(Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

Transkriptio

1 VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin, lasten, vanhempien jne kanssa. Asioiden käsittely voi hieman vaihdella eri henkilöiden kanssa. Rauhanturvaajaksi lähtevän kannattaa antaa riittävän totuudenmukainen kuva operaatiosta, maan olosuhteista, leirin olosuhteista ja rutiineista, riskeistä, palvelusvapaista, yhteydenpidosta. Läheiset voivat itsekin etsiä tietoa kriisinhallinnasta puolustusvoimien julkaisemista oppaista ja nettisivuilta, netistä, tutuilta, Rauhanturvaajien Läheiset ry:n jäseniltä ja vertaistuesta, Rauhanturvaajaliiton vertaistuen henkilöiltä, tutuilta TIEDOSSA OLEVAT MUUTOKSET - kotona oleva läheinen hoitaa kahden asiat tehtävän aikana - kuka hoitaa tehtävän aikana pankki-, vero-, asunto-, posti-, vakuutus- ja muut juoksevat asiat (valtakirja) - puhelinnumeroineen, tuttuja, läheisiä jne. Hädän hetkellä voi mennä lukkoon eikä osaa ajatella järkevästi. - ikävän, surun, erossa olon, vihan tunteiden työstäminen - ellei läheisellä ole sosiaalista verkostoa, niin mahdollinen harrastus tuo tekemistä ja sosiaalista verkostoa YLLÄTTÄVÄT MUUTOKSET - miten toimia vakavissa tilanteissa toimialueella ja kotijoukoilla (sairastumiset, omaisten menehtymiset, talousongelmat, lasten ja muiden läheisten vahvat reagoinnit erossaoloon ) - yllättäviin muutoksiin on vaikea varautua, mutta asioita miettimällä henkilölle muodostuu sisäinen toimintamalli, joka mahdollisesti auttaa tilanteen hallintaa - miten varautua tilanteisiin joissa tarvitsee apua. Esimerkiksi lastenhoito, mistä löytää korjaajan rikkoutuneelle laitteelle, vesivahinko, polttopuiden teko, putkien jäätyminen, auton huolto ja katsastus, muutto tai asunnon irtisanominen jne. On hyvä olla valmiina lista yhteystietoineen avun paikoista HUOLENAIHEET - toimialueen riskitekijät - pelko loukkaantumisesta/menehtymisestä - miten saa yhteyttä - ikävä ja erossaolo sekä erouhka - oma tai toisen jaksaminen - lasten ja nuorten voimakkaat reagoinnit - mustasukkaisuus - jos asuu yksin, niin kuka hoitaa asioita?

2 LÄHEISEN TUKIVERKOSTO - yhteydenpito rauhanturvaajaan - perhe, läheisten läheiset, ystävät, työkaverit, koira, kissa - vertaistuki - Porin Prikaatin KV sosiaalikuraattori - viranomaispalvelut - työterveyshuolto - tukipuhelimet - harrastus - työ VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄN AIKANA Kriisinhallintatehtävän arki poikkeaa siviiliarjesta. YHTEYDENPITO - lievittää ikävää, huomioi toiset - viesti osoittaa, että toisella on kaikki hyvin ja se lisää turvallisuuden tunnetta - jokaisella on oma lähiverkosto, jonka kanssa kannattaa pitää säännöllistä yhteydenpitoa - kuinka paljon tai kuinka vähän? Mikä on sopiva rytmi? - ottaako yhteyttä kaikkiin läheisiin, vai toimiiko joku läheinen viestinviejänä muille tietyissä viesteissä - jos tiedossa on muutaman päivän poissaolo, niin kannattaa ilmoittaa läheiselle etukäteen, että x päivään ei ole mahdollista viestitellä - jos vakavaa sattuu, niin puolustusvoimat ottavat läheisin yhteyden ennen tiedotusvälineitä - lapsiin kannattaa olla yhteydessä säännöllisesti, koska se lievittää lapsen ikävää ja tuskaa. RAUHANTURVAAJAN TUKIVERKOSTO - yhteydenpito läheisiin - palveluskaverit - esimiehet - pappi - sosiaalikuraattori - vertaistuki

