarkoituksenmukaista. Vanhempainvapaan ei-siirrettävä osa on ehdotuksessa kaksi kuukautta. Suomi voi kompromissina hyväksyä kahden kuukauden kiintiön, koska ehdotukseen on saatu myös laaja joustolauseke. Korvaus Puheenjohtajan kompromissiehdotukset isyysvapaan ja vanhempainvapaan korvauksen jättämisestä jäsenvaltiolle joustavoittavat ehdotusta edelleen, eivätkä ole ongelmallisia Suomen kannalta. Suomessa korvaus on sairauspäivärahan mukaisella tasolla. Omaishoitovapaa Omaishoitovapaan säätämisestä subjektiivisena oikeutena EU:n tasolla ei katsota tarpeelliseksi, vaikka tarkoitus on tärkeä. Tällaisen vapaan käyttöönotto ei edistäisi naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua työmarkkinoilla. Edelleen joissakin jäsenvaltioissa on erilaisia omaishoitovapaita, mutta ne eivät kuitenkaan täytä ehdotetun direktiivin mukaisia edellytyksiä, kuten Suomen työsopimuslain mukainen sopimukseen perustuva vapaa läheisen hoitamiseksi. Puheenjohtajan ehdottamalla tavalla määritelty omaishoitovapaan käsite merkittävä lääketieteellinen tila ja jonka jäsenvaltiot määrittävät on nyt joustavampi. Suomi tukee puheenjohtajan ehdotusta siitä, että omaishoitohoitovapaasta on poistettu kokonaan korvausedellytys. Omaishoitovapaan soveltamisala on nyt rajoitetumpi, se kattaa työntekijät ja koskisi omaisia tai samassa taloudessa asuvia henkilöitä. Myös omaishoitovapaan käytön ehtoihin on saatu joustavuutta jäsenvaltioille ja viisi päivää vuosittain on poistettu. Kompromissiehdotuksen mukaan jäsenvaltiolla on oikeus määrittää vapaan ehdot kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan. Suomi voi viime kädessä hyväksyä kompromissina

23 23(71) omaishoitovapaan, koska ehdotukseen on saatu vielä lisää joustavuutta ja lisäksi joustolauseke, joka koskee myös tätä vapaata. Joustavat työjärjestelyt Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa lapsen ikäraja on alennettu kahdeksaan vuoteen ja se kattaa myös omaishoitajat. Suomi katsoo, että olisi parempi palata nykydirektiivin muotoiluun eli palattuaan vapaalta puheenjohtajan ehdotus menee kuitenkin parempaan suuntaan. Suomi voi olla joustava ja kompromissina hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Oikeussuoja Suomi pyrkii siihen, että laajennettua oikeussuojaa koskevat artiklat muotoiltaisiin siten, että paremmasta suojasta ei tule pääsääntö. Kaikki eivät voi olla korkeamman suojan piirissä. Suomi voi viime vaiheessa hyväksyä oikeussuojaa koskevat kohdat, koska suojan tasoa on hieman joustavoitettu. Joustolauseke Suomi katsoo, että jäsenvaltioissa jo olemassa olevat vapaajärjestelyt olisi tarpeellista huomioida joustolausekkeiden muodossa. Puheenjohtaja on tuonut ehdotukseen laajan joustolausekkeen, joka vastaa Suomen ehdotusta. Suomi tukee joustolauseketta. Bulgarian puheenjohtajuuskauden kompromissiehdotus Isyysvapaa olisi 10 päivää syntymän yhteydessä ja korvauksen saisivat jäsenvaltiot/työmarkkinajärjestöt määrittää, ottaen huomioon ja helpottaakseen ensisijaisten ansaitsijoiden isyysvapaan käyttöä. Määritelmään on tuotu joustavuutta muun muassa siten, että mahdollistetaan kansallisen tason lainsäädännön tai käytäntöjen mukainen vapaa isälle. Vanhempainvapaan käytön ehdoista jäsenvaltiot ja/tai työmarkkinaosapuolet päättävät tämä on tuotu tähän hyvin joustavalla muotoilulla eli ikäraja on poistettu. Vanhempainvapaan eisiirrettävä osuus olisi kaksi kuukautta. Korvauksen saisivat jäsenvaltiot/työmarkkinajärjestöt määrittää, ottaen huomioon ja helpottaakseen ensisijaisten ansaitsijoiden vanhempainvapaan käyttöä. Kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaan työntekijöillä olisi oikeus korvauksettomaan omaishoitovapaaseen. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaisen omaishoitovapaan määritelmään kuuluisivat työntekijät, joiden omainen tarvitsee hoivaa merkittävän lääketieteellisen tilan vuoksi tai henkilö, joka asuu samassa taloudessa jäsenvaltioiden määrittämällä tavalla.

