Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Transkriptio

1 Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia - Matti Salminen Tutkimuksen tavoitteet Keskeiset tulokset Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat? Miten istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

2 RKTL:n istutustutkimusohjelman tavoitteet 1. Selvitetään erityisesti lohi- ja meritaimenistutusten tulosten heikkenemiseen vaikuttaneet tekijät % POHJANLAHTI SUOMENLAHTI 2. Etsitään keinoja, joilla saalistuloksia voidaan parantaa ISTUTUSVUOSI Palautusprosentin kehitys lohen Carlin - merkinnöissä Pohjanlahdella ja Suomenlahdella

3 Lohen istutustyypit Istutukset kalastuksen ylläpitämiseksi (kompensaatioistutukset; sea-ranching ) Vaelluspoikasia jokiin, jokisuihin ja mereen Tavoitteena ympäristövahinkojen, erityisesti jokien patoamisen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen kompensointi ja saaliiden kasvattaminen Kotiutus- ja elvytys/tuki-istutukset Mätiä sekä vaellus- ja jokipoikasia jokihabitaatteihin Tavoitteena luonnossa tapahtuvan lisääntymisen palauttaminen ja tukeminen ja laajemmin lohikantojen monimuotoisuuden ylläpito Kotiutustuskohteita mm. Kiiminki-, Perhon-, Kyrön- ja Pyhäjoki Tuki-istutuksia tehdään Simojoella

4 Lohen vaelluspoikasistutukset Velvoitteet Kemijoki yksilöä Iijoki Oulujoki Kokemäenjoki Kymijoki RKTL:n sopimuskasvatus* Perämeri yksilöä Selkämeri Saaristomeri Suomenlahti Perhonjoki Tornionjoki Simojoki Kuivajoki Kiiminkijoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Merikarvianjoki Kymijoki Aurajoki Vantaanjoki Paimionjoki *Vuosi 2010

5 Suomenlahden lohi-istutusten kustannukset saaliskiloa kohti vuosiluokissa KUSTANNUSTEN PÄÄERÄT 1-vuotiaat (60 g) 2-vuotiaat (80 g) Mädintuotanto ja istukasviljely /istukaskilo 20,9 16,0 Kuljetus /istukaskilo 0,3 0,2 YHTEENSÄ /istukaskilo 21,2 16,2 YHTEENSÄ /saaliskilo 7,4 3,8 Ammattikalastuksen kustannus /saaliskilo 1,8 1,8 YHTEENSÄ /saaliskilo 9,2 5,6 Jyräsalo & Ollikainen Suomenlahden lohi-istutusten kannattavuus. Kala- ja riistaraportteja 372.

6 Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Kalanviljelylaitos Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Kalastuksen ohjaus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1. vuosi 1-3 kg Mädinhankinta luonnosta Oikein suoritettu istutus Edustava emokalasto Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Taudit Luonnonkannat Laji, määrä, aika, paikka, tapa Diversiteetti Hinta

7 Istutetun lohen elinkierto Meri-/järviympäristö Saaliin arvo Elämykset Hyvä saalistuotto Mädinhankinta luonnosta Kalanviljelylaitos Edustava emokalasto Kalastuksen ohjaus Kalastus 7-13 kg Järkevä kalastus Ravintovarat Pedot Hyvä eloonjäänti 3-6 kg Ympäristöolot Taudit Luonnonkannat 3. vuosi 1-3 kg vuosi 2. vuosi 1. vuosi Oikein suoritettu istutus Laji, määrä, aika, paikka, tapa Perustajavaikutus Valintapaineet Lämpötila Osaava viljely Valorytmit Taudit Poikasten laatu Lääkintä Veden laatu Rehut ja ruokintakäytännöt Hyvälaatuinen istukas Koko, kunto, vaellusvalmius Diversiteetti Hinta

8 Tutkimuksen päähypoteesit istutustulosten heikkenemisen syistä 1. Kalastuksen muutokset: meressä on kalaa, mutta se ei tule pyydetyksi 2. Laaja-alaiset meriympäristön vaihtelut ovat alentaneet lohien eloonjääntiä: eloonjäännissä jaksolliseen vaihteluun kuuluva normaali tai muuttuneesta meren tilasta johtuva uudenlainen aallonpohja 3. Viljeltyjen vaelluspoikasten laatu eli valmius kohdata luonnonolot on heikentynyt: viljeltyjen poikasten eloonjäänti on alentunut suhteessa enemmän kuin villien

