Pöytäkirja 9/ Tampereen srky - Harjun seurakunta seurakuntaneuvosto. Harjun seurakuntaneuvoston kokous. Kokousaika

Transkriptio

1 Pöytäkirja 9/2019 Harjun seurakuntaneuvoston kokous Kokousaika klo 17:30 Kokouspaikka Tesoman kirkko, Tesomankuja 11 Kahvit klo alkaen Osallistujat Paavilainen Ari puheenjohtaja Alatalo Seija poistui klo 19.05, 71 Hakkarainen Pasi poissa Hukari Anneli Järvi Meeri Karintaus Katja Koskiniemi Helena Kulku Marjatta poissa Kuortti Marjo Lehtinen Jarmo poissa Löytty Olli Mäki-Lohiluoma Jouko Sorvaniemi Mira Sutinen Maija Tahlo-Jortikka Satu Toikka Heta Tuomi Taru Oksanen Marja sihteeri Varajäsenet Salmela Risto Muut osallistujat Arola Päivi ohjausryhmän jäsen, poissa Heiskanen Jouni ohjausryhmän jäsen, poissa Janhonen Seppo ohjausryhmän jäsen Komulainen Markku ohjausryhmän jäsen Laiho Riitta ohjausryhmän jäsen Laitinen Tarja ohjausryhmän jäsen Lammi Martti ohjausryhmän jäsen, poissa Luomajoki Laura ohjausryhmän jäsen, poissa Ryyppö-Prami Anne ohjausryhmän jäsen Viitala Riina ohjausryhmän jäsen

2 Pöytäkirja 9/2019 Sisällysluettelo 68 Kokoustiedot Ilmoitusasiat Nuorten tekemä aloite vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä Tampereen seurakuntien päätöksenteossa Lausunto toiminta-ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta Lausunto kiinteistöstrategiasta Lausunto virkojen perustamisesta, virkojen lakkauttamisesta sekä virkojen muuttamisesta henkilöstösuunnitelmassa vuosille Kokouksen päättäminen Valitusosoitus pöytäkirjaan... 14

3 Pöytäkirja 9/ Kokoustiedot Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avaa kokouksen ja pitää alkuhartauden. Esitys Päätös Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. (KJ 7:6). Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti. Esitys Päätös Puheenjohtaja esittää, että valitaan pöytäkirjantarkistajiksi Jarmo Lehtinen ja Olli Löytty. Jarmo Lehtisen ollessa estynyt, pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Olli Löytty ja Jouko Mäki-Lohiluoma. Kokouksen käsittelyjärjestys Tämän kokouksen päätösehdotukset on valmisteltu LAVA-ohjeistuksen mukaan (KJ 23:3), ja mikäli päätöksellä on välitön vaikutus alle 18-vuotiaisiin, on se myös otettu huomioon valmistelussa ja todettu esittelyssä. Esitys Päätös Esityslista hyväksytään kokouksen käsittelyjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen käsittelyjärjestykseksi.

4 Pöytäkirja 9/ Ilmoitusasiat Esittelijä Ari Paavilainen - Edellisen kokouksen pöytäkirja luettavissa osoitteessa - Kirkkoon liittyi elokuussa 15 henkilöä (vuonna henkilöä) - Kirkosta erosi elokuussa 34 henkilöä (vuonna henkilöä) - Kirkkoherran päätöspöytäkirjat 36-37/ Työajattomien työntekijöiden työajan seuranta ajalla Harjun seurakunnan kehittämissuunnitelma Harjun seurakunnan ohjausryhmässä tapahtuneet muutokset: Pispalan lähikirkkotiimin vetäjäksi on tullut Laura Luomajoki (Antti Kulmalan tilalle), lähetyssihteeri Riitta Laiho on nimetty uudeksi ohjausryhmän jäseneksi. Luomajoella ja Laiholla on ohjausryhmän jäsenyyden vuoksi läsnäolo-oikeus seurakuntaneuvoston kokouksiin - Seurakuntaneuvosto toteuttaa messun Pispalan kirkossa ; tehtävälista kiersi kokouksessa Esitys Päätös Puheenjohtaja esittää, että ilmoitusasiat merkitään tiedoksi. Päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen, Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

