Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla. Päivi Rintamäki PRIK-palvelut

Transkriptio

1 Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Päivi Rintamäki PRIK-palvelut

2 Meritaimenen taudit ja laatu poikaslaitoksilla Kuka olen ja mitä teen: yliopistotutkijasta yrittäjäksi Kalataudeista Paisetauti, ASA, Yersinia ruckeri, flavotaudit Loiset, virukset, vesihome, (M74) Aikasarjojen opetukset Istukkaiden fysiologinen laatu

3 E * A = Montan kvl 1981 B = Raasakan kvl 1984 C = Ossauskosken kvl 1984 D = Keminmaan kvl E = NaKa (Vanttauskoski) 2005 Vuosittain istutetaan/vapautetaan Perämereen > v. ML > v. MT

4

5 Vuotuiset lämpöastesummat ( 5 C)

6 Aeromonas salmonicida Paisetauti ja ASA

7 Epätyypillinen Aeromonas salmonicida, ASA-taudin aiheuttja

8 Tyypillinen Aeromonas salmonicida, paisetaudin aiheuttaja

9 Paisetauti Pohjois-Suomessa 2000-luvulla Vika 1-v. JT (RL) kanta oxytc resistentti Vika 1-v. rokotetuista JT (RL) kanta oxytc resistentti Ossauskoski 1-v. MT kanta oxytc resistentti Ossauskoski 1-v. MT kanta oxytc + tr-sulfa resistentti

10 Kuolleisuus (yks.) Kuolleet (yks.) ASS Ossauksella 2008 (kuolleisuus) L1 L3 L5 * L2 L4 L6 *

11 Yersinia ruckeri (ERM) Ensimmäisen kerran 1982 Montan emosiioista, ns. vanha tyyppi 1986 ja 1987 myös Montan emotaimenista lypsyn jälkeen 2000-luvulla uusi tyyppi (biotyyppi 2) Ahvenanmaa, Saaristomeri, Itäinen Suomenlahti Ei sisämaahavaintoja, sisämaassa vanha tyyppi Perttu Koski

12 Tapausten määrä Yersinia ruckeri Åbo Akademin projekti bakteerikanta poikkeaa Suomessa aiemmin todetuista ärhäkämpi kuolleisuutta aiempaa enemmän muistuttaa uusia eurooppalaisia tyyppejä, joita vastaan rokote ei tehonnut kehitetty uusi rokote tuotu todennäköisesti elävien kirjolohien mukana poikasia ja mätiä tuotu mm. Tanskasta ja Saksasta mädin desinfiointi estää taudin leviämisen Yersinia ruckeri Saaristomerellä

13 Flavobacterium columnare

14 Intensive fish farming and the evolution of pathogen virulence: the case of columnaris disease in Finland Intensiivinen kalanviljely luo olosuhteen, jossa esim. flavobakteerien taudinaiheuttamiskyky voi lisääntyä K. Pulkkinen 1, L.-R. Suomalainen 1, A. Read 2, D. Ebert 3, P. Rintamäki 4 and E.T. Valtonen 1 1 University of Jyväskylä, Department of Biological and Environmental Science, P.O. Box 35, FI University of Jyväskylä, Finland 2 Center for Infectious Disease Dynamics, The Pennsylvania State University, 208 Mueller Lab, University Park, P.A , U.S.A. 3 University of Basel, Zoological Institute, Evolutionary Biology, Vesalgasse 1, CH-4051 Basel, Switzerland 4 University of Oulu, Department of Biology, P.O. Box 3000, FI University of Oulu, Finland Proc. R. Soc. B (2010) 277, , doi: /rspb

15 Mortality (%) Proportion (%) of infected rearing units Sum of day degrees > 18 ºC Case of columnaris disease in Finland Antibiotics used With antibiotics Without antibiotics Sum of day degrees Fc-altaiden osuus kaikista 0-v. altaista lämpimän veden aika merkittävästi pidempi (r = 0.76, p = 0.002) Kuolleisuus lisääntynyt (r = 0.87, p = 0.02) antibioottien käyttö aloitettu 0 Proc. R. Soc. B (2010) 277, doi: /rspb

16 Oxytetracyclin treatments per rearing unit Prevalence (%) Case of columnaris disease in Finland skin tail saddle jaws gills kidusoireet osoittavat vaarallisten kantojen lisääntymisen (Wald X2 = 6.7, df = 1, p = 0.010) 2,0 Oxytetracyclin hoidot lisääntyneet (r = 0.76, p = 0.002) 1,5 1,0 0,5 0,0 Proc. R. Soc. B (2010) 277, doi: /rspb

