Esityslista. Seurakuntien talo, kokoushuone Rooma, Näsilinnankatu 26

Transkriptio

1 lista 9/2019 Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston kokous Kokousaika Kokouspaikka klo 17:00 Seurakuntien talo, kokoushuone Rooma, Näsilinnankatu 26 Osallistujat Jäsenet Hallikainen Olli puheenjohtaja Eskelinen Tiina Jokinen Ahti Kajan Maija Kallinen Matleena Karhola Laura Karvo Marja Kivimäki Anna Kyrkkö Minna Kujansuu Marja Laitinen Reijo Lehtipuu Paula-Maria Lipponen Varpu Punkari Antti Ruokonen Tuula Sompa-Hokkanen Riitta Vuorela Timo Poissa Muut osallistujat Häkkinen Salla johtava kappalainen, esittelijä Malkamäki Jarmo ylivahtimestari Sihteeri Waismaa Leena seurakunta-assistentti

2 lista 9/2019 Sisällysluettelo 72 Kokoustiedot Ilmoitusasiat ja aloitteet Kirkkoherran päätöspöytäkirjat Suntion valinta Vahtimestarin valinta Johtoryhmän opintomatka Pyhään maahan; anomus Pastori Tiina Mononen; seurakuntapastorin viransijaisuus ja viranhoitomääräyksen pyytäminen tuomiokapitulilta Lausunto virkojen muutoksista toiminta- ja taloussuunnitelmassa Kiinteistöstrategia Lausunto Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio vuodelle Lausunto Lastenohjaaja Suvi-Anna Kärkönen; sivutoimilupa-anomus Nuorten tekemä aloite vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä Tampereen seurakuntien päätöksenteossa; Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten edustajat Kokouksen päättäminen... 21

3 lista 9/ Kokoustiedot Kokouksen avaaminen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avaa kokouksen ja pitää alkuhartauden. Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta sekä pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje-tai johtosäännössä (KJ 7:6). Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen työjärjestys lista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Tämän kokouksen päätösehdotukset on valmisteltu LAVA-ohjeistuksen mukaan (KJ 23:3), ja mikäli päätöksellä on välitön vaikutus alle 18-vuotiaisiin, on se myös otettu huomioon valmistelussa ja todettu esittelyssä.

4 lista 9/ Ilmoitusasiat ja aloitteet - Pastori Jussi Houttu on irtisanoutunut seurakuntapastorin viransijaisuudesta ajalle toimiakseen TAMKin oppilaitospastorin viransijaisena ajalla Jussi Houtulla oli viranhoitomääräys Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Merja Halivaaran viransijaiseksi ajalle Talouden toteutuma Kirkkohallituksen kuukausiraportti Kirkkohallituksen henkilöstöraportti Pyynikin aluefoorumin muistio 3/ Puheenjohtaja esittää, että ilmoitusasiat merkitään tiedoksi.

5 lista 9/ Kirkkoherran päätöspöytäkirjat Esittelijä Olli Hallikainen Puheenjohtaja esittää, että seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkoherran päätöspöytäkirjat Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