24 24(71) Puheenjohtajan ehdotus joustolausekkeeksi (passerelle clause) on muotoiltu siten, että kansalliset äitiys-, isyys, ja vanhempainvapaat korvauksineen ja omaishoitovapaa voitaisiin katsoa tämän direktiivin edellyttämiksi vapaiksi mikäli tämän direktiivin mukaiset edellytykset täyttyisivät. Joustavissa työjärjestelyissä puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa lapsen ikäraja on alennettu kahdeksaan vuoteen. Oikeus pyytää joustavia työjärjestelyitä koskee työntekijöitä, joilla on alle kahdeksan vuotiaita lapsia sekä omaishoitajia. Ehdotukset oikeussuojasta kattavat isyysvapaan, vanhempainvapaan omaishoitovapaan ja joustavat työjärjestelyt. Puheenjohtajan ehdotuksessa omaishoitovapaata ja joustavia työjärjestelyitä eivät koske jaettua todistustaakkaa koskevat säännökset. Tausta Raskaussuojeludirektiivin poisvetämisen jälkeen komissio antoi parin vuoden tauon jälkeen ehdotuksen Työelämän tasapainodirektiiviksi. Ehdotuksella kumottaisiin samalla vanhempainvapaadirektiivi ja EU tason työmarkkinaosapuolten tekemä vanhempainvapaasopimus. Vanhempainvapaasopimuksen ja -direktiivin sisältö olisi kuitenkin uuden ehdotuksen pohjana. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiville ehdotettu oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (EUT-sopimus) 153 artikla. määräenemmistö, tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Asia on työllisyys- ja sosiaaliasioiden päävastuulla. EMPL-valiokunnan raportööri on David Casa (EPP). Parlamentti ei ole vielä lausunut ehdotuksesta. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ehdotusta on käsitelty EU 28 ja EU 25 jaostoissa. EU-ministerivaliokunta

25 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut ehdotuksesta lausunnon suurelle valiokunnalle. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen mukainen isyysvapaa vastaa kansallista lainsäädäntöä. Direktiiviehdotuksen mukaisen neljän kuukauden kiintiöidyn vanhempainvapaan osalta kansallinen lainsäädäntö ei vastaa direktiiviehdotusta. Puheenjohtajan ehdottama kahden kuukauden kiintiöity vanhempainvapaa ei myöskään vastaa kansallista lainsäädäntöä. Ehdotus edellyttäisi vapaiden uusjakamista. Sairausvakuutuslakia olisi muutettava. Direktiiviehdotuksen mukainen vanhempainvapaan käytön pidennys lapsen 12 ikävuoteen saakka edellyttäisi työsopimuslain muuttamista. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat päättää joustavasti lapsen ikärajasta. Tältä osin ehdotus ei edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Ehdotettu uusi oikeus omaishoitovapaaseen edellyttänee työsopimuslain muutoksia. 25(71) Työlainsäädäntöä sovelletaan Ahvenanmaalla. Sairausvakuutuslaki tulee myös sovellettavaksi Ahvenanmaalla viittaussäännöksellä. Maakuntahallituksen virkamiehiä ja kunnallisia viranhaltijoita koskevat erilliset säännökset. Naisten ja miesten välisestä tasaarvosta säädetään erillisessä maakuntalaissa. Lisäksi Ahvenanmaalla on oma syrjintävaltuutettu, jonka toimivaltaan kuuluvat myös syrjintää sukupuolen perusteella koskevat asiat. Taloudelliset vaikutukset Direktiiviehdotuksen varsinaisia kustannusvaikutuksia ei tässä vaiheessa voida kattavasti arvioida. Direktiiviehdotusta tulkittaessa siten, että vanhempainvapaita järjestellään isän ja äidin kesken että lisäpäiviä ei tarvita, isyys- ja vanhempainvapaata koskevista direktiiviehdotuksen muutoksista ei aiheudu lisäkustannuksia. Sen sijaan uudesta omaishoitovapaasta on alustavan karkean kustannusarvion direktiiviehdotuksessa edellytetyltä viideltä työpäivältä 3,1 milj. euroa (komission ehdotuksen mukaisesti laskettu). Puheenjohtajan ehdotuksesta on omaishoitovapaan korvaus poistettu, eikä vapaa siten aiheuttaisi suoria kustannuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Kansallisen perhevapaajärjestelmän uudistaminen tullee olemaan seuraavassa hallitusohjelmassa.

