TEKin jäsenten kokemuksia ulkomailla työskentelystä, harjoittelusta, opiskelusta ja asumisesta (2008 kysely)

Transkriptio

1 TEKin jäsenten kokemuksia ulkomailla työskentelystä, harjoittelusta, opiskelusta ja asumisesta (2008 kysely)

2 Sisällys 1. Kyselyn taustaa 3 2. Taustatietoa vastaajista 4 3. Ulkomaille lähtö: odotukset ja niiden toteutuminen 4 4. Ulkomailla asuminen/työskentely Positiiviset kokemukset Koettuja vaikeuksia tai hankaluuksia 6 5. Kotimaahan paluu Positiiviset kokemukset Koettuja vaikeuksia tai hankaluuksia 7 6. Ulkomailla asumisen/työskentelyn koetut vaikutukset työuraan 8 7. TEKiltä toivottu tuki ulkomaantyössä 9 8. Vastaajien antamia vinkkejä 9 2

3 1. Kyselyn taustaa Vuonna 2008 toteutetussa kyselyssä kerättiin anonyymisti TEKin jäsenten kokemuksia ulkomailla työskentelystä, harjoittelusta, opiskelusta ja asumisesta. Kysely sai alkunsa TEKin urafokusjulkaisun taustoittamisesta. Kansainvälisyys-teemaan liittyneitä artikkeleita varten halusimme kuulla jäsenten omakohtaisia kokemuksia ulkomaille lähdöstä, siellä oleskelusta ja paluusta. Kansainvälinen urafokus jaettiin lokakuussa kaikille TEKin vuotiaille jäsenille. Sen voi lukea myös TEKin sivuilta ( Ulkomaankyselyn toinen tavoite oli saada tietoa, palautetta ja uusia ajatuksia siitä, millaisia palveluja jäsenet toivovat TEKiltä ulkomaantyöhön ja kansainvälistymiseen liittyen. Kyselyä voidaan jatkossa hyödyntää myös esim. TEK-lehden ulkomaantyötä koskevissa artikkeleissa. Kysely avattiin TEKin jäsensivuilla kesäkuussa 2008, jolloin TEKin ulkomaankontaktiverkostoon kuuluvat sekä muut ulkomailla tuolla hetkellä asuneet jäsenet saivat kutsun vastata kyselyyn. Kesäkuussa 2008 TEKillä oli noin 1400 ulkomailla asuvaa jäsentä. 10 suosituinta kohdemaata olivat Saksa, USA, Iso-Britannia, Sveitsi, Ruotsi, Kiina, Ranska, Belgia, Alankomaat ja Norja. Kutsu lähti myös osalle aikaisemmin ulkomailla asuneista TEKin jäsenistä. Tarkoitus oli kerätä vapaamuotoista laadullista aineistoa yksittäisten jäsenten ulkomaille lähtöön liittyneistä odotuksista ja niiden toteutumisesta, samoin kuin niistä positiivisista ja negatiivisista kokemuksista, joita on liittynyt ulkomailla asumiseen ja työskentelyyn ja toisaalta kotimaahan paluuseen. Kyselyssä kysyttiin myös ulkomailla asumisen koetusta vaikutuksesta omaan työuraan. Lisäksi tiedusteltiin, millaista tukea TEKiltä toivotaan ulkomaille töihin lähteville, siellä oleville tai sieltä palaaville jäsenille. Vastauksissa tulivat hyvin esille vastaajien erilaiset tilanteet ja lähtökohdat: jokin asia on saatettu kokea hyvin eri tavalla ja samakin asia nähdä joko positiivisessa tai negatiivisessa valossa. Esimerkiksi kokemukset kotimaahan paluusta tai ulkomaanjakson vaikutuksesta omaan työuraan vaihtelevat paljon. Vastauksia kyselyyn saatiin yli odotusten, kaikkiaan 369 kappaletta. Kiitos kaikille niille TEKin jäsenille, jotka antoivat oman arvokkaan panoksensa ja kertoivat kyselyssä omista kokemuksistaan ja tunnelmistaan! 3