5 Pöytäkirja 9/ Nuorten tekemä aloite vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä Tampereen seurakuntien päätöksenteossa Diaarinumero Esittelijä DTRE/299/ /2019 Ari Paavilainen Esittely Kirkkoneuvoston kokouksen : Tausta: Tampereen eri seurakuntien toiminnassa mukana olevat nuoret ovat jättäneet aloitteen koskien nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä seurakuntien päätöksenteossa. Aloite kokonaisuudessaan on seuraava: Esitämme, että sekä seurakuntaneuvostoissa että kirkkovaltuustossa olisi edustus seurakuntanuorista. Tampereella mikään seurakunta ei maksa isosille palkkaa rippileireistä, mutta silti seurakuntanuoremme ovat yksiä valtakunnan aktiivisimmista. Se, että Tampereen seurakuntanuoret toimivat kukin tahoillaan esimerkillisesti on osoitus siitä, että he myös ansaitsevat vaikuttaa seurakuntayhtymämme päätöksenteossa. Kaupungin hallinnosta näkee, kuinka nuorten ottaminen mukaan kaupungin lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon on lisännyt nuorten luottoa päätöksentekoon ja tietoisuutta kaupungin asioista. Teknisesti nuorten edustajat ovat paikallisesta nuorisovaltuustosta ja heitä on aina kaksi kussakin edustuselimessä. Heillä on kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta. Kukin edustaja on yhden kalenterivuoden siinä elimessä, johon hänet valitaan. Seurakuntaneuvostoihin valittaisiin paikallisista isosista kaksi edustajaa seurakunnan mukaan. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittaisiin yksi isonen kustakin seurakunnasta. Kunkin päätöksentekoelimen kokouksessa isosella olisi puhe- ja läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta, sillä heitä ole valittu seurakuntavaalissa. Edustajan kausi olisi kalenterivuoden mittainen. Edustajien toiminta päätöksentekoelimissä tulee olla poliittisesti sitoutumatonta ja heidän tulee edustaa seurakuntansa nuoria. Seurakunnat päättäisivät itse tavasta, jolla edustajat päätöksentekoelimiin valittaisiin. Mikäli tämä aloite on mahdotonta toteuttaa nykyisen kirkkolain puitteissa, esitämme, että viette tämän aloitteen eteenpäin kirkolliskokoukseen teknisine korjauksineen. Se, että nuorille taattaisiin sääntömääräiset edustuspaikat seurakuntayhtymän demokratiassa, olisi myös suora osoitus siitä, ettei nuorten kuuleminen ole meillä yhdentekevää. Teemu Kauppinen Matti Mustonen Leo Turpeinen Nuorten tekemästä aloitteesta on sen valmisteluvaiheessa keskusteltu heidän kanssaan. Keskusteluihin ovat osallistuneet yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, hallintopäällikkö, kasvatustyön johtava pappi, kehityspalveluiden asiantuntija sekä kehitysjohtaja. Käydyissä keskusteluissa on käsitelty aloitteen taustoja sekä mahdollisuuksia kuulla ja toteuttaa sen keskeisiä tavoitteita. Keskusteluissa on ollut esillä myös seurakuntavaaleilla valittujen luottamuselinten tehtävät ja