17

18 Lisääntyvä vedenlämpötila ja tautiriskit vesistöissä: Ilmastonmuutos lisää joidenkin mutta ei kaikkien tautien riskiä Anssi Karvonen a, Päivi Rintamäki b, Jukka Jokela c, E. Tellervo Valtonen d a Biologian ja ympäristötieteiden laitos, Evoluutiotutkimuksen huippuyksikkö, Jyväskylän yliopisto b Biologian laitos, Oulun yliopisto c EAWAG, Department of Aquatic Ecology, and ETH-Zürich, Institute of Integrative Biology (IBZ), Überlandstrasse 133, P.O. Box 611, CH-8600 Dübendorf, Sveitsi d Biologian ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Abstrakti Maailmanlaajuinen lämpeneminen voi aiheuttaa vakavia riskejä vesieläinten terveydelle, jos lisääntyvä vedenlämpötila johtaa loistautien määrän lisääntymiseen. Pääasiallisesti tämä voi tapahtua lämpötilan vaikuttaessa tautien epidemiologiaan. Esimerkiksi korkeampi lämpötila voi edistää tautien leviämistä luomalla loiselle edulliset elinolosuhteet heikentyneessä isännässä. Lisääntynyt lämpötila voi myös pidentää vuodenaikaa, jolloin loinen siirtyy isäntään, mikä johtaa taudin korkeampaan esiintymistiheyteen ja epidemia leviämiseen laajalle. Tähän saakka kuitenkin näitten vuorovaikutussuhteitten ymmärtäminen on ollut vaikeaa johtuen pitkäaikaisten kokemusperäisten aineistojen puutteesta. Esitämme tässä työssä yhden ensimmäisistä pitkistä aikasarjoista, joka sisältää useiden tautia aiheuttavien bakteerien ja loisten esiintymisen suhteessa vesistöjen veden lämpenemiseen. Analysoimme tautien esiintymistä kahdella pohjoissuomalaisella kalanviljelylaitoksella vuodesta 1986 vuoteen Osoitamme ensin, että vuotuinen veden keskilämpötila lisääntyi merkitsevästi molemmilla laitoksilla tutkimusaikana ja että tämä veden lämpeneminen oli ilmeisintä loppukesästä (heinä-syyskuussa). Toiseksi näytämme, että tautien esiintymistiheys (tartunnan saaneiden altaiden määrä vuosittain) lisääntyi lämpötilan myötä. Mielenkiintoista oli, että tämä ilmiö havaittiin joillakin taudeilla (Ichthyophtihirius multifiliis, Flavobacterium columnare), kun taas toisilla taudeilla vaikutus oli päinvastainen (Ichtyobodo necator) tai puuttui kokonaan (Chilodonella spp.). Nämä tulokset kertovat lisääntyvän veden lämpötilan vaikuttavan vesieläinten tautidynamiikkaan, mutta korostavat myös jokaisen taudin biologian tärkeyttä, ja paikallisten olosuhteiden merkitystä, mitkä määräävät vaikutuksen suunnan ja suuruuden.

19

20 ICH FC CO CH

21 Costiaasi (Ichthyobodo necator siimaeliö) Rintamäki-Kinnunen P. & Valtonen E.T. 1997: Epizootiology of protozoans in farmed salmonids at northern latitudes. International Journal for Parasitology 27:

22 Chilodonella Tellervo Valtonen

23 Valkopilkkutauti, ICH Kaavio: Valtonen ET, Hakalahti-Sirén T, Karvonen A, Pulkkinen K (2012): Suomen kalojen loiset. Gaudeamus Helsinki University Press. ISBN

24 Loismäärän / tutkittu kala muuttuminen valkopilkkutaudin edetessä Rintamäki-Kinnunen P., Rahkonen M., Mykrä H. & Valtonen E.T. 2005: Treatment of ichthyophthiriasis after malachite green: II. Earth ponds at salmonid farms. Diseases of Aquatic Organisms 66:

25 T Diplostomum lohi-istukkaiden linssissä Tutkitut kalat keväällä ja istutusta edeltäneenä syksynä MAX loismäärä/ linssi: 2 MAX loismäärä/ linssi: 4

26

27 Suositusarvot Kalaistutusten kehittämistyöryhmän muistio (Työryhmämuistio MMM, 2004:6). Ulkoinen kunto: evävaurioiden aste 2 kuntokerroin 0,70 Veren hapenkuljetuskyky: veren hemoglobiinipitoisuus 85 g/l* Ravitsemustila: maksan glykogeenipitoisuus 1,5 % veriplasman proteiinipitoisuus 20 g/l* Stressivasteet: veriplasman sokeripitoisuus 3 g/l lihaksen vesipitoisuus 79 % Vaellusvalmius (muuttujat suola-altistuksen jälkeen): plasman kloridipitoisuus 160 mmol/l plasman magnesiumpitoisuus 1,5 mmol/l lihaksen vesipitoisuuden pieneneminen 2 % kuolleisuus suola-altistuksessa 10 % * suositusarvoa ei ole kirjattu työryhmämuistioon