3 PALVELUSVAPAAT - palvelusvapaan vietto on (ehkä) erilaista lapsiperheissä, kumppanin kanssa, vanhempien kanssa tai yksinasuvalla - Lapsiperheissä palvelusvapaa kannattaa toteuttaa pitkälti lasten ehdoilla lapsille voi antaa tuliaisia kotiin mennessä ja pieni lähtiessä takaisin (testattu käytännössä) lapset saattavat osoittaa kiukkua poissaolon vuoksi 1-2 päivää tullessa ja 1-2 päivää lähtiessä. Tämä on normaalia ja rauhanturvaajan tulee sietää tämä. Voi myös olla ettei pienemmät lapset päästä isiä tai äitiä silmistään koko palvelusvapaan ajalla. vanhempien lasten kanssa kannattaa viettää aikaa ja huomioida heidät lapset voivat kysellä toimipaikasta mitä ihmeellisempiä kysymyksiä. Kannattaa varautua näyttämään kuvia, missä isi tai äiti asuu, elää ja tekee töitä. Lapsille muodostuu mielikuva paikasta. puolisolla voi olla paljon kysyttävää ja keskusteltavaa tehtävästä, olosuhteista sekä käytännön asioista. Kannattaa varata aikaa tähän. ellei ole ollut kriisinhallintatehtävissä, niin haluaa tietää kaikesta kaiken. Kuulija saa ei kannata ojentaa monen sivun työlistaa palvelusvapaalle tulevalle 1-2 päivään. Palvelusvapaalle tulevan ei kannata heti lähteä saunailtaan kavereiden kanssa. Palvelusvapaan odotus ja jännitys voi rauhoittua ja normalisoitua itsestään. kannattaa miettiä viettääkö aikaa perheen kanssa vai tekeekö tiukan ohjelman joka päivälle sukulaisvierailuineen. Suosittelen ensimmäistä. - Kumppanin kanssa palvelusvapaan ohjelma kannattaa suunnitella yhdessä kummankin toiveet huomioiden. Kummallakin voi olla omia odotuksia, mutta jos ne eivät vastaa toisiin, niin edessä voi olla voimakaskin pettymyksen purkaus. Ei välttämättä. kumppanilla voi olla paljon kysyttävää ja keskusteltavaa tehtävästä, olosuhteista sekä käytännön asioista. Kannattaa varata aikaa tähän. ellei ole ollut kriisinhallintatehtävissä, niin haluaa tietää kaikesta kaiken. Kuulija saa ei kannata ojentaa monen sivun työlistaa palvelusvapaalle tulevalle 1-2 päivään. Palvelusvapaalle tulevan ei kannata heti lähteä saunailtaan kavereiden kanssa. Palvelusvapaan odotus ja jännitys rauhoittuu ja normalisoituu itsestään 1-2 päivässä. tehtävän kokemukset, ikävän tunne, kiukku ja stressi kannattaa keskustella ja purkaa. kannattaa miettiä kuinka paljon viettää aikaa yhdessä vai tekeekö tiukan ohjelman joka päivälle sukulais- ja kaverivierailuineen. Suosittelen ensimmäistä. - Vanhempien kanssa vanhemmilla voi olla paljon kysyttävää ja keskusteltavaa tehtävästä, olosuhteista sekä käytännön asioista. Kannattaa varata aikaa tähän. ellei ole ollut kriisinhallintatehtävissä, niin haluaa tietää kaikesta kaiken. Kuulija saa keskustelujen jälkeenkin jää paljon aikaa kumppanille, kavereille