26 26(71) Asiakirjat Neuvostoasiakirjaa ei ole saatu. 9829/18 uusi coreper-asiakirja KOM(2017) 253 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Seija Jalkanen TEM puh Pekka Humalto STM puh Henna Huhtamäki STM puh Päivi Yli-Pietilä STM puh EUTORI-tunnus EU/2017/0880 Liitteet Viite

27 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Makkonen Timo(OM) (71) Asia EU; TSTK-NEUVOSTO ; Asiakohta 6/YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVIEHDOTUS Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 44/2008 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaa Bulgaria esittelee työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostolle (TSTKneuvosto) tilanneselvityksen neuvotteluiden edistymisestä puheenjohtajuuskaudellaan. Komissio antoi direktiiviehdotuksen Ehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalisten kysymysten työryhmässä alkaen. Suomen yleinen kanta direktiiviehdotukseen on seuraava: Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen, ja pitää tärkeänä tavoitetta turvata kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäissuoja syrjintää vastaan riippumatta siitä, millä perusteella ja millä elämänalalla syrjintää katsotaan tapahtuneen. Suomella on kuitenkin direktiiviehdotusta koskevia huolenaiheita liittyen siihen, että esteettömyyttä koskevien säännösten käytännön merkitys, ml. kustannusvaikutukset, on ehdotuksessa jäänyt jossain määrin epäselväksi. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilanneselvityksen. Selvitys antaa asianmukaisen kuvan neuvotteluiden kulusta Bulgarian kaudella. Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi ehkäistä työelämän ulkopuolisilla aloilla sellaista syrjintää, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen,