28 Kemi- ja Iijoen velvoiteistutuksiin vuosina tuotettujen lohen ja meritaimenen istutuspoikasten ulkoisen kunnon, fysiologisen tilan ja terveydentilan vuosittaiset vaihtelut sekä havaitut yhteydet viljelyolosuhteisiin ja istutustulokseen Marja Pasternack Salmolab Päivi Rintamäki-Kinnunen PRIK-palvelut 2005

29 Meritaimenen veren hemoglobiinipitoisuus (g/l) Raportti 2005: Marja Pasternack (Salmolab), Päivi Rintamäki-Kinnunen (PRIK-palvelut): Kemi- ja Iijoen velvoiteistutuksiin vuosina tuotettujen lohen ja meritaimenen istutuspoikasten ulkoisen kunnon, fysiologisen tilan ja terveydentilan vuosittaiset vaihtelut sekä havaitut yhteydet viljelyolosuhteisiin ja istutustulokseen: 100 g/l Savon Taimen Ossauskoski Raasakka k-84 k-85 k-86 k-87 k-88 k-89 k-90 k-91 k-92 k-93 k-94 k-95 k-96 k-97 k-98 k-99 k-00 k-01 k-02 k-03 k-04 Kuva 58. Eri laitoksilla tutkittujen iijoentaimenten veren hemoglobiinipitoisuus (g/l) istutusaikaan vuosina Punaisella janalla on merkitty istukkaalle suositettu vähimmäispitoisuus.

30 Meritaimen plasman kloridipitoisuus (mmol/l) 2 vrk:n suola-altistuksen jälkeen Raportti 2005: Marja Pasternack (Salmolab), Päivi Rintamäki-Kinnunen (PRIK-palvelut): Kemi- ja Iijoen velvoiteistutuksiin vuosina tuotettujen lohen ja meritaimenen istutuspoikasten ulkoisen kunnon, fysiologisen tilan ja terveydentilan vuosittaiset vaihtelut sekä havaitut yhteydet viljelyolosuhteisiin ja istutustulokseen: mmol/l Savon Taimen Ossauskoski Raasakka k-84 k-85 k-86 k-87 k-88 k-89 k-90 k-91 k-92 k-93 k-94 k-95 k-96 k-97 k-98 k-99 k-00 k-01 k-02 k-03 k-04 Kuva 60. Eri laitoksilla istutusaikaan tutkittujen iijoentaimenten plasman kloridipitoisuus 2 vrk:n suola-altistuksen jälkeen vuosina Punaisella janalla on merkitty istukkaalle suositettu enimmäispitoisuus.

31 VAELLUSVALMIUS JA PALAUTUSTULOS Täysin smolttiutuneiden osuus (%) Palautus (%) Pal. % Vaellusvalmiudeltaan suositukset täyttävien istukasryhmien osuus (%) Ii- ja Kemijoelle vuosina istutetuissa lohen merkintäryhmissä ja näistä saatu keskimääräinen palautus (%). Raportti 2005: Marja Pasternack (Salmolab), Päivi Rintamäki-Kinnunen (PRIK-palvelut): Kemi- ja Iijoen velvoiteistutuksiin vuosina tuotettujen lohen ja meritaimenen istutuspoikasten ulkoisen kunnon, fysiologisen tilan ja terveydentilan vuosittaiset vaihtelut sekä havaitut yhteydet viljelyolosuhteisiin ja istutustulokseen.

32 M74

33 M74 Lohen lisääntymishäiriöllä M74-oireyhtymällä on yhteys Itämeren kalakantamuutoksiin Mikkonen, J., Keinänen, M., Casini, M., Pönni, J., and Vuorinen, P. J Relationships between fish stock changes in the Baltic Sea and the M74 syndrome, a reproductive disorder of Atlantic salmon (Salmo salar). ICES Journal of Marine Science, 68:

34 M74 Itämeren lohen lisääntymishäiriö M74-oireyhtymä mädin tiamiinin puutoksesta johtuva ruskuaispussipoikasten kuolleisuus aiheutuu lohen ravintokalojen suuresta rasvapitoisuudesta ja siihen nähden liian pienestä tiamiinipitoisuudesta. Keinänen, M., Uddström, A., Mikkonen, J., Casini, M., Pönni, J., Myllylä, T., Aro, E., and Vuorinen, P. J The thiamine deficiency syndrome M74, a reproductive disorder of Atlantic salmon (Salmo salar) feeding in the Baltic Sea, is related to the fat and thiamine content of prey fish. ICES Journal of Marine Science, 69:

35 Kuvassa on turskan biomassa (sininen viiva) ja kilohailin biomassa (harmaa alue) 1970-luvulta 2000-luvulle.

36 Kuvassa on M74-oireyhtymään kuolleiden ruskuaispussipoikasten osuus prosentteina (punainen viiva) vuosina ja kilohailin biomassa (harmaa alue) kaksi vuotta aiemmin eli emojen viimeisenä syönnösvuotena.