Kunta - järjestöyhteistyö - yhdyspinnat, mahdollisuudet ja haasteet. Maakunnallisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän yhteistyön merkitys.

Transkriptio

1 Kunta - järjestöyhteistyö - yhdyspinnat, mahdollisuudet ja haasteet. Maakunnallisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän yhteistyön merkitys. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelujen ohjausyksikkö, Ohja

2 MILLAISELTA TULEVA EKOSYSTEEMI NÄYTTÄÄ? SOTE-EKOSYSTEEMIN VISIO Alueellinen viitekehys Maakunnat Yhteistyöalueet Kunnat = Näillä on tai tullee olemaan muita toimijoita enemmän ohjausvaltaa Pk- ja mikrosote-yritykset Virtuaalipalvelut, pelit, applikaatiot ja muut teknologia Palveluntuottajat Suuret sotepalveluyritykset (yli 200 htv) Startupit Kiihdyttämöt Muut yritykset kuten vapaa-ajan toimijat ICT-yhtiöt ja järjestelmätoimittajat Apteekit Lääketukut Uskonnollis-moraaliset instituutiot ja aatteet sekä uskomushoidot Palvelukeskukset Maakuntien liikelaitokset Neljäs sektori, kansalaistoimijat, vapaaehtoistyö ja kokemusasiantuntijat Ammattilaiset Lääke- ja (terveys)- teknologiayritykset Yksilö ja yhteisö asiakkaat, läheiset, ammattilaiset Poliittinen ohjaus Kansallinen ja kansainvälinen viitekehys PALKO Järjestöt ja muu kolmas sektori Muut toimijat ja TKI-ympäristö Koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä rahoittajat, ml. Yliopistot, Ammattikorkeakoulut, Säätiöt, Kansalais- ja urheiluopistot 1 Työnantajat Työmarkkinajärjestöt Ammattijärjestöt Vakuutusyhtiöt TyEL, TTH ym. Suositukset Alustatalous, Infrastruktuurit ja muut Mahdollistajat 1 Disruptiiviset innovaatiot ja teknologiat alan ulkopuolelta Hyvinvointitrendit

3 VÄESTÖRAKENTEEN RAJU MUUTOS Etunimi Sukunimi Lähde: Tilastokeskus

4 JULKISEN HALLINNON MUUTOS Uusi julkisjohtaminen (NPM) Uusi julkinen hallinta (NPG) Lakisääteisyys Huomio sääntöihin ja ohjaukseen Professioiden valta palvelutuotannossa Vahva hallinto Business-opit Panosten ja tuotosten kontrolli, suorituskyvyn mittaaminen, Kilpailun ja sopimusohjauksen hyödyntäminen Yhteisöt ja verkostot politiikan toteuttajina Hallinnon ulkopuolisten ja sisäisten verkostojen hyödyntäminen palvelu-tuotannossa kumppanuuksien avulla Etunimi Sukunimi

5 SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN TILANNE 1/ % väestöstä 17% väestöstä 21% väestöstä 47% väestöstä Lähde: Kuntaliitto

6 Muutama sana hallitusohjelmasta

7 Pääministeri Rinteen hallitusohjelma Kestävän talouden Suomi Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi Suomi kokoaan suurempi maailmalla Turvallinen oikeusvaltio Suomi Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta. Elinvoimainen Suomi Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen

8 Sote-uudistuksen tavoitteet

9 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen TULEVAISUUDEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS -OHJELMA Peruspalvelujen parempi saatavuus, 7 vuorokauden hoitotakuu Palvelut sovitetaan yhteen, apu yhdestä paikasta Sote-ammattilaisten sujuva työnjako, moniammatilliset tiimit Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia Toimivat sotepalvelut uusissa maakunnissa SOTE-RAKENNEUUDISTUS Uudenmaan erillisratkaisu ja kuntien rooli tuottajana selvitetään 2019 loppuun mennessä 18 maakuntaa: sote-palvelut, pelastustoimi 5 yhteistoiminta-aluetta MAAKUNTIEN MONIALAISUUS / Parlamentaarinen valmistelu MAAKUNTIEN VEROTUSOIKEUS / Parlamentaarinen valmistelu

10 Kuntatuottajuuskyselyn tulokset - Kyselyn vastausaika Kysely toteutettiin webropol-kyselynä kuntaa vastasi, vastausprosentti n. 62 % - Väestöstä n. 84 % asuu näissä kunnissa alle as. n=61 vastausprosentti n as. n=46 vastausprosentti n as. n=29 vastausprosentti n as. n=28 vastausprosentti n as. n=10 vastausprosentti n. 83 yli as. n=9 vastausprosentti 100