6 lista 9/ Suntion valinta Diaarinumero DTRE/312/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Tuomiokirkkoseurakunnassa tuli avoimeksi suntion virka Mari Antilan irtisanouduttua suntion virasta Seurakuntaneuvosto julisti suntion viran haettavaksi kokouksessa. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana SUNTION VIRKA Haemme Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan vakituista suntiota. Suntion tehtäviin kuuluu jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista huolehtiminen, kiinteistöjen puhtaanapito ja asiakaspalvelu. Virkaan valittu osaa huolehtia kiinteistön lvi- ja av-tekniikasta. Lisäksi työtehtäviin kuuluu ylivahtimestarin sijaisena toimiminen hänen lomiensa ja vapaapäiviensä aikana. Tärkeitä ominaisuuksia hakijalla ovat vastuullisuus, oma-aloitteisuus, joustavuus ja tiimityöskentelytaidot. Eduksi katsotaan, jos hakijalla on seurakunta- ja hautauspalvelualan/suntion ammattitutkinto tai hän sitoutuu suorittamaan sen työn ohessa. Tehtävässä tarvitaan myös teknisiä taitoja kuten tietoteknistä osaamista. Työssä noudatetaan jaksotyöaikaa 116,15 tuntia kolmen viikon jaksoissa. Viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 402 mukainen. Virkaan valitun tulee olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Virassa on kuuden (6) kuukauden koeaika. Valittavan on toimitettava seurakuntien työterveyslääkärin antama hyväksyttävä todistus työkelpoisuudesta. Virka täytetään tai sopimuksen mukaan. Lisätietoja virasta: vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki, p jarmo.malkamaki@evl.fi Virkaa haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR palvelussa: sakasti.evl.fi/työpaikat pe klo 12 mennessä. Haastattelut kutsutuille ke klo 17 alkaen Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26, Tampere. Määräaikaan mennessä suntion virkaan tuli 22 hakemusta. Vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki ja johtava kappalainen Salla Häkkinen valitsivat neljä hakijaa haastatteluun. Yksi hakija oli estynyt tulemasta haastatteluun. Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä: Olli Hallikainen pj., Varpu Lipponen varapj., Salla Häkkinen, Matleena Kallinen Paula-Maria Lehtipuun tilalla, Tuula Ruokonen ja Riitta Sompa-Hokkanen sekä vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki haastattelivat seuraavat hakijat: Jaana Koponen, Harri Poutanen ja Päivi Seppälä.

7 lista 9/ Valmisteluryhmä esittää yksimielisesti, että suntion virkaan valitaan suntio Jaana Koponen. Suntion viran hakemukset ja hakijoiden luettelo ovat nähtävillä kokouksessa. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto päättää 1. valita suntion virkaan suntio Jaana Koposen 2. että suntion virka täytetään alkaen ja virassa on kuuden kuukauden koeaika 3. että suntion viran palkkaus on vaativuusryhmän 402 mukainen 4. että virkapaikka on Kalevan kirkko ja 5. että valittavan on toimitettava seurakuntien työterveyslääkärin antama hyväksyttävä todistus työkelpoisuudesta. Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). hakijat, henkilöstöpalvelut

8 lista 9/ Vahtimestarin valinta Diaarinumero DTRE/313/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Tuomiokirkkoseurakunnassa tuli avoimeksi vahtimestarin työsuhde Annikki Pekkalan irtisanouduttua vahtimestarin työsuhteesta alkaen. Seurakuntaneuvosto julisti vahtimestarin työsuhteen haettavaksi kokouksessa. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana VAHTIMESTARIN TYÖSUHDE Haemme Tampereen Tuomiokirkkoseurakuntaan vahtimestaria. Vahtimestarin tehtäviin kuuluu jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista huolehtiminen, kiinteistöjen puhtaanapito ja asiakaspalvelu. Virkaan valittu osaa huolehtia kiinteistön lvi- ja av-tekniikasta. Tärkeitä ominaisuuksia hakijalla ovat vastuullisuus, oma-aloitteisuus, joustavuus ja tiimityöskentelytaidot. Eduksi katsotaan, jos hakijalla on seurakunta- ja hautauspalvelualan/suntion ammattitutkinto tai hän sitoutuu suorittamaan sen työn ohessa. Tehtävässä tarvitaan myös teknisiä taitoja kuten tietoteknistä osaamista. Työssä noudatetaan jaksotyöaikaa 116,15 tuntia kolmen viikon jaksoissa. Viran palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 402 mukainen. Virkaan tulee olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Virassa on kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Valittavan on toimitettava seurakuntien työterveyslääkärin antama hyväksyttävä todistus työkelpoisuudesta. Vahtimestarin työsuhde täytetään tai sopimuksen mukaan. Lisätietoja vahtimestarin työsuhteesta: vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki, p jarmo.malkamaki@evl.fi. Tehtävää haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR palvelussa: sakasti.evl.fi/työpaikat pe klo 12 mennessä. Haastattelut kutsutuille pe klo 10 alkaen Seurakuntien talossa. Määräaikaan mennessä vahtimestarin työsuhteeseen tuli 23 hakemusta. Vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki ja johtava kappalainen Salla Häkkinen valitsivat neljä hakijaa haastatteluun. Seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä: Olli Hallikainen pj., Marja Karvo varapj. Varpu Lipposen tilalla, Salla Häkkinen, Matleena Kallinen Paula-Maria Lehtipuun tilalla, Tuula Ruokonen ja Tiina Eskelinen Riitta Sompa-Hokkasen tilalla sekä vs. ylivahtimestari Jarmo Malkamäki haastattelivat seuraavat hakijat: Antti Ahola, Sari Harju, Arja Hirvenoja ja Valtteri Männistö.

