YHDESSÄ INNOSTUEN MITEN KÄYTÄNNÖSSÄ TUEMME LASTEN HYVÄÄ ARKEA HEIDI INNALA PÄIVÄKODINJOHTAJA SIPOO

Transkriptio

1 YHDESSÄ INNOSTUEN MITEN KÄYTÄNNÖSSÄ TUEMME LASTEN HYVÄÄ ARKEA HEIDI INNALA PÄIVÄKODINJOHTAJA SIPOO

2 MITEN EDISTÄMME VARHAISKASVATUKSESSA OPPIMISTA HYVINVOINTIA VERTAISSUHTEITA KIETOUTUVAT ARJESSA YHTEEN, MUTTA TULEE TARKASTELLA MYÖS ERIKSEEN.

3 HYVINVOINTI SIPOOSSA ALOITETTIIN UUDEN VASUN MUKAINEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN RUOKAILUN, PÄIVÄLEVON JA LIIKUNNAN OSA-ALUEISTA HERÄTELTIIN KASVATTAJIA MUUN MUASSA LAPSEN OSALLISUUDEN HUOMIOIMISEEN JA HEITETTIIN VANHOJA USKOMUKSIA ROMUKOPPAAN TIKKAAT ANTAVAT OSVIITTAA SIITÄ MIHIN OLLAAN MENOSSA

4 VASU-tikkaat kohti laadukasta arkea Liikunnan, ruokailun sekä lepohetken pedagoginen mittari LIIKKUMINEN Kaikissa yksikössä on liikuntavastaava, joka vastaa oman yksikön liikuntamateriaalihankinnoista. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa liikuntavastaavat voivat suunnitella yhteisiä liikuntatapahtumia muiden yksiköiden kanssa. Lapsilla on mahdollisuus liikkua tarpeeksi ja monipuolisesti joka päivä (sisällä ja ulkona). Toimintaympäristö houkuttelee lapsia liikkumaan. Aikuiset järjestävät ohjattua liikuntaa päivittäin sisällä ja/tai ulkona, huomioiden perinteiset pihaleikit Liikuntaa tuodaan mukaan muuhun toimintaan, ja oppimisympäristöä muokataan liikkumiseen innostavaksi. Kaikkia tiloja hyödynnetään ( myös eteiset, käytävät jne.) Siirtymätilanteet ovat aktiivisia, hauskoja ja liikkumiseen innostavia Lapset saavat kokea erilaisia liikuntaleikkejä, kuten pihaleikkejä, satuleikkejä ja musiikkiliikuntaa Kaikki vuodenajat on hyödynnetty liikkumisessa, ja luonnossa liikutaan ympäri vuoden. Vuodenajoille tyypilliset liikuntamuodot on otettu huomioon, kuten hiihtäminen ja luistelu. Liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja aktiivisessa käytössä. Kaikki aikuiset ulkoilevat ulkoiluaikaan Toimintaympäristöä on laajennettu myös lähimetsään ja ympäristöön RUOKAILU Ruokailutilanteet voivat olla luovia ja hauskoja: joskus voidaan syödä muuallakin kuin pöydän ääressä (ulkona pihalla, piknikillä ) Lapsilla on mahdollisuus tutustua raaka-aineisiin kaikilla aisteilla, tekemällä ja tutkimalla: ruokaa saa tunnustella, haistaa ja maistaa! Esim. sadonkorjuujuhlat, marjoilla maalaaminen, sokkona maisteleminen Lapset osallistuvat ruoan valmistukseen, esim. leipomalla Lapset saavat toimia ruokaapulaisina, ja ovat osallisina myös pöytien kattamisessa ja pyyhkimisessä jne. Astioita ja jätteitä lajitellaan yhdessä lasten kanssa jo osastoilla. Lasten ei tarvitse odottaa, että kaikki aloittavat yhtä aikaa. Lämpimän ruoan saa aloittaa esim. silloin, kun kaikki sen pöydän lapset ovat saaneet oman annoksena. Kaikille lapsille ei koota valmiiksi samanlaista annosta, vaan lapset saavat itse vaikutta oman annokseensa tai ottaa itse ruokaa Jokainen lapsi saa myös näkkileipää ja maitoa sekä mahdollista tarjolla olevaa jälkiruokaa, vaikka hän ei haluaisi syödä ruokaa. Lasten ei ole pakko maistaa ruokaa pakottamalla vain sammutamme lapsen ruoka-ilon! Lasta rohkaistaan ja kannustetaan maistamaan positiivisin keinoin, ja pyritään herättämään hänessä kiinnostusta ruokaan ja raaka-aineisiin. Aikuiset ruokailevat lasten kanssa, ja toimivat näin esimerkkinä pöytätapojen opettelussa. Keskustelun, vuorovaikutuksen sekä kuulemisen merkitys korostuvat ruokailutilanteissa. PÄIVÄLEPO Lepohetki ei ole ainoastaan hiljaista paikallaan makaamista, jos lapsi ei tarvitse unta. Lepohetki voi olla myös esim. lapsiyogaa, satuhierontaa, kirjojen lukemista jne. Kaikille lapsille ei välttämättä tarvita omaa sänkyä, koska lepohetki toteutetaan muulla tavalla: säkkituolit, maja, patjat Kaikki lapset eivät lepää samassa tilassa, koska heidät on jaettu levontarpeen mukaan eri huoneisiin. Siirtymä lepohetkelle luo rauhallista tunnelmaa: millä tavalla lepohuoneeseen mennään, millainen tunnelma siellä vallitsee, kuka lapsia on vastassa? Lapset ovat mukana petaamassa sänkyjään ennen lepohetkeä ja/tai sen jälkeen Lapset ovat osallisia myös päivälepoon liittyvissä asioissa: tarvitaanko kaikille peitto ja tyyny, onko pakko riisua vaatteet, saako tukena ja turvana pitää muuta kuin pehmolelua jne. Ketään ei pakkonukuteta, koska lapsen levontarve huomioidaan lepohetken pituudessa. Lepohetki on lapselle miellyttävä. Vanhempien kanssa käydään rakentavaa keskustelua lapsen unen tarpeesta lapsen etu! Päivälevosta puhutaan positiivisesti ja arvostavasi On ihana käpertyä hetkeksi lepäämään! vs Onko pakko mennä nukkumaan?

