Salon kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015
|
|
- Jaana Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Salon kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Henkilöstöpalvelut (KH x.x.2014) 2114/ /2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rakenne ja määrä Työsuhdemuodot Työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen 8 3 Koulutussuunnittelu Osaamisen johtamisen malli Salon kaupungin osaamisalueet Ammatillisen osaamisen arvio Ammatillinen kehittäminen Koulutussuunnitelma Koulutusten toteuttaminen Koulutusten kohdentaminen 14 4 Suunnitelmien toteuttamisen seuranta Kehittymis- ja koulutussuunnitelmien seuranta palvelualueilla Koulutusseuranta koulutuskorvausta varten 15 5 Hyväksyminen 17 LIITE 1 Koulutussuunnitelma-kysely 17 LIITE 2 Koulutussuunnitelma 17
3 1
4 JOHDANTO Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset ovat tulleet voimaan Vuoden 2014 aikana henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on saatettava uuden lain tasalle. Salon kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma pohjautuu työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiseen malliin henkilöstö- ja koulusuunnitelman laatimiseksi. Mallin pohjana on mm. laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, KYTL. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisesta osaamisen kehittämisestä (1136/2013) edellyttää kuntaorganisaation laatimaan vuosittain koulutussuunnitelman. Lain tarkoituksena on edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä. Laki koulutuksen korvaamisesta (1140/2013) mahdollistaa koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisen työnantajalle. Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan etukäteen laatimaan koulutussuunnitelmaan ja edistää työntekijän ammatillista osaamista. Suunnitelma on laadittava, vaikka kunta ei koulutuskorvausta hakisikaan. Vuoden 2015 palvelualuekohtaiset koulutussuunnitelmat on toimitettu henkilöstöpalveluihin lokakuun aikana täyttämällä Digium-kysely. Linkki (kysymykset liitteessä 1) lähetettiin palvelualueiden yhteyshenkilöille Henkilöstöpalveluissa palvelualuekohtaiset koulutussuunnitelmat kootaan tämän dokumentin liitteeksi (liite 2). Hyväksytty henkilöstö- ja koulutussuunnitelma lisätään Santran sivulle: Sisäiset palvelut Koulutukset Koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelmaa voi päivittää kalenterivuoden aikana. Jos palvelualueen suunnitelma muuttuu kalenterivuoden aikana, tulee tarkistettu suunnitelma toimittaa henkilöstöpalveluihin. Koulutussuunnitelma viedään aina olennaisten muutosten jälkeen yt-elimen käsittelyyn. Koulutussuunnitelmaan liittyen yhteyshenkilönä henkilöstöpalveluissa toimii Sari Yli-Junnila. 2
5 HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Koko kaupungin tasoinen henkilöstösuunnittelu on toteutunut määrällisenä suunnitteluna talousarvion käsittelyn yhteydessä. Talousarviossa on esitetty perustettavat, uudet vakinaiset vakanssit sekä näytetty ne määräaikaiset vakanssit, joihin on varattu määräraha. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä lakkautettiin vakansseja, jotka olivat jääneet tyhjiksi ja joita ei enää arvioitu tarvittavan. 2.1 Henkilöstön rakenne ja määrä Organisaation henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä Nykyisen Salon kaupungin henkilöstön kokonaismäärä ja vakinaisen henkilökunnan määrä kääntyi laskuun vuonna 2012, jolloin tulopohjan romahduksen johdosta kaupungissa piti käynnistää talouden tervehdyttämistoimia. Sekä vuonna 2012 että 2013 henkilökuntaa lomautettiin samalla, kun rekrytointikieltoa vahvistettiin ja rekrytointia vaikeutettiin. Menettelyjen määrä näkyy suoraan myös sijaisten käyttämisen vähenemisenä. Taulukko 1 Henkilöstörakenne - vakinaiset, määräaikaiset ja sijaiset Kaupungin tulopohjan romahtamisen jälkeen on tehty suunnitelmia talouden saattamiseksi tasapainoon. Koska henkilöstömenot ovat suuri erä kaupungin menotaloudessa, on niiden vähentämiseen pyritty löytämään kestäviä keinoja. Vuoden 2015 talousarviossa on todettu, että henkilökunnan määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta. Rekrytointikielto on ollut ja on edelleen voimassa hallintopalveluissa, henkilöstö- ja talouspalveluissa, kaupunkikehityspalveluissa, rakennus- ja ympäristövalvonnassa ja liikelaitos Salon vedessä. Kaupunkikehityspalveluissa ravitsemispalvelujen välttämätön toiminta ilmenee sijaisten ottamisena. Vapaa-ajan palveluissa määräaikaisen henkilökunnan osuus on syyskuun lopun tilastossa korostunut kansalaisopiston opettajien johdosta. Vanhuspalveluissa sijaisten
6 käyttö näkyy niin ikään korostuneena. Perusteluna on lakisääteisten tehtävien hoitaminen korkean sairastavuuden yksiköissä. Taulukko 2 Henkilöstörakenne palvelualueittain (tilanne ) Miesten osuus koko henkilökunnasta on hieman pienempi kuin kunta-alalla yleensä. Ammattinimikkeet ovat vahvasti kytköksissä sukupuoleen. Opetusalalla ja maatalouslomituksessa sukupuoliriippuvuus on vähäisintä. Taulukko 3 Henkilöstön sukupuolijakauma (tilanne ) Henkilöstön vähentämistarpeen myötä henkilökunnan keski-ikä on lähtenyt aiempia vuosia jyrkempään nousuun. Palveluiden välillä on ikärakenteeseen liittyviä eroavaisuuksia, jotka selittyvät osittain sillä, kuuluuko palvelu rekrytointikiellon piiriin vai ei.