9 lista 9/ Valmisteluryhmä esittää yksimielisesti, että vahtimestarin työsuhteeseen valitaan Valtteri Männistö. Vahtimestarin työsuhteen hakemukset ja hakijoiden luettelo ovat nähtävillä kokouksessa. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto päättää 1. valita vahtimestari työsuhteeseen Valtteri Männistö, 2. että vahtimestarin työsuhde täytetään alkaen ja virassa on kuuden kuukauden koeaika, 3. että vahtimestarin työsuhteen palkkaus on vaativuusryhmän 402 mukainen, 4. että virkapaikka on Vanha kirkko ja 5. että valittavan on toimitettava seurakuntien työterveyslääkärin antama hyväksyttävä todistus työkelpoisuudesta. Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). hakijat, henkilöstöpalvelut

10 lista 9/ Johtoryhmän opintomatka Pyhään maahan; anomus Diaarinumero Valmistelija Esittelijä DTRE/352/ /2019 Salla Häkkinen Jarmo Malkamäki Suomen Pipliaseura on tarjonnut mahdollisuutta opintomatkan järjestämiseen Pyhään maahan, Israeliin Opintomatka toteutetaan yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan yhteistyökumppaneiden Suomen Pipliaseuran ja Suomen Lähetysseuran kanssa. Piispa Munib Younan, Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Palestiinassa ja Jordaniassa, on kutsunut tuomiorovastin vierailulle luokseen tutustumaan evankelisluterilaisen kirkon toimintaan Palestiinassa ja Jordaniassa. Opintomatkan kokonaisarvio on euroa yhdeksälle osallistujalle. Työntekijöiden omavastuu matkan hinnasta on 200 euroa sekä matkan ruokailut. Opintomatkasta ei makseta päivärahoja. Ylivahtimestari esittää, että seurakuntaneuvosto puoltaa johtoryhmän opintomatkaa Pyhään maahan. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3).

11 lista 9/ Pastori Tiina Mononen; seurakuntapastorin viransijaisuus ja viranhoitomääräyksen pyytäminen tuomiokapitulilta Diaarinumero DTRE/349/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Pastori Jussi Houttu on irtisanoutunut seurakuntapastorin viransijaisuudesta ajalle toimiakseen TAMKin oppilaitospastorin viransijaisena ajalla Jussi Houtulla oli viranhoitomääräys Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Merja Halivaaran viransijaiseksi ajalle Pastori Tiina Mononen on osoittanut kiinnostuksensa viransijaisuuteen. Hän on toiminut aiemmin Tuomiokirkkoseurakunnassa Mervi Äyräväisen vuorotteluvapaan sijaisena sekä Saija Mäenpään opintovapaan sijaisena. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto valitsee pastori Tiina Monosen seurakuntapastorin viransijaiseksi ajalle ja pyytää viranhoitomääräystä tuomiokapitulilta. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

12 lista 9/ Lausunto virkojen muutoksista toiminta- ja taloussuunnitelmassa Diaarinumero DTRE/154/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se esittää edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että lukien 1. lakkautetaan kiinteistöpalveluiden teknisen isännöitsijän virka 2. lakkautetaan kiinteistöpalveluiden pääemännän virka 3. muutetaan aluekeskusrekisterin rekisterisihteerin virka sisältämään jatkossa myös esimiestehtävät, vaativuusryhmänä muutetaan talous- ja hallintopalveluiden hankintasihteerin viran virkanimike hankinta-asiantuntijan virkanimikkeeksi 5. pyydetään seurakuntaneuvostoja ja yhteisten tehtävien johtokuntia antamaan tarvittaessa lausuntonsa virkojen perustamisesta, virkojen lakkauttamisesta sekä virkojen muuttamisesta yhteiselle kirkkovaltuustolle mennessä. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto puoltaa yhteisen kirkkoneuvoston esitystä virkojen muutoksista sekä henkilöstösuunnitelmaa vuosiksi Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