11 KESKEISET HAVAINNOT Suurin osa kunnista haluaa oikeuden/mahdollisuuden kunnille toimia sote-palveluiden tuottajina. Mutta suurin osa kunnista ei kuitenkaan todennäköisesti tätä mahdollisuutta käyttäisi Tapa miten oikeus/mahdollisuus toteutettaisiin vaikuttaa huomattavasti kuntien halukkuuteen tuottaa palveluita. Velvoittavaa lainsäädäntöä ei haluta Keskeiset perustelut, miksi kunnilla tulisi olla oikeus/mahdollisuus: Kuntien itsemääräämisoikeus ja kunnallinen itsehallinto Alueiden ja kuntien erilaisuus vaatii erilaisia ratkaisuja Kuntien rooli hyvinvointipalveluissa sekä yhdyspinta-kysymys Keskeiset perustelut, miksi kunnilla ei tulisi olla oikeutta/mahdollisuutta: Järjestämisvastuun siirtymiseen ja selkeyteen liittyvä haasteet Tällöin muodostuvan järjestelmän sekavuus Eriarvoistumisen kasvu Etunimi Sukunimi

12 Mikäli vastasitte johonkin edellä olevista kysymyksistä Kyllä, mitä palveluita katsotte tarkoituksenmukaiseksi kuntien tuottaa ja miksi? Sosiaalihuolto: Palvelu n Prosentti Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (SHL 9 ) ,3 % Kuntouttavaa työtoimintaa (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta) 97 64,7 % Oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattoritoimintaa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki) 88 58,7 % Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi (SHL 10 ) 81 54,0 % Perhetyötä (SHL 18 ); 64 42,7 % Kotipalvelua (SHL 19 ); 59 39,3 % Liikkumista tukevia palveluja (SHL 23 ); 59 39,3 % Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta (Sosiaalihuoltolaki, SHL 6 ) 56 37,3 % Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen (SHL 8 ) 54 36,0 % Kotihoitoa (SHL 20 ); 53 35,3 % Asumispalveluja (SHL 21 ); 53 35,3 % Sosiaalista kuntoutusta (SHL 17 ); 42 28,0 % Kasvatus- ja perheneuvontaa (SHL 26 ); 41 27,3 % Sosiaaliohjausta (SHL 16 ); 40 26,7 % Rakenteellinen sosiaalityö (SHL 7 ) 35 23,3 % Sosiaalityötä (SHL 15 ); 34 22,7 % Päihdetyötä (SHL 24 ); 28 18,7 % Kaikkea edellä olevaa 26 17,3 % Mielenterveystyötä (SHL 25 ); 24 16,0 % Vammaispalveluja (Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella annettavat palvelut). Voit tarkentaa, mitä vammaispalveluja? 22 14,7 % Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa (SHL 27 ); 20 13,3 % Etunimi Sukunimi

13 Mikäli vastasitte johonkin edellä olevista kysymyksistä Kyllä, mitä palveluita katsotte tarkoituksenmukaiseksi kuntien tuottaa ja miksi? Terveydenhuolto Palvelu n Prosentti Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhuoltolaki, TervHL 12 ) ,99 % Kouluterveydenhuolto (TervHL 16 ) 72 52,17 % Neuvolapalvelut (TervHL 15 ) 53 38,41 % Terveysneuvonta ja terveystarkastukset (TervHL 13 ) 51 36,96 % Kotisairaanhoito (TervHL 25 ) 47 34,06 % Opiskeluterveydenhuolto (TervHL 17 ) 46 33,33 % Avosairaanhoito: yleislääketieteen alaan kuuluva (TervHL 24 ) a) yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito sekä näihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut ja kuntoutustarpeen arviointi Etunimi Sukunimi 39 28,26 % Suun terveydenhuolto (TervHL 26 ) 38 27,54 % Sairaanhoito yleislääkärijohtoisella vuodeosastolla, (TervHL 24 ) 30 21,74 % Mielenterveystyö (TervHL 27 ) 30 21,74 % Päihdetyö (TervHL 28 ) 30 21,74 % Avosairaanhoito: muu kuin yleislääketieteen alaan kuuluva, (TervHL 24 ) a) muu kuin yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito sekä näihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut ja kuntoutustarpeen arviointi; 29 21,01 % Työterveyshuolto (TervHL 18 ) 27 19,57 % Ympäristöterveydenhuolto (TervHL 21 ) 25 18,12 % Seulonnat (TervHL 14 ) 24 17,39 % Lääkinnällinen kuntoutus (TervHL 29 ) 23 16,67 % Kaikkea edellä olevaa 18 13,04 % Jotain muuta, mitä? 13 9,42 % Ensihoito, (TervHL 39) 10 7,25 %