4 HUOLENAIHEET - toimipaikan riskitekijät - pelko loukkaantumisesta/menehtymisestä - ei saa yhteyttä/tietoa toimipaikasta - ikävä ja erossaolo oletettua suurempi - erouhka - oma tai toisen jaksaminen, koska vastuu on liian suuri - lasten ja nuorten voimakkaat reagoinnit - tylsä palvelus ei vastaa odotuksia, mutta ei voi palata Suomeen (pelko luuseri-leimasta, ei voi palata työpaikkaan, koska sijaisen työsopimusta ei voi purkaa) - mustasukkaisuus VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN Kriisinhallintatehtävän jälkeen Siviiliarki poikkeaa kriisinhallintatehtävän ajasta Valmistautuminen kotiutumiseen Tehtäväaikana rauhanturvaaja on viettänyt tiiviisti aikaa lähimpien työkavereiden kanssa, lähes 24 h vuorokaudessa. Tehtäväajan loputtua hän menettää tiiviit kaverisuhteet. Ero tutusta porukasta on iso muutos, johon pitää valmistautua ja työstää. Kokemukseni mukaan muutos on valtava. Yhtäkkiä ei enää olekaan tuttua porukkaa, rankkaa huulenheittoa, puntti- tai lenkkiseuraa eikä syntyjä syviä luotaavia keskusteluja. Voi sanoa, että rauhanturvaaja on fyysisesti kotona, mutta henkisesti vielä toimialueella. Siirtymävaiheen pituus on yksilöllistä, ja siihen vaikuttaa hyvin paljon onko Suomessa sosiaalista verkostoa vai ei. Jos kotiutujalla on perhe, koti, työpaikka, opiskelupaikka, kaverit tai harrastukset, niin kotiutuminen on luultavasti helpompaa. Tehtäväajan loppuminen ja stressikokemukset voivat näkyä rauhanturvaajan olemisessa ja elämisessä seuraavasti: - voi olla ärtyisyyttä - tunteet heittelehtivät - voi olla läheisten torjumista - voi olla eristäytymistä - voi olla turhautuneisuuden tunteita - voi olla ulkopuolisuuden tunteita perheen arjessa: tuntuu siltä, että sinua ei tarvita, kun perheen rutiinit ja toimintamallit ovat muuttuneet - tunteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvän luottamuksen rakentaminen voi viedä aikaa

5 - Kotona oleva läheinen tai läheiset ovat myös sopeutuneet tehtäväajan aikaiseen arkirytmiin. Yhtäkkiä kotiin tuleekin rytminmuutos kotiutujan kanssa. Alussa voi tuntua siltä, että hän on ylimääräinen lenkki kodin hyvin sujuvassa arkirytmissä. Tähän muutokseen on osattava valmistautua. tehtäväajasta selviäminen kasvattaa ja vahvistaa puolisoiden itsetuntoa. On saanut ja joutunut tekemään asioita, joita ei ole ennen tehnyt. Rauhanturvaaja on suoriutunut monista haastavista tehtävistä kriisialueella. Kotona puoliso on tehnyt kaikki kotityöt yksin. kokemukset muuttavat enemmän tai vähemmän sekä itseä että kumppania. roolien muuttumisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on hyvä varautua. näistä kannattaa puhua hyvissä ajoin etukäteen ennen kotiutumista lasten kanssa tehtäväajan ja kotiutumisen valmisteluun ja käsittelyyn on hyvä varata aikaa. Kotiutuessa lasten reaktiot voivat olla tilapäisesti vahvoja. vanhemmat ovat huojentuneita, kun lapsi palaa ehjänä kriisinhallintatehtävästä. Keskusteltavaa on paljon sekä heidän että muiden läheisten kanssa. Valmistaudu kotiutumisen jälkeiseen aikaan: 1. Varatkaa yhteistä aikaa 2. Puhukaa mennyt tehtäväaika läpi - kaikkien kokemukset. HYVÄT JA HUONOT 3. Voiko oppia uutta ja lujittaa suhdetta 4. Aikaa lapselle voi olla että lapsi kokenut lähdön hylkäämisenä - kiukku 5. Ei kannata kiirehtiä aikaa sopeutumiselle 6. Sopeudu muutoksiin 7. Ole kärsivällinen, jousta 8. Läheiset ovat joustaneet palveluksesi ajan 9. Taloudelliset muutokset tulot pienenevät 10. Seksuaalielämän herääminen myös tässä voi viedä oman aikansa Lähde: British Army Welfare Service Rauhanturvaajan huomioitava: Ole kärsivällinen itseäsi ja läheisiäsi kohtaan Perheen tehtävien ja vastuiden uusjako perheessä joitain voi olla hyvä jakaa uudelleen Tunnista ja myönnä oma, mahdollinen kehittymisesi ja muuttumisesi mission aikana