7 Taulukko 4 Henkilöstön ikärakenne 2.2 Työsuhdemuodot Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Palvelussuhteen luonne vakinainen vai määräaikainen Palvelussuhteiden täyttö on aina harkittava tapauskohtaisesti kaupungin täyttölupa-käytäntö huomioiden. Palvelussuhteet, joissa on pysyvä työn tekemisen tarve, täytetään toistaiseksi voimassa olevana (= vakinainen työ- tai virkasuhde). Määräaikainen palvelussuhde voidaan solmia vain perustellusta syystä ja se on oltava selkeä ja työsopimuksessa/viranhoitomääräyksessä tarkasti määritelty. Tällainen perusteltu syy on esim. sijaisuuden hoitaminen, projektiluonteinen tehtävä, kaupungin erillisellä määrärahalla palkattavat kesätyöntekijät tai ulkoinen rahoitus, silloin kun työllistäminen perustuu esim. palkkatukeen. Salon kaupungin määräaikaisen henkilöstön osuus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana on nähtävissä taulukossa 1. Määräaikaisuuden perusteista lisätietoa löytyy Santran palvelussuhdesivustolta. Osa-aikaiset työntekijät Osa-aikatyön syitä on useita; henkilö on osa-aikaeläkkeellä, osa-työkyvyttömyys-eläkkeellä, osittaisella hoitovapaalla, tai henkilö on muuten toivonut osa-aikaista työaikaa. Lisäksi Salon kaupunki työnantajana on palkannut henkilöstöä osa-aikaisiin palvelussuhteisiin osa-aikatyöhön siirtymisten johdosta.
8 Taulukko 5 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä Osa-aikatyön tekemiseen suhtaudutaan Salon kaupungilla myönteisesti, jos osa-aikatyöhön siirtymiseen liittyvät järjestelyt pystytään hoitamaan (esim. mahdollinen sijaisen saaminen ja palvelun/perustehtävän hoitaminen). Etätyö Etätyöllä tarkoitetaan työnteon muotoa, jossa työ tehdään joko osin tai kokonaan kotona tai muussa työntekijän valitsemassa paikassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella ja sen toteuttamisessa käytetään useimmiten apuna tietotekniikkaa. Salossa etätyöhön liittyvistä järjestelyistä sovitaan oman esimiehen kanssa. Mikäli esimiehen suostumuksella etätyön tekeminen on mahdollista, noudatetaan sen toteuttamisessa johtoryhmän vahvistamia periaatteita. Sopimus etätyön tekemisestä ja siihen liittyvistä ehdoista tehdään kirjallisesti. Etätyön tekemisen ehdot löytyvät Santran palvelussuhdesivustolta. Keinot ja mahdollisuudet, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämä Liukuva työaika Salon kaupungilla tietyillä henkilöstöryhmillä on käytössä liukuva työaika. Kyseessä on järjestely, jossa työntekijä tekee säännöllisen työaikansa ennalta sovituissa rajoissa päättäen itse työhön saapumisestaan sekä sieltä lähtemisen ajankohdan. Salossa käytössä oleva liukuva työaika on ns. tasoittumaton, jossa saldorajat, kiinteä työaika ja liukuma-ajat on erikseen määritetty. Työajan-seuranta edellyttää koneellista työajantarkkailua ja kulunvalvontaa. Kertynyt saldo tulee tasoittaa liukuma-aikana. Koska työyksikön palvelujen on toimittava myös liukuman aikana, esimiehellä on aina oikeus päättää, että viranhaltijan/työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liukuma-aikaan sattuvana aikana. Tällaisia ovat esim. osastopalaverit tai sovittavat päivystysvuorot liukuma-aikana yksikön asiakaspalvelun turvaamiseksi jne. Liukuvan työajan tarkempi ohjeistus löytyy Santran palvelussuhdesivustolta
9 Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työntekijällä ja viranhaltijalla on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Työntekijän oikeudesta perhevapaisiin on säädetty työsopimuslaissa ja viranhaltijan oikeudesta kunnallisista viranhaltijasta annetusta laissa. Lisäksi kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa on em. vapaiden palkkausta koskevat määräykset. Perhevapaalle jäävällä on vapaan päätyttyä oikeus palata aikaisempaan työhönsä. Jos tällaista työtä ei enää ole tarjolla, hänelle on tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työtä. Myös työajan ja lomien suunnittelussa henkilöstön tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Näin parannetaan sekä naisten että miesten mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Mahdolliset työajan joustot sekä joustavat virkavapaa/työlomajärjestelyt helpottavat erilaisten elämäntilanteiden huomioimista. Joustot eivät kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus, vaan työn ja palvelujen sujuvuus on päätöksenteossa huomioitava. Lisätietoja virka- ja työvapaisiin liittyen löytyy Santran palvelussuhdesivustolta. 