5 PÄIVÄLEPO MITEN SAAMME PÄIVÄLEVOSTA POSITIIVISEN KOKEMUKSEN LAPSELLE? PITÄÄKÖ KAIKKIEN NUKKUA? KENEN TAKIA PÄIVÄLEPO ON, AIKUISIA VAI LAPSIA? MINKÄLAINEN ASIA VOI OLLA UNILELU? NÄITÄ ASIOITA POHDITAAN USEIN AIKUISEN JA HELPPOUDEN NÄKÖKULMASTA. NÄKÖKULMAN MUUTOS LAPSEN HYVINVOINTIIN. PIENTEN LASTEN KOHDALLA HALUTAAN TAATA OMAN RYTMIN MUKAINEN NUKKUMINEN, VAIKKA SE EROAISIKIN ALUKSI PÄIVÄKODIN NORMAALISTA RYTMISTÄ. NUKKUMINEN VAUNUISSA ON MYÖS MAHDOLLISTA. SIIRTYMÄT LEVOLLE JA PUHETYYLI

6 RUOKAILU RUOKAILU ON PERINTEISESTI OLLUT AIKUISJOHTOISTA JA SIIHEN ON LIITTYNYT PALJON ERILAISIA AIKUISTEN LUOMIA SÄÄNTÖJÄ. LAPSEN OSALLISUUS, LAPSI SAA ITSE OTTAA RUOKAA HETI KUN SIIHEN PYSTYY. NÄKKILEIPÄ, MAITO YMS KUULUVAT OSAKSI RUOKAA MAISTAMISPAKKOA EI OLE, VAAN RUOKAILUSTA PYRITÄÄN KESKUSTELEMALLA TEKEMÄÄN POSITIIVINEN JA KIINNOSTAVA ASIA RUOKAILUKESKUSTELUILLA LISÄTÄÄN LASTEN YMMÄRRYSTÄ RAVINNOSTA

7 LIIKUNTA KAIKKI AIKUISET ULKOILEVAT, KOKO PÄIVÄ ON YHTÄ ARVOKAS PEDAGOGISESTI LIIKUNTAVÄLINEET LASTEN SAATAVILLA SEKÄ SISÄLLÄ ETTÄ ULKONA MONIPUOLISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT AIKUISEN LÄSNÄOLO ULKOILUSSA, SAATTAA HEIKENTÄÄ LIIKKUMISTA MUTTA LISÄÄ TURVALLISTA OLOA JA ON AIKUISEN PÄÄTETTÄVISSÄ TOIMIIKO HÄN RAJOITTAJANA VAI MAHDOLLISTAJA PIENTEN LASTEN KANSSA AIKUISEN ROOLI MERKITTÄVÄ LIIKUNNAN MAHDOLLISTAJANA

8 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA LAPSEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA OLEELLISTA ON YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA ALKAA YHTENÄISESTÄ ALOITUKSEN KÄYTÄNNÖSTÄ, JOSSA LUODAAN LUOTTAMUKSELLINEN SUHDE VANHEMPIIN JATKUU VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA YHTEISIN KESKUSTELUIN JA TAPAHTUMIN

9 ASIOIDEN ÄÄRELLE PYSÄHTYMINEN, KESKUSTELU, SYY- SEURAUSSUHTEET ARVOSTAVA KOHTAAMINEN, YMMÄRRYS LAPSESTA OMAN TOIMINTANSA OHJAAJANA ENSISIJAISEN TÄRKEÄÄ LAPSEN TUNTEMINEN ASIOIDEN SANOITTAMINEN, TUKEE LAPSEN OMAN TOIMINNAN OHJAUSTA TÄRKEÄÄ PYSYÄ AJAN TASALLA LAPSEN ÄÄNI, TAPAHTUUKO JOTAIN MUUTOKSIA SEN PERUSTEELLA?