4 2. Taustatietoa vastaajista Vastaajia yhteensä: 369 Ikäjakauma: alle 25 vuotta 2,2% vuotta 35,2% vuotta 35,2% vuotta 19% vuotta 7,9% vuotta tai yli 0,5% 2 Syy ulkomailla oleskeluun: koulunkäynti 6,5% 24 opiskelu 22% 81 harjoittelu 20,3% 75 työskentely 83,7% 309 muu oleskelu 10,8% Ulkomaille lähtö: odotukset ja niiden toteutuminen Mitä odotuksia sinulla oli lähtiessäsi ulkomaille työskentelemään/asumaan? Toteutuivatko odotuksesi? Vastausten laaja skaala kertoi hyvin niistä moninaisista lähtökohdista, jotka saavat TEKin jäsenen lähtemään maailmalle. Ammattiin tai työuraan liittyviä odotuksia: erilaisiin työ- tai bisneskulttuureihin tutustuminen, haastavammat tai kiinnostavammat työtehtävät, oman osaamisen laajentaminen (nopeammin), urakehitys, alan vaihto, kielitaito sekä uusien kontaktien luominen Elämään yleensä liittyviä odotuksia: maailmankatsomuksen avartaminen, kulttuurien tuntemuksen lisääntyminen, ystävien saaminen, halu tarjota omalle perheelle hieno kokemus, paremman tulo- tai elintason tavoittelu sekä eläminen miellyttävämmässä ilmastossa Hieman extreme-henkisiä odotuksia: uteliaisuus, seikkailunhalu, jännityksen tavoittelu, halu oppia selviämään erilaisissa tilanteissa tai kokea jotain uutta, kun vanha elämä oli jo nähty 4

5 Odotusten toteutuminen Odotusten koettiin enimmäkseen toteutuneen, joko osittain tai kokonaan. Monen odotukset myös ylittyivät. Aikaisempi ulkomaankokemus, etukäteisvalmistautuminen, lähtö avoimin mielin ja ilman suuria odotuksia sekä oma aktiivisuus ulkomailla ollessa edesauttoivat odotusten täyttymistä. Toteutumatta odotuksia oli jäänyt erityisesti seuraavilla alueilla: Ammattiin tai työuraan liittyvät odotukset: työn sisältö, kielitaidon kehittyminen, verkoston laajeneminen, kohtuullinen työmäärä, organisaation tuki, ulkomaankokemuksen positiivinen vaikutus urakehitykseen sekä sopivan työpaikan löytyminen Suomeen palatessa Elämään yleisesti liittyvät odotukset: paikallisiin ihmisiin tutustuminen, yhteiskuntaan integroituminen, puolison työn saanti tai sen vaatima aika, perheen sopeutuminen sekä käytännön asioiden ja viranomaisyhteyksien hoitamisen vaatima työ 4. Ulkomailla asuminen/työskentely Ulkomailla asumiseen liittyen, - millaisia positiivisia kokemuksia sinulla on ollut? - millaisia vaikeuksia/hankaluuksia olet kohdannut? 4.1. Positiiviset kokemukset Ulkomailla asumiseen ja työskentelyyn liittyneet positiiviset kokemukset vaihtelivat huomattavasti. Yleisesti vastauksissa korostuivat ihmissuhteet, erilaiset kulttuurit ja monet työn ulkopuoliset asiat. Sopeutumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen liittyviä positiivisia kokemuksia: käytännön järjestelyjen hoituminen odotettua helpommin, oma ja perheen sopeutuminen sekä työnantajan, työtoverien, muiden suomalaisten tai paikallisen expat-yhteisön antama tuki. Omalla aktiivisuudella ja positiivisella asenteella koettiin olevan merkitystä sopeutumisessa ja sosiaalisten verkostojen luomisessa. Henkilökohtaiseen kehittymiseen tai elämään yleisesti liittyviä positiivisia kokemuksia: uudet ystävät ja tuttavat, ihmisten ystävällisyys ja avoimuus, paikalliseen kulttuuriin, tapoihin ja arkielämään tutustuminen, maailmankatsomuksen avartuminen, itsetuntemuksen ja luottamuksen, sopeutumiskyvyn ja joustavuuden kasvu, kieli- ja kommunikointitaitojen kehittyminen, erilaisuuden