13 lista 9/ Kiinteistöstrategia Lausunto Diaarinumero DTRE/309/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se 1. pyytää seurakuntaneuvostoilta ja yhteisten tehtävien johtokunnilta kiinteistöstrategiaan liittyvät lausunnot yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä 2. varaa yhteisen kirkkoneuvoston nimeämille asiantuntijaryhmille ja toimikunnille mahdollisuuden esittää kommenttinsa kiinteistöstrategiasta yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto puoltaa yhteisen kirkkoneuvoston esitystä kiinteistöstrategiasta ja antaa seuraavan lausunnon: Tuomiokirkon alasalin esteettömyyshanke on tärkeä. Kalevan kirkon seurakuntatilojen käyttö Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaan seurakuntalaisille on syytä huomioida ja priorisoida pohdittaessa tilojen käytön laajentamista yhtymän työntekijöiden ja yhtymän yksiköiden toiminnan tiloiksi. Kalevan kirkon tilat palvelevat hyvin monenlaista toimintaa. Vanhan kirkon ja Aleksanterin kirkon kirkkotilojen monipuolistamishankkeet palvelevat seurakunnan toimintaa ja sen kehittämistä erittäin hyvin. Urkujen osalta seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota niiden erityislaatuisuuteen nimenomaan kirkon tunnistettavana soittimena. Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa uruilla soitetavalla musiikilla on erityisasema, vaikka musiikki sinänsä muuttuu ja monipuolistuu, ja vaikka urkujen ohella käytetään myös muita instrumentteja. On tärkeää, että kirkoissa ja kappeleissa joissa pidetään päiväjumalanpalveluksia ja toimitetaan säännöllisesti kirkollisia toimituksia, on hyvässä toimintakunnossa olevat urut. Vaikka urut kiinteistöstrategian näkökulmasta saattavat muodostaa yhtenäisen omaisuus- ja kuluerän, niin seurakuntatoiminnan näkökulmasta jokainen soitin on yksilö, jolla on oma paikkansa ja tehtävänsä. Jokainen soitin on myös yksilöllinen siinä mielessä, että sen elinkaari, huollon tarve ja käyttökunto muuttuvat omalakisesti. Tuomiokirkkoseurakunnan instrumenteista Vanhan kirkon soitin on perustason huoltamisella käyttökunnossa otaksuttavasti vuosikymmeniä, hyvissä olosuhteissa jopa satoja vuosia. Sen sijaan Finlaysonin kirkon urkujen tekniikka ja soittokelpoisuus tulee heikkenemään nopeammin. Siinä vaiheessa, kun tulee harkittavaksi suuren peruskorjauksen suorittaminen tai soittimen korvaaminen tai uruista kokonaan luopuminen, tulee ratkaisut tehdä sen ehdoilla, mikä on Finlaysonin kirkossa tapahtuvan toiminnan laatu ja määrä sekä ennakoitava musiikin tarve.

14 lista 9/ Tuomiokirkkoseurakunnan pääkirkot ovat kaikki merkittäviä konserttikirkkoja, joissa on hyvät mahdollisuudet tilojen, akustiikan ja soitinten osalta pitää urkukonsertteja ja muita konsertteja ja tilaisuuksia, joissa käytetään urkuja. Tämä on turvattava myös näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