14 VAPAAT KOMMENTIT Kyselyn yhteydessä oli mahdollisuus yleisellä tasolla kommentoida teemaa ja 105 kuntaa hyödynsi mahdollisuutta YLEISIMMÄT KOMMENTIT Uudistus pitää saada Ilman laajapohjaisen maakuntamallin toteuttamista on hyvin epätodennäköistä, että kunnat selviäisivät tulevista velvoitteistaan. Saumaton ja yhdenmukainen yhteistyö maakunnan ja kuntien kesken on työssä onnistumisen ehdoton edellytys. Lähipalvelut Kunnat tarvitsevat leveämpiä hartijoita sote-palveluiden tuottamiseen. Lähipalvelut ovat kuitenkin kunnille hyvin tärkeitä, joten ne pitäisi turvata. Kunnille pitää mahdollistaa tuottajarooli ja mahdollisuus vaikuttaa omiin lähipalveluihin. Aina unohtuu, että ne ovat myös lähityöpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Kysymystä ei voi vielä arvioida Kuntien rooliin sote-palvelujen tuottajina voidaan ottaa kantaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden ja lainsäädännön valmistelu etenee ja tiedetään, millaista mallia nykyinen hallitus tulee esittämään. Kuntien erilaisuuden huomioiminen Tulee mahdollistaa erilaisten järjestämis-ja tuottamisratkaisujen toteuttaminen eri puolella Suomea. Ei ole olemassa yhtä kaikkialla toimivaa ratkaisua. Nykyisten rakenteiden huomioiminen ja kunnallinen itsehallinto Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää uudistuksessa ja mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien rooli palveluntuottajina. Perustuslain mukaan kunnilta ei voi kieltää palvelujen tuottamista omalla verorahoituksellaan Etunimi Sukunimi

15 JÄRJESTÖT HALLITUSOHJELMASSA Järjestöjen avustusten ja rahoituksen riittävyyttä seurataan muuttuvassa toimintaympäristössä. Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta. Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten, ikääntyneiden, haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hyvinvointia. Palveluiden avulla vahvistetaan eri-ikäisten ihmisten kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Lapsiperhestrategia. Strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät, korkeakoulut ja opetuksen järjestäjät, järjestöt, seurakunnat sekä elinkeinoelämä. Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä. Työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan. Päättyneen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja niille selvitetään uusia rahoitusmalleja.

16 SOSTE STEA -kiertue syksy tilaisuutta ympäri Suomea Päätelmiä: Yhteistyö nousi tärkeänä teemana esiin kaikissa tilaisuuksissa: järjestöjen keskinäinen yhteistyö on kehittynyt ja sille on tahtoa ja tilausta Maakunta- ja kuntapuheenvuoroissa nousi selkeä sanoma järjestöille: järjestöillä on oltava yhteinen ääni ja viesti Järjestöjen keskinäinen yhteistyö järjestöjen yhteistyö suhteessa kumppaneihin: nämä kaksi eri näkökulmaa saatava tähtäämään samaan maaliin tähän tarvitaan rakenteita Alueet ovat erilaisia: toisilla paremmat valmiudet ja verkostot. Järjestöyhteistyö on toteutunut eri tavalla eri alueilla. Yhteinen tavoite Järjestöjen keskinäinen yhteistyö yhteistyö Järjestöjen yhteistyö yhteistyö suhteessa kumppaneihin ja ja toimintaympäristöön Toimija ja toimintarakenne

17 Entäpä yhdyspinnat?

18 18 YHDYSPINTATEHTÄVÄT 1. Miten sovitaan yhteiset tavoitteet? 2. Miten järjestetään monitoimijaiset yhteistyösuhteet, vuorovaikutteiset yhteistoimintakäytännöt ja toimintatavat? 3. Minkälaisia sopimuksia tarvitaan? Raja- tai yhdyspinnalla tarkoitetaan erityisesti kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista raja- tai yhdyspintaa, jolloin joko asiakas tai informaatio liikkuu kahden eri toimijan välillä. Yhdyspinnalla halutaan korostaa yhteisen toiminnan merkitystä. Rajapinnasta tulee yhdyspinta aidosti silloin, kun yhteistyö alkaa toimia. Yhdyspinnalla tarvitaan toimijoiden yhteistä tahtotilaa sekä yhteisesti sovittuja menettelytapoja ja pelisääntöjä. Yhdyspintaproblematiikkaa voi toki esiintyä myös yhden organisaation sisällä. Kunnat Eri toimialat ja niiden yhteistyö Tulevat yhdyspintatehtävät? Järjestöt Yksityiset palveluntuottajat Ministeriöt ja muu valtionhallinto ml. lainsäädäntö, ohjaus, rahoitus, poliisi, KELA ym. EU ja kvtoiminta Maakunta

19 Yhdyspintojen johtamisessa korostuu 6. Haastava muutosjohtaminen, ml. erilaisten toimintakulttuurien kohtaaminen 1. Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteiset tavoitteet Toimijat 2. Luottamuksen, avoimuuden ja yhteistyön vahvistaminen 5. Ketterät kokeilut, uudet toimintatavat ja kehittämisen mallit 4. Verkostojohtaminen ja toimivallan/ päätösvallan delegointi 3. Tiedolla johtaminen ja kokemuksista oppiminen

20 Kiitos. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö Palvelujen ohjausyksikkö, Ohja p Sosiaali- ja terveysministeriö Internet: stm.fi