sietokyky ja ymmärrys, arvokas (yhdistävä) kokemus koko perheelle, lasten kielitaito ja koulutus, parempi tulo- tai elintaso, alempi verotus/hintataso, elämän laatu, asuinympäristö, ilmasto, palvelukulttuuri, (sosiaalisempi) vapaa-ajan vietto ja harrastukset, maantieteelliset yhteydet, mahdollisuus matkailuun, uusiin paikkoihin tutustuminen ja vaihtelu Ammattiin tai työuraan liittyviä positiivisia kokemuksia: itsenäiset, haastavat tai laajemmat työtehtävät, vastaavia tehtäviä ei tarjolla Suomessa (toisaalta itse työtehtävät olivat monilla hyvin samankaltaiset kuin kotimaassa), kansainvälinen 5

6 työskentelyilmapiiri, positiivinen työyhteisö tai positiivinen suhtautuminen suomalaisiin työntekijöinä, kokemuksen ja asiantuntemuksen arvostus, nopeampi urakehitys, ammatillisen osaamisen kehittyminen, verkostot, erilaisiin työkulttuureihin ja -tapoihin tutustuminen, kohdemaan liike-elämän tuntemus sekä kyky toimia ja viestiä monikulttuurisessa työyhteisössä 4.2. Koettuja vaikeuksia tai hankaluuksia Koetut vaikeudet ja hankaluudet ulkomailla asumisessa ja työskentelyssä koskivat monesti käytännön järjestelyjä ja sopeutumista työn ulkopuoliseen elämään. Maakohtaiset erot tulivat esille selvemmin kuin positiivisissa kokemuksissa. Sopeutumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: alkuvaikeudet kielen kanssa, erilaiset käytännön järjestelyt: maahanmuutto- ja muu byrokratia, asunnon hankinta, asumiseen liittyvät sopimukset, verotus, terveydenhuolto, vakuutukset, auto-, pankki- ja raha-asiat, lasten päivähoito/koulunkäynti, jne. (osalla näitä helpotti työnantajan järjestämä apu); sopeutumisen vaatima aika ja kärsivällisyys, hankaluudet perheen sopeutumisessa, vaikeudet puolison työn saannissa, työssäkäyvän puolison pitkät/runsaat työmatkat, arjen sujuvuus, mm. lasten hoito ja sairastelut, lasten koulunkäynnin aloitus Elämään yleisesti liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: sosiaalisten kontaktien vähyys, kieliongelmat, vaikeudet tutustua paikallisiin ihmisiin ja elämään, perheen huono viihtyminen tai perhe Suomessa, parisuhdeongelmat/avioero, ulkopuolisuuteen ja yksinäisyyteen liittyvät tunteet, ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan, koti-ikävä, pitkä etäisyys tai vähäiset yhteydet kotimaahan/sukulaisiin, erot kulttuureissa, arvomaailmoissa tai ajatus- ja toimintatavoissa, huijausyritykset tai kokemus siitä, ettei ihmisten sanaan voi luottaa, korkea hintataso, kallis asuminen, saasteet, ruuhkat, pitkät välimatkat, maan poliittinen tilanne, sairaudet, korruptio ja turvallisuusriskit Ammattiin tai työuraan liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: odotuksia vastaamattomat työtehtävät, erot työ- ja organisaatiokulttuureissa, hierarkkisuus, erilaiset työskentelyfilosofiat ja erot työmoraalissa, naisten vähäinen asema/määrä työelämässä, pitkät työpäivät, vähemmän lomapäiviä, runsas matkustaminen, puutteellinen perehdytys ja vastaanotto työpaikalla, huono henkilöstöhallinto ja kotimaan organisaation tuen puute sekä työsopimukseen tai palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet 5. Kotimaahan paluu Kotimaahan paluuseen liittyen, - millaisia positiivisia kokemuksia sinulla on ollut? - millaisia vaikeuksia/hankaluuksia olet kohdannut? 5.1. Positiiviset kokemukset Paluuseen liittyvät positiiviset kokemukset olivat hyvin samansuuntaisia eri vastaajilla. Moni vastaajista oli edelleen ulkomailla, osa ilman aikomusta palata Suomeen ainakaan toistaiseksi. Mukana oli myös vastauksia, joissa kotimaahan paluussa ei nähty juuri mitään positiivista. 6