15 lista 9/ Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio vuodelle Lausunto Diaarinumero Esittelijä Salla Häkkinen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se 1. hyväksyy Tampereen ev.lut. seurakuntien strategiset linjaukset 2. hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman vuodeksi 2020 sekä talousarvion vuodeksi hyväksyy vuosien osalta tehdyt linjaukset talousarviosuunnittelun pohjaksi todeten samalla, että myöhemmin hyväksyttäviksi tulevat vuosittaiset suunnitteluevästeet tarkentavat ja täydentävät nyt tehtyjä linjauksia 4. päättää talousarvion sitovuustasoksi käyttötalousosassa yksikkötason toimintakatteen sekä investointiosassa hanketason kuitenkin siten, että investointisuunnitelman kunkin kirkon, seurakuntatalon, toiminta- ja leirikeskuksen ja hautausmaan rakennuksen osuus on oma hanketasonsa ja kukin hautausmaa on oma hanketasonsa. Tietohallinnon hankkeet, urut, automaattinen sammutusjärjestelmä ja AV-tekniikka on kukin yksi hanketaso 5. pyytää seurakuntaneuvostoilta ja yhteisten tehtävien johtokunnilta lausunnot toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta 2020 yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä 6. varaa yhteisen kirkkoneuvoston nimeämille asiantuntijaryhmille ja toimikunnille mahdollisuuden esittää kommenttinsa toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta 2020 yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä. Esittelytekstiä Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto puoltaa yhteisen kirkkoneuvoston esittämää toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä talousarviota Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

16 lista 9/ Lastenohjaaja Suvi-Anna Kärkönen; sivutoimilupa-anomus Diaarinumero DTRE/351/ /2019 Esittelijä Salla Häkkinen Lastenohjaaja Suvi-Anna Kärkösen anoo sivutoimilupaa neljä tuntia viikossa. Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto päättää myöntää sivutoimiluvan lastenohjaaja Suvi-Anna Kärköselle syyskaudelle 2019 sekä vuodelle 2020 neljä tuntia viikossa. Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). Suvi-Anne Kärkönen

17 lista 9/ Nuorten tekemä aloite vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä Tampereen seurakuntien päätöksenteossa; Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten edustajat Diaarinumero Valmistelija Esittelijä DTRE/299/ /2019 YKN Salla Häkkinen Yhteinen kirkkoneuvosto on käsitellyt otsikkoasiaa kokouksessaan seuraavasti: Tausta Tampereen eri seurakuntien toiminnassa mukana olevat nuoret ovat jättäneet aloitteen koskien nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä seurakuntien päätöksenteossa. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava: Esitämme, että sekä seurakuntaneuvostoissa että kirkkovaltuustossa olisi edustus seurakuntanuorista. Tampereella mikään seurakunta ei maksa isosille palkkaa rippileireistä, mutta silti seurakuntanuoremme ovat yksiä valtakunnan aktiivisimmista. Se, että Tampereen seurakuntanuoret toimivat kukin tahoillaan esimerkillisesti on osoitus siitä, että he myös ansaitsevat vaikuttaa seurakuntayhtymämme päätöksenteossa. Kaupungin hallinnosta näkee, kuinka nuorten ottaminen mukaan kaupungin lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon on lisännyt nuorten luottoa päätöksentekoon ja tietoisuutta kaupungin asioista. Teknisesti nuorten edustajat ovat paikallisesta nuorisovaltuustosta ja heitä on aina kaksi kussakin edustuselimessä. Heillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Kukin edustaja on yhden kalenterivuoden siinä elimessä, johon hänet valitaan. Seurakuntaneuvostoihin valittaisiin paikallisista isosista kaksi edustajaa seurakunnan mukaan. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittaisiin yksi isonen kustakin seurakunnasta. Kunkin päätöksentekoelimen kokouksessa isosella olisi puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta, sillä heitä ole valittu seurakuntavaalissa. Edustajan kausi olisi kalenterivuoden mittainen. Edustajien toiminta päätöksentekoelimissä tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja heidän tulee edustaa seurakuntansa nuoria. Seurakunnat päättäisivät itse tavasta, jolla edustajat päätöksentekoelimiin valittaisiin. Mikäli tämä aloite on mahdotonta toteuttaa nykyisen kirkkolain puitteissa, esitämme, että viette tämän aloitteen eteenpäin kirkolliskokoukseen teknisine korjauksineen. Se, että nuorille taattaisiin sääntömääräiset edustuspaikat seurakuntayhtymän demokratiassa, olisi myös suora osoitus siitä, ettei nuorten kuuleminen ole meillä yhdentekevää. Teemu Kauppinen Matti Mustonen Leo Turpeinen