2.3 Työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten, osatyökykyisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Kaupungin työhyvinvoinnin johtamismalli eli nk. Sujuva-toimintamalli esimiestyössä pyrkii varmistamaan samanlaiset menettelytavat kaikkien työntekijöiden kohdalla. Työttömyysuhan alaisia, ikääntyviä tai ikääntyneitä työntekijöitä ei ole mallissa eritelty erillisiksi kohderyhmiksi. Toimintamalli pitää sisällään työhyvinvoinnin johtamisen periaatteet, esimiestyön työkalut kolmeen osa-alueeseen jaoteltuina (toimiva arki työssä, varhainen tuki ja tehostettu tuki) sekä systemaattisen seuranta- ja raportointikäytännön. Ikääntyvän ja ikääntyneen työntekijän erityistilanteiden huomioiminen kytkeytyy työkaluissa erityisesti kehityskeskusteluihin ja varhaisen tuen keskusteluihin. Kehityskeskusteluissa käsiteltäviä asioita ovat esim. osaamisen arviointi ja kehittäminen sekä työntekijän työhyvinvointi ja jaksaminen. Varhaisen tuen keskusteluissa voidaan hyödyntää työkyvyn tuen tarpeen kartoituslistaa, jossa käsiteltävät teemat liittyvät työoloihin, ammatilliseen osaamiseen, työyhteisön toimivuuteen ja omiin voimavaroihin. Erityisesti ikääntyneille työntekijöille suunnattuna työssä jatkamisen tukivaihtoehtona Sujuva-toimintamallissa tuodaan esille osa-aikaeläkkeen käyttö. Sujuva-toimintamalli esimiestyössä löytyy Santran esimiessivustolta.
10 Periaatteet osatyökykyisten työssä jatkamisen tukemisesta on kuvattu Sujuva-toimintamallin tehostetun tuen aineistoissa. Työhön paluuta sairauspoissaolojaksolta ja työssä jatkamista tuetaan aktiivisella yhteistyöllä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kesken. Lähtökohta on työssä selviytymisen tukeminen työntekijän omassa tehtävässä. Tällöin työterveyslääkärin lausunto voi ohjata työntekijän työkykyä tukevien tehtävä- tai työaikajärjestelyjen tekemistä ja apuvälinehankintoja. Tarvittaessa työntekijän työssä selviytymistä tukevaa ratkaisua haetaan muista tehtävistä palvelualueelta tai nk. uudelleensijoituksena koko kaupungin alueelta. Tavoitteena on löytää työntekijälle uusi pysyvä tehtävä, joka vastaa hänen jäljellä olevaa työkykyään ja turvaa työkyvyn säilymisen. Sujuva-toimintamalliin sisältyy erillinen Paluun tuki -ohjeistus sairauspoissaolon pitkittyessä. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon (yli 4 vkoa) jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Keskeistä on, että työhön palaavan kanssa ollaan yhteydessä poissaolon aikana ja paluun onnistumista seurataan. Työhön paluun ja työssä jatkamisen tukena hyödynnetään ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä (työkokeilu ja uudelleenkouluttautuminen) sekä osa-aikaratkaisuja (osa-aikatyöhön siirtyminen, osasairauspäivärahan käyttö, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke). Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakuprosessi on ohjeistettu niin, että esimies pystyy jo eläkettä haettaessa alkaa suunnitella osa-aikatyön järjestämistä yksikössä. Sujuva-toimintamalli esimiestyössä löytyy Santran esimiessivustolta. Eläkkeelle siirtyminen on henkilökohtainen valinta Nykyinen eläkejärjestelmä mahdollistaa työssä jatkamisen henkilökohtaisen eläkeiän täytyttyä. Myös tuleva eläkeiän nousu kannustaa työnantajaa kehittämään työyhteisöjä, -prosesseja ja -olosuhteita sellaisiksi, että osaamista voidaan käyttää ja kehittää myös työkaaren loppupuolella. Eläkeikää lähestyvän työtehtäviä voidaan muuttaa työyksikön tilanteen mukaan ja niistä neuvotellaan ennen päätöksiä työntekijän kanssa. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen Henkilöstön halua siirtyä osa-aikaeläkkeelle tuetaan ja mahdollistetaan, mikäli se on yksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen näkökulmasta mahdollista. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen järjestelyt tehdään huolella. Työaika suunnitellaan työn järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja osa-aikatyöhön siirtyvän henkilön työtehtävät saattavat tässä yhteydessä myös muuttua. Osa-aikaisuuden valmistelu ja mahdollisuuksista neuvottelu tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen sen toteuttamis-ajankohtaa. Lisätietoja osa-aikaeläkkeen hakemisesta löytyy Santran palvelussuhdesivustolta Työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen
11 Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma laaditaan, mikäli työnantaja ryhtyy toimiin henkilöstömäärän vähentämiseen. Suunnitelman tarkoitus on varhainen yhteistyö Salon kaupungin ja työhallinnon kesken, palvelujen/mallien ja tukitoimien selvittäminen. Tavoitteena on irtisanottujen työntekijöiden nopea työllistyminen sovittujen toimenpiteiden tukemana, yhtenäinen toimintatapa ja informointi kaupungin sisällä, sekä yhdenmukaisuus toteutettavista kohdennetuista palveluista ja palvelussuhteen päättymiseen liittyvistä yksityiskohdista. Työttömyysuhan alaisille työntekijöille kohdistettavat muutostukitoimet suunnitellaan tilannekohtaisesti. 3 KOULUTUSSUUNNITTELU Koulutussuunnitelman tulee sisältää arvio henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Tehdyn arvion perusteella suunnitellaan henkilöstön ammatillista osaamista ylläpitävää ja kehittävää koulutusta. Suunnitelman on katettava henkilöstö kokonaisuudessaan henkilöstöryhmittäin, mutta suunnitelmaa ei tarvitse tehdä yksilötasolla. Koulutussuunnitelma koostuu siis kahdesta osasta: 1) osaamistarpeiden arviosta ja 2) arvioon perustuvasta suunnitelmasta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi Arvion ja suunnitelman laatimisen tarkoituksena on koulutusasioiden käsittely yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Osaamisen kehittämisestä, valittavista toimenpiteistä ja niiden kohdentamisesta päättää työnantaja. 3.1 Osaamisen johtamisen malli Osaamisen johtamisella tarkoitetaan niitä johtamistoimenpiteitä, joilla organisaation tehtävän ja strategian toteuttamiseksi tarvittavaa osaamista säilytetään, kehitetään, uudistetaan ja hankitaan. Osaamisen johtamisen malli (kuva 1) pohjautuu KT Kuntatyönantajien toteuttamaan hankkeeseen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa.
12 Kuva 1 Osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen perustuu toimintaympäristön muutoksiin sekä organisaation strategisiin tavoitteisiin ja tehtäviin, joiden pohjalta tunnistetaan nykyinen ydinosaaminen ja tulevat tarpeet. Toiminnan kehittämisen ja tehostamisen lisäksi osaamisen kehittäminen edistävät tuloksellista toimintaa ja työhyvinvointia. Kehityskeskustelut edesauttavat henkilöstön osaamistarpeiden tunnistamista ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että työntekijällä on työtehtävien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen. Tavoitteena on, että jokaisen työntekijän kanssa on sovittu ammatillisen osaamisen kehittämisestä. KT Kuntatyönantajat on julkaissut esimiehille suunnatun oppaan, johon on koottu periaatteita ja menetelmiä, joiden avulla työssä tarvittava osaaminen syntyy, säilyy ja paranee. Osaamista kehittämään!
13 3.1.1 Salon kaupungin osaamisalueet Salon kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan määritellyt strategiset ja ydinosaamiset vuodelle 2015 seuraavasti: Strategisella osaamisella tarkoitetaan sitä osaamista, jolla varmistetaan kaupungin strategiassa määritelty suunta ennaltaehkäisevä palvelukulttuuri kokonaisuuksien hallinta ja hahmotus Ydinosaamisella tarkoitetaan osaamista niistä keinoista, joilla varmistetaan strategiassa määriteltyjen toimien onnistuminen tuloksellisuusajattelu (talous/tehokkuus) vuorovaikutus- ja verkosto-osaaminen johtaminen kehittämisosaaminen Henkilöstön osaamista kuvaavat kaupunki-, toimiala- ja ammattiosaaminen. Nämä osaamiset määritellään palvelualuilla ja kirjataan palvelualuekohtaisiin kehittymis-/koulutussuunnitelmiin. Kaupunkiosaaminen kuvaa niitä tietoja ja taitoja, joita työntekijä tarvitsee tukemaan perustehtävän suorittamista työskennellessään Salon kaupungilla. Kaupunkiosaamista voivat olla esimerkiksi arvo-, asiakas- ja organisaatio-osaaminen, strategia- ja ydinosaaminen, tietotekniset valmiudet, työyhteisötaidot sekä työtä ohjaavien tavoitteiden hallinta. Ammatillinen palvelualueosaaminen on sitä osaamista, jota jokaisen työntekijän tulee hallita työskenneltäessä kyseisellä palvelualueella. Tehtäväkohtainen ammattiosaaminen on tehtäväkuvauksen mukaista osaamista. Työntekijän osaamisen tason nykytilasta sekä kehittymissuunnitelmista keskustellaan ja sovitaan henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Koulutussuunnitelmaan kirjataan myös mahdollinen muu osaaminen - ammattiosaamisen lisäksi hallittava taito (esim. lakisääteisyys tai VES-/TES perusteella koulutettavat). Jos edellä mainittu on ammattiosaamista, kirjataan se palvelualue- tai tehtäväkohtaiseen osaamiseen.