7 Sopeutumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen liittyviä positiivisia paluukokemuksia: asioinnin helppous omalla äidinkielellä ja tutussa järjestelmässä; ystävien ja sukulaisten tuki (erityisesti jos yhteyttä oli pidetty säännöllisesti) Henkilökohtaiseen kehittymiseen tai elämään yleisesti liittyviä positiivisia paluukokemuksia: sukulaiset ja vanhat ystävät lähellä, ystävyyssuhteet ulkomaille rikastuttavat elämää, parantunut kielitaito tai itsevarmuus, kotimaahan liittyvien positiivisten ja negatiivisten asioiden näkeminen selkeämmin, maan positiivinen kehitys poissa ollessa, kansainvälisempi ilmapiiri, palveluiden parantuminen, kotimaan rauhallisuus, luonto ja vuodenaikojen vaihtelu, puhtaus ja siisteys, turvallisuus, terveystilanne sekä Suomen koulujärjestelmä Ammattiin tai työuraan liittyviä positiivisia paluukokemuksia: suomalainen työskentelykulttuuri ja suoruus, ulkomailla luotujen verkostojen apu työelämässä, ulkomailla opiskelun ja työskentelyn arvostus omassa organisaatiossa, työtehtävien laajentuminen, parempi asema palatessa, mahdollisuus hyödyntää ulkomaankokemusta ja uusia toimintatapoja omassa työssä/ organisaatiossa, huolella laadittu sopimus helpotti paluuta ja tehtävien löytymistä kotimaasta 5.2. Koettuja vaikeuksia tai hankaluuksia Negatiiviset kokemukset paluussa liittyivät sekä työhön että työn ulkopuolisiin asioihin. Työhön liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia koettiin useammin kuin ulkomaille siirryttäessä. Osa vastaajista kertoi, että oli pian paluun jälkeen hakeutunut takaisin ulkomaille. Sopeutumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: paluun vaatima sopeutumisjakso, mahdollinen paluushokki, sopeutuminen suomalaiseen mentaliteettiin, suomalaisten hiljaisuus, sulkeutuneisuus tai tympeys (vs. avoimuus, iloisuus), lasten sopeutumisvaikeudet, mm. koulun aloitus ja kielten opiskelu, hankaluudet ystävyyssuhteiden ja arkirutiinien palauttamisessa (vähäinen yhteydenpito Suomeen ulkomailla vaikeutti paluuta), vaikeudet kuvata ulkomaankokemusta ja sen merkitystä vanhoille ystäville, erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne, ei tarjolla vastaavaa tukea sopeutumiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen kuin lähtiessä, asuntojen hintojen nousu, sosiaaliturvan aukot paluun jälkeen, byrokratia esim. sosiaaliturvaan tai auton tuontiin liittyen sekä vaikeudet ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamisessa Suomessa Elämään yleisesti liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: tulotason ja nettoansioiden lasku (korkeampi verotus ja/tai elinkustannukset), heikompi elämänlaatu, ilmasto, pimeys, Suomen pienuus, syrjäinen sijainti, asumisen