18 lista 9/ Nuorten tekemästä aloitteesta on sen valmisteluvaiheessa keskusteltu heidän kanssaan. Keskusteluihin ovat osallistuneet yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, hallintopäällikkö, kasvatustyön johtava pappi, kehityspalveluiden asiantuntija sekä kehitysjohtaja. Käydyissä keskusteluissa on käsitelty aloitteen taustoja sekä mahdollisuuksia kuulla ja toteuttaa sen keskeisiä tavoitteita. Keskusteluissa on ollut esillä myös seurakuntavaaleilla valittujen luottamuselinten tehtävät ja toimintakäytännöt. Nuorten osallistuminen seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksiin lainsäädännön ja muiden säännösten näkökulmasta Nuorten osallistumista seurakuntien päätöksentekoon koskevia säännöksiä on lainsäädännössä ja Tampereen seurakuntien osalta seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä. Lähtökohtana seurakuntayhtymän sisäisten sääntöjen tulkinnassa olisi pidettävä nuorisolakia (1285/2016), jonka tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laki asettaa vastuun nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta valtiolle ja kunnille eikä aseta velvoitteita suoraan seurakunnille, mutta lain tavoitteiden voidaan katsoa soveltuvan hyvin myös seurakuntien toimintaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on tietoisesti parannettu nuorisolain tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi perusopetuslain muutoksen yhteydessä vuonna Perusopetuslakiin (628/1998) lisättiin tuolloin säännökset, joiden mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Merkittävä lisäys tehtiin myös uudistettaessa kuntalakia (410/2015). Nykyisen kuntalain 26 :n mukaan Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä. Vastaavaa määräystä ei ole otettu kirkkolakiin, mutta lasten ja nuorten osallistamisen on kirkkohallituksen tulkinnan mukaan osa

19 lista 9/ kirkkojärjestyksessä päätöksentekijöiltä edellytettyä päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia. Kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 velvoittaa valmisteluvaiheessa arvioimaan ja huomioimaan päätöksen vaikutukset lapsiin. Esittäessään kyseistä lainkohtaa lisättäväksi kirkkojärjestykseen (kirkkohallituksen esitys 2/2014) kirkkohallitus on todennut, että kiinnostus lasten ja nuorten omaa näkökulmaa kohtaan on välttämätöntä parhaan ratkaisun tekemiseksi. Esityksessä korostetaan lasten ja nuorten näkemyksen huomioimista kaikessa seurakunnan toiminnassa, koska niin on saatavana tärkeää tietoa päätösten perustaksi. Lisäksi näin voidaan välittää lapsille ja nuorille kokemus siitä, että heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Tämä, kuten kirkkohallitus on esityksessään todennut, vahvistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ja kokea osallisuutta suhteessa seurakuntaan, kirkkoon ja koko yhteiskuntaan. Huolimatta siitä, että kirkkolakiin ei ole kuntalain tavoin sisällytetty nimenomaista mainintaa nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien varmistamisesta, vastaavan velvoittavan määräyksen voidaan siis katsoa löytyvän kirkkojärjestyksestä. Nuorten läsnäolo- ja puheoikeus luottamuselinten kokouksissa on yksi tavoista lisätä nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa läsnäolo on lähtökohtaisestikin aina mahdollista, koska kokoukset ovat avoimia. Puheoikeutta yleisöllä ei ole, mistä syystä nuorten osallistaminen päätöksentekoon olisi toteutettava yhteisen kirkkovaltuuston tai sen puheenjohtajan kutsulla. Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan yhteisellä kirkkovaltuustolla tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua valtuuston kokoukseen asiantuntijoita kuultavaksi. Työjärjestyksestä tai lainsäädännöstä ei käy ilmi estettä sille, että aloitteessa ehdotetulla tavalla ennakolta nimetyt henkilöt kutsuttaisiin useampaan kokoukseen nuorten näkökulman asiantuntijoina esimerkiksi tietyksi määräajaksi kerrallaan. Läsnäolo- ja puheoikeuden toteuttaminen seurakuntaneuvostojen kokouksissa edellyttää vastaavalla tavalla nuorten kutsumista kokoukseen asiantuntijana. Seurakuntaneuvostojen kokoukset ovat lähtökohtaisesti suljettuja, ja läsnäolo- ja puheoikeus niissä on erikseen ohjesäännössä määrätty kuuluvan vain tietyille viranhaltijoille. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen ohjesääntöissä on kuitenkin annettu oikeus kutsua seurakuntaneuvoston kokoukseen asiantuntijoita, mikä mahdollistaisi nuorten osallistamisen myös näissä kokouksissa. Seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä ei ole määritelty sitä, kuka voi päättää asiantuntijoiden kutsumisesta, mutta yhteisen kirkkovaltuuston ohjesääntöä analogisesti soveltaen oikeus asiantuntijan kutsumiseen kuuluisi seurakuntaneuvostolle tai sen puheenjohtajalle. Muita aloitteeseen liittyviä näkökohtia Kirkon tulevaisuuden kannalta on merkittävää, että voimassaolevien säädösten tarjoamissa puitteissa monipuolisesti vahvistetaan nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi seurakuntien päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Kuten edellä on todettu, on seurakuntaneuvoston puheenjohtajalla ja yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalla mahdollisuus