6 Pöytäkirja 9/ toimintakäytännöt. Nuorten osallistuminen seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksiin lainsäädännön ja muiden säännösten näkökulmasta Nuorten osallistumista seurakuntien päätöksentekoon koskevia säännöksiä on lainsäädännössä ja Tampereen seurakuntien osalta seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä. Lähtökohtana seurakuntayhtymän sisäisten sääntöjen tulkinnassa olisi pidettävä nuorisolakia (1285/2016), jonka tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laki asettaa vastuun nuorisotyöstä ja nuorisopolitiikasta valtiolle ja kunnille eikä aseta velvoitteita suoraan seurakunnille, mutta lain tavoitteiden voidaan katsoa soveltuvan hyvin myös seurakuntien toimintaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia on tietoisesti parannettu nuorisolain tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi perusopetuslain muutoksen yhteydessä vuonna Perusopetuslakiin (628/1998) lisättiin tuolloin säännökset, joiden mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Merkittävä lisäys tehtiin myös uudistettaessa kuntalakia (410/2015). Nykyisen kuntalain 26 :n mukaan Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä (nuorisovaltuusto) ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen. Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 :ssä Tampereen seurakuntayhtymä - Yhteinen kirkkoneuvosto Pöytäkirjanote 08/ Vastaavaa määräystä ei ole otettu kirkkolakiin, mutta lasten ja nuorten osallistamisen on kirkkohallituksen tulkinnan mukaan osa kirkkojärjestyksessä päätöksentekijöiltä edellytettyä päätösten lapsivaikutusten ennakkoarviointia. Kirkkojärjestyksen 23 luvun 3 velvoittaa valmisteluvaiheessa arvioimaan ja huomioimaan päätöksen vaikutukset lapsiin. Esittäessään kyseistä lainkohtaa lisättäväksi kirkkojärjestykseen (kirkkohallituksen esitys 2/2014) kirkkohallitus on todennut, että kiinnostus lasten ja nuorten omaa näkökulmaa kohtaan on välttämätöntä parhaan ratkaisun tekemiseksi. Esityksessä korostetaan lasten ja nuorten näkemyksen huomioimista kaikessa seurakunnan toiminnassa, koska niin on saatavana tärkeää tietoa päätösten perustaksi. Lisäksi näin voidaan välittää lapsille ja nuorille kokemus siitä, että heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Tämä, kuten kirkkohallitus on esityksessään todennut, vahvistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia

7 Pöytäkirja 9/ vaikuttaa ja kokea osallisuutta suhteessa seurakuntaan, kirkkoon ja koko yhteiskuntaan. Huolimatta siitä, että kirkkolakiin ei ole kuntalain tavoin sisällytetty nimenomaista mainintaa nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien varmistamisesta, vastaavan velvoittavan määräyksen voidaan siis katsoa löytyvän kirkkojärjestyksestä. Nuorten läsnäolo- ja puheoikeus luottamuselinten kokouksissa on yksi tavoista lisätä nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa läsnäolo on lähtökohtaisestikin aina mahdollista, koska kokoukset ovat avoimia. Puheoikeutta yleisöllä ei ole, mistä syystä nuorten osallistaminen päätöksentekoon olisi toteutettava yhteisen kirkkovaltuuston tai sen puheenjohtajan kutsulla. Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan yhteisellä kirkkovaltuustolla tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua valtuuston kokoukseen asiantuntijoita kuultavaksi. Työjärjestyksestä tai lainsäädännöstä ei käy ilmi estettä sille, että aloitteessa ehdotetulla tavalla ennakolta nimetyt henkilöt kutsuttaisiin useampaan kokoukseen nuorten näkökulman asiantuntijoina esimerkiksi tietyksi määräajaksi kerrallaan. Läsnäolo- ja puheoikeuden toteuttaminen seurakuntaneuvostojen kokouksissa edellyttää vastaavalla tavalla nuorten kutsumista kokoukseen asiantuntijana. Seurakuntaneuvostojen kokoukset ovat lähtökohtaisesti suljettuja, ja läsnäolo- ja puheoikeus niissä on erikseen ohjesäännössä määrätty kuuluvan vain tietyille viranhaltijoille. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen ohjesääntöissä on kuitenkin annettu oikeus kutsua seurakuntaneuvoston kokoukseen asiantuntijoita, mikä mahdollistaisi nuorten osallistamisen myös näissä kokouksissa. Seurakuntaneuvostojen ohjesäännöissä ei ole määritelty sitä, kuka voi päättää asiantuntijoiden kutsumisesta, mutta yhteisen kirkkovaltuuston ohjesääntöä analogisesti soveltaen oikeus asiantuntijan kutsumiseen kuuluisi seurakuntaneuvostolle tai sen puheenjohtajalle. Muita aloitteeseen liittyviä näkökohtia Kirkon tulevaisuuden kannalta on merkittävää, että voimassaolevien säädösten tarjoamissa puitteissa monipuolisesti vahvistetaan nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi seurakuntien päätöksenteossa ja sen Tampereen seurakuntayhtymä - Yhteinen kirkkoneuvosto Pöytäkirjanote 08/ valmistelussa. Kuten edellä on todettu, on seurakuntaneuvoston puheenjohtajalla ja yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalla mahdollisuus kutsua asiaomaisen hallintoelimen kokoukseen kuultavaksi asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Tämä on mahdollista, vaikka kirkkolaki ei ainakaan toistaiseksi sisällä kuntalain ja nuorisolain edellä kuvattuja velvoitteita nuorten osallisuuden lisäämisestä. Lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu yhteiskunnassa jo pitkään. Kirkko ja seurakunnat ovat toteuttaneet useita hankkeita. Osallisuustavoitteet on kirjattu kirkon kasvatustyötä linjaaviin asiakirjoihin. Kehittämistyöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia. Sosiaalinen osallisuus ja mahdollisuudet osallistua oman toiminnan suunnitteluun vaikuttavat toteutuvan seurakunnissa jo melko hyvin, koska esimerkiksi viikkotoimintaan aktiivisesti osallistuvat voivat vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja kertoa näkemyksistään suoraan työntekijöille. Varsinaisia nuorista ja nuorista aikuisista koottuja vaikuttajaryhmiä on seurakunnissa kuitenkin vain muutamia, joten