ahtaus, palvelujen saatavuus ja kalleus, heikompi kulttuuritarjonta, aiempaa pienempi ystävä- ja tuttavapiiri Suomessa, kateus sekä vähemmän perheen yhteistä aikaa tai arki ei yhtä sujuvaa, kun molemmat puolisot töissä Ammattiin tai työuraan liittyviä vaikeuksia tai hankaluuksia: työnhaun vaikeus ulkomailta käsin, pienet työmarkkinat, mielekkäiden paluutehtävien löytyminen omasta organisaatiosta tai paluutehtävien puuttuminen, heikentynyt palkka- tai urakehitys kotimaan organisaatiossa (suhteessa kotimaassa työskennelleisiin), omat kasvaneet odotukset työn sisällön ja palkkauksen suhteen, työnantajan huono paluupolitiikka ja heikot paluusuunnitelmat, pitkän ulkomaankokemuksen heikko arvostus, kateus ja kokemuksen vähättely, vaikeus tuoda esiin ja hyödyntää ulkomailla hankittua osaamista (saattoi olla mahdollista vain työpaikkaa vaihtamalla), 7

8 työelämän jäykkyys, ikärasismi, organisaatiossa tapahtuneiden muutosten ja irtisanomisten tuoma epävarmuus, puolisona ulkomailla olleen työllistyminen ja uran hidastuminen sekä ulkomailla opiskelleilla opintojen viivästyminen 6. Ulkomailla asumisen/työskentelyn koetut vaikutukset työuraan Miten koet ulkomailla asumisen/työskentelyn vaikuttaneen työuraasi (esim. suuntautumiseen, uralla etenemiseen, palkkakehitykseen ja/tai työtehtävien sisältöön)? Kokemukset ulkomaanjakson vaikutuksista omaan työuraan vaihtelivat voimakkaasti. Mukana oli sekä hyvin positiivisia että hyvin negatiivisia kokemuksia. Toisaalta aivan samakin asia oli saatettu kokea joko positiivisena tai negatiivisena, vastaajasta riippuen. Aina vaikutuksia omaan uraan ei osattu eritellä tai niitä ei nähty kovin suuriksi (esimerkiksi, jos tehtävät ja organisaatio olivat myös kotimaassa työskennellessä hyvin kansainvälisiä). Vaikutukset saattoivat myös olla epäsuoria ja tulla esille pikku hiljaa. Osalle ulkomaankokemuksella oli ollut aluksi positiivinen vaikutus, joka oli myöhemmin vähentynyt, tai positiiviset vaikutukset saattoivat liittyä erityisesti ensimmäiseen ulkomailla vietettyyn (työskentely)jaksoon. Koettuja positiivisia vaikutuksia työuraan (toteutuneet tai odotetut vaikutukset): käytännön hyöty kielitaidosta, konkreettinen vaikutus työpaikan saantiin, nousujohteinen uralla eteneminen, parempi palkkaus, varallisuuden kasvu ja parantuneet elinolot (erityisesti ulkomailla ollessa), nopeampi ura- tai palkkakehitys erityisesti ulkomailla ollessa, ulkomailla maasta toiseen siirtyessä tai työpaikkaa vaihtaessa, mielenkiintoisempi työn sisältö, osaamisen/näkemyksen kasvu ja monipuolistuminen, enemmän vaihtoehtoja työtehtävissä, alan vaihdon mahdollistaminen, suuntautuminen esimerkiksi kansainvälisiin myynti-, markkinointi-, asiakaspalvelu- tai vientitehtäviin, siirtyminen esimiestehtäviin tai haastaviin kansainvälisiin (johto)tehtäviin, yrityksen sisäisen verkoston kasvu, muiden verkostojen laajeneminen sekä paremmat valmiudet toimia ulkomaisten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja työyhteisön kanssa Koetut hyödyt erityisesti henkilökohtaisella tasolla: kasvanut itseluottamus, kokemus omista onnistumisista ja selviämisestä erilaisista tilanteista/ympäristöissä, lisääntynyt