20 lista 9/ kutsua asiaomaisen hallintoelimen kokoukseen kuultavaksi asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Tämä on mahdollista, vaikka kirkkolaki ei ainakaan toistaiseksi sisällä kuntalain ja nuorisolain edellä kuvattuja velvoitteita nuorten osallisuuden lisäämisestä. Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu yhteiskunnassa jo pitkään. Kirkko ja seurakunnat ovat toteuttaneet useita hankkeita. Osallisuustavoitteet on kirjattu kirkon kasvatustyötä linjaaviin asiakirjoihin. Kehittämistyöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Sosiaalinen osallisuus ja mahdollisuudet osallistua oman toiminnan suunnitteluun vaikuttavat toteutuvan seurakunnissa jo melko hyvin, koska esimerkiksi viikkotoimintaan aktiivisesti osallistuvat voivat vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja kertoa näkemyksistään suoraan työntekijöille. Varsinaisia nuorista ja nuorista aikuisista koottuja vaikuttajaryhmiä on seurakunnissa kuitenkin vain muutamia, joten hallinnollinen osallisuus ja päätöksentekoon vaikuttamisen kanavat ovat jääneet puuttumaan. Osallisuus sekä sosiaalinen että hallinnollinen on erittäin merkittävä tekijä kirkon jäsenyydelle. Osallisuuden kokemus lisää myönteistä suhtautumista kirkon jäsenyyteen, kun taas osattomuuden kokemus korreloi kirkosta eroamisen kanssa. Tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamishalu suuntautuvat kirkkoon ja yhteiskuntaan. Kirkkohallitus on valmistellut kirkolliskokoukselle esityksen, jossa ehdotetaan muutosta kirkkojärjestykseen niin, että seurakunnille tulisi velvoite huolehtia nuorten kuulemisen ja osallisuuden toteutumisesta seurakuntiin perustettavien nuorten vaikuttajaryhmien kautta. Nämä vaikuttajaryhmät rakennetaan yhdessä nuorten kanssa ja niiden muodot ja käytänteet päätetään paikallisesti. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuuden järjestäminen on jo itsessään osallistava prosessi. Ryhmien järjestelyt ja toiminta eivät aiheuta merkittäviä kuluja. Esityksen mukaan vaikuttajaryhmiin valittaisiin konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. Käsillä olevan nuorten aloitteen edistäminen lisää mielekkäällä tavalla nuorten hallinnollista osallisuutta ja toteuttaa ennakoivasti myös kirkkohallituksen esityksen velvoitteet ja tavoitteet. Tampereen seurakunnissa toimi 1970-luvulla nuorten kirkkovaltuusto. Sen toimintaa on lähemmin kuvattu tuomiorovasti TT Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria teoksessa osassa 2 sekä yliopettaja TT Mikko Malkavaaran kirjoittamassa teoksessa Nuori Tampere Seurakuntien nuorisotyö Tampereella Nuorten kirkkovaltuustoon kuului 20 jäsentä, jotka olivat Tampereen seurakuntiin kuuluvia, rippikoulun käyneitä ja enintään 30-vuotiaita nuoria. Nuorisovaltuusto kokoontui pääasiassa ennen yhteisen kirkkovaltuuston kokousta ja otti kantaa kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Missään muualla ei nuorilla ollut vastaavaa demokratiahanketta eikä nuorilla ollut vastaavia mahdollisuuksia vaikuttaa seurakuntien päätöksentekoon. Nuorten kannanotot otettiinkin varsinaisen kirkkovaltuuston kokouksissa huomioon varsin hyvin. Vastauksena nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä seurakuntien päätöksenteossa koskevaan aloitteeseen voidaan todeta seuraavaa:

21 lista 9/ Nuorten näkökulman monipuolinen vahvistaminen seurakuntien päätöksenteossa on tulevaisuuden kannalta tärkeä tavoite. Seurakuntavaaleilla luottamushenkilöiksi valitut nuoret seurakuntalaiset ovat tässä asiassa avainasemassa. Tämän tavoitteen toteutumista on kuitenkin hyvä edistää myös muilla säädösten mahdollistamilla tavoilla. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kaksi nuorta seurakunnan edustajiksi, joita on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijoina seurakuntaneuvostojen kokouksissa. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kukin yhden nuoren seurakunnan edustajaksi, jota on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijana yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa. Seurakuntien yhteinen kasvatus voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa seurakuntaneuvostojen nimeämiä nuorten edustajia mm asiantuntijaryhmän työskentelyssä. Näiltä osin yhteistyöstä seurakuntaneuvostojen nimeämien nuorten edustajien kanssa vastaa yhteisen kasvatustyön johtava pappi. Nuorten edustajien näkökulmien kuuleminen on merkittävää myös hallinnollista päätöksentekoa edeltävässä asioiden valmisteluvaiheessa. Asiaan liittyvistä toimintavoista ja käytänteistä vastaavat ja päättävät seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajat. Nuorten näkökulman vahvistamisella seurakuntien päätöksenteossa on merkitystä myös yhteisen kirkkoneuvoston työskentelylle. Yhteisten tehtävien johtosäännön mukaan kehitysjohtajan tehtävänä on johtaa ja koordinoida asioiden esittelyä yhteisessä kirkkoneuvostossa. Nuorten edustajien nimeäminen kuultaviksi seurakuntien päätöksenteossa on tarkoituksenmukaista toteuttaa syyskauden 2019 aikana siten, että käytäntöjä voidaan toteuttaa välisenä aikana. Saatujen kokemusten myötä jatkosta vuoden 2021 osalta päätetään syyskaudella Nuorten tekemään aloitteeseen perustuen yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että seurakuntaneuvostot nimeäisivät esittelyssä yksilöidyn mukaisesti nuorten edustajat kuultaviksi asiantuntijoina seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa vuonna esitys hyväksyttiin. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kaksi nuorta seurakunnan edustajiksi, joita on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijoina seurakuntaneuvostojen kokouksissa. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kukin yhden nuoren seurakunnan edustajaksi, jota on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijana yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa.

22 lista 9/ Johtava kappalainen esittää, että seurakuntaneuvosto nimeää Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten toiminnassa aktiivisesti mukana olevat nuoret Ilona Salmisen ja Lauri Välimäen seurakunnan edustajiksi seurakuntaneuvostoon sekä Matti Mustosen seurakunnan edustajaksi yhteiseen kirkkovaltuustoon. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3).

23 lista 9/ Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Allekirjoitukset puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjantarkastus Kokouksen pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä xx.xx. xx.xx.2019 Tuomiokirkkoseurakunnan toimistossa Seurakuntien talo 4. kerros, Näsilinnankatu 26, Tampere. Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on ilmoitettu Seurakuntien talon ilmoitustauluilla. Tampere Leena Waismaa kokouksen sihteeri