14 3.2 Ammatillisen osaamisen arvio Osaamisen arvioinnin prosessi edellyttää vision lisäksi nykytilan kuvausta henkilöstön osaamisesta. Osaamisen ennakoinnin pohjalta arvioidaan, mitä osaamista on olemassa, mitä siitä osaamisesta tulee kehittää, siirtää tai jakaa sekä miten puuttuvaa osaamista kehitetään tai hankitaan. Nykytilan arvioinnin lisäksi pohditaan ammatillisessa osaamisessa ja sen tarpeissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä. Muutokset voivat johtua esimerkiksi uusien työmenetelmien, ohjelmistojen tai koneiden ja laitteiden käyttöönotosta tai toiminnan muuttumisesta. Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 5 (liite 1), vastaukset Koulutussuunnitelma / Arvio osaamisen nykytilasta (liite 2) Ammatillinen kehittäminen Osaamistarpeiden arvioinnissa lähtökohtana on henkilöstön osaamisen nykytila, jota verrataan odotettavissa oleviin muutoksiin. Kun osaamistarpeet on kartoitettu, laaditaan arvion pohjalta suunnitelma koko henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä vuoden mittaiseksi ajanjaksoksi. Salon kaupungissa noudatetaan koulutusperiaatteita, joissa annetaan ohjeita täydennyskoulutukseen osallistumisesta sekä uudelleen ja jatkokouluttautumisesta. Periaatteissa otetaan kantaa myös perehdyttämiseen ja oppisopimuskoulutukseen. Esimiesten käyttöön on laadittu oppisopimusohjeistus. Myös työpaikan yhteistoiminnassa noudatettavat toimintatavat on kirjattu koulutusperiaatteisiin. Sekä koulutusperiaatteet että oppisopimusohjeistus löytyvät Santran sivulta Sisäiset palvelut Koulutukset. Ammatilliseen kehittämiseen liittyvän koulutuksen sisällön tulee vastata taloudellisesti tuetusta ammatillisesta osaamisen kehittämisestä annetun lain edellytyksiä, jotta se oikeuttaa koulutuskorvaukseen. Ammatillinen kehittäminen on lain tarkoittamaa, korvattavaa toimintaa seuraavilla ehdoilla: työnantaja on laatinut ennakkoon koulutussuunnitelman, käsitellyt sen yhteistoiminnassa ja koulutus sisältyy em. suunnitelmaan koulutus on työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaamista *) koulutuksen kestoa koskevat edellytykset täyttyvät
15 Koulutuspäivän todellisten tuntien keston pitäisi olla vähintään 6 tuntia (tunti = 60min), lyhyet, enintään 15 min pituiset, koulutuksensisäiset virkistystauot lasketaan osaksi koulutusta, mutta esim. puolen tunnin ruokataukoa ei voida sisällyttää koulutusaikaan. työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa ja työntekijän palkkakustannuksiin ei ole myönnetty palkkatukea *) Koulutuksen tulee liittyä työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnantajan palveluksessa. Koulutuksen tulee olla ohjattua ja kontrolloitua, ja koulutukseen käytetyn ajan tulee olla todennettavissa. Koulutuskorvaukseen oikeuttava koulutus voi olla erilaista työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit, sekä sisäiset koulutukset. Korvaukseen oikeuttava koulutus voi tähdätä myös lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen, esimerkiksi työssä tarvittavien lupien suorittamiseen. Koulutus voidaan järjestää myös verkkokoulutuksena. Oikeutta koulutuskorvaukseen ei synny tavanomaisen työhön perehdyttämisen tai opastamisen osalta. 3.3 Koulutussuunnitelma Lakisääteistä koulutussuunnittelua määrittävä säännöstö tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Koulutussuunnittelun avulla työnantajalle syntyi paitsi velvollisuus, myös mahdollisuus tarkastella henkilöstön osaamista kaupungin tarpeiden ja strategioiden kautta. Vuoden 2015 koulutussuunnitelmalla tavoitellaan syvällisemmin ja laajemmin lain tavoitetta. Palvelualuekohtaisiin koulutussuunnitelmiin kirjataan, mihin aiheeseen liittyvää koulutustoimintaa kullekin työntekijäryhmälle on suunniteltu järjestää. Suunnitelmissa voidaan myös kuvata henkilöstön kouluttamisella tavoiteltavia päämääriä ja näiden päämäärien saavuttamiseksi tarjolla olevia koulutusvaihtoehtoja. Tällöin valinta eri vaihtoehtojen välillä voi jäädä työnantajan ja yksittäisen työntekijän kesken päätettäväksi. Suunnitelmiin ei tarvitse kirjata yksittäisiä koulutustapahtumia, vaikka näiden mainitseminen on mahdollista. Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 6 (liite 1), vastaukset Koulutussuunnitelma / Suunnitelma ammatillisen osaamisen kehittämiseksi (liite 2) Koulutusten toteuttaminen Vuoden 2015 koulutukset järjestetään palvelualueiden koulutussuunnitelmien mukaisesti kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio huomioon ottaen. Ammatillisen osaamisen kehittämiseen liittyvät koulutukset resursoidaan palvelualueilla.