joustavuus ja sopeutuminen, muutoksen ja erilaisuuden sietokyky, kasvanut valmius haasteisiin tai ulkomailla asumiseen, ennakkoluulottomuus, suvaitsevaisuus, lisääntynyt rohkeus, oppimiskyky, itsenäisyys ja sosiaalisuus, paremmat kommunikointitaidot, kyky toimia kv. työyhteisössä, itsetuntemuksen lisääntyminen ja omien tavoitteiden selkiytyminen Koettuja negatiivisia vaikutuksia työuraan: vaikeus löytää uutta tai odotuksia vastaavaa työtä (välittömästi) paluun jälkeen, hidastunut ura- tai palkkakehitys Suomessa tai omassa organisaatiossa: esim. puuttuvat näytöt tai verkostot kotimaassa heikensivät erityisesti pitkään ulkomailla olleiden asemaa, myös puolisona mukana olleiden urakehitys hidastui. Moni paluutehtäviin ja/tai etenemiseen omassa organisaatiossa tyytymätön oli päätynyt vaihtamaan työpaikkaa. Joissakin vastauksissa korostettiin yllättäviä negatiivisia vaikutuksia eläkkeisiin, työttömyysturvaan tms., jos ei ole tarkkana. 8

9 Kasvaneet vaatimukset työn sisällöstä ja palkkatasosta: Vastaavan tasoisia tai sisällöllisesti vastaavia tehtäviä kuin ulkomailla ollessa saattoi olla vaikea löytää Suomesta ja/tai niihin liittyvät korvaus voi olla huomattavasti pienempi. Monesti toivottu ura- ja palkkakehitys toteutui helpommin ulkomailla tai joskus myös kotimaassa työtehtäviä vaihtamalla. Kotimaassa ulkomaanjakson odotettu positiivinen vaikutus ei useinkaan näkynyt välittömästi, vaan uuden osaamisen joutui osoittamaan käytännössä ja ansaitsemaan kannukset uudelleen. 7. TEKiltä toivottu tuki ulkomaantyössä Millaista tukea toivoisit TEKiltä ulkomaille työhön lähteville, siellä oleville tai sieltä palaaville jäsenille? Ennen lähtöä korostui tiedon hankinta päätöksenteon tueksi: maakohtainen tieto, ulkomaanpalkkaneuvonta sekä tiedot työsopimuksista, ulkomaantyön verotuksesta sekä sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Lähtöpäätöksen tekemisen jälkeen toivottiin mm. erilaisia käytännön neuvoja ja check-listoja. Ulkomailla ollessa toivottiin edelleen käytännön neuvoja, samoin yhteyksiä muihin samassa maassa tai kaupungissa oleviin ja apua erilaisiin ongelmatilanteisiin. Paluuvaiheessa kaivattiin tukea ja tietoa mm. työnhakuun, oman osaamisen esille tuomiseen ja palaajien edunvalvontaan. TEKin ulkomaan kontaktiverkosto ja vertaistuki koettiin tärkeäksi ulkomaantyön eri vaiheissa. 8. Vastaajien antamia vinkkejä Kyselyssä ei suoraan pyydetty antamaan vinkkejä muille. Monet vastaajat kuitenkin nostivat esiin asioita, joita kokivat tärkeiksi korostaa ulkomaille lähtijöille tai palaajille. Alle on koottu eräitä keskeisiä tai usein toistuneita vinkkejä, mutta lista ei luonnollisestikaan ole tyhjentävä tai sellaiseksi tarkoitettu. Ulkomaille lähtijän kannattaa hakea tietoa eri lähteistä ja vertailla. Esimerkiksi työsuhteeseen liittyvissä asioissa voi tutustua mm. YTN:n Ulkomaantyöoppaaseen, joka on saatavilla TEKin verkkosivuilta. Etukäteisvalmistautuminen - Hyvä valmistautuminen niin lähdössä kuin palatessa auttaa odotusten hallinnassa ja realistisen kuvan muodostamisessa tulevasta. - Lähtö avoimin mielin helpottaa sopeutumista. Toisaalta ainakin suurimpiin riskeihin kannattaa