9 Kalastuksen muutokset Kalastusponnistus (x 1000 pyyntipäivää) avomerellä Offshore Ajoverkko driftnet fisheries Offshore Ajosiima longline fisheries Kalastusponnistus (x 1000 pp) rannikolla Perämeren lohikantojen yhteenlaskettu kalastuskuolevuus merikalastuksessa 100 % % % % % 0 0 % Coastal driftnet fisheries Ajoverkko Coastal Lohirysä trapnet fisheries 800 Coastal Lohiverkko gillnet fisheries Lohen kalastuskuolevuus merellä on alentunut noin kolmanneksella! Myös istutuslohista jää merellä noin kolmannes kalastamatta verrattuna 1980-luvun loppuun!

10 Eloonjäänti (%) Meriympäristön muutokset ICES:n lohi- ja meritaimen työryhmän (WGBAST) arvio vaelluspoikasten eloonjäännistä on keskeinen indikaattori meriympäristön tilasta Sen mukaan eloonjäänti on alentunut sekä luonnon- että istutuslohella, mikä vahvistaa sen että, että istutustulosten heikkeneminen johtuu suurelta osin meren olosuhteissa tapahtuneista muutoksista Post-smolt survival Villit Viljellyt ICES Report of the Working Group on Baltic Salmon and Trout (WGBAST). ICES Advisory Committee. ICES 2011/ACOM:08.

11 Eloonjäänti Survival wild Eloonjäänti Mps wild Seal counts Hylkeitä Vaelluspoikasten eloonjäänti vs. harmaahylkeiden määrä 0.35 a) Ps-eloonjäänti Hylkeiden määrä Mps wild 0 0 Seal count Vuosi Smolting year b) y = -3E-05x R 2 = Hylkeiden Seal counts määrä ICES Report of the Baltic Salmon and Trout Assessment Working Group (WGBAST). ICES advisory Committee. ICES CM 2009/ACOM:05.

12 Poikasten laatu: onko viljeltyjen poikasten suhteellinen elinkyky heikentynyt? Eloonjäänti (%) Villit Viljellyt Kerroin 1,5? Alkuperä Osuus smolteista(* Osuus saaliista(** Villi 30 % % Viljelty 70 % % Kerroin 3-4? *) keskiarvo vuosiluokissa **) 2000-luvun lopulla, merialueesta ja vuodesta riippuen ICES Report of the Working Group on Baltic Salmon and Trout (WGBAST). ICES Advisory Committee. ICES 2011/ACOM:08.

13 Poikasten laatuun mahdollisesti vaikuttaneita muutoksia viljelyssä ja istutusten toteutuksessa Rehut ja ruokinta rehujen koostumuksen muutos ruokinnan tehostuminen Kaihin lisääntyminen Istutusajankohdan aikaistuminen Emokalastojen ja poikasten laitostuminen

14 Rehut ja ruokinta: poikasten rasvapitoisuus Nevanlohen poikasten rasvapitoisuus on pitkällä aikavälillä noussut voimakkaasti ja on nykyään moninkertainen luonnonpoikasiin verrattuna (pun. viiva) Taustalla sekä rehujen energiapitoisuuden kasvu ja ruokinnan tehostuminen Vaelluspoikasten rasva-% eri laitoksilla 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, RKTL:n sopimuskasvatuksessa liiallista ruokintaa on pyritty suitsimaan asettamalla kuntokertoimen rajoiksi 0,80-0,95 (siniset viivat, voimassa 2006->) Aiemmin käytössä on ollut vain luonnonpoikasten kuntokerrointa vastaava alaraja (0,7) 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Vaelluspoikasten kuntokerroin eri laitoksilla Pasternack, M., Salminen, M. ja P. Heinimaa Kasvatettujen lohen vaelluspoikasten kunto ja vaellusval-mius vuosina Riista- ja kalatalous Selvityksiä 16/2010.