16 Lisäksi järjestetään keskitetysti kohdennettuja sisäisiä koulutuksia. Palvelualueiden vuodelle 2015 suunnitteilla olevat sisäiset koulutukset on luettavissa Koulutussuunnitelmasta / Sisäiset koulutukset (liite 2). Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 9 (liite 1). Oppisopimuskoulutuksiin liittyvät perusajatukset on kirjattu koulutusperiaatteisiin. Niiden lisäksi Santrasta löytyy tarkempaa ohjeistusta. Vuoden 2014 kaupunginjohtajan johtoryhmä linjasi, että oppisopimuskoulutuksiin lähtemiseen antaa luvan hyvinvointipalveluissa apulaiskaupunginjohtaja ja muilla palvelualueilla ao. palvelupäällikkö Koulutusten kohdentaminen Suunnitelmassa on käsiteltävä yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään ikääntyvien tai työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Suunnitelmassa on myös otettava kantaa miten se on tarkoitus toteuttaa ja toteutumista seurata. Yleisiä periaatteita on käsitelty kappaleessa 2.3 Työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen. Lisäksi palvelualuekohtaisiin koulutussuunnitelmiin on kirjattu, miten eri henkilöstöryhmät otetaan huomioon koulutussuunnitelmissa. Ko. henkilöstöryhmiä ovat määräaikaiset, osa-aikaiset, työttömyysuhan alaiset, työkyvyttömyysuhan alaiset, ikääntyvät ja ikääntyneet, suomen- ja ruotsinkieliset, lakisääteisyyden tai virka- ja työehtosopimusten perusteella koulutettavat sekä palvelualueiden omat erityishuomioon kohteena olevat henkilöstöryhmät. Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 7 (liite 1), vastaukset Koulutussuunnitelma / Henkilöstöryhmät (liite 2). 4 SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEN SEURANTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman vuosittaisen käsittelyn yhteydessä on käsiteltävä sen toteuttamista ja seurantatapoja. Seuranta tarkoittaa, että verrataan toteutunutta asiaintilaa tehtyihin suunnitelmiin, esimerkiksi toteutuneita koulutuksia suunniteltuihin koulutuksiin. Tämä tapahtuu luontevimmin seuraavan vuoden suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Seurantaa voidaan tehdä myös ennen suunnitelman vuosittaista käsittelyä, esimerkiksi
17 yrityksen yhteistoimintaneuvottelukunnassa tai vapaamuotoisin keskusteluin työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Seuranta voi tarkoittaa myös sitä, että suunnitelmien toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan aikataulutetaan. 4.1 Kehittymis- ja koulutussuunnitelmien seuranta palvelualueilla Palvelualueen koulutussuunnitelman toteutumisen seuranta on palvelualueen vastuulla. Palvelualuekohtaisen suunnitelman toteutumisen seurantakäytännöt selviävät koulutussuunnitelman osiosta Koulutusseuranta (liite 2). Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 11 (liite 1). Suunnitelma ei velvoita työnantajaa kouluttamaan henkilöstöä, mutta suunnitelmassa on selvitettävä, miten osaamisen kehittämistä muutaman vuoden vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista on tarkoitus ylläpitää. Myös koulutusta vaille jääneiden ammatillisen osaamisen ylläpitoon liittyvät palvelualueiden toimintatavat selviävät koulutussuunnitelman osiosta Koulutusseuranta (liite 2). Kts. koulutussuunnitelma-kyselyn kysymys 12 (liite 1). 4.2 Koulutusseuranta koulutuskorvausta varten Tiedot vuoden 2015 toteutuneista koulutuksista tulee olla toimitettuna henkilöstöpalveluihin tammikuussa Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan myöhemmin vuoden 2015 aikana. Henkilöstöpalveluissa kootaan koko kaupunkia koskeva seurantaraportti, jonka perusteella anotaan koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutusseuranta toteutetaan seuraavasti: Terveydenhuollon palvelut, sosiaalityön palvelut ja vanhuspalvelut: Aiemmin käytössä ollutta vuosittain täytettävää koontilomaketta on muutettu niin, että se sisältää uuden tuntiseurannan. Esimies huolehtii henkilötasoisesta seurannasta. Kaikki koulutusseuranta tapahtuu näissä palveluissa käytössä olevan Excel-lomakkeen avulla. Tarvittavat päätökset tehdään WebTallennukseen (koko päivän keskeytykset). Lisätietoja antavat sosiaalipalveluissa Eeva Purhonen, terveyspalveluissa Pirjo Parviainen ja vanhuspalveluissa Salla Lindegren. Lasten ja Nuorten palvelut / perusopetus ja 2. aste:
18 Kaikki ulkoiset koko päivän koulutukset anotaan WebTallennuksen kautta. Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan Digium-kyselyllä, mikä mahdollistaa työntekijäkohtaisen koulutusseurannan. Aiemmin käytössä ollutta Digium-kyselyä tarkennetaan tarvittavilta osin. Mikäli koulutukseen määrätään virkamatkana, on nämä tilaisuudet raportoitava Digium-kyselyn kautta, koska WebTallennus ei erittele eri syistä tehtyjä virkamatkoja. Lisätietoja antaa Tiina Virtanen. Lasten ja nuorten palvelut / varhaiskasvatus: Työntekijä kirjaa kaikki koulutukset Digium-kyselyn avulla. Vuoden 2014 kyselyä on muokattu niin, että raportista on saatavissa todelliset koulutustunnit työntekijäkohtaisesti. Lisätietoja antaa Satu Rantanen. Muut kuin edellä mainitut palvelualueet ja työyksiköt: Virkamatkamääräyksenä toteutettava koulutus: Mikäli koulutukseen määrätään virkamatkana, on se raportoitava Digium-seurantalinkin kautta, koska WebTallennus ei erittele eri syistä tehtyjä virkamatkoja. Virkamatkamääräys tehdään normaalisti. Koulutusvapaa: Koko päivän koulutukset anotaan ja päätetään WebTallennuksen kautta, kuten tähänkin asti. Seuranta tapahtuu WebTallennuksen kautta keskitetysti henkilöstöpalveluissa. On erittäin tärkeää, että koulutuksen haetaan ja myönnetään annettujen ohjeiden mukaan. Huom. koulutusvapaista ei raportoida uudelleen digiumin kautta! Sisäinen koulutus ja osapäiväkoulutukset: Jos koulutus on lyhytkestoista, vähemmän kuin koko päivä, koulutus kirjataan Digium-seurantalinkin avulla koulutustilaisuuksien seurantaan. Työnjaosta tietojen viemisessä Digiumiin on sovittava työpaikkakohtaisesti. Vuoden 2015 koulutusten osalta luodaan uusi lomake, mikä julkaistaan Santrassa sivulla Sisäiset palvelut Koulutukset Koulutusseuranta Lisätietoja antaa Sari Yli-Junnila, henkilöstöpalvelut. 5 HYVÄKSYMINEN Vuoden 2015 henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsitelty yt-elimessä ja sekä hyväksytty kaupunginhallituksessa x.x.2014.