varautua, eikä luottaa liian sinisilmäisesti, että asiat hoituvat. Kärsivällisyyttä, oma-aloitteisuutta - Sopeutuminen uusiin olosuhteisiin vaatii kärsivällisyyttä. - Pitää osata itse kysyä ja etsiä vastauksia, tietoa ei aina ole valmiina tarjolla. - Oma aktiivisuus ja painostaminen on joskus ainoa tapa saada käytännön asioita eteenpäin nopeammin. - Käytännön järjestelyjen hankaluus kannattaa ottaa kokemuksena ja kulttuuriin tutustumisena (ennemmin kuin vastoinkäymisenä). 9

10 Perheen merkitys - Perheen viihtyminen on kriittinen asia, myös töiden sujuvan hoitamisen kannalta. - Etukäteen on tärkeä varmistaa, että myös perhe on valmis asumaan vieraassa ympäristössä. - Perheen sopeutumiseen kannattaa kiinnittää riittävästi huomiota. Muut ihmissuhteet - Ulkomailla ollessa sosiaalisen piirin muodostuminen on tärkeää ja vaatii omaa aktiivisuutta. - Tukiverkko helpottaa asioiden hoitamista (esim. paikkakunnalla pidempään asuneet suomalaiset, muut expatriaatit, jne.). - Ongelmatilanteissa on tärkeää pitää hyvät kontaktit tukiverkkoihin (esim. suomalaiset ja ulkomaiset ystävät, ammattiapu). - Paluuta helpottaa, jos ylläpitää suhteita kotimaahan ja ystäviin ulkomailla ollessa. Käytännön asioiden hoitaminen - Työsopimus on syytä laatia huolella ja pikkuasiatkin huomioiden (mm. kuka maksaa mitä ja miten, loma-asiat). Huolella tehty sopimus helpottaa paluuta. - Muuttojen hinnoissa on suuria eroja, kannattaa vertailla. - Käytännössä verotus, eläkkeet, yms. ovat tärkeitä asioita, niihin tulee kiinnittää tarpeeksi huomiota ennen muuttoa. - Verotus on helpointa tehdä asiantuntijan avustuksella. - Paluu toisen maan sosiaaliturvasta Suomen sosiaaliturvaan voi olla työlästä (mahdolliset aukot turvassa). Paluu - Hyvä suunnitelma helpottaa paluuta. Paluun suunnittelu ja paluuprosessi pitää aloittaa ajoissa, jolloin pystyy paremmin vaikuttamaan asioihin (itse/työnantaja). - Oma-aloitteisuus paluutehtävien suhteen on tärkeää ennen paluumuuttoa. Paluussa paljon on itsestä kiinni, mutta myös ajoituksesta ja sattumasta. - Odotusten pitäminen realistisina helpottaa paluuta. Vaikeudet palatessa ovat usein samankaltaisia kuin lähtiessä, mutta lähtöön valmistautuu henkisesti paremmin. - Jos asunto tai työpaikka vaihtuu paluuhetkellä, kannattaa varautua, että niiden järjestämiseen menee helposti useampi kuukausi. Lapsiperheessä koulujen ja asumisen järjestäminen on keskeistä. - Työn arki voi tuntua alkuun tyhjältä ja motivoituminen uusiin haasteisiin hankalalta. Aina palaaminen suoraan työpöydän ääreen ei ole paras vaihtoehto. Hyvä olisi olla mahdollisuus totutella jonkin aikaa kotimaan työntekoon ja rytmiin. - Ei pidä odottaa, että ulkomailla hankittua kokemusta pystyy automaattisesti hyödyntämään paluutyöpaikassa. Osaamisensa joutuu usein osoittamaan käytännössä. Joskus ainoa keino hyödyntää uutta osaamista voi olla vaihtaa työpaikkaa. - Paluu antaa tilaisuuden katsoa kotimaan työmarkkinoita uusin silmin. - Joissain yhteyksissä ulkomaankokemuksista on parasta olla hiljaa ; niitä ei ymmärretä tai esiintyy suoranaista kateutta. Moni vastaaja toivoi TEKin korostavan, että ulkomaille lähtö kaikesta huolimatta kannattaa! 10