15 Kaihi ja sen torjunta Kaihia on Suomessa havaittu laitoskasvatetuilla kaloilla enemmissä määrin 1990-luvun alkupuolelta lähtien Valtaosa kaihitapauksista on Diplostomum -imumatoloisen aiheuttamia Laitosten ja kalalajien välillä suuria eroja Loiskaihia voidaan torjua mm. tuloveden mekaanisella suodattamisella Kaihin keskimääräinen peittävyysprosentti suodattamattomassa ja suodatetussa vedessä kasvatetuilla 0+ ja 1+ -ikäisillä nieriöillä Peuhkuri, N., Bjerkås, E., Brännäs, E., Piironen, J., Primmer, G. and Taskinen, J Looking fish in the eye - cataract as a problem in fish farming. Nordic Council of Ministers, Copenhagen TemaNord 2009: p.

16 Istutusajankohta: poikasten fysiologinen vaellusvalmius nevanlohella Laitosten lukumäärä Vuosina nevanlohien istutushetken vaellusvalmiutta tutkittiin vuosittain 4-9 eri kalanviljelylaitoksella Useimmilla laitoksella vaellusvalmius oli osittain keskeneräinen istutushetkellä (kloridi > 160 mmol/l) Huonoin vuosi 2006, paras 2007 Poikaset tulisi istuttaa silloin, kun ne ovat lähes tai täysin vaellusvalmiita RKTL:n sopimuskasvatuksessa on lisätty istutusajankohdan laitoskohtaista harkintaa Huono Hyvä Nevanlohi-istutusten ajoitus suhteessa vaellusvalmiuden kehitykseen laitoksittain Pasternack, M., Salminen, M. ja Heinimaa, P Sopimuskasvatuksessa tuotettujen lohen vaelluspoikasten ulkoinen ja ravitsemuksellinen kunto sekä vaellusvalmius istutusaikaan vuosina Tutkimusraportti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

17 Emokalastojen ja poikasten geneettinen laitostuminen Laitossukupolvien määrän myötä kasvavia eroja on todettu mm. kasvunopeudessa ja sukukypsyysiässä Suurimmat muutokset pisimpään viljelyssä olleella Oulujoen kannalla mm 3SW lohien keskipituus Tornionjoki RKTL:n vesiviljelyssä lohikantojen perinnöllisen monimuotoisuuden ja elinkierto-ominaisuuksien säilyminen on pyritty turvaamaan laatujärjestelmällä ja toimintamalleilla Vuosi Vainikka, A., Kallio-Nyberg, I., Heino, M. and M.-L. Koljonen Divergent trends in life-history traits between Atlantic salmon Salmo salar of wild and hatchery origin in the Baltic Sea. Journal of Fish Biology (2010) 76, Peuhkuri, N., Piironen, J. ja Makkonen, J Kalojen monimuotoisuuden ylläpidon toimintamallit. Raportti. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos.

18 Reaktiot muutoksiin RKTL:n vesiviljely ja sopimuskasvatus Rehut ja ruokinta: kuntokertoimen rajoiksi 0,80-0,95 (2006 ) Kaihi: torjuntaa ohjeistettu (2009 ) Istutusajankohta: laitoskohtaista säätöä lisätty (2006 ) Laitostuminen: monimuotoisuuden ylläpidon toimintamallisto (2007 )

19 Yhteenveto Mistä istutusten heikot tulokset johtuvat? - Meri ei nykytilassa elätä poikasia ei villejä eikä viljeltyjä! - Kalastus on vähentynyt - Poikasten laadun muutosten merkitys on epäselvä ja suhteessa ehkä edellisiä vähäisempi laadullakin kuitenkin merkitystä! Miten istutusten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa? Kalastukseen ja erityisesti meriympäristön tilaan vaikea puuttua Poikasten laatua voitaneen nykyisen viljelyjärjestelmän puitteissa parantaa mm. säätelemällä ruokintaa, torjumalla kaihia ja tarkentamalla istutusten ajoitusta Radikaalimpi vaihtoehto: kokonaan uudet kasvatusmenetelmät!

20 KIITOS!