19 LIITE 1 KOULUTUSSUUNNITELMA-KYSELY LIITE 2 KOULUTUSSUUNNITELMA
Salon kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017
Salon kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Dnro 2152/01.03.00/2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstösuunnittelu 4 2.1 Henkilöstön rakenne ja määrä 4 2.2 Työsuhdemuodot 6 2.3 Työkyvyn
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotKIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi
KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotLiittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi
Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen
LisätiedotHenkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena
Henkilöstö strategisena voimavarana: henkilöstösuunnitelma toiminnan tuloksellisuuden tukena Kirteko-verkostotapaaminen Oili Marttila Kirkon työmarkkinaosasto 11/2016 Henkilöstösuunnitelma -Yksi vai useampia
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA
Pöytyän kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 2 PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 3 1. Tausta Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2014.
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus
kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yt-ryhmä 7.12.2016 30 Kunnanhallitus 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...
LisätiedotAmmatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus
kehittäminen Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018 Yt-ryhmä 1.12.2017 20 Kunnanhallitus 16.1.2018 7 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstösuunnitelma... 4 Henkilöstörakenne... 4 Osa-aikaiset työntekijät...
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015
JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön
Lisätiedottaloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä
EDUSKUNNAN VASTAUS 192/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014, Raision kaupunki Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesityksiä (Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, Laki työnantajan ja
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti
LisätiedotOrimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015
Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNTA. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
SONKAJÄRVEN KUNTA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistyöryhmä 24.11.2014 Kunnanhallitus..2014 1. Ammatillisen osaamisen kehittäminen 2. Henkilöstö Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan
LisätiedotKoulutuskorvaus ohje työnantajille
Koulutuskorvaus 1 (5) Ohjeita työnantajille 1.1.2014 alkaen Koulutuskorvaus ohje työnantajille Koulutuskorvaukseen oikeutetut työnantajat Koulutuskorvauksen saamisen edellytykset Koulutuskorvaus on taloudellinen
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinakeskusjärjestöjen
Lisätiedot7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset
7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto Kirkon työmarkkinalaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinakeskusjärjestöjen
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015
MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2016
Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2875/ /2015 Valtion työmarkkinalaitos
VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 21.12.2015 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/2875/00.00.00/2015 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Ammatillinen osaaminen Taloudellinen tuki Koulutuskorvaus
LisätiedotJOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa
JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma
LisätiedotKoulutussuunnitelma 2016
Koulutussuunnitelma 2016 nurmes.fi SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Suunnitelman laatiminen ja seuranta... 1 2 KOULUTUSSUUNNITELMA... 1 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne sekä arvio näiden kehittymisestä... 1
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotKOULUTUSSUUNNITELMA 2016
KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 1 (5) KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Osaamisen kehittäminen on laaja-alaista ja monipuolisia käytännön toimenpiteitä osaamisen varmistamiseksi. Kehittämistoimet suunnataan Jämsän kaupungissa
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotOsaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014
Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli
1(9) Osaamisen kehittämisen toimintamalli Tiivistelmä Uusi, osaamisen kehittämisen liittyvä taloudellinen kannuste on käytössä vuoden 2014 alusta alkaen. Koulutukseen liittyvän tuen saaminen edellyttää
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotToivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015. Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015
Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 Käsitelty Johtoryhmässä 15.1.2015 Hyväksytty YT-toimikunnassa 22.1.2015 Tiedoksi kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2015 1 (5) Toivakan
LisätiedotHENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja
HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,
LisätiedotOrimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2018
Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2018 Yhteistoimintaelin 30.10.2017 Kaupunginhallitus 20.11.2017 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on 1.1.2014
LisätiedotToimivaltuudet on määritelty Lapuan kaupungin hallintosäännössä.