28 28(71) vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Direktiivi täydentäisi EU:n nykyistä syrjinnänvastaista sääntelyä ja loisi tätä kautta aikaisempaa yhdenmukaisemman vähimmäistason suojalle syrjintää vastaan. Ehdotus perustuu SEUT 19 artiklan 1 kohtaan (aiempi 13 artikla), jonka perusteella on annettu neuvoston direktiivit 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY. Komission heinäkuussa 2008 antama ehdotus on työryhmäkäsittelyn aikana monilta osin muuttunut ja myös täsmentynyt erityisesti suhteessa direktiivin soveltamisalaan, vammaisten oikeuksia koskeviin säännöksiin sekä unionin ja jäsenmaiden väliseen toimivallanjakoon. Suurin osa valtuuskunnista pitää direktiivin tarkoitusta tärkeänä. Useat valtuuskunnat ovat korostaneet direktiivin merkitystä YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanon kannalta. Eräiden maiden valtuuskunnat ovat toivoneet kunnianhimoisempia säännöksiä erityisesti vammaisten oikeuksiin liittyen. Toisaalta muutamat muut maat ovat aikaisemmin kyseenalaistaneet tarpeen direktiiville, jonka ne katsoivat olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen. Direktiivin oikeusvarmuudesta ja kustannusvaikutuksista on myös esitetty huolenaiheita. Kaikilla mailla on ehdotukseen yleinen tarkasteluvarauma ja kahdella maalla yleisvarauma. Bulgarian puheenjohtajuuskaudella ehdotusta käsiteltiin 26.2 ja pidetyissä työryhmän kokouksissa. Puheenjohtajamaa teki ensimmäistä kokousta varten eräitä pienehköjä täsmennysehdotuksia koskien moniperusteista syrjintää ja jäsenvaltioiden velvollisuutta kerätä tietoa syrjinnän ilmenemisestä. Ehdotukset perustuivat Viron puheenjohtajuuskaudella käytyihin keskusteluihin sekä tehtyihin kirjallisiin muutosehdotuksiin. Toista työryhmäkokousta varten puheenjohtaja laati kysymysasiakirjan, jonka tavoitteena oli kartoittaa yleisesti neuvottelutilanne sekä arvioida edellytyksiä pitkään jumissa olleiden neuvotteluiden etenemiselle. Muutamia jäsenvaltioita lukuun ottamatta jäsenvaltiot ilmaisivat kannattavansa syrjinnän torjumista direktiivin tavoitteiden mukaisesti. Myös direktiiviin myönteisesti suhtautuvat maat toivat kuitenkin edelleen esille eräitä huolia. Esille tuodut huolenaiheet koskivat muun muassa direktiivin soveltamisalan suhdetta toimivallan jakoon EU:n ja jäsenvaltioiden välillä, eräiden säännösehdotusten oikeusvarmuuden puutetta sekä täytäntöönpanon epäselviä kustannusvaikutuksia. Saatu palaute tullaan ottamaan huomioon direktiiviehdotuksen jatkokäsittelyssä. Tilanneselvityksen lopuksi pj-maa toteaa, että direktiiviehdotuksen nauttimasta laajasta kannatuksesta huolimatta teknisiä ja poliittisia keskusteluita tarvitaan, ennen kuin tarvittava yksimielisyys neuvostossa voidaan saada muodostettua. Direktiiviehdotuksen sisältö ja Suomen kannat ilmenevät yksityiskohtaisemmin eduskunnalle toimitetusta U- jatkokirjelmästä 44/2008 vp.

29 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 29(71) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklan 1 kohta; neuvoston yksimielinen päätös ja parlamentin hyväksyntä. Käsittely Euroopan parlamentissa Parlamentti on antanut ehdotuksesta lainsäädäntöpäätöslauselman , hyväksyen ehdotuksen tarkistuksin. Asian raportoijana toimi Kathalijne Maria Buitenweg. Direktiivin antaminen edellyttää neuvoston yksimielisen päätöksen lisäksi parlamentin hyväksyntää. EP:n uutena raportoijana toimii Ulrike Lunacek. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ehdotukseen on sen eri käsittelyvaiheissa saatu kommentteja ministeriöiltä, Ahvenanmaan maakunnalta ja etujärjestöiltä. Direktiiviehdotuksesta on järjestetty kuulemis- ja keskustelutilaisuus Ehdotusta on käsitelty eri EU-jaostoissa (EU35, EU25 ja EU6) ja se on ollut EU-asioiden komitean kirjallisessa käsittelyssä sekä EU-asioiden ministerivaliokunnassa osana TSTKneuvoston valmisteluja vuodesta 2008 lähtien kahdesti vuodessa. Direktiiviehdotusta koskeva U-jatkokirjelmä 44/2008 vp toimitettiin eduskunnalle TyVL 22/2008 vp PeVL 34/2008 vp PeVP 41/2010 vp TyVL 10/2010 vp Direktiiviehdotusta koskevia perusmuistioita on käsitelty eduskunnan suuressa valiokunnassa osana TSTK-neuvoston valmisteluja v lähtien kahdesti vuodessa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomi on saattanut aikaisemmat yhdenvertaisuutta koskevat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) täyttää ehdotetussa direktiivissä säädettävät vaatimukset suurelta osin jo nyt. Direktiivin hyväksyminen edellyttäisi eräitä pääasiallisesti pienehköjä täsmennyksiä kansalliseen lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa asioissa, jotka koskevat elinkeinotoimintaa tietyillä aloilla, sosiaalihuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä opetusta. Vuoden 2005 maakuntalaki syrjinnän ehkäisemisestä Ahvenanmaan maakunnassa perustuu EU:n syrjintä- ja