8 Pöytäkirja 9/ hallinnollinen osallisuus ja päätöksentekoon vaikuttamisen kanavat ovat jääneet puuttumaan. Osallisuus sekä sosiaalinen että hallinnollinen on erittäin merkittävä tekijä kirkon jäsenyydelle. Osallisuuden kokemus lisää myönteistä suhtautumista kirkon jäsenyyteen, kun taas osattomuuden kokemus korreloi kirkosta eroamisen kanssa. Tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamishalu suuntautuvat kirkkoon ja yhteiskuntaan. Kirkkohallitus on valmistellut kirkolliskokoukselle esityksen, jossa ehdotetaan muutosta kirkkojärjestykseen niin, että seurakunnille tulisi velvoite huolehtia nuorten kuulemisen ja osallisuuden toteutumisesta seurakuntiin perustettavien nuorten vaikuttajaryhmien kautta. Nämä vaikuttajaryhmät rakennetaan yhdessä nuorten kanssa ja niiden muodot ja käytänteet päätetään paikallisesti. Lasten ja nuorten kuuleminen ja osallisuuden järjestäminen on jo itsessään osallistava prosessi. Ryhmien järjestelyt ja toiminta eivät aiheuta merkittäviä kuluja. Esityksen mukaan vaikuttajaryhmiin valittaisiin konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. Käsillä olevan nuorten aloitteen edistäminen lisää mielekkäällä tavalla nuorten hallinnollista osallisuutta ja toteuttaa ennakoivasti myös kirkkohallituksen esityksen velvoitteet ja tavoitteet. Tampereen seurakunnissa toimi 1970-luvulla nuorten kirkkovaltuusto. Sen toimintaa on lähemmin kuvattu tuomiorovasti TT Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria teoksessa osassa 2 sekä yliopettaja TT Mikko Malkavaaran kirjoittamassa teoksessa Nuori Tampere Seurakuntien nuorisotyö Tampereella Nuorten kirkkovaltuustoon kuului 20 jäsentä, jotka olivat Tampereen seurakuntiin kuuluvia, rippikoulun käyneitä ja enintään 30-vuotiaita nuoria. Nuorisovaltuusto kokoontui pääasiassa ennen yhteisen kirkkovaltuuston kokousta ja otti kantaa kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Missään muualla ei nuorilla ollut vastaavaa demokratiahanketta eikä nuorilla ollut vastaavia mahdollisuuksia vaikuttaa seurakuntien päätöksentekoon. Nuorten kannanotot otettiinkin varsinaisen kirkkovaltuuston kokouksissa huomioon varsin hyvin. Vastauksena nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä seurakuntien päätöksenteossa koskevaan aloitteeseen voidaan todeta seuraavaa: Tampereen seurakuntayhtymä - Yhteinen kirkkoneuvosto Pöytäkirjanote 08/ Nuorten näkökulman monipuolinen vahvistaminen seurakuntien päätöksenteossa on tulevaisuuden kannalta tärkeä tavoite. Seurakuntavaaleilla luottamushenkilöiksi valitut nuoret seurakuntalaiset ovat tässä asiassa avainasemassa. Tämän tavoitteen toteutumista on kuitenkin hyvä edistää myös muilla säädösten mahdollistamilla tavoilla. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kaksi nuorta seurakunnan edustajiksi, joita on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijoina seurakuntaneuvostojen kokouksissa. Seurakuntaneuvostot voivat halutessaan nimetä kukin yhden nuoren seurakunnan edustajaksi, jota on mahdollista puheenjohtajan kanssa erikseen sovittavalla tavalla kuulla asiantuntijana yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa. Seurakuntien yhteinen kasvatus voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa seurakuntaneuvostojen nimeämiä nuorten edustajia mm asiantuntijaryhmän työskentelyssä. Näiltä osin yhteistyöstä seurakuntaneuvostojen nimeämien nuorten edustajien kanssa vastaa yhteisen kasvatustyön johtava pappi.