Johtajasopimus Tällä Lapuan kaupungin ja Satu Kankareen (8.2.1966) välisellä johtajasopimuksella sovitaan kaupunginjohtajan työn painopisteistä ja tavoitteista sekä palvelussuhteen ehdoista. 1 Kaupunginjohtajan
LisätiedotOrimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017
Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUS- SUUNNITELMA 2017 Yhteistoimintaelin 2.2.2017 Kaupunginhallitus 13.2.2017 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistoimintatoimikunta / 5
Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistoimintatoimikunta 27.1.2017 / 5 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstösuunnitelma... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Määräaikaiset työntekijät...
LisätiedotIIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI
IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......
LisätiedotToivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2016 Käsitelty YT-toimikunnassa 25.1.2015 Käsitelty johtoryhmässä 28.1.2015 Käsitelty kunnanhallitukselle 2.2.2015 Toivakan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotPerheystävällisyyden alkukartoitus
Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.
LisätiedotHENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65
HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARKKU LILJESTRÖM 5.11.2013 Oma valinta tähän 1 KOULUTUS KASAANTUU JA ERIYTYY Koulutuspolkua ennustaa sukupuoli, vanhempien koulutustausta,
LisätiedotHENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2018
Rovaniemen kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2018 Yhteistyötoimikunta: 28.11.2017 Kaupunginhallitus: Sisällysluettelo 1. Rovaniemen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2018...3 2. Henkilöstön
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotOsaamisen kehittäminen. ja koulutussuunnitelma
ytr 11.2.2014 khhj 26.2.2014 Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma www.nurmijarvi 1. Osaamisen kehittäminen 3 2. Henkilöstösuunnitelma 4 2.1. Toteutuneet määräaikaiset työ- ja virkasuhteet sekä
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotHenkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.
ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotSUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ
SUORITUSLISÄJÄRJESTELMÄ KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ SISÄLTÖ 1) Arviointikriteerit... 2 2) Suoritustasot... 2 3) Arviointijakso... 2 4) Kehitys- ja arviointikeskustelut... 3 5) Päätöksenteko...
LisätiedotMENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN
LIITE 3 MENETTELYOHJEET VALTUUSTOJEN HYVÄKSYMIEN HENKILÖSTÖKRITEERIEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANOA JA SOVELTAMISTA KOSKIEN HENKILÖSTÖKRITEERI 1, TÄYTÄNTÖÖNPANO 1. vaihe, otetaan käyttöön (johto- ja ohjausryhmän päätöksiin
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu
LisätiedotAmmatillinen koulutus. Asiahallinto 1400, esim. sopimushallinnan lukijakäyttäjäkoulutus. Asiakaspalvelu. Ensiapu 4. Eläketietous 2.
Koulutukset vuonna 2014 Lomakkeen tietojen pohjalta tehtävää suunnitelmaa voi ja tulee tarvittaessa täydentää myöhemmin. Koulutuskorvausta voi saada vain sellaisesta koulutuksesta joka sisältyy koulutussuunnitelmaan.
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotKalajoen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma
Kalajoen kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tausta Vuoden 2014 alusta voimaan tulleet lait taloudellisesti tuetusta ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, työnantajan ja henkilöstön välisestä
LisätiedotJyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja
Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön
LisätiedotTeknologiatellisuuden työkaarimalli
Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä toimintasuunnitelma
1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4
Lisätiedot2. HENKILÖSTÖN RAKENNE JA MÄÄRÄ SEKÄ ARVIO NÄIDEN KEHITTYMISESTÄ
1 Vaalan kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Hyväksytty Kh 21.2.2017 Voimaan 01.03.2017 1. YLEISTÄ HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMASTA Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta
LisätiedotLaki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne. KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola
Laki osaamisen kehittämisestä työelämässä - valmistelutilanne KT:n työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Neuvottelupäällikkö Jorma Palola Tausta: hallituksen kannanotto Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön
LisätiedotHenkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua
Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista
Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2016
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 016 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Ranuan kunnan henkilöstöohjelman kaksi
LisätiedotOsaamisen kehittämisen toimintamalli. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Osaamisen kehittämisen toimintamalli Miksi koulutuskysymys on tullut tärkeäksi? Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa ja koulutusasioiden jääminen syrjään Koulutus pidentää työuria (Pekka Myrskylä) Perusasteen
LisätiedotHYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN
HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet
LisätiedotRAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA
RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja
LisätiedotOrimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016
Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2016 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan
Lisätiedot