10 OPPIMINEN

11 OPPIMINEN NÄHDÄÄN JA LÖYDETÄÄN OPPIMISTILANTEITA ARJEN KAIKISTA HETKISTÄ TOIMINTA ON SEKÄ ENNALTA SUUNNITELTUA LAPSEN TARPEIDEN, VAHVUUKSIEN JA MIELENKIINNONKOHTEIDEN POHJALTA ETTÄ SPONTAANIA PYSÄHTYMISTÄ KIINNOSTUSTEN ÄÄRELLE KIINNOSTAVA, TAVOITTEELLINEN JA SOPIVASTI HAASTAVA TOIMINTA INNOSTAA OPPIMAAN LISÄÄ

12 VASTATAAN LAPSEN KIINNOSTUKSENKOHTEISIIN JOTKA ON SELVITETTY HAVAINNOIMALLA, HAASTATTELEMALLA, OSALLISTUMALLA, KESKUSTELEMALLA VANHEMPIEN KANSSA KIINNOSTUS ASIAAN LISÄÄ MOTIVAATIOTA JA MOTIVAATIO LISÄÄ SITOUTUMISTA JA SITOUTUNUT LAPSI OPPII MYÖNTEISET OPPIMISKOKEMUKSET, KERTAAMINEN

13 OPPIMISTA TAPAHTUU KAIKISSA LAPSEN ELÄMÄN HETKISSÄ NÄHDÄÄN NE JA PYSÄHDYTÄÄN NIIDEN ÄÄRELLE, IHMETELLÄÄN JA INNOSTUTAAN YHDESSÄ PERUSHOITOTILANTEIDEN OSUUS PÄIVÄSTÄ, SUURI POTENTIAALI VUOROVAIKUTUKSELLE, HYVÄLLE OLOLLE, OPPIMISELLE TAUSTALLA AINA TIETO LAPSEN JA LAPSIRYHMÄN TARPEISTA

14 ARJEN TAPAHTUMIEN SANOITTAMINEN JA YHDISTÄMINEN LAPSEN AIKAISEMPIIN KOKEMUKSIIN AVAINASEMASSA

15 YHDISTÄMINEN LAPSEN OMAAN KOKEMUSMAAILMAAN, OPPIMISEN ALUEIDEN LIITTÄMINEN YHTEISEEN PROJEKTIIN

16 TÄRKEIN OPPIMISPAIKKA ON LEIKKI AIKUISEN TUKI LEIKISSÄ EI PELKÄSTÄÄN KONFLIKTIEN RATKAISIJANA, VAAN INNOSTAJANA, MAHDOLLISTAJANA JA VIRITTÄJÄNÄ

17 LEIKKI ASTUU ULOS LAATIKOSTA LEIKKIYMPÄRISTÖJEN LUOMINEN KIINNOSTUKSEN- KOHTEET HUOMIOITU

18 MOTIVOIVAA JA ILOA TUOTTAVAA TOIMINTAA

19 DRAAMAA, JÄNNITYSTÄ, LIIKETTÄ

20 MITÄ OLISI VARHAISKASVATUS ILMAN VERTAISSUHTEITA? VARHAISKASVATUKSEN TÄRKEÄ TEHTÄVÄ ON TUKEA LASTA VERTAISSUHTEISSA VUOROVAIKUTUSTAIDOT KAIKKI HALUAVAT KUULUA OSAKSI RYHMÄÄ

21 MISSÄ VERTAISSUHTEITA TUETAAN? LEIKISSÄ! AIKUISEN ROOLI ERITTÄIN TÄRKEÄ AIKUISEN TEHTÄVÄNÄ ON SAADA KAIKKI LAPSET MUKAAN LEIKKIIN TOIMINNAN SUUNNITTELU NIIN ETTÄ YHTEISTOIMINTA MAHDOLLISTUU

22

23 KAIKESSA TOIMINNASSA HUOMIOITAVA HYVÄN HUOMAAMINEN ÄÄNEEN LAPSISSA JA AIKUISISSA, ESIMERKKINÄ TOIMIMINEN VIRITETÄÄN LAPSEN OMAA INNOSTUSTA OPPIA NÄYTETÄÄN ESIMERKILLÄ KUINKA KIVAA ON TOIMIA TOISTEN KANSSA, TUTKIA, IHMETELLÄ JA OPPIA!