9 Pöytäkirja 9/ Nuorten edustajien näkökulmien kuuleminen on merkittävää myös hallinnollista päätöksentekoa edeltävässä asioiden valmisteluvaiheessa. Asiaan liittyvistä toimintavoista ja käytänteistä vastaavat ja päättävät seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajat. Nuorten näkökulman vahvistamisella seurakuntien päätöksenteossa on merkitystä myös yhteisen kirkkoneuvoston työskentelylle. Yhteisten tehtävien johtosäännön mukaan kehitysjohtajan tehtävänä on johtaa ja koordinoida asioiden esittelyä yhteisessä kirkkoneuvostossa. Nuorten edustajien nimeäminen kuultaviksi seurakuntien päätöksenteossa on tarkoituksenmukaista toteuttaa syyskauden 2019 aikana siten, että käytäntöjä voidaan toteuttaa välisenä aikana. Saatujen kokemusten myötä jatkosta vuoden 2021 osalta päätetään syyskaudella Nuorten tekemään aloitteeseen perustuen yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että seurakuntaneuvostot nimeäisivät esittelyssä yksilöidyn mukaisesti nuorten edustajat kuultaviksi asiantuntijoina seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa vuonna Esitys Päätös Seurakuntaneuvosto kiittää aktiivisia nuoria ja ottaa nuorten edustajat mukaan vaikuttamaan. Päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen, Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Harjun seurakunnan seurakuntaneuvostolle (KL 24:3). Yhteinen kirkkoneuvosto

10 Pöytäkirja 9/ Lausunto toiminta-ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta 2020 Diaarinumero Esittelijä Esittely DTRE/154/ /2019 Ari Paavilainen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se 1. hyväksyy Tampereen ev.lut. seurakuntien strategiset linjaukset 2. hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman vuodeksi 2020 sekä talousarvion vuodeksi hyväksyy vuosien osalta tehdyt linjaukset talousarviosuunnittelun pohjaksi todeten samalla, että myöhemmin hyväksyttäviksi tulevat vuosittaiset suunnitteluevästeet tarkentavat ja täydentävät nyt tehtyjä linjauksia 4. päättää talousarvion sitovuustasoksi käyttötalousosassa yksikkötason toimintakatteen sekä investointiosassa hanketason kuitenkin siten, että investointisuunnitelman kunkin kirkon, seurakuntatalon, toiminta- ja leirikeskuksen ja hautausmaan rakennuksen osuus on oma hanketasonsa ja kukin hautausmaa on oma hanketasonsa. Tietohallinnon hankkeet, urut, automaattinen sammutusjärjestelmä ja AV-tekniikka on kukin yksi hanketaso 5. pyytää seurakuntaneuvostoilta ja yhteisten tehtävien johtokunnilta lausunnot toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta 2020 yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä 6. varaa yhteisen kirkkoneuvoston nimeämille asiantuntijaryhmille ja toimikunnille mahdollisuuden esittää kommenttinsa toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta 2020 yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä. Liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Valmistelujaosto kiinnitti huomiota seuraaviin seikkoihin: Kaikkien yksiköiden kohdalla talousarvioon perustuva raami ei ole ollut riittävä. Säästöjä käytetään talousarvion tasapainottamiseksi. Harjun seurakunta on ryhtynyt vaikeisiin toimenpiteisiin, jotta toiminta saataisiin pysymään sille osoitetun määrärahan puitteissa. Valmistelujaosto esittää huolensa säästöjen käytöstä vallitsevassa tilanteessa ja on huolissaan myös siitä, kohdennetaanko korvamerkityt säästöt oikein ja ovatko ne käytettävissä enää, kun niitä todella tarvitaan. Joidenkin toimitilojen suhteen noudatettava linjaus oli erilainen TTS.ssä kuin kiinteistöstrategiassa. Kiinnitimme huomiota myös strategian seurakuntakäsitykseen. Seurakuntaa käsitellään sen edustajien ja työntekijöiden muodostamana organisaationa. Kuitenkin se on jäsentensä muodostama kokonaisuus ja sen toiminta, arvot ja tavoitteet koskevat myös sen jäseniä ja kirkon tehtävää tässä maailmassa.

11 Pöytäkirja 9/ Esitys Seurakuntaneuvosto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion 2020 esittelyn mukaisesti. Päätös Seurakuntaneuvoston lausunto toiminta- ja taloussuunnitelmaan: Pyrimme pitämään vanhat urut toimintakuntoisena. Seurakuntaneuvosto hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen, Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto

12 Pöytäkirja 9/ Lausunto kiinteistöstrategiasta Diaarinumero Esittelijä DTRE/154/ /2019 Ari Paavilainen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se 1. pyytää seurakuntaneuvostoilta ja yhteisten tehtävien johtokunnilta kiinteistöstrategiaan liittyvät lausunnot yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä 2. varaa yhteisen kirkkoneuvoston nimeämille asiantuntijaryhmille ja toimikunnille mahdollisuuden esittää kommenttinsa kiinteistöstrategiasta yhteistä kirkkovaltuustoa varten mennessä. Liitteenä on lausuntovaiheen kiinteistöstrategia Esitys Puheenjohtaja esittää, että 1. Seurakuntaneuvosto kiittää näkölinjan ulottamisesta aina vuoteen 2030 asti. Seurakuntaneuvosto ottaa huomioon, että taustalla oleva kaupungin ennuste ja ennusteet seurakuntien jäsenmäärästä ovat vaihdelleet strategian laatimisen yhteydessä ja se sisältää useita epävarmuustekijöitä. Seurakuntaneuvosto esittää huolensa korjausvelan määrästä ja siitä, että toimintatavat tämän alati kasvavan ongelman edessä ovat edelleen avoimia. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintatapaa ja monien sen toimintojen sijoittumista on syytä arvioida uudelleen osana tätä prosessia tulevaisuudessa. 2. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että muutamien kiinteistöjen kohdalla toimintalinjat erosivat TTS:ssä ja kiinteistöstrategiassa. Lamminpään Rauhanportin kohdalla oli ylläpitoon tähtääviä investointeja, mutta toisaalta sitä suunnitellaan purettavaksi ja korvattavaksi uudella rakennuksella. 3. Seurakunnan kannalta on merkityksellistä kiinnittää huomiota Lielahden ja Lentävänniemen alueeseen ja sinne rakentuvaan kokonaisuuteen. 4. Seurakuntaneuvosto hyväksyy lausunnon ja esitetyn kiinteistöstrategian. Päätös Seurakuntaneuvosto hyväksyi puheenjohtajan esityksen lausunnoksi lisäten siihen vielä muutaman näkökohdan: - Seurakuntaneuvosto toivoo avointa keskustelua ja suunnittelua seurakuntaneuvoston, seurakuntalaisten ja kiinteistöpäällikön kanssa Tesoman kirkon kehittämisestä ja tulevaisuuden suunnitelmista. - Kannamme huolta, miten seurakunnan toiveet otetaan huomioon uusien alueiden kehittämisessä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

13 Pöytäkirja 9/ Kiinnitämme huomiota tiedonkulkuun ja toivomme, että lausuntoa antavat elimet saisivat olla enemmän jo valmisteluvaiheessa mukana. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen, Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto

14 Pöytäkirja 9/ Lausunto virkojen perustamisesta, virkojen lakkauttamisesta sekä virkojen muuttamisesta henkilöstösuunnitelmassa vuosille Diaarinumero Esittelijä DTRE/309/ /2019 Ari Paavilainen Esittely Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , että se esittää edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että lukien 1. lakkautetaan kiinteistöpalveluiden teknisen isännöitsijän virka 2. lakkautetaan kiinteistöpalveluiden pääemännän virka 3. muutetaan aluekeskusrekisterin rekisterisihteerin virka sisältämään jatkossa myös esimiestehtävät, vaativuusryhmänä muutetaan talous- ja hallintopalveluiden hankintasihteerin viran virkanimike hankinta-asiantuntijan virkanimikkeeksi 5. pyydetään seurakuntaneuvostoja ja yhteisten tehtävien johtokuntia antamaan tarvittaessa lausuntonsa virkojen perustamisesta, virkojen lakkauttamisesta sekä virkojen muuttamisesta yhteiselle kirkkovaltuustolle mennessä. Liitteenä on kooste yksiköiden henkilöstösuunnitelmista vuosiksi Esitys Päätös Puheenjohtaja esittää, että seurakuntaneuvosto yhtyy yhteisen kirkkoneuvoston esitykseen. Päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen, Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Yhteinen kirkkoneuvosto

15 Pöytäkirja 9/ Muutoksenhakuohjaus ja kokouksen päätös. Puheenjohtaja antaa muutoksenhakuohjauksen ja päättää kokouksen klo Allekirjoitukset Ari Paavilainen puheenjohtaja Marja Oksanen sihteeri Pöytäkirjantarkastus Kokouksen pöytäkirja on tarkastettu sähköisesti ja todettu kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Tampere Olli Löytty pöytäkirjantarkastaja Jouko Mäki-Lohiluoma pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26, 4 krs. Pöytäkirjan nähtävänä pidosta on ilmoitettu Tampereen seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Tampere Marja Oksanen kokouksen sihteeri

16 Pöytäkirja 9/ Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24. luvun 5. :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5. :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät 70 ikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24. luvun 3. :n 1. momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät 68, 69, Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24. luvun 3. :n 2. momentin mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. kirkkolain 24. luvun 14 :n 2 momentti 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentti 4. kirkkolain 6 luvun 72 :n 2 momentti 5. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24. luvun 8a :n 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25. :n mukaisen kynnysarvon. Pöytäkirjan pykälät Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimusviranomainen Harjun seurakunnan seurakuntaneuvosto Käyntiosoite Näsilinnankatu 26 Postiosoite Tampere Sähköpostiosoite marja.oksanen@evl.fi Pöytäkirjan pykälät Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi seurakunnalle silloin kun se on seurakunnan käytettävissä tietojärjestelmässä siten, että sitä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan

17 Pöytäkirja 9/ millä perusteella oikaisua päätökseen vaaditaan. Hankintaoikaisu Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (hankintalaki ). Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikkö Käyntiosoite Postiosoite Faksi Sähköposti Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jos ne eivät jo ole hankintayksikön hallussa. Valitusosoitus Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusaika on 30 päivää. Valitusviranomainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite Raatihuoneenkatu 1 Faksi Sähköposti hameenlinna.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusaika on 30 päivää. Valitusviranomainen Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli Pöytäkirjan pykälät

18 Pöytäkirja 9/ Osoite Näsilinnankatu 26 Sähköposti Valitusviranomainen Kirkkohallitus Pöytäkirjan pykälät Käyntiosoite Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite PL 210, Helsinki Faksi Sähköposti Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivän viestin lähettämisestä. Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen hankintalain 130 :n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Valitusviranomainen Markkinaoikeus Osoite Radanrakentajantie 5, Helsinki Faksi Sähköpostiosoite markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

19 Pöytäkirja 9/ päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee 1) yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, 2) sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin hankintalain 75 :n nojalla tai 3) sitä, että hankintalain 93 :ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, jos hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1445/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksuja seuraavasti, jollei lain 5, 7, 8 tai 9 :stä muuta johdu. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, jollei lain 5, 7, 8 tai 9 :stä muuta johdu. Oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 260 euroa ja markkinaoikeudessa Käsittelymaksu markkinaoikeudessa on kuitenkin 4100, jos hankinnan arvo on vähintään 1 miljoonaa